Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu aammalu eqqussuinermi akitsuutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 22, 25. oktober 1996-imeersoq.

Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 30. oktober 1992-imeersumi, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 16-ikkut, 3. november 1994-imeersukkut allanngortinneqartumi § 2, imm. 1, § 3, § 11, imm. 2, § 16, § 18, § 19, imm. 2, § 20, § 22, imm. 2, § 35, § 39, § 40 aamma § 46, imm. 5 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Ataatsimut aalajangersakkat

§ 1. Danmarkimit, Savalimmiunit nunanilluunniit allanit eqqussinermi aammalu Danmarkimut, Savalimmiunut nunanulluunniit allanut annissinermi nioqqutissanik tigusisussat nioqqutissanillu nassiussisut nioqqutissat eqqunneqartut anninneqartullu nalingi, suussusaat, annertussusaat, nunamit sumit pisiaaneri, nunamit sumit pinngortuuneri, nunamut sumut tunineqarneri, nunami sumi atorneqarnissaat, assartorneqarneri il.il. pillugit paasissutissat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup aalajangersaanera naapertorlugu nalunaarutigisassavaat.
Imm. 2. Oqimaassutsimik, angissutsimik aammalu nalinginik il.il. aalajangiinermi maleruagassat danskit ilanngaaserisoqarfiannit maleruarneqartut taamatulli atuupput.

 

Kapitali 2
Nioqqutissanik eqqussuineq

§ 2. Useqarnermik nalunaaruteqarnermi, akitsuusigassanik nalunaaruteqarnermi aammalu eqqussinermik nalunaaruteqarnermi immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit piumasarineqartunik, soorlu akiligassat allagartaat, nassiussinermi uppernarsaatinik aammalu eqqussinissamut akuersissutaasinnaasunik il.il. ilaqartinneqassapput.

§ 3. Danmarkimit, Savalimmiunit nunanilluunniit allanit sikaritsinik tunisinermi tunisisup pisussaaffigaa poortat ataasiakkaat pappiaraminermik amitsukujuumik Kalaallit Nunaannut atorneqartumik nipititsivigissallugit.

§ 4. Nioqqutissat toqqaannartumik imaluunniit Danmarki aqqusaarlugu Savalimmiunit nunanilluunniit allanit nassiunneqartut pillugit eqqussinermik nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqartassaaq, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Imm. 1-imi nioqqutissat Kalaallit Nunaanni akitsuusigassaappata, tamatumunnga taarsiullugu akitsuusiinissamik nalunaaruteqartoqassaaq.
Imm. 3. Eqqussinermik nalunaarummut akitsuusiinissamillu nalunaarummut ilanngunneqassapput tunisisumit akiligassap allagartaa, nassiussat uppernarsaataat allallu akitsuusiinermut kisitsisitigullu takussutissiornermut il.il. uppernarsaatitut pisariaqartinneqarsinnaasut.

§ 5. Nioqqutissat Danmarkimi pisiarineqartut Kalaallit Nunaanni akitsuusigassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut akitsuusigassatut nalunaarutigineqartassapput, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Nioqqutissat imm. 1-imi taaneqartut Grønlandshavni Aalborgimiittoq aqqutigalugu umiarsuakkut nassiunneqarpata tunniunneqarnerannut atatillugu akitsuusiinissamik nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Aalborgimiittumut tunniunneqartassaaq.
Imm. 3. Akitsuusiinissamik nalunaarummut ilanngunneqassapput tunisisumit akiligassap allagartaa, nassiussat uppernarsaataat allallu akitsuusiinermut kisitsisitigullu takussutissiornermut il.il. uppernarsaatitut pisariaqartinneqarsinnaasut.

§ 6. Eqqussinermik nalunaarsorneqartariaqanngillat pallet, containerit imaqanngitsut, qerattaqqutit, poortuutit imaqanngitsut atornikullu, illerfiit qummuattaasallu kiisalu angalanermi atortut, angalanermi taqussat assigisaallu.
Imm. 2. Aammattaaq eqqussinermi nalunaarsorneqartariaqanngillat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nassiussat nalunaarutigineqartussaatinngippatigik. Nassiussat nioqqutissanik akitsuusigassanik imaluunniit eqquteqqusaanngitsunik imaqanngippata Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nassiussat makkuninnga imallit nalunaarutigineqartussaajunnaarsissinnaavai:
1) Tunissutit inuinnarmiit inuinnarmut ingerlatitat.
2) Atortut pilertortumik annertunerusumillu annaassiniarnerni ikiuiniarnerniluunniit atorneqartussat.
3) Imarsiortunik sammissasaqartitsiniutit umiarsuit umiarsualivissisimaneranni inuttaasunit atorneqartussat.
4) Imarsiortunik sammisassaqartitsiniutit nunat allat umiarsuaasa nunat tamalaat akornanni angalaartut iluarsagassatut nunamut oqqussaat.
5) Danskit savalimmiormiullu umiarsuaataannut timmisartuinullu nunanut allamukartaatinut aammalu nunat allamiut umiarsuaannut timmisartuinullu kingoraartissat atortussallu, kingoraartissat atortussallu umiarsuarnut timmisartunulluunniit pineqartunut tunniunneqarsimappata.
6) Nioqqutissat, Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani iluarsarneqarsimallutik atorneqarallarsimallutilluunniit eqquteqqinneqartut, nioqqutissanik tigusisoq annissinermik nalunaarutip uppernarsaatilluunniit allap pisariaqartup nuutinneranik takutitsisinnaappat.
7) Pequtit pialuillu atoreersimasutut isikkullit inunnillu Kalaallit Nunaanni najugaqalersunit eqqunneqartut.
8) Nioqqutissat atortussallu sakkutooqarfinni USA-p sakkutuuinut, Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 27. april 1951-imeersoq naapertorlugu ingerlatsinerannut atugassatut eqqunneqartut.

§ 7. Nioqqutissat § 6, imm. 1-imi taaneqartut assigisaat eqqunneqarneranni anneqqinneqartussatut aalajangerneqartut eqqaassanngikkaanni, nioqqutissat Savalimmiunit nunanilluunniit allanit umiarsuakkut toqqaannartumik tikittut kiisalu nioqqutissat Danmarkimiit, Savalimmiuniit nunanilluunniit allanit timmisartukkut tikittut usigineqartutut nalunaarsorneqartassapput.
Imm. 2. Usigisanik nalunaarsuineq pissaaq nassiussat ataasiakkaat immikkut usigineqarnerisa nalunaarutigineqarnerisigut.
Imm. 3. Usigisanik nalunaaruteqarneq nassiussalerisumit (speditørimit), assartuisumit taassumaluunniit tuniniaasuanit suliarineqartassaaq, tunisisumillu akiligassap allagartaata assilineranik kiisalu usilersuinermik nalunaarummik (umiarsuup imaluunniit timmisartup usiisa nalunaarsorneqarfiannik) ilaqartillugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqarluniluunniit nassiunneqartassaaq usit Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut timmisartoqarfimmulluunniit tikiunneqarnerisa kingorna piaartumik.
Imm. 4. Nassiussat usinik isumannaallisarneqarsimasunik imaqartunut tunngatillugu usigisat suuneri pillugit sukumiisumik nalunaarsuiffiup assilineqarnera Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqassaaq.

§ 8. Usigisanik nalunaaruteqartussaanermut ilaapputtaaq aalisakkat aalisakkanillu tunisassiat danskit, savalimmiormiut nunallu allat aalisariutaannit nunnigunneqartut. Usigisanik nalunaaruteqarneq umiarsuup ingerlatitsisuanit imaluunniit umiarsuup pifFimmi tassani tuniniaasianit assigisaanilluunniit isumagineqartassaaq.
Imm. 2. Umiarsuarmik timmisartumilluunniit Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani pisinermut atatillugu, umiarsuarlu timmisartorluunniit nammineq ingerlalluni Kalaallit Nunaannukarpat usigisanik nalunaaruteqartoqassaaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut. Usigisanik nalunaaruteqarneq umiarsuup timmisartulluunniit ingerlatitsisuanit, piginnittuanit imaluunniit piginnittup sinniisuanit isumagineqartassaaq.
Imm. 3. Usigisanik nalunaarut Kalaallit Nunaannut tikinnerup kingorna piaartumik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqarluniluunniit tunniunneqartassaaq.

§ 9. Usit nassiunneqarfiannut tikiunneqarnerisa kingorna kingusinnerpaamik ulluinnaat qulit (arfiningornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuutigineqassapput) qaangiunnerini nioqqutissanik tigusisup nioqqutissat anniseqqillugilluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut eqqussinermik nalunaarsuusiussaaq imaluunniit akitsuusiinissamik nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Assartuinermik isumaginnittoq pisussaavoq nassiussat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut nassiunneqarfimminnut tikinnerat nalunaarutigissallugu.
Imm. 3. Nioqqutissat anniseqqitassatut aalajangerneqarsimasut kissaatigineqartulluunniit ammarnagit puuiniitiinnarneqassapput.
Imm. 4. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit Nuummi Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup eqqussinermut nalunaarsuummik akitsuusiinissamillu nalunaarummik tunniussinissamut piffissarititaq sivitsorsinnaavaa.

§ 10. Taamaattorli § 9, imm. 1-imi 3-milu aalajangersagaq atuukkaluartoq, nioqqutissat makku eqqunneqarnerminni anniseqqitassatut aalajangiivigineqareersimasut anninneqarnissaannut piffissaliussaq qaammatit arfineqpingasut tikillugit sivitsorneqarsinnaavoq:
1) Ilisimatuut atortui kiisalu ilisimasassarsiortut atortui, piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
2) Radiomut, videomut fjersynimullu atortut kiisalu filmiliornermut atortut piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit radiokkut fjersynikkullu aallakaatitassiornissat imaluunniit filmiliornissaq siunertaralugit eqqunneqarallartut.
3) Sulinermi atortut, soorlu sakkuutit, atortut, apparatit, uuttortaatit maskiinallu, piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
Imm. 2. Annisseqqinnissap sivitsorneqarsinnaaneranut piumasaqaataavoq nioqqutissat immikkuutaarlugit nalunaarsuutip useqarnermik nalunaarummut ilanngullugu nassiussat tunniunneqartinnagit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqarsimanissaa.

§ 11. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut allamut tigusassanngortinneqarpata nassiussalerisup allamulluunniit tigusassanngortitsisup piginnittup allanngornera piaartumik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa, piginnittunngortup aqqa najugaalu nalunaarutigalugit.

§ 12. Nioqqutissat Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsumut nalunaarsorneqarsimappata, nassiussinermi nalunaarummik suliaqartoq nioqqutissanik tigusisutut isigineqassaaq, taamalu eqqussinermi akitsuutip suliarinninnermilu akiliutinngorsinnaasut akilerneqarnissaannut akisussaassalluni.

§ 13. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqartut tigusisussamut tunniunneqarsinnaalissapput eqqussinermut nalunaarsuineq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tiguneqariarpat aammalu nioqqutissanik tigusisup nioqqutissanut pineqartunut immikkut eqqussinermi piumasaqaataasinnaasut naammassisimappatigit.

§ 14. Piffissaliussatut aalajangikkap qaangiutinnginnerani eqqussinermik nalunaaruteqartoqanngippat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nalunaaruteqartussaq allakkatigut piumasaqarfigisinnaavaa aaqqiinissamullu ullut pingasut piffissaliunneqassallutik.
Imm. 2. Piumasaqaat nalunaaruteqartussamik pisussaaffiliissaaq suliarinninnermut 500 kr-inik akiliinissamut.

 

Allakkat

§ 15. Allakkat toqqaannartumik Savalimmiuniit nunanilluunniit allanit Kalaallit Nunaannut tikittut illoqarfimmi tikiunneqarfimminni Kalaallit Allakkeriviannit nalunaarsorneqassapput.

§ 16. Poortukkat Savalimmiuneersut nunanilluunniit allaneersut Danmarki aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut nassiunneqartut adressekortimik, akiligassat allagartaannik, immaqalu eqqussisinnaanermut akuersissummik uppernarsaammillu allamik eqqussisinnaanermut nalunaaruteqarnissamut, kiisalu nassiussap akitsuutip nioqqutissalluunniit akitsuusigassaasut naatsorsorneqarnissaanut pisariaqartumik ilaqartinneqassapput.
Imm. 2. Kalaallit Allakkeriviat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut eqqussisinnaanermut nalunaarummik tunniussissaaq, kiisalu akitsuutit annertussuserisinnaasaannik naatsorsuissaaq akitsuullu naatsorsorneqartoq nassiussat tunniutinnginnerini akileqqullugu.

§ 17. Poortukkanik nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmarkimi pisiarineqarsimasunik imalinnik Danmarkimi inuussutissarsiornermut tunngassuteqartunit nassiussisut Kalaallit Allakkeriviannut akitsuusiinissamik nalunaaruteqassapput, tassunga ilanngullugit adressekortit, tunisisumit akiligassap allagartaa, eqqussisinnaanermut akuersissutaasinnaasoq il.il.
Imm. 2. Poortukkanik nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmarkimi pisiarineqarsimasunik allanik nassiussat adressekortimik, tunisisumit akiligassap allagartaanik, uppernarsaamilluunniit allamik, akitsuutip naatsorsorneqarnissaanut pisariaqartinneqartunik, ilaqartinneqassapput.
Imm. 3. Kalaallit Allakkeriviata nassiussanut imm. 2-mi ilaatinneqartunut akitsuutissat annertussusiat naatsorsussavaa, kiisalu nassiussanut imm. 1-imi 2-milu ilaatinneqartunut akitsuutit nassiussat tunniutinnginnerini akileqqussallugit.

§ 18. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup ilitsersuutaani inassutigineqarpoq Kalaallit Allakkeriviata allakkerisarfikkut nassiussanik annikitsunik kisitsisitigut il.il. nalunaarsorneqanngitsunikingerlatseqqiisarnissaa.

 

Sakkutooqarfinnut nioqquíissanik eqqussineq

§ 19. Sakkutooqarfimmi Pituffimmi danskisut innuttaassuseqartunut danskillu suliffeqarfiinut nioqqutissanik eqqussineq, niuernikkut kisitsisinik nalunaarsuutinik paasissutissiinissaq pissutigalugu nioqqutissanik eqqussinermi Kalaallit Nunaata sinneranut maleruagassat naapertorlugit pissaaq.

 

Kapitali 3
Eqqussuinermi akitsuutit

§ 20. Nioqqutissamut akiligassap allagartaata annertussusia akiitsuummik naatsorsuinermi tunngavigineqassappat, akiligassap akia naleqassutsimik, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nioqqutissap akianik naleqassutsinik naatsorsuinermi tunngavigineqassaaq, pifissami nioqqutissap eqqunneqarfissaa sioqqullugu akilerneqarsimasoq, imaluunniit aki piffissami nioqqutissap eqqunneqarfiani akilerneqartussaagaluaq. Tamatuma kingunerissavaa ilanngaatip suulluunniit (imaluunniit akimik appartitsissut alla) naliliinermi ilanngaatigineqarsinnaanera, ilanngaatip aki, akilerneqarsimasumut akiligassamulluunniit naapertuuttunngortissimappagu. Piumasaqaataavoq ilanngaat nioqqutissanut nalilerneqartussanut tunngassuteqartuussasoq. Ilanngaatit kingumoortumik atortuusut ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Akiligassat allagartaata aningaasartaasa nunat allamiut aningaasaataannit naatsorsornissaanni, Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni aningaasat nalingisa allattorsimaffiat kingulleq atorneqassaaq.
Imm. 3. Missingersuussinikkut angissusiliinertigut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup aalajangiineri, aalajangiineq pillugu nalunaarummik tigusinerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqinneqarsinnaapput.

§ 21. Akitsuutit naatsorsorneqassapput ullormi nioqqutissat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarfianni akitsuutit atuuttut tunngavigalugit.
Imm. 2. Nioqqutissanut § 5, imm. 2-mi ilaatinneqartunut ullormi akitsuusiinissamik nalunaarutip Aalborgimi Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqaríimmit tiguneqarfianit akitsuutit atuuttut tunngavigineqassapput.

§ 22. Akitsuutit akilerneqartussanngussapput nioqqutissat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarnerini.
Imm. 2. Nioqqutissat, nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 30. oktober 1992-imeersumi § 7-mi aamma § 8-mi taaneqartut nioqqutissat puui Kalaallit Nunaanni puujaasaaqqanik utertittakkanik aaqqissuussinermi atorneqartut atorlugit inuussutissarsiutigalugu tuneqqinneqarnissaat siunertaralugu eqqunneqarpata, akitsuutit akilerneqartussanngussapput nioqqutissat tuneqqinneqarpata.

§ 23. Nioqqutissat toqqaannartumik Savalimmiuniit nunanilluunniit allaniit umiarsuakkut tikittut imaluunniit Danmarkimiit Savalimmiuniit nunanilluunniit allaniit timmisartukkut tikittut akitsuutaasa akilerneqanngitsut ulloq piffissaagallartillugu akilerneqarfissaat kingulleq tassaavoq akileeqqusilluni qinnuiginninnerup kingorna ullut 14-it qaangiunneranni.

§ 24. Nioqqutissat Danmarkimiit umiarsuakkut tikittut akitsuutaasa akilerneqanngitsut ulloq piffissaagallartillugu akilerneqarfissaat kingulleq tassaavoq ulloq nioqqutissat tigusisussamut tunniunneqarfiat.
Imm. 2. Inuussutissarsiornermut tunngasunik nassiussanut imm. 1-imi ilaatinneqartunut ata-tillugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup Nuummiittup qinnuteqarnerup kingorna, inuussutissarsiutitigut suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut akiliinissamut piffissarititaq imm. 1-imi taaneqartoq sivitsorsinnaavaa. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup tamatumunnga peqatigitillugu aalajangersinnaavaa, akuersissut taamaallaat nassiussanut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup normumik akuersissutaanik nalunaakkanut atuutissasoq.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu akuersissutinik nalunaaruteqarnissamut piumasaqaataavoq, suliffeqarfiup qinnuteqaammut ilanngullugit nassiutissagai inuussutissarsiorsinnaanermut allagartap atuuttup nuutinnera, kiisalu aningaaserivimmit sillimmasiisarfimmilluunniit akiliinissamut 200.000 kr.-inik qularnaveeqqut akitsuutit akilerneqarnissaannut sillimmatitut. Aammattaaq suliffeqarfiup SE-normua, imaluunniit taama ittoq pigineqanngippat piginnittup inuttut normua qinnuteqaammi nalunaarneqassaaq, suliffeqarfiup suunera pillugu paasissutissat ilanngullugit.
Imm. 4. Akuersissutit imm. 2 malillugu nalunaarutigineqartut akiliinissamut piffissarititaasumik annertuumik arlaleriarluniluunniit atornerluinerni, tamaatulluunniit pisoqarnialersillugu utertinneqarsinnaapput.
Imm. 5. Qinnuteqartup aalajangersimasumik ingerlatsivia tunngavigalugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit imm. 2 malillugu piffissaliussaq sivitsugaq Aalborgimit aallarnermit naatsorsorlugit piffissaliussat uku saniatigut sivitsorneqarsinnaanngilaq:
1) Nanortallup, Qaqortup, Narsap, Ivittuut, Paamiut, Nuup, Maniitsup Sisimiullu kommunii nunaqarfiilu ................. qaamm. marluk kingorna qaammatip naanerani.
2) Aasiaat, Kangaatsiap, Qeqertarsuup, Qasigiannguit Ilulissallu kommunii nunaqarfiilu ............. qaamm. marl. kingorna qaamm. naanerata king. qaamm. 15-ianni.
3) Uummannap Upernaviullu kommunii nunaqarfiilu ............. qaamm. pingasut kingorna qaammatip naanerata king. qaamm. 15-ianni.
4) Tasiilap Kommunia nunaqarfiilu .............................. qaammatit sisamat kingorna qaammatip naanerani.
5) Ittoqqortoormiit Avanersuullu kommunii nunaqaríiilu .............. qaamm. tallimat kingorna qaammatip naanerata king. qaamm. 15-ianni.

§ 25. Akileraartarnermi Pisortaqarfiup akiliiffîgineqartussatut innersuussaanut akitsuutit akilerneqartassapput.
Imm. 2. Akiliiffigineqartartup akitsuutit qaammatip siuliani akiligassanngorsimasut kingusinnerpaamik qaammatip tulliata ulluisa 15-ianni Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqittassavai.

§ 26. Privatimik tunissutitut nassiussat akitsuutitai nassiussamut ataatsimut 50 kr.-it inorpagit akitsuusiisoqassanngilaq.

§ 27. Nuunnermi angalanermilu nassatat minnerpaamik qaammatini arfmilinni, qimatami Kalaallit Nunaata avataaniittumi nuuttumit pigineqareerlutillu atorneqareersimasut Kalaallit Nunaannut nuunnermut atatillugu akitsuusernagit eqqunneqarsinnaapput nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 19-imi, 30. oktober 1992-imeersumi § 3, nr. 5 naapertorlugu. Nuunnermi nassatat kingusinnerusukkut eqqunneqartut akitsuutit atuuttut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.

§ 28. Mittarfinni niuertarfiit nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik eqqussuinissamut nioqquteqarnissamullu Akileraartarnermi Pisortaqarfimmit akuersissuteqarfigineqartassapput.
Imm. 2. Niuertariit ammasarfiisa avataanni nioqqutissat akitsuuteqanngitsut inimi parnaarsimasumi toqqortarineqartassapput.
Imm. 3. Akitsuuteqanngitsunik nioqqutissaasivinnut il.il. nioqqutissanik pilersuineq tassanngaanneersunillu toqqortarinninneq nakkutilliinerlu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik erseqqinnerusunik aalajangersagaliorsinnaavoq.

§ 29. Umiarsuit silaannakkullu angallatit danskit, savalimmiormiut nunalluunniit allat umiarsualiviinut mittarfiinullu ingerlassallutik Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfiusumik qimatsilersut akitsuuteqanngitsunik taquassarsiniarsinnaapput.
Imm. 2. Nioqqutissanik ataani taaneqartunik umiarsuit taquassarsiniarneranni annertussutsit inummut ataatsimut ullormut unnuamullu ataatsimut angallavissamut naatsorsuutigineqartumut sinnerneqassanngillat:
1) 40 g tupat,
2) 0,25 liter imigassaq kimittooq,
3) 0,25 liter viinni aamma
4) 2 liter immiaaqqat.
Imm. 3. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup Nuummiittup umiarsuit ilaasunik angallassisut nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmit aallarfimmit kingullermit umiarsualivimmi siusinnerusumi akitsuuteqanngitsumik taquassarsiniarnissaannut akuersisinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 3 malillugu nioqqutissat taquassarsiarineqartut umiarsuup akitsuuteqarfiusumik qimatsinissaata tungaanut akitsuuteqanngitsumik nioqqutissaasivimmut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit paarnaarneqarsimasumut toqqorneqassapput.
Imm. 5. Umiarsuit imm. 3-mi taaneqartut kiisalu timmisartut taquassarsiniarneranni ilaasuisa inuttaasalu amerlassusaat kiisalu umiarsuarmi timmisartumiluunniit atugassatut tunisassatullu naatsorsuutigineqartut eqqarsaatigineqartassapput.
Imm. 6. Timmisartut akitsuuteqarfiusumut tikinnerminni imm. 1 naapertorlugu nioqqutissanik pisiarineqarsimasunik nassataqarpata taakku timmisartup tikinnerani akitsuuteqanngitsumik nioqqutissaasivimmut parnaarsimasumut immikkoortillugit ingerlaannaq toqqorneqassapput. Akitsuuteqanngitsumik nioqqutissaasivinnut il.il. nioqqutissanik pilersuineq tassanngaan-neersunillu toqqortarinninneq nakkutilliinerlu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.

§ 30. Akitsuuteqanngitsumik taquassarsiniarnermi inuussutissarsiummik ingerlatsisumut, taquassarsiarineqartut annertussusaat pillugit taquassarsiniarnermut qinnuteqaatikkut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqaríimmit akuerineqarsimasukkut uppernarsaaserneqartassapput, umiarsuaq silaannakkulluunniit angallat akitsuuteqarfiusumit danskit, savalimmiormiut nunalluunniit allat umiarsualiviannut mittarfiannulluunniit ingerlaassalluni taquassarsiniaraangat.
Imm. 2. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup, umiarsuarnik silaannakkullu angallatinik nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik taquassarsisitsisimasup, akitsuutip utertinneqarnissaa siunertaralugu taquassarsiniarnermut qinnuteqaat imm. 1-imi pineqartoq, akiligassallu allagartaata assilineranik ilaqartinneqartoq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiutissavaa.

§ 31. Akitsuutit akilerneqarsimasut qinnuteqarnerup kingorna utertinneqarsinnaapput nioqqutissanut
1) assartuinermi ingerlatseqatigiiffimmit isumagineqarnerini tammartutut ajoquserneqartutullu nalunaarutigineqartut nalunaarutigineqartunut,
2) inuussutissarsiutigalugu tuniniaaqqinnermut atatillugu Danmarkiliaanneqartunut, Savalimmiuliaanneqartunut nunanulluunniit allanukaanneqartunut,
3) inuussutissarsiummik ingerlataqartumit inuinnarnut suliffeqarfinnulluunniit Kangerlussuarmi sakkutooqarfimmiluunniit Pituffimmi aalajangersimasumik najugaqartumulluunniit najugaqarallartumut tuniniaqqinneqartunut,
4) inuinnarnit eqqunneqartunut, nioqqutissap amigaateqarnera kukkuneqarneraluunniit pissutigalugu akitsuuteqarfimmit utertinneqartunut,
5) tunisisumit kukkusumik akitsuusigassatut nalunaarutigineqartunut, imaluunniit
6) kukkusumik akitsuuserneqarsimasunut.
Imm. 2. Nioqqutissanut imm. 1-imi, nr. 1-imiit 3-mut taaneqartunut akitsuutit annertussusiat 300 kr.-it inorpassuk akitsuut utertinneqassanngilaq.
Imm. 3. Akitsuutinik utertitsinissamik qinnuteqaatit, akitsuutit allagartaat, akiligassap allagartaa nassiussinermilu uppernarsaat, kiisalu nioqqutissap tammarsimasinnaaneranut, ajoqusersimasinnaaneranut, anniseqqissimasinnaaneranut il.il. uppernarsaatit pisariaqartinneqartut ilanngullugit, Aalborgimi Nuummiluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqassapput, nioqqutissanut nassiunneqartunut pineqartunut akitsuutit akilernerannut allagartaq ilanngullugu.

§ 32. Akitsuuteqartussaaneq kingusinnerusukkut atuutilissappat qamutit motoorillit makkua akitsuutaat qinnuteqartoqarneratigut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit appartinneqarsinnaapput:
1) qamutit motoorillit ikuallattoqarnerani annaassiniarnermilu atorneqartartut, ambulancetut toqusullu illerfiinik angallassissutitut atorneqartartut kiisalu qamutit motoorillit naalagaaffiit allat aallartitaannit konsulitullu aallartitaannit pigineqartut pillugit inatsimmi aalajangersakkat naapertorlugit qamutit motoorillit akitsuuteqarfiusumut akitsuuteqanngitsumik eqqunneqarsimasut, aammalu
2) qamutit motoorillit sakkutooqarfmnut imaluunniit akitsuuteqarfiunngitsunut eqqunneqarnikuusut, takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisanni nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 19, imm. 2.
Imm. 2. Akitsuutinik appaanissaq taamaallaat pisinnaavoq qamutit motoorillit siunertanut imm. 1, nr. 1-imi pineqartunut ukiut sisamat sinnerlugit atorneqarsimappata imaluunniit sumiiffinni imm. 1, nr. 2-mi pineqartuni ukiut sisamat sinnerlugit nalunaarsorneqarsimappata.

Qamutit motoorillit akitsuutaat kisitsisit makku naapertorlugit akilerneqassaaq:

Benzinatortut:
ukiut tallimassaanni	kr. 30.000
ukiut arfinilissaanni	kr. 25.000
ukiut arfineq-aappassaanni	kr. 20.000
ukiut arfineq-pingajussaanni	kr. 15.000
ukiut arfineq-pingasut sinnerlugit	kr. 10.000
Dieselitortut:
ukiut tallimassaanni	kr. 21.000
ukiut arfinilissaanni	kr. 17.500
ukiut arfineq-aappassaanni	kr. 14.000
ukiut arfineq-pingajussaanni	kr. 10.500
ukiut arfineq-pingasut sinnerlugit	kr. 7.000

§ 33. Qamutit motoorillit nunakkoorutit minnerit sisamanik amerlanerusunilluunniit assakaasullit (All-Terrain-Vehicle assigisaalluunniit) angallannermut inatsimmi § 2, imm. 1, nr. 3 naapertorlugu qamutitut motoorilittut taaneqarsinnaasut eqqunnerini 5.000 kr.-inik akitsuuserneqassapput.

 

Kapitali 4
Annissuineq

§ 34. Nioqqutissanik Savalimmiunut nunanulluunniit allanut toqqaannartumik imaluunniit Danmarki aqqusaarlugu annissinermi tuniniaasoq/nassiussisoq annissineq pillugu nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Nioqqutissat, nioqqutissat allattorsimaffianni kapitalini 2-mi, 3-mi, 5-imi, 15-imi, 16-imi, 22-mi, 23-mi, 25-mi, 26-mi, 41-mi, 43-mi 51-imilu inissisimasut Kalaallit Nunaanniit umiarsuakkut Danmarkimut assartorneqartut pillugit avammut nioqquteqartup/nassitsisup annissinermik nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa.
Imm. 3. Aammattaaq annissinermut nalunaarut piumasarineqarpoq nunat allamiut umiarsuaat, tassani ilaallutik danskit savalimmiormiullu umiarsuaat, Kalaallit Nunaanniikkallarnerminni uuliamik orsussamillu immerneqartillugit. Tamanna aamma timmisartunut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimanngitsunut akitsuuteqarfiusumi uninngagallarnerminni orsersortunut atuuppoq.

§ 35. Annissinermik nalunaaruteqarnissamik piumasaqaammi uku pineqanngillat:
1) Tunissutitut nassiussat annerpaamik 950 kr.-inik nalillit (Kalaallit Nunaanni pisiniarfimmi akia) inuussutissarsiornermut attuumassuteqanngitsut inuinnarmit nassiunneqartut. Nassiussat allagartaanni allassimassaaq:"Tunissutitut nassiussaq".
2) Nioqqutissat misiligutit niuernermut attuumassuteqartut annerpaamik 500 kr.-inik nalillit. Puuanni nassiussallu allagartaanni allassimassaaq: "Nioqqutissat misiligutit".
3) Kitaata Tunullu akornanni nassiussat Danmarki aqqusaarlugu ingerlatitat.
4) Aalisakkat aalisakkanillu nioqqutissiat nunat allamiut aalisariutaanneersut, danskit savalimmiormiullu aalisariutaanneersut ilanngullugit, nioqqutissiat pineqartut Kalaallit Nunaanni aalisakkerivinni suliarineqarsimanngippata.
Imm. 2. Annissinermik nalunaaruteqarnissamut aammattaaq ilaatinneqanngillat:
1) Nioqqutissat tigummiaannarlugit nassarneqartut imaluunniit nassatatut tunniunneqarsimasut, anninneqarnerat inuussutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
2) Angalanermi atortut, taqussat nioqqutissallu allat angalanermi nassatarineqartut, anninneqarnerat inuussutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
3) Sakkuutit, uuttortaatit, atortut assigisaallu, assassorlutik sulisartut eqqumiitsuliortulluunniit assassornerminni eqqumiitsuliornerminniluunniit atortagaat aallarnerminni nassataat.
4) Nigaliliat naasullu, ilisinermut imaluunniit ilivernut pinnersaatissatut naatsorsuussat nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit kiisalu naasut qilertat assigisaalluunniit nalliuttorsiornermi tunissutissatut nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit.
5) Timmisartut qamutillu motoorillit nunani allani nalunaarsortissimasut, Kalaallit Nunaannut eqqunneqarallarsimasut.
6) Umiarsuit, pujortuleeqqat angallatillu tuniniagaanngitsut nammineerlutillu aallartut, Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq Umiarsuillu Nalunaarsorneqarfianni allassimajunnaarnissaannik nalunaarnermi annissinermi nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
7) Timmisartut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut tuniniagaanngitsut. Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq taannalu Silaannakkut Angallannermut Pisortaqarfimmi allassimajunnaarnissaanik nalunaarnermi annissinermi nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
8) Atuakkat, nuutit, allatsitsivissat, akit allattorsimaffii, nalunaarutit, allagartarsuit, atuinissamut ilitsersuutit naqitallu allat, atukkiussassatut tunissutissatulluunniit anninneqartut.
9) Naqitigassanngorlugit allatat, atuagassiat qaammatikkaartumik sapaatip akunnikkaartumillu saqqummersartut, aviisit assigisaallu Kalaallit Nunaanni naqiterneqarsimasut, kalaallillu suliffeqarfiinit nunani allani pisartagalinnut tuniniaasartunullu nassiunneqartut.
10) Frimærkit frimærkinik allanik taarsigassanngorlugit nunanut allanut nassiunneqartut.
11) Illerfiit inuup timaanik imallit qummuattaasallu inuit timaasa ikuallanneqarsimasut arsakuinik imallit.
12) Klichet aamma papmatricet.
13) Timersornermi atortut, tamatumani ilaallutik qamutit sukkaniutit umiatsiallu iporsuutit, nunani allani timersuutinik assigisaannillu unamminermi atugassatut anninneqarallartut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni taamatut atorneqareerlutik anniseqqinneqartut.
14) Aningaasat pappiaqqat aggorsimasullu, akiitsukkanut uppernarsaatit (vekselit), checkit assigisaallu, kiisalu naalagaaffiup pappiaraatai, aktiat pappiaqqallu allat nalillit.

§ 36. Nioqqutissanik nalunaarsorneqarsimasunik akitsuusiiffigineqaratillu kisitsisit atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq, akerlianilli useqarnermik nalunaarutip aappalaartortaa Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut annisseqqinnermi uppernarsaatitut takutinneqassalluni.
Imm. 2. Timmisartukkut nassiussat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartutut nalunaarsorneqarsimasut, Danmarkimiillu tikittut danskiusumillu pisiffimmit nassiunneqarsimasut anniseqqinneqarpata imm. 1-imi allassimasoq apeqqutaatinnagu annisseqqinnermik nalunaaruteqartoqassaaq.

§ 37. Nioqqutissat nassiunneqartut anninneqarnerminni nalingisa tamarmiusut 10.000 kr.-nit sinnersimappatigit, avammut niuertup nioqqutissanik tigusisussamut akiligassanut allagartaliaa imaluunniit taassuma assilinera Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniutissavaa.
Imm. 2. Nioqqutissanut atorneqarallartussanngorlugit nassiunneqartunut akiligassanut allagartaliaagallartoq tunniunneqassaaq anninneqartut qanoq naleqarnerat apeqqutaatinnagu.

 

Allakkat

§ 38. Poortukkanik Savalimmiuni nunaniluunniit allani tigusisussanut nassiussinermi annissinermik nalunaarusiortoqassaaq.
Imm. 2. Annissinermili nalunaarusiortoqassanngilaq § 35, imm. 1, nr. 1 aamma 2 kiisalu imm. 2, nr. 1-imiit 4-mut aammalu 8-miit 14-imut allassimasunik nassiussinermi.
Imm. 3. Nioqqutissat nassiunneqalerneranni annissinermik nalunaarut Kalaallit Allakkeriviannut tunniunneqassaaq.

§ 39. Poortukkanik Danmarkimut nassiussinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq.

 

Danmarkimut nunanullu EU-mut ilaasortaasunut allanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat

§ 40. Nunanut EU-mut ilaasortaasunut eqqussisinnaaneq ajornaannerusumik pisinnaaqqullugu nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik EUR 1-imik ilaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Allakkatigut nassiussanut, taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasutut suminngaanneerfeqartunut, aammalu nalingisa EU-p killissarititaanik qaangiisimanngitsunut, avammut niuertup uppernarsaat EUR 2, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut atsiugassanngortitassaanngitsoq, atorsinnaavaa.
Imm. 3. Nioqqutissat inuussutissarsiornermut tunngassuteqanngitsut poortukkani mikisuni Danmarkimi inuinnarnut nassiunneqartut nioqqutissat uppernarsaataannik ilaqartinnagit nassiunneqarsinnaapput, nassiussat tamakkerlutik nalingisa EU-p killissarititaa qaangersimanngippassuk, aammalu nassitsisup nalunaarutigippagu nassiussaq taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasunik imaqartoq.
Imm. 4. Nioqqutissat nassiunneqartut nalinginut killissarititat imm. 2-mi 3-milu taaneqartut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut paasiniarneqarsinnaapput.

 

Nunanut allanut, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat

§ 41. Nunami, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik assigisaanilluunniit isumaqatigiissuteqarfigisimasaani ajornaannerusumik eqqussisinnaaneq pisinnaaqqullugu, nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik imaluunniit suminngaaneernerinut uppernarsaammik ilaqartinneqassaaq, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik.
Imm. 2. Nioqqutissat uppernarsaataat imaluunniit suminngaaneernerinut uppernarsaat isumaqatigiissutigisamik imaqarlunilu iluseqarpoq, taamaattumik nioqqutissanik avammut niuertoq/nassiussisoq uppernarsaatip suunissaa pillugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut sukumiinerusumik paasiniaasariaqarpoq.

 

Nioqqutissanik annissuineq pillugu aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 42. Aalisakkanik aalisakkanillu nioqqutissianik annissinermi, aalisakkat sumi pisarineqarsimaneri, angallat suna atorlugu pisarineqarsimaneri, suuneri, anninneqartut qanoq annertutigineri, avammut nioqquteqarsinnaanermut akuersissutip normua il.il. pillugit paasissutissiinissamut Akileraartarnermi Pisortaqarfik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 2. Nioqqutissat uppernarsaataannik § 40-mi § 41-milu taaneqartunik atsiuinissamut naqissusiinissamullu piumasarineqarsinnaavoq paasissutissanik imm. 1-imi pineqartunik eqqortumik piffissarlu eqqorlugu paasissutissiisoqarnissaa.

§ 43. Annissinermik nalunaaruteqarnermi immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit piumasarineqartunik soorlu akiligassat allartaannik, nassiussinermut uppernarsaatinik, immaqalu avammut nioqquteqarsinnaanermut akuersissutinik il.il. ilaqartinneqassapput.

 

Kapitali 5
Nakkutilliineq

Umiarsuarnik nakkutilliineq

§ 44. Umiarsuarmi, ingerlaarfimmik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqarsimasumik aalajangersimasumik ingerlaarfeqanngitsumi naalagaasoq, umiarsuup Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfiusumut tikinnerani, erngerluni tikinnertik umiarsualivimmi oqartussaasunut qaninnerpaanut nalunaarutigissavaa, Kalaallillu Nunaanni umiarsualiviup tikinnissaa kingusinnerpaamik nal.ak. 24-t sioqqullugu umiarsualivimmi tikiffissami oqartussaasut nalunaarfigissallugit piffissaq umiarsuup tikiffissaa pillugu. Danskit umiarsuaasa alapernaarsuutit taamaallaat umiarsualivimmi oqartussaasunut tikiffissartik nalunaarutigisassavaat, tamanna suliaminnut naapertuuttuuppat.
Imm. 2. Umiarsuup qaqugu tikissangatinneqarneranik nalunaarut tiguinnarlugu umiarsualivimmi oqartussaasut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik tamatuminnga nalunaarfigissavaat kiisalu umiarsuup nalunaaruteqarsimanngitsup tikinnera nalunaarutigissallugu. Umiarsualivimmi oqartussaasut umiarsuit, ingerlaarfimmik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqarsimasumik aalajangersimasumik ingerlaartut tikiffissaat nalunaarutigisariaqanngilaat.
Imm. 3. Tikinnermi piaarnerpaamik umiarsuup naalagaata imaluunniit umiarsuup piginnittuata tuniniaasiataluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik umiarsuaq, usit taqussallu pillugit allakkatigut nalunaarfigissavaa, kiisalu umiarsuup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaaruteqassalluni, taamaattorli takukkit imm. 4, 5 aamma 6.
Imm. 4. Umiarsuarmi Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasumi naalagaasup imaluunniit umiarsuup piginnittua tuniniaasialuunniit, umiarsuup Danmarkimi Savalimmiuni nunaniluunniit allani angalareerluni akitsuuteqarfiusumut tikinnissaa nal.ak. 24-nik sioqqullugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut allakkatigut nalunaarutigissavai umiarsuaq, usit taqussallu kiisalu umiarsuup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaarutigissallugit.
Imm. 5. Akitsuuteqarfîmmut tikinnermi umiarsuup naalagaa erngerluni nioqqutissat akitsuusigassat umiarsuup nassatai pillugit akitsuusiinissamik nalunaaruteqassaaq akitsuusertissallugillu, aammalu inuttat ataasiakkaat nioqqutissat namminneq atugassatut nassataasa allattorsimaffinnik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniussaqassalluni.
Imm. 6. Umiarsuup Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasup, imm. 4-mi taaneqartunut ilaanngitsup, nioqqutissanik akitsuusigassanik akitsuuserneqarsimanngitsunik nassartup naalagaa imm. 4-misut iliuuseqassaaq.
Imm. 7. Umiarsuup akitsuuteqarfiusumi umiarsualivimmiit umiatsialivimmiilluunniit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa, umiarsuarlu aallassanngilaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaaruteqartussaatitaanngillat umiarsuit, angalanermut pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 8. Nioqqutissanut taqussanullu, malittarisassat unioqqutillugit akitsuuteqarfiusumit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit umiarsuup naalagaata akisussaaffigai.

 

Timmisartunik nakkutilliineq

§ 45. Timmisartoqarfimmi pisortat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut timmisartup tikiffissaatut aallarfissaatullu naatsorsuutigisaq nalunaarutigissavaat kiisalu timmisartut tikinnissartik nalunaarutigisimanagu tikittut nalunaarutigissallugit. Timmisartut aalajangersimasumik angalaartut, angalanermut pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu tikittut nalunaarutigineqartariaqanngillat.
Imm. 2. Akitsuuteqarfiusumut tikinnermi piaarnerpaamik timmisartup naalagaata nalunaaru-tigissavaa timmisartoq suminngaanneernersoq, kiisalu timmisartoq, usit taqussallu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut allakkatigut nalunaaruteqassalluni aammalu timmisartup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaaruteqassalluni.
Imm. 3. Timmisartumi, nunat tamalaat akornanni ilaasunik angallassissutitut angalanngitsumi naalagaasup, imm. 2-mi taaneqartup saniatigut, akitsuuteqarfimmut tikiinnavilluni nioqqutissat akitsuusigassat, timmisartup nassatai akitsuusigassatut nalunaarutigissavai akitsuutillu akilerlugit.
Imm. 4. Timmisartup, akitsuuteqarfmsumi timmisartoqarfimmit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa, timmisartorlu aallassanngilaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaartussaanngillat timmisartut, angalanermut pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 5. Nioqqutissanut taqussanullu, malittarisassat unioqqutillugit akitsuuteqarfiusumit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit timmisartup naalagaata akisussaaffigai.

 

Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup pisussaaffii piginnaatitaaffiilu il. il.

§ 46. Akileraartarnermi Pisortaqarfiup Kalaallit Nunaanni Politimesteri isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaa, politiit nakkutilliinermik sulianik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfittuulli isumaginninnissaannut piginnaatitsinissamik, takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 38.

§ 47. Nassiussat usigineqartut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup piumasaqarneratigut ammarlugit misissorneqarsinnaapput.
Imm. 2. Nioqqutissat nassiussat misissorneqarnerannut atatillugu nioqqutissanik tigusisut nassiussisullu pisussaapput pisariaqartunik isumaginnissallutik (puuiaaneq poortuinerlu, uuttortaaneq, ussersaaneq il.il.). Nioqqutissat, puuiarneqarnerminni akornuserneqarsinnaasut aserorneqarsinnaasulluunniit, imaluunniit pigisanik inunnilluunniit ajoquseeratarsinnaasut, nassiussatut nalunaarsortinneranni ammarneqassanngillat. Tamatumani soorlu makku pineqarput: natrium, gassit naqitsinilinnik puullit, akuutissat radiop qinngornerinik ulorianartunik akullit, akuutissat tunillannartut, filmit qaamanermut misikkarissut qajuusaasallu plasticimik seqqitsaatissiat aqerlorterlugit matusanik puukkat.
Imm. 3. Nassiussat nioqqutissanik imm. 2-mi taaneqartunik imallit ammarneqarniarpata tigusisussaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tamatuminnga nalunaarfigineqassaaq, taamaalilluni taassuma ilitsersuussutigisinnaammagu nioqqutissat illersorneqarsinnaasumik qanoq ammarneqarsinnaanersut.
Imm. 4. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik taarsiinertaqanngitsumik nioqqutissanik misissugassanik misissuinissamut naammattunik tigusisinnaatitaavoq. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik nioqqutissat misissorneqartussat tigusat assinginik amerlaqataannillu taarserneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 5. Nioqqutissanik nassitsisoq nioqqutissat misissorneqareernerisa kingorna pisinnaatitaavoq misissugassatut tiguneqartut misissuinermi atorneqanngitsut piumasaqarnikkut utertissallugit.
Imm. 6. Nioqqutissanik nassitsisoq, tigusisoq imaluunniit annissisoq pisussaavoq nioqqutissat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut ima piffissaqartigisumik takutissallugit, misissugassat pisariaqartut ingerlanneqarsinnaassallutik.

§ 48. Poortukkat, Kalaallit Allakkeriviata nammineq tunniutissallugit pisussaaffiginngisai, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup ilitsersuutaa naapertorlugu allakkerivimmit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut misissugassanngortinneqassapput adressekortip nalunaarutillu tassunga attuumassuteqartut tunniunnerisigut.
Imm. 2. Poortukkat nalunaarsorneqanngitsut misissorneqassapput poortugaq nalunaarullu tassunga nipitinneqarsimasoq tunngavigalugit.
Imm. 3. Misissuineq allakkeriviup iluani pissaaq aammalu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik nakkutilliinerup ingerlanneqarnerani pisariaqartunut tamanut misissuisinnaatitaavoq. Misissuinermi poortukkap ammarneqarnera poortorneqarneralu allakkeriviup isumagissavai.
Imm. 4. Allakkat matoqqasut ammarneqarsinnaanngillat. Ammarneqassatillugit tigusisussaq allakkeriviliartinneqassaaq nassiussat ammarnissaat il.il. isumagiartorlugit.

 

Kapitali 6
Pineqaatissiinermut atortussanngortitsinermullu aalajangersakkat

§ 49. § 1, imm. 1-imi, § 2, imm. 1-imi 3-milu § 4-mi, § 5-imi, § 7-imi, § 8-mi, § 9, imm. 1-imiit 3-mut, § 10, imm. 2-mi, § 34-mi, § 36-mi, § 37-mi, § 38, imm. 1-imi, § 43, imm. 1-imi 3-milu aamma § 47, imm. 2-mi aalajangersakkanik piaaraluneerluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit malinnikkumanngitsoq akiliisitsinikkut pillarneqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamatuttaaq § 11-mi, § 44, imm. 1-imi aamma 3-miit 7-imut, § 45, imm. 2-miit 4-mut aamma § 47, imm. 6-imi aalajangersakkanik unioqqutitsisoq akiliisitsinikkut pillarneqaa-tissinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Taamatuttaaq § 3-mi, § 28, imm. 2-mi, § 29, imm. 2, 4, aamma 6-imi aammalu § 33-mi aalajangersakkanik unioqqutitsisoq unioqqutitseriaraluartorluunniit akiliisitsinikkut pillarneqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 3-mi taaneqartutut unioqqutitsisoqarneratigut imaluunniit unioqqutitseriartoqaraluarneratigut akiliisitsinermik pillarneqaatissiilluniluunniit akiliisitsisoqanngikkaluartoq nioqqutissaq, taannaluunniit peqanngippat taassuma aningaasanngorlugu nalingata amerlaqatai, arsaarinnissutigineqarsinnaapput.

§ 50. Nalunaarut 1. november 1996-imi atortuulissaaq.
Imm. 2. Taamaattorli § 24, imm. 2 malillugu akuersissut 28. oktoberimit aallartittumik nalunaarutigineqarsinnaavoq, nioqqutissanut 1. november 1996-imi kingusinnerusukkulluunniit Aalborgimit nassiunneqartunut atuuttumik.
Imm. 3. Tamatumunnga peqatigitillugu nioqqutissanik eqqussuinermik annissuinermillu nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit nalunaarut nr. 35, 17. december 1992-imeersoq aammalu nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit il.il. pillugit nalunaarut nr. 40, 29. september 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarput.
Imm. 4. Akitsuutit naatsorsornissaannut piffissaliussap sivitsorneqarnera, nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit il.il. pillugit nalunaarummi nr. 40-mi, 29. september 1994-imeersumi § 3, imm. 3 naapertorlugu nalunaarutigineqarsimasoq, sivitsuinerup naanissaata tungaanut atuutiinnassaaq.

Namminersornerullutik Oqartussat, 25. oktober 1996.

Daniel Skifte

/

Kaare Hagemann