1995-imi aalisarnermi pisassarititaasut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 28, 11. september 1995-imeersoq.
Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17, 22. oktober 1990-imeersumi, allanngortinneqartukkullu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 10, 4. november 1991-imeersukkut, §-it 4, 8, 19 aamma 28 naapertorlugit aalajangerneqarpoq:
Atuuttuuffii
§ 1. Nalunaarut imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut atuuppoq.
Imm. 2. Imartat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaai tassaapput:
1) "Kalaallit Nunaata Avannaata Kitaa", tassaasoq NAFO-p killeqarfiisailaata 1-ip avannarpasissutsip 68°00'-ip avannaaniittoq.
2) "Kalaallit Nunaata Kitaa", tassaasoq NAFO-p killeqarfiisa ilaata 1-ip avannarpasissutsip 68°00'-ip kujataaniittoq.
3) "Kalaallit Nunaata Kangia", tassaasoq ICES-ip killeqarfiisa ilaat D-mik, V-imik, XXI-imik XVI-imillu taaguutillit, imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittut.
4) "Basisliniat" (tunngaviusumik killigititat) statsministeriaqarfiup Kalaallit Nunaata eqqaani imartat aalisarnikkut oqartussaaffigisat pillugit nalunaarutaani nr. 629-imi 2. december 1976-imeersumi, nr. 176-imi 14. maj 1980-imeersumi
aamma nr. 637-imi 6. september 1991-imeersumi aalajangersarneqarsimapput.
Pisassat
§ 2. Aalisakkanit ilanngussami taaneqartunit pisassarititaasut tamakkerlugit (TAC) aalajangersarneqarput ilanngussami kolonne 1-imi takuneqarsinnaasutut.
§ 3. Aalisakkanit ilanngussami taaneqartunit kalaallit aalisariutaataat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 5 naapertorlugu kiisalu aalisariutit nunani Kalaallit Nunaata Kalaallit Nunaata eqqaani Kalaallit Nunaata pisassaanik iluaquteqarniarsinnaanissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaani nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami kolonne 2-mi pisassarititaasutut taaneqartunit amerlanerunngitsunik aalisarsinnaatitaapput. Aalisarneq tassani piumasarineqartut malillugit ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Kalaallit angallataataat, kalaallit nunaata avannaani raajarniarnissamut akuersissummik pigisaqartut § 1, imm. 2, 1-i malillugu akuerineqarput ukiumut raajat pisassarisatik "Kalaallit Nunaata Avannaata Kitaa"-ni avannaani aalisarsinnaagaat, taamatulli aamma "Kalaallit Nunaata Kitaa"-ni, § 1, imm. 2, 2.§ 4. Aalisariutit nunani EU-imut ilaasortaasuni imaluunniit nunani EU-ip Kalaallit Nimaata eqqaani EU-ip pisassaanik iluaquteqarniarsinnaanissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaani nalunaarsorneqarsimasut, ilanngussami ammukaartumi 3-mi pisassarititaasutut taaneqartut kisiisa pisarisinnaavaat, tassanilu piumasaqaatigineqartut kisiisa naapertorlugit.
§ 5. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik piginnaatinneqarpoq nalunaarummut matumunnga ilanngussap nutarterneqarnissaanut, pisassat tamarmiusut (TAC, ilanngussami ammukaartoq siulleq) naalakkersuisunit allangortinneqassagaluarpata, imaluunniit nunanik allanik isumaqatigiissuteqarnerup kingunerisaanik pisassat tamarmiusut allatut agguataarneqassagaluarpata (ilanngussami ammukaartut aappaat pingajuallu).
§ 6. Naalakkersuisunut ilaasortap angallatinut §-ini 3-mi 4-imilu taaneqartunut pisassarititaasutut akuersissutit tunniussaasa amerlassusaat atuunnerisalu sivisussusissaat pisassat tamarmiusut annertussusiinut naapertuutissapput, agguaassinerlu angallatit taaneqartut aalisarsinnaasaat eqqarsaatigalugit pissalluni.
Aalisarunnaarneq
§ 7. Naalakkersuisunut ilaasortap ilanngussami pisassatut allanneqarsimasut tamakkerlutik aalisarneqarsimanerisa malitsigisaanik aalisariutit §-ini 3-mi 4-milu taaneqartut aalisakkanik pineqartunik aalisarnerat unitsissavaa. Nunat ataasiakkaat pisassaannit pisat tamarmik immikkut nalunaarsorneqartassapput EU-ilu nunatut ataatsitut isigineqassalluni.
Imm. 2. Kalaallit angallataasa § 3 naapertorlugu aalisarunnaarnissaat sapinngisamik radiukkut tusagassiutitigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Angallatit nunani allaneersut §-it 3 4-lu naapertorlugit pineqartut aali-sarunnaarnissaat telexikkut telegrammikkulluunniit angallammut pineqartumut aalisariutaatileqatigiinnulluunniit nalunaarutigineqassaaq. Angallatinut EU-imi nalunaarsorsimasunut pineqartunut nalunaarutip assinganik EU-kommissionimut nassiussisoqassaaq. Nunat allamiut aalisariutaannut allanut taamatut nalunaartoqassaaq nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut.
Imm. 4. Naalakkersuisunut ilaasortamit piffissaliunneqartoq eqqorlugu angallatit aalisarunnaassapput.
Pineqaatissiissutaasinnaasut.
§ 8. Nalunaarummi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitaanermik kinguneqarsinnaapput. Angallammiit unioqqutitsisumik aalisartoqartillugu aalisarnermi atortuutit atorneqartut arsaarinniissutaasinnaapput, angallatip pisai tamakkerlugit taakkualuunniit nalingat, taakkununnga ilanngunnagit pisat, unioqqutitsisuunngitsumik aalisarnermi pisarineqarsimasut. Tamanna pillugu suliassat nalinginnaasumik inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit suliarineqartassapput.
Atuutilerfia
§ 9. Nalimaarut atuutilissaaq 12. september 1995. Tamatumunnga peqatigitillugu 1994-imi aalisarnermi pisassarititaasut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 61, 29. december 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, 11. september 1995.
Pâviâraq Heilmann/
Jørn Birk Olsen
Ilanngussaq (pdf-format)