Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 2. maj 1996-imeersoq.
Inuutissarsiutinik ilinniartitsisarnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 582 29. november 1978-imeersumit § 1 naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Ilinniartitsinerup siunertaa.§ 1. Ilinniartitsisussanik ilinniartitsinerup siunertaraa meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunik ilinniartitsineq aammalu tunngaviliinissaq inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerni aamma meeqqanik, inuusuttunik inersimasunillu sunngiffimminni atuartitsinerni ilinniartitsinissamut.
Imm. 2. Ilinniartitsisussatut ilinniarnerup ilikkagassatigut pamersaanikkullu paasisaqarneq piviusumillu tnisilittaasinneqarneq ilinniartitsisutut atorfeqarnissamut pisariaqartoq ilikkartinniassavaa, aammalu anguniassallugu ilinniagaqartup nammineq inuunermini ineriartornissaata siuarsarnissaa.
Kapitali 2.
Ilinniartunngortitaaneq.§ 2. Ilinniartitsisussatut ilinniarnissamut katersuutsitamut ilinniartunngortitaanerup tunngavissarai:
1) qinnuteqartup ilinniarnertuunngorniarfimmi soraarummeersimanissaa minnerpaamik agguaqatigiissillugu karakteereralugu 7, imaluunniit
2) qinnuteqartup ilinniarnertuunngorniarfimmi soraarummeersimanissaa ilassutigalugit atamaannartumik minnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 1000-ini inuutissarsiutigalugu sulisimaneq.
Imm. 2. Qinnuteqartut allamik naapertuuttumik atuagarsornermik imalimmik ilinniagaqarsimasut ilinniartunngorumallutik qinnuteqarsinnaapput. Naalakkersuit tamatigut ataasiakkaani tamani ilinniakkami pineqartumi naapertuuttoq akuerisassavaat.
Imm. 3. Rektorip ilinniartitsisut rådiat isumasioqatigeriarlugu aalajangissavaa qinnuteqartut kikkut ilinniartitsisussatut ilinniarnissamut katersuutsitamut ilinniartunngortitaassanersut.§ 3. Ilinniartitsisussatut ilinniarnissamut siammartitamut ilinniartunngortitaanerup tunngavissarai:
1) qinnuteqartoq 45-nik ukioqalersimassanngitsoq,
2) qinnuteqartoq ilinniakkamut attuumassuteqartumi inuutissarsiorluni sulisimassasoq ikinnerpaamik ukiuni 5-ni aamma
3) qinnuteqartoq pilersuisutut pisussaaffeqassasoq, najugaqarfimmi qimannissaanut akornutaasumik.
Imm. 2. Qinnuteqartut allamik naapertuuttumik atuagarsornermik imalimmik ilinniagaqarsimasut ilinniartunngorumallutik qinnuteqarsinnaapput. Naalakkersuisut tamatigut ataasiakkaani tamani ilinniakkami pineqartumi naapertuuttoq akuerisassavaat.
Imm. 3. Rektorip ilinniartitsisut rådiat isumasioqatigeriarlugu aalajangissavaa qinnuteqartut kikkut ilinniartitsisussatut ilinniarnissamut siammartitamut ilinniartunngortitaassanersut.§ 4. Ilinniartunngortitaasinnaasunit amerlanerusunik qinnuteqartoqarsimassappat rektorip aalajangissavaa kikkut ilinniartunngortitaassanersut.
Imm. 2. Aalajangersagaq imm. 1 najoqqutaralugu aalajangiinerit pillugit naammagittaalliuutit Naalakkersuisunut ingerlatinneqarsinnaapput.§ 5. Ilinniartunngortitsineq ukioq manna ilinniarnerup aallartinnera eqqorlugu pissaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut pissutsit immikkut ittut peqqutigalugit imm. 1-imik malinninngitsoorneq akuerisinnaavaat
Kapitali 3.
Ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq katersuutsitaq.
Ilinniarnerup imaa annertussusialu.§ 6. Ilinniarneq ukiunik 4-nik sivisussusiligaavoq semesterit 8 aqqusaagassaallutik.
§ 7. Ilinniarneq ilinniartunut ataasiakkaanut tamanut faginik ukuninnga annertussuseqarpoq:
1) Fagit pinngitsuugassaanngitsut:
a) fagit pamersaanermut tunngasut: psykologii, atuartitseriaatsit, pamersaanermut tunngatillugu immikkut sammisat aamma atuartitsinermik misilittaanerit.
b) fagit: kalaallisut ataatsimoorluni, fagit pinngortitamut tunngasut, fagit paasisassarsiornermut tunngasut, kristumiussuseq, krea I aamma
c) fagit: qallunaatut, tuluttut aamma kisitsineq/matematikki niveau 1 naligalugu.
2) Fagit qinigassat:
a) fagini tulliuttuni marluk: qallunaatut, tuluttut, kisitsineq/matematikki, niveau 2 naligalugu aamma fysik-ki/kemii.
b) fagini tulliuttuni marluk: ilusilersuineq, illumik ingerlatsineq (husgerning), assassorneq/ammerineq, timersorneq, erinarsorneq/nipilersorneq aamma sananeq.
3) Fagit itisiligassat:
Fagini tulliuttuni marluk: kalaallisut, qallunaatut, tuluttut, kisitsineq/matematikki, fysikki/kemii, nunalerutit, uumassusilerineq, oqaluttuarisaaneq, inuiaqatigiilerineq upperisarsiornerlu.
4) Pikkorissarnerit ilassutissat:
Ilinniagassatut neqeroorutigineqarsinnaapput pikkorissarnertut imaluunniit studiekredsitut sammisassat meeqqat atuarfiannut, inuutissarsiutissamut ilinniarnermut sunngiffimmilu atuartitsinissamut naleqquttut. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup pikkorissarnertut ilassutissatut sammisassiat ataasiakkaat siunertaat, imaat annertussusiallu akuerissavai.
Imm. 2. Fagit imm. 1-imi taaneqartut saniatigut ilinniartup qinersinnaavaa neqeroorutitut fagini ilinniarnissaq meeqqat atuarfiannut, inuutissarsiutigalugu ilinniarnernut imaluunniit sunngiffimmi atuartitsinermut sammitillugit aaqqissuussaasussani.§ 8. Naalakkersuisut, pissutsit immikkut ittut pisariaqartippassuk, ilinniartoq fagini § 7-imi taaneqartuni ataatsimik arlalinnilluunniit malinninnginnissamut akuerisinnaavaat.
Imm. 2. Malinninnginnermut nalunaarut, tak. imm. 1, soraarummeernermi allagartamut allanneqassaaq.§ 9. Ilinniarnermi peqataanissamut pisussaaffeqarpoq.
Kapitali 4.
Ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq siammartitaq.
Ilinniarnerup imaa annertussusialu.§ 10. Ilinniarneq ukiunik 4%-nik sivisussusiligaavoq semesterit 9 aqqusaagassaallutik.
§ 11. Ilinniarneq ilinniartunut ataasiakkaanut tamanut faginik ukuninnga annertussuseqarpoq:
1) fagit pinngitsuugassaanngitsut:
a) fagit pamersaanermut tunngasut: pamersaaneq, psykologii, atuartitseriaatsit, pamersaanermut tunngatillugu immikkut sammisat aamma atuartitsinermik misilittaanerit.
b) fagit: kalaallisut, fagit paasisassarsiornermut tunngasut, kristumiussuseq aamma krea I.
2) Fagit qinigassat:
a) fagini tulliuttuni ataaseq: qallunaatut, tuluttut, kisitsineq/matematikki.
b) fagini tulliuttuni ataaseq: ilusilersuineq, illumik ingerlatsineq (husgerning) , assassorneq, erinarsorneq/nipilersorneq aamma sananeq.
Imm. 2. Ilinniartup Nuummi Ilinniarfissuarmi semesterinik qassinik toqqagaqarnera apeqqutaatillugu fagit imm. 1-mi taaneqartut saniatigut toqqarneqassapput fagini tulliuttuni fagitut itisiligassatut ataaseq imaluunniit marluk: kalaallisut, qallunaatut, tuluttut, kisitsineq/matematiki, nunalerutit, uumassusilerineq, oqaluttuarisaaneq, inuiaqatigiilerineq aamma upperisarsiorneq.
Imm. 3. Fagit imm. 1-imi taaneqartut saniatigut ilinniartup qinersinnaavaa neqeroorutitut ilinniarnissaq fagini meeqqat atuarfiannut, inuutissarsiutigalugu ilinniarnernut imaluunniit sunngiffimmi atuartitsinermut sammitillugit aaqqissuussaasussani.§ 12. Naalakkersuisut, pissutsit immikkut ittut pisariaqartippassuk, ilinniartoq fagini § 11-mi taaneqartuni ataatsimik arlalinnilluunniit malinninnginnissamut akuerisinnaavaat.
Imm. 2. Malinninnginnermut nalunaarut, tak. imm. 1, soraarummeernermi allagartamut allanneqassaaq.§ 13. Ilinniarnermi peqataanissamut pisussaaffeqarpoq.
Kapitali 5.
Soraarummeerneq misilitsinnerillu.§ 14. Fagit/fageqatigiiaat inaarneqassapput misilitsinnernik, taakkulu tassaasinnaapput oqalulluni, allalluni aamma takutitsilluni imaluunniit taakku akuleriiaarlugit misilitsinnerit. Fagini ataasiakkaani/fageqatigiiaani inaarutaasumik misilitsinneq annertussutsimigut killilerneqarsinnaavoq allalluni imaluunniit takutitsilluni taarsiussamik suliassaqartitaanikkut. Taarsiussamik suliassaq ilinniartitsisumit akuerineqassaaq. Atuartitsinermik misilittaaneq inaarneqassaaq pisinnaassutsip nalilerneqarneranik.
Imm. 2. Allalluni misilitsissutissatut suliassiissutit naalakkersuisunit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Oqalulluni misilitsinnerit tamanut ammapput soraarummeersitsisuullutillu ilinniartitsisut tassunga atasut soorlumi aamma apeqqutit soraarummeerutissat takkunannga sassarneqassasut naliliisup akuersereerneratigut.
Imm. 4. Naalakkersuisut naliliisussanik atorfinitsitsissapput.
Imm. 5. Naammassisaqarsimanermut uppernarsaat ilinniarnermut naammassisamut tunngasoq immersorneqassaaq. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik naammassisaqarnermut uppernarsaatip imassaa ilusissaalu pillugit malittarisassanik aalajangiissaaq.§ 15. Naalakkersuisut aalajangissavaat ilinniartitsisussatut ilinniarnermut katersuutsitamut malittarisassat makku:
1) fagit pikkorissarnerillu ataasiakkaat siunertaat, imaat annertussusiilu.
2) ilinniarnermi peqataanermut pisussaaffik.
3) misilitsinnernut pisinnaassutsimillu naliliinermut ilusissat piumasallu.
4) misilitsinnerit ingerlanneqarnerat.
5) karakteerit naliliinerillu.§ 16. Naalakkersuisut aalajangissavaat ilinniartitsisussatut ilinniarnermut siammartitamut malittarisassat makku:
1) ilinniartitsinermut siammartitamut (illoqarfimmi) pilersitsinissamut tunngavissat.
2) fagit, pikkorissarnerit ilitsersuutillu siunertaat imaallu.
3) ilinniarnermi peqataanissamut pisussaaffik.
4) misilitsinnernut pisinnaassutsimillu naliliinermut ilusissat piumasallu.
5) misilitsinnerit ingerlanneqarnerat.
6) karakteerit naliliinerillu.
7) ilinniarnerup ilinniartitsisussatut ilinniarnermut katersuutsitamut naammattorsagaanera.§ 17. Naalakkersuisut akuerisinnaavaat peqqussummik matuminnga sanioqqutitsinerit, tak. kap 2-4, misileraalluni sulinissamut pisinnaalersitsisut.
Kapitali 6.
Ilinniartitsinerup agunneqarnera.§ 18. Ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq Ilinniarfissuarmit isumagineqarpoq.
Imm. 2. Ilinniarfissuaq siulersorneqarpoq rektorimit naalakkersuisut atorfinitsitaannit.
Imm. 3. Ilinniartitsisut naalakkersuisunit atorfinitsitaapput rektorip siunnersuuteqareerneratigut.
Imm. 4. Ilinniartitsisussatut ilinniartitsinermut atorfinitsinneqassaaq ilinniagassanut siulersuisussaq (studieleder).§ 19. Naalakkersuisut aalajangersassavaat Ilinniarfissuup ilumini siulersorneqarnissaanut aalajangersakkat.
§ 20. Naalakkersuisut immikkut ilisimasaqartunik isumalioqatigiisitanik pilersitsisinnaapput.
§ 21. Ilinniarfissuarmi ilinniarneq akeqanngilaq.
§ 22. Ilinniartut neqeroorfigineqassapput ilinniakkaminnut misilittaanerminnullu ilitsersuussinernik.
§ 23. Ilinniartumik soraarsitsinermut aalajangiineq rektorimit suliassaavoq.
Imm. 2. Aalajangiineq imm.l najoqqutaralugu naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaavoq.
Kapitali 7.
Ilinniaqqinneq ilinniartitaaqqinnerlu.§ 24. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunit ilinniartitsinermik ingerlatsiveqarfiini ilinniartitsisut ilinniaqqinnerat ilinniartitaaqqinnerallu, tamatumunnga ilanngullugu qarasaasialerineq, Ilinniarfissuarmit isumagineqassaaq naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat najoqqutaralugit.
Imm. 2. Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat malillugit ilinniaqqinneq aammattaaq pisinnaavoq Danmarks lærerhøjskolimi, Ilisimatusarfimmi imaluunniit suliffeqarfinni allani assingusuni.
Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangersakkat erseqqinnerusut aalajangersassavaat suliffimmi taarteqarnermut aamma sulinerup nalaani ilinniaqqinnermi naatsorsuinermut.
Kapitali 8.
Atulersitsineq il.il.§ 25. Inatsisartut peqqussutaat atulerpoq augustip aallaqqaataa-ni 1996-imi, sunniuteqarluni ilinniartunut ukiumi ilinniarfiusumi 1996/1997-imut kingusinnerusukkullu ilinniartunngortitaasunut. Tamatumunnga peqatigitillugu Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq ilinniartitsisut ilinniartitaanerannut tunngasut atorunnaarput.
Imm. 2. Ilinniartitsisunngorniat ilinniarnermut ilinniartunngortitaasimasut, Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq najoqqutaralugu, maleruaqqusat tassaniittut malillugit ilinniarnertik naammassiniarsinnaavaat ukiumi 2000-imi piffissaq soraarummeerfiusoq maj/juni tikillugu ilanngullugulu.
Imm. 3. Maleruaqqusat Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermilu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq naapertorlugu aalajangersarneqarsimasut atuinnarallassapput allanngortinneqarnissartik imaluunniit aalajangersakkatigut Inatsisartut peqqussutaat manna tunngavigalugu aalajan-gersarneqartutigut atorunnaarsitaanissamik tungaanut.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 2. maj 1996
Lars Emil Johansen/
Konrad Steenholdt