Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 12. juni 1995-imeersoq.
Kapitali 1.
Atuuffissaa.§ 1. Isumaginninnermut malittarisassat tunngavigalugit ikiorsiisoqarsimatillugu kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii peqqussutip matuma aalajangersaavigai. Peqqussut kommunit marluk arlallilluunniit akornanni imaluunniit kommunip ataatsip arlallilluunniit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni pissutsinut tunngasuni taamaallaat atorneqartussaavoq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat illuatungaanilu qallunaat naalagaaffeqatigiinnerata ilaani kommunit oqartussallu akornanni akiliiffigeqatigiinnissamut pisussaaffiit pillugit Naalakkersuisut qallunaat naalagaaffeqatigiinnerata ilaani oqartussanut isumaqatigiissuteqarsinnaapput.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat illuatungaanilu qallunaat naalagaaffeqatigiinnerata ilaani kommunit oqartussallu akornanni akiliiffigeqatigiinnissamut pisussaaffiit isumaqatigiinngissutaatillugit naammagittaalliortarnermut malittarisassat pillugit Naalakkersuisut qallunaat naalagaaffeqatigiinnerata ilaani oqartussanut isumaqatigiissuteqarsinnaapput.
Kapitali 2.
Nassuiaatit.§ 2. Kommuni uninngavigisaq tassaavoq kommuni pineqartup pisut nalaanni uninngavigisaa, qanoq sivikitsigisumik sivisutigisumilluunnit tassaniissimaneq apeqqutaatinnagu.
Imm. 2. Inunnut kommunit agguataarsimanerisa avataanni uninngavigisaqartunut Isumaginninnermut Pisortaqarfik kommunitut uninngavigisatut isigineqassaaq.§ 3. Kommuni najugarivitaq tassaavoq pineqartup aalajangersimasumik ineqarfigalugu najugaqarfia, taamaattorli tak. §§ 6-imi, 7-imi aamma 11-13-imi pineqartut ilaatinneqartutut taaneqartut.
Imm. 2. Inuit kommunit agguataarsimanerisa avataani aalajangersimasumik ineqarlutik najugaqartut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmi kommunitut najugarivitaqartutut isigineqarput.
Imm. 3. Aalajangersimasumik ineqarluni najugaq tassaavoq inigisaq sulinngiffeqarneq, sulianut tunngasumik angalanerit, napparsimaneq assigisaalluunniit pissutigalugit peqanngikkallartarneq eqqaassanngikkaanni siniffigisagaq, pigisanillu uninngatitsivik.
Imm. 4. Inuk aalajangersimasumik ineqarluni najugaqanngitsoq inuup taassuma aalajangersimanerusumik uninngavigisartagaani kommunitut najugarivitaqartutut isigineqassaaq.
Imm. 5. Inuk kommunimi qaammatit pingasut sinnerlugit najugaqarsimappat, taamatullu najugaqarneq ilinniarnermik, sulinngiffeqarnermik, sulianut tunngasunik angalanernut assigisaannilluunniit pissuteqanngippat kommuni uninngavigisaq inuup pineqartup kommunitut najugarivitaatut tassani najugaqalerneq aallarnerfigalugu isigineqassaaq, tassa inuup pineqartup kommunimi allami najugaqavinnini allanngortissimanngikkaa uppernarsarneqarsinnaanngippat.§ 4. Kommuni iliuuseqartussaq tassaavoq kommuni malittarisassatigut isumaginninnermut tunngasunut aalaja-ngersarneqarsimasut tunngavigalugit iliuuseqartussatut pisussaaffilerneqarsimasoq.
§ 5. Kommuni akiliisussaq tassaavoq kommuni isumaginninnermi malittarisassat tunngavigalugit ikiorsiissutaasimasunik inaarutaasumik aningaasartuuteqarnissaminut pisussaaffilerneqarsimasoq.
Kapitali 3.
Inuit aalajangersimasut konmunimi sumi najugarivitaqarnerat pillugu aalajangersakkat.
Ilinniagaqartut.§ 6. Inuit ilinniagaqarnertik pissutigalugu kommunimi allami najugaqalersut ilinnialernissamik tungaanut kommunitut najugarivitartik ilinniagaqarnermik nalaani najugarivitariinnassavaat.
Imm. 2. Ilinniagaqarneq inerpat ilinniarnerluunniit maanaannaq kipitinneqarpat, ilinniagaqarnerullu inernerata/kipitinnerata kingorna pineqartoq kommunimi ilinniarfigisaminiiginnarpat kommuni najugarivitaq ukiuni marlunni kommunitut najugarivitarineqassaaq. Kommuni najugarivitaq taamatut isigineqarunnaassaaq:
1) inuk pineqartoq nammineq suliniuteqarnermigut namminerlu akilerlugu kommunimit ilinniagaqarfimminit kommunimut allamut nuuppat, imaluunniit
2) piffissami qaammatinik ataannartunik pingasunik sivisussusilimmi inuk pineqartoq, taassuma aappaa meeraalu isumaginninnermi malittarisassat tunngavigalugit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisimanngippata. Ikiorsiissutit landskarsimit tamakkiisumik aningaasalersorneqartut ilanngullugit naatsorsuunneqassanngillat.
Inuit pisortat suliniuteqarnerisigut inissinneqarsimasut.
§ 7. Inuk pisortat suliniuteqarnerisigut angerlarsimaffiup avataani ilaqutariinnut paarsassanngorlugu, paaqqutarinniffimmut, napparsimmavimmut, pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfiup inissiiviutaanut assigisaannulluunniit inissinneqarsimappat kommuni inissiinerup nalaani kommunitut najugarivitaasoq inissinneqarnerup nalaani kommunitut najugarivitaaginnassaaq.
Imm. 2. Inissiinerup taamaatinneqarnerata kingorna inuk kommunimi tassaniiginnarpat kommuni najugarivitaq ukiuni marlunni najugarivitaaginnassaaq. Kommuni najugarivitaq taamatut isigineqarunnaassaaq:
1) inuk pineqartoq nammineq suliniuteqarnermigut namminerlu akilerlugu kommunimit inissinneqarfimminit kommunimut allamut nuuppat, imaluunniit
2) piffissami qaammatinik ataannartunik pingasunik sivisutigisumi inuk pineqartoq, taassuma aappaa meeraalu isumaginninnermi malittarisassat tunngavigalugit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisimanngippata. Ikiorsiissutit landskarsimit tamakkiisumik aningaasalersorneqartut ilanngullugit naatsorsuunneqassanngillat.
Kapitali 4.
Pisortanit ikiorsiissutit.§ 8. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussummi aalajangersakkat tunngavigalugit ikiorsiissutigineqartut kommunimit najugarivitamit akiliisussaviuutigisumit tunniunneqartassapput, taammattorli tak. § 9.
§ 9. Inuk kommunimi najugarivitaminiinngippat kommuni uninngavigisaq ikiorsiissutitut qinnuteqaatigineqartut tunniunneqannginneranni kommunimut najugarivitamut pisortanit ikiorsiissutinik ikioqqulluni qinnuteqaammik akuerisassanngorlugu saqqummiussissaaq. Akuersissummik piniaqqaartoqarsimanngippat kommuni uninngavigisaq ikiorsiissutigineqartut eqqarsaatigalugit kommunitut akiliisussavittut isigineqalissaaq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3.
Imm. 2. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu nukinginnartumik ikiorsiissutit kommunimit uninngavigisamit akiliisussaviuutigisumit tunniunneqartassapput, taamaattorli tak. imm. 3. Nukinginnartumik ikiorsiineq tassaavoq qinnuteqartup tassanngaannartumik pissarliulersimaneratigut pisariaqarluinnartunut ikiorsiineq. Nukinginnartumik ikiorsiissutit ikioqqulluni qinnuteqartup inuuniutissaatut kiisalu kommunimut najugarivitamut angerlarnissap tungaanut inissinneqarallarnermut akiliutitut ikiorsiissutigineqassapput.
Imm. 3. Nukinginnartumik ikiorsiissutit aningaasatigut suliffeqarnikkulluunniit illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarsimaneq patsisigalugu utertitassanngorlugit ikiorsiissutitut tunniunneqarsimappata kommuni uninngavigisaq kommuni najugarivitaq akuersiseqqaanngikkaluarlugu kommuni najugarivitaq sinnerlugu ikiorsiissutigisinnaavai. Ikiorsiissutit utertitassanngorlugit tunniunneqarnerat kommunip uninngavigisap ikiorseqqusumut malugeqqussavaa, ikiorseqqusullu ikiorsiissutit tunniunneqarnerannut atatillugu ikiorsiissutit utertinneqarlutik akilerneqarnissaat pillugu uppernarsaat atsiussavaa. Kommunip uninngavigisap ikiorsiissutit tunniunneqarnerisa kingorna kingusinnerpaamik sap. akunnera ataaseq qaangiutsinnagu ikiorsiissutaasimasut sunalu pillugu ikiorsiisariaqarsimanermi tunngavilersuutit pillugit kommuni najugarivitaq ilisimatissavaa. Ikiorseqqusup utertitsilluni akiliinissamik uppernarsaat atsiorsimanngippagu, imaluunniit sap. akunneranik ataatsimik piffissaqartitsineq qaangerneqarsimappat kommuni uninngavigisaq ikiorsiissutigineqartut eqqarsaatigalugit kommunitut akiliisussavittut isigineqalissaaq.
Kapitali 5.
Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit.
Ataatsimoortumik aalajangersakkat.§ 10. Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartut meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaanit akiliisussaviuutigisumit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeraq inuusuttorluunniit kommunitut najugarivitami avataani najugaqarpat kommuni najugarivitaq sinnerlugu kommunimi uninngavigisami ikiorsiissutit tunniunneqannginnerini ikiorneqarnissamik qinnuteqaat kommunimit uninngavigisamit kommunimut najugarivitamut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq, taamaatorli tak. imm. 3.
Imm. 3. Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu kommuni uninngavigisaq iliuuseqartussaatitaanini tunngavigalugu ikiorsiinissamut pisussaaffeqalissappat kommuni najugarivitaq akuersiseqqaanngikkaluarlugu kommuni uninngavigisaq ikiorsiisinnaassaaq, suliassap kommunimut najugarivitamut saqqummiunneqarneratigut aalajangiinissaq kinguartinneqarsinnaanngippat. Kommuni najugarivitaq kommunitut akiliisussavittut isigineqassaaq.
Meeraq inuusuttorluunniit pisortat avaqqullugit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimappat.
§ 11. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit katissimanngitsut angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq/-tut arlaat Kalaallit Nunaanni najugaqavissuuppat taanna kommunitut najugarivitaqatigissavaat. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut arlaannaalluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngippat meeqqap inuusuttulluunniit katissimasup kommuni uninngavigisaa kommunitut najugarivitatut isigineqassaaq, taamaattorli tak. § 13, imm. 3 aamma 4.
§ 12. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut najugaqatigiinngippata meeqqamut inuusuttumulluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaa meeqqap inuusuttulluunniit najugaqarfigisaa kommunitut najugarivitaqatigissavaa. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartuni assigiimmik najugaqaqattaartarpat kommuni meeqqap inuusuttulluunniit inuit allattorsimaffiannut allassimaffigisaa kommunitut najugarivitatut isigineqassaaq.
Imm. 2. Meeraq inuusuttorluunniit inuinnaat isumaqatigiissuteqarnerisigut angerlarsimaffiup avataani ilaqutariinnut allanut, atuarfiup nerisaqarfiuutigitillugu ineqarfiutaani assigisaanniluunniit inissinneqarsimappat meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaata kingulliulluni meeqqamik tigumminnissimasup kommunitut najugarivitaani najugarivitaqartutut isigineqassaaq. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartuni marlunni kingullermik najugaqarsimappat anaanaasup kommunimi najugarivitaani najugaqavissutut isigineqassaaq.
Imm. 3. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaa Kalaallit Nunaanniinngippat angajoqqaatut oqartussaassuseqartup Kalaallit Nunaanniittup kommuni najugarivitaa meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaatut isigineqassaaq.
Meeraq inuusuttorluunniit pisortat suliniuteqarnerisigut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimappat.
§ 13. Meeraq inuusuttorluunniit pisortat suliniuteqarnerisigut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimappat meeqqap inuusuttulluunniit inissinneqarnerata nalaani kommunitut najugarivitaa inissiinerup ingerlanerata nalaani meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu aningaasartuutinut akiliisussavittut isigineqassaaq.
Imm. 2. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaa meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaqatigisaa inissiisimanerup nalaani allamut nuuppat angajoqqaatut oqartussaassuseqartup kommunitut najugarivitariligaa meeraq inuusuttorluunniit pillugu paasissutissat allattukkat (journalit) kommunimi nuuffigisami tiguneqarneranniit kommunitut akiliisussavittut isigineqalissaaq.
Imm. 3. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaa meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaqatigisaa inissiisimanerup nalaani Kalaallit Nunaanniit nuuppat meeqqap inuusuttulluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaata kommunitut najugarivitaani najugarivitaqartutut isigineqalissaaq, taanna Kalaallit Nunaanni kommunimi najugarivitaqaannarpat. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup aappaa Kalaallit Nunaanni kommunimi najugarivitaqanngippat, angajoqqaatulluunniit oqartussaassuseqartoq ataasiinnaappaat imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoqanngippat meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaa kingulleq kommunitut najugarivitaaginnassaaq.
Imm. 4. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut meeqqap inuusuttulluunniit inissinneqannginnerani Kalaallit Nunaannit nuussimappata kommuni inissiisoq meeqqap inuusuttulluunniit kommuniatut akiliisussavittut isigineqassaaq.
Kapitali 6.
Isumaginninnermi malittarisassat allat tunngavigalugit ikiorsiissutit.§ 14. Isumaginninnermi malittarisassat allat tunngavigalugit ikiorsiissutigineqartut, matumani pensionit utoqqarnullu paaqqinniffiit il.il., pisortanit annertussusileriikkanik ikiorsiissutit, naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq ullormusiallu kiisalu ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat ilanngullugit, kommunimit najugarivitamit akiliisussaviuutigisumit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Ikioqqusoq kommunip najugarivitami avataaniippat imm. 1-imi malittarisassat tunngavigalugit ikiorsiissutit kommuni najugarivitaq sinnerlugu tunniunneqannginneranni kommunip uninngavigisap kommunimut najugarivitamut akuerisassanngorlugit saqqummiutissavai.§ 15. Annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartut kommunip najugarivitap inassuteqarneratigut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit tunniunneqassapput.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartunut aningaasartuutit landskarsip inaarutaasumik aningaasartuutigisassavai.§ 16. Meeqqanut akilersuutit il.il. kiisalu meeravissiartaarnermi tapiissutit tunniunneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutit qinnuteqartup kommunitut najugarivitaanit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeravissiartaarnermut tapiissutit kiisalu meeqqanut akilersuutit pisortanit tapiissutitut tunniunneqartartut landskarsimit inaarutaasumik aningaasartuutigineqartassapput.
Imm. 3. Meeqqanut akilersuutit siumoortumik tunniunneqartartut meeqqamut akilersuisussaatitaasumit inaarutaasumik aningaasartuutigineqartassapput.§ 17. Meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu tunniunneqartartut meeqqap kommunitut najugarivitaanit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit landskarsimit inaarutaasumik aningaasartuutigineqartassapput.
Kapitali 7.
Aqutsineq.§ 18. Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 8.
Naammagittaalliuuteqartarneq.§ 19. Apeqqutit kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissaannut tunngasut Isumaginninnermut Naalakkersuisumut allaffikkoortumik inaarutaasumik aalajangiiffigisassanngorlugit saqqummiunneqarsinnaapput Kommunit kiisalu Isumaginninnermut Pisortaqarfik suliassat akunnerminni akiliiffigeqatigiinnissamut pisussaaffiit pillugit aalajangikkanik Isumaginninnermut tunngasunut Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortitsisinnaapput.
Imm. 2. Suliassat Isumaginninnermut Naalakkersuisumut aamma Isumaginninnermut tunngasunut Naammagittaalliuuteqartarfimmut aalajangigassanngorlugit saqqummiukkumaneqartut aalajangiinermik naammagittaalliuuteqarnermut tunngassuteqartunik kommunip imaluunniit Pisortaqarfiup ilisimasaqalerneraniit kingusinnerpaamik sap. ak. sisamat qaangiutinnginneranni saqqummiunneqartassapput.
Kapitali 9.
Atortuulersítsineq.§ 20. Inatsisartut peqqussutaat manna 1. september 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu kommuni uninngavigisaq aamma kommuni najugarivitaq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 13 1. november 1982-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 12. juni 1995.
Lars Emil Johansen/
Benedikte Thorsteinsson