Ilisimatusarfimmi ilinniagaqarnerit soraarummeertarnerillu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 27, 1. september 1995-imeersoq.
Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3-mi maajip 9-anni 1989-imeersumi § 3, nr. 3 aamma 5, Ilisimatusarfimmillu innersuussuteqarneq malillugit aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Ilinniagaqarnerit siunertaat aaqqissuunnerallu.§ 1. Ilisimatusarfik periarfissiissaaq akademikerimut ilinniagaqarnernik ilinniartut ilisimatuutut periaatsit, ilisimasat piginnaassutsillu tunngavigalugit inuussutissarsiutigalugu suliaminnik nammineerlutik ingerlatsisinnaalissutigisassaannik.
§ 2. Naalakkersuisut Ilisimatusarfiup innersuussineratigut akuerissavaat ilinniagassat suut iluini, piffissallu qanoq sivisutigisup iluani, nalunaarut una malillugu ilinniagaqarnerit neqeroorutigineqarsinnaanersut.
§ 3. Ilinniagaqarnerit tassaapput:
1) bachelorimut ukiuni pingasuni ilinniagaqarneq.
2) kandidatimut ukiuni marlunni ilinniagaqarneq.
3) Ph.D.-mut ukiuni pingasuni ilinniagaqarneq.
Imm. 2. Ilinniakkat tapiissutaasussat saniatigoorisassallu katiterneqarsinnaapput bachelorimut ilinniarnermi ilinniagassat ilaannit.
Imm. 3. Kandidatimut ilinniagaqarneq Ph.D.-gradimik angusaqarniarnissaq siunertaralugu ukiuni pingasuni ilisimatuutut misissuinermik ilaneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Bachelorimut ilinniagaqarneq aamma kandidatimut ilinniagaqarneq tamarmik ukiup affaanik ilinniakkap iluani sivitsorneqarsinnaapput, aalajangersimasumik inuussutissarsiuteqalersinnaaneq siunertaralugu aaqqissuussanik. Ilinniagaqarnermik sivitsuinissaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqartassaaq.§ 4. Bachelorimut Ilisimatusarfimmi ilinniarnerup ilinniartut fagit/ilinniakkat innersuussutigineqartut ilisimasassartaannik, teoriivinik taakkunanilu periaatsinik tamatigoortumik paasisimasaqalersissavai pisinnaalersissallugillu sammisanik nassuiaasinnaalernissamut, oqaatiginnissinnaalernissamut, paasiniaaqqissaarsinnaalernissaamut ilinniaqqinnissamut imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlatsisinnaalersinneqarnermut tunngavissinneqarluni.
§ 5. Kandidatimut ilinniarnerup ilinniartut bachelorimut ilinniarnerminni ilinniakkatigut ilisimaligaat ilaartussavai aammalu suleriaatsinut teorimullu tunngasutigut piginnaassusii kiisalu paasissutissiisinnaassusiat nammineersinnaassusiallu annertusassallugit.
Kapitali 2.
Ilinniakkat imassaat aaqqissuunneqarnissaallu.§ 6. Bachelorimut ilinniarneq aaqqissuunneqassaaq ilinniartut periarfissillugit ukiuni pingasuni ilinniareerunik ilinniarnerminnik naammassinnissinnaasussanngorlugit imaluunniit kandidatimut ilinniarnissamut qinnuteqarsinnaasussanngorlugit.
Imm. 2. Ukiut ilinniarfiusut ingerlaneranni ilinniartitsissutigineqartussat aaqqissuunneqarsinnaapput ilinniagassanut tamanut ilaannulluunniit ataatsimoorussassanngorlugit.§ 7. Bachelorimut ilinniarneq sammisassaqarfiussaaq suliassiissummik minnerpaamik ukiumut sammisat pingajorarterutaannik annertussusilimmik. Suliassiissummi allaaserineqassapput ilinniarnermi fagit/ilinniakkat pingaarnerusut iluanni sammisassat.
§ 8. Kandidatimut ilinniarneq pingaarnertut sammisassap iluani fagini/ilinniakkani ataatsimi marlunniluunniit ilinniagaqarfiusarpoq, periarfissaqarluni ilinniakkat pingaarnertut sammisassat allat iluanni ilinniarnissamut kandidatimut ilinniarnernerup tamakkersimanissaanut angusaqarfiginissaanullu piumasarisat sanioqqunnagit.
§ 9. Kandidatimut ilinniarnermi ilaavoq namminersuutaasumik annertujaamik allaaserisaqarneq, ilinniakkap iluani specialeqarsinnaaneq.
Imm. 2. Specialikkut uppernarsarneqassaaq ilinniartup ilinniakkamut tunngasunik ilisimasaqarnera ilinniakkaminullu aalajangersimasumut tunngasumik allaaserinninnermini ilisimatuutut isummiussanik suleriaatsinillu atuilluarsinnaanera.
Imm. 3. Specialimik allaatiginninneq killilerneqassaaq suliarinera naammassineqarsinnaasunngorlugu ukiumut sammisat suliarisarnerisa affaattut sivisutigisumik. Speciali pillugu erseqqinnerusumik aalajangersakkat ilinniarnerup aaqqissuunnerani aalajangersarneqassapput.
Imm. 4. Specialimi allaatigisassaq Ilisimatusarfimmit akuerineqartassaaq, qaqugulu tunniunneqarnissaa tassanissaaq aalajangerneqartassalluni.§ 10. Ph.D.-mut ilinniarneq ingerlanneqartassaaq maleruagassat danskit taamatut ilinniagaqarneranni sukkulluunniit atuuttuusut malillugit.
Imm. 2. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Ilisimatusarfik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut siunnersuuteqartarsinnaavoq maleruagassanik imm. 1-imi taaneqartunik sanioqqutitsisoqarnissaanut immikkut akuersississuteqartoqarnissaanik.§ 11. Ilinniagaqarnerit sivisussusissaannik taallugit pineqartut tassa ilinniarnermi sammisat ukiumut sivisussusissaannik piareersaanermi atorneqartussat. Ukiumut sammisat tassa allanik sammisaqarani ilinniartuusup ukiumut ataatsimut suliassai.
§ 12. Bachelorimut soraarummeersimanikkut taaguuti-gineqalissaaq B.A. (Bachelor of Art).
Imm. 2. Humanismimut tunngasunik sammisaqarluni kandidatimut soraarummeersimasunut taaguutitut akuerineqarpoq cand. mag. (candidatus/candidata magisterii).
Imm. 3. Inuiaqatigiinni ingerlatsinermut tunngasunik sammisaqarluni kandidatimut soraarummeersimasunut taa-guutitut akuerineqarpoq cand. scient. adm. (candidatus/ candidata scientiarum administrationis).
Imm. 4. Upperisarsiornermut tunngasunik kandidatimut soraarummeersimasunut taaguutitut akuerineqarpoq cand. theol. (candidatus/candidata theologiae).
Imm. 5. Ph.D.-mut soraarummeersimasunut taaguutitut akuerineqarpoq Ph.D. (Philosophiae doctor).
Kapitali 3.
Naliliineq.§ 13. Ilinniagaqarnermi pisinnaasassatut angusat misilitsinnikkut uppernarsarneqassapput, tamakkununnga suliassiissutip specialillu nalilerneqarnerat ilanngullugu.
Imm. 2. Ilinniagaqarnerup ilai imarisamikkut aaqqissuussaanermikkullu soraarummeerutissaqqinngitsut uppernarsarneqarsinnaapput ilinniartup ilinniarnermi peqataaneratigut imaluunniit allaatigisaqartinneratigut. Taamaaliorsinnaaneq ilinniagaqarnerup aaqqissuussaanerani malittarisassiuunneqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartup imm. 2. malillugu ilinniagaqarnermi peqataanera ilinniartitsisumit nalilerneqassaaq oqaatsit "Angusivoq"/"Angusinngilaq" atorlugit.
Imm. 4. Misileeriaatsini sianigineqassaaq ilinniartitsinerup siunertaa aammalu ilinniartut tamarmik immikkut naliliivigineqarnissaat.§ 14. Misilitsinnerit Ilisimatusarfimmeersumit imaluunniit avataaneersumit nalileeqataaffigineqartassapput.
Imm. 2. Ilisimatusarfimmiunut misilitsinnerit soraarummeersitsisumit(-sunit) imaluunniit soraarummeersitsisumit(-sunit) rektorillu nalileeqataasussatut Ilisimatusarfimmi ilinniarniartitsisut akornannit toqqagaanit nalilerneqassapput.
Imm. 3. Avataaneersunik nalileeqataasoqassatillugu misilitsinnerit soraarummeersitsisumit(-sunit) nalileeqataasumillu(-sunillu) Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup toqqagaanit nalilerneqassapput.
Imm. 4. Karakteeriliiniarnermi soraarummeersitsisoq (-sut) nalileeqataasorlu(-sullu) kisimik najuussinnaapput.
Imm. 5. Sulilluni sungiusarneq angalaarlunilu misissuinerit ilinniagassat aaqqissuunneranni malittarisassat najoqqutaralugit uppernarsarneqassapput.§ 15. Bachelorimut kandidatimullu ilinniarnermi misilitsinnerit minnerpaamik pingajorarterutaat avataanit nalileeqataasoqartumik uppernarsarneqassapput, taakkualu ilagissavaat ilinniagassat, sammisassat periaatsillu pingaarnerit.
§ 16. Naliliinermi atorneqassapput 13-skala Danmarkimi ilinniarfinni qaffasinnerusuni karakteeriliisarnermut malittarisat malillugit, imaluunniit naliliinermi atorneqassapput "Angusivoq"/"Angusinngilaq".
§ 17. Bachelorinngorniartumut suliassiissut specialilu 13-skala malillugu naliliiffigineqassapput.
§ 18. Misilitsinnerit aaqqissuunneqassapput inuit ataasiakkaarlutik misilitsinnerisut.
Imm. 2. Kisianni ilinniagassat aaqqissuunneranni aalajangerneqarsinnaavoq misilitsinnissat aalajangersimasut ilaat aaqqissuunneqartassasut inunnit arlalinnit ataatsimut suliarineqartussatut, ataatsimut naliliiffigineqaatigisassaannik.
Imm. 3. Arlallit misilitsinnermik suleqatigiinnerat imatut aaqqinneqassaaq misilitsittut tamarmik immikkut nalilerneqarsinnaasunngorlugit.
Imm. 4. Ilinniagassat aaqqissuunneranni aalajangersarneqassaaq taamatut inuit arlallit misilitsissinnaaneranni amerlanerpaamik qassit peqataasinnaanersut.§ 19. Bachelorinngorniartumut suliassiissut specialilu inuit ataasiakkaarlutik naammassisassavaat.
Imm. 2. Bachelorinngorniartumut suliassiissut specialilu ilinniartut arlallit ikioqatigiillutik suliarisinnaavaat. Ilinniagassat aaqqissuunneranni aalajangerneqassaaq ilinniartut qassit ikioqatigiilluni suliaqarnermi peqataasinnaanissaat. Inuup ataatsip suliaa im-mikkoortillugu naliliiffigineqarsinnaassaaq.§ 20. Inuit arlallit suleqatigiillutik oqaluttarissanik soraarummeersinneqarnerat ingerlanneqarsinnaavoq ilinniartut, soraarummeersitsisoq(-sut) aamma nalileeqataasussaq(-sat) oqaloqatigiissillugit. Peqataasut tamarmik immikkut soraarummeersinneqarnerat ilaasassaaq.
Imm. 2. Inuit arlallit suleqatigiillutik allattarissanik soraarummeersinneqarneranni inuup ataatsip suliaa malugineqarsinnaassaaq, suleqatigiillu tamarmik immikkut naliliiffigineqartassapput. Taamaattorli ilinniagassat aaqqissuunneranni aalajangerneqassaaq suleqatigiit tamarmik immikkut naliliiffigineqarnerat pisinnaassasoq allaatigisaq tunngavigalugu itisilerilluni oqaloqatigeereernermi. Taava immikkut naliliiffiginninneq pissaaq oqaloqatigiilluni soraarummeersitsineq tunngavigalugu.
Imm. 3. Ilinniagassat aaqqissuunneranni aalajangerneqarsinnaavoq specialimi allaatigisaq oqaloqatigiissutissanngortinneqartassanersoq. Taamaassagaangat taava naliliineq pisassaaq allaatigisamik oqaloqatigiinnermillu ataatsimut qanoq isiginninneq tunngavigalugu.§ 21. Misilitsinnerit naliliiffigineqarnerilluunniit allat tamarmik immikkut angusiffigineqassapput. Misilitsinnerit angusiffiusut misilitseqqiffiusinnaanngillat.
Imm. 2. Ilinniartoq amerlanerpaanik pingasoriarluni bachelorinngorniarnermut kandidatinngorniarnermullu misilitsinnissanut naliligassanullu allanut akuerineqarsinnaavoq. Ilisimatusarfiup sisamassaaneernissaq immikkut pissutissaqartillugu akuerisinnaavaa.§ 22. Ilinniartoq kandidatinngorniarluni soraarum-meernissamut aatsaat nalunaarsinnaavoq bachelorinngorniarluni misilitsinnerit tamaasa angusaqarfigereersimagunigit.
§ 23. Soraarummeernissamut allakkatigut nalunaartarnissaq kingusinnerpaamik pisassaaq soraarummeernissap nalunaarfigisap aallartiffissaa qaammammik ataatsimik sioqqullugu. Ilinniartup nammineerluni misilitsiffissaminut nalunaarnissani akisussaaffigaa.
Imm. 2. Soraarummeernissamik nalunaarutigeriikkamik taamaatitsiniarneq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq kingusinnerpaamik soraarummeernissap ullulerneqarfia sapaatipakunnerinik marlunnik sioqqullugu. Soraarummeerumanani nalunaarneq taassumannga kingusinneruppat soraarummeersussarluunniit malittarisat malillugit iluamik nalunaarsimanani takkutinngitsoorpat, tamanna angusinngitsoorluni soraarummeernertut nalilerneqassaaq.§ 24. Kinaluunniit Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisutut akuerisaq aamma tassani soraarummeersitsisinnaavoq.
Imm. 2. Ilisimatusarfiup soraarummeersitsisinnaaneq ilitsersuisinnaanerlu immikkut pissutissaqartillugu soraarummeersitsisussamut ilitsersuisussamullu avataaneersunut nalunaarutigisinnaavai.§ 25. Soraarummeerneq kalaallit qallunaalluunniit oqaasii atorlugit ingerlanneqassaaq. Kisianni Ilisimatusarfiup piumasarisinnaavaa soraarummeerneq oqaatsit arlaannaat atorlugit ingerlanneqaqqullugu soraarummeersitsisussap imaluunniit nalileeqataasussap oqaatsit illuatungeriit arlaat atorsinnaanngippagit.
Imm. 2. Ilisimatusarfiulli soraarummeerniartoq allakkatigut qinnuteqarpat aalajangersinnaavaa oqaatsit arlaannaat atorneqarsinnaasut. Qinnuteqaat Ilisimatusarfimmit tiguneqareersimassaaq soraarummeersitsisussat allattorsimaffiata tamanut saqqummiunneqarneranni kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk kingorna.
Imm. 3. Ilisimatusarfiup immikkut pissutissaqartillugu soraarummeertussaq allakkatigut qinnuteqarpat aalajangersinnaavaa tuluit oqaasii atorneqarsinnaasut. Qinnuteqaat Ilisimatusarfimmit tiguneqareersimassaaq kingusinnerpaamik soraarummeernissamut allatsinnissamut ulluliussaq qaangiutsinnagu.§ 26. Ilisimatusarfimmi soraarummeernerit nalinginnaasumik pisassapput juunimi januaarimilu.
Imm. 2. Ilisimatusarfiup akuerisinnaavaa misilitsinnerit, aamma napparsimasimalluni misilitsinnissaq, soraarummeernerup nalinginnaasumik piffissaata saniatigut pisinnaasut.
Imm. 3. Napparsimasimaneq pissutigalugu soraarummeernissamik qinnuteqaatit tamarmik nakorsap nalunaarutaanik uppernarsaatitaqassapput, kingusinnerpaamik soraarummeerfissaagaluaq ullunik sisamanik kingoqqullugu tunniunneqarsimasussanik.
Imm. 4. Napparsimasimaneq pissutigalugu immikkut soraarummeernissaq taamaallaat akuerineqarsinnaavoq soraarummeertussaq
1) soraarummeerfissamini napparsimasutut nalunaarutigineqarpat,
2) soraarummeernerup nalaani napparsimalerpat,
3) napparsimanini pillugu soraarummeerianngitsoorpat, imaluunniit
4) nammineq napparsimanermi saniatigut immikkut ivissumik uppernarsarneqarsinnaasumik pissuteqarluni soraarummeerianngitsoorpat.
Imm. 5. Napparsimasimalluni soraarummeerneq soraarummeernissamut soraarummeerniartup nalunaarfigisimasaraluanut taarsiuttutut nalilerneqassaaq.
Soraarummeersimanermut uppernarsaat.
§ 27. Ilisimatusarfimmit soraarummeerneq naammassineqartoq pillugu uppernarsaat atsiorneqassaaq. Uppernarsaatip inussaata aqqa oqartussaasorlu atsiuisoq pillugit paasissutissanik imarisami saniatigut minnerpaamik imarissavai:
1) taaguut soraarummeernikkut atorneqarsinnaalersoq,
2) ilinniagassat misilitsiffigineqartut,
3) naliliussat anguneqartut,
4) ilinniakkat ilagisaat allatut uppernarsaateqartinneqartut,
5) ilinniakkami ataatsimi ilinniarnermi qanoq peqataatigineq,
6) misilitsinnerit allami qaqisiffigisimasat kiisalu
7) ilinniagaqarnerup taaguutaa qallunaatut tuluttullu.
Imm. 2. Soraarummeersimanermut uppernarsaat allassimassaaq kalaallisut, qallunaatut tuluttullu.
Imm. 3. Ilinniarfinni arlalinni naammassillugit ilinniarsimanernut ataatsimoortumik uppernarsaat alla-garserneqassaaq ilinniarfimmit ilinnigaqarnerup immikkoortuata kingulliup naammassineqarfigisaanit.
Imm. 4. Ilinniartumut, ilinniarnerminik naammassinagu qimatsisussamut, ilinniagaqarnerup ilaanut qaqisiffigisanut uppernarsaat Ilisimatusarfiup atsiussavaa.
Kapitali 4.
Ilinniagassat aaqqissuunneqarnerat.§ 28. Ilisimatusarfik ilinniagassat ataasiakkaat pillugit ilinniagassat aaqqissuunneqarneranni malittarisassaliussaaq, tak. Ilisimatusarfik pillugu Inatsi-sartut inatsisaat nr. 3, 9. maj 1989-imeersoq, § 21, imm. 1, aamma § 16, imm. 3.
Imm. 2. Ilinniagassat aaqqissuunneqarneranni malittarisassaliorneqassapput
1) ilinnigaqarnerup ilaasa ataasiakkaat anguniagassartaat, imarisassaat sivisussusissaallu,
2) ilinniartitseriaasissat, tamakkununnga ilanngullugu sulilluni sungiusarneq ilaatinneqassanersoq,
3) kursusernerit tulleriiaarneranni maleqqissaagassaajunnartut,
4) soraarummeernissamut piumasarisat immaqalu misilitsittarnerit aalajangersimasumik inissinneqassanersut,
5) misileeriaatsit (sivisussusissat, nakkutilliisoqartitsineq, allattarissanik angerlaallugit suliaqarneq, najoqqutassaqartitsineq, piareersarfissat, misilitseqqittarnerit, akuleriissitsinissamut periarfissat il.il.),
6) nalileeriaatsit, tamakkununnga ilanngullugit misilitsinnerit suut karakteerilerneqartassasut aamma suut Angusisumik/Angusinngilamik naliliiffigineqartassasut, kiisalu allattariarsornerni naliliinissamut piffissamik killiliisarnissat,
7) misilitsinnerit qassiusarnissaat misilitsinnernilu ataasiakkaani karakteeriliussanik nalilersuisarneq,
8) qaqugukkut nalileeqataasartussatut toqqakkanik avataaneersunik atuisarnissaq,
9) bachelorinngorniartumut suliassiissut specialilu,
10) ilinniartup ilinniarnissamut piffissarititap iluani Ilisimatusarfiunngitsumi ilinniartitsissutinik sammisaqarnissamut periarfissaqartinneqarsinnaanera,
11) soraarummeernermut atuarsimasassat aalajangersarneqarnissaat imaluunniit atuarsimasassanut missingersuusiornissaq, kiisalu soraarummeernernut atasumik atuarsimasassanik aalajangiivinnissamut piffissaliussassat.
Imm. 3. Ilisimatusarfik ilinniagassat aaqqissuunneqarneranni malittarisassanit taamaallaat ilinniarfimmit aalajangersarneqarsimasunit allaasumik iliortoqarnissaanik akuersisinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniagassanik aaqqissuussineq atortussanngortinneqartinnagu ilinniagassanillu aaqqissuussinermik annertuunik allanngortitsisoqartillugu ilinniarfiup ilinniartunik tigusisussat sinniisuat, tassunga ilanngullugu nalileeqataasartut siulittaasuat, atassuteqarfigissavai. Ilinniarfiit allat ilisimatinneqassapput ilinniakkami imaluunniit ilinniakkani pineqartuni ataqatigiissaarinissaq eqqarsaatigalugu.
Imm. 5. Ilinniagassanik aaqqissuussinerit taakkunanilu annertuumik allanngortitsinerit atortuulertassapput ukiup ilinniarfiusup aallartinnerani.
Imm. 6. Ilinniagassanik aaqqissuussinerit ilinniagassanillu aaqqissuussinernik allanngortitsinerit ilisimatitsissutitut nassiunneqassapput ilinniarfinnut allanut, nalileeqataasartussanut, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut aamma Undervisningsministeriamut.§ 29. Ilisimatusarfiup tamatigut imaluunniit ilinniagassat aaqqissuunneqarneranni aalajangersakkatigut nalinginnaasutigut akuerisinnaavaa nalunaarut manna malillugu uppernarsaateqartunik misilitsinnerit, ilinniarfimmi allami qaqisiffiusut, ilinniarfimmi misilitsinnernut naligititaanissaat.
Imm. 2. Ilisimatusarfiup tamatigut imaluunniit ilinniagassat aaqqissuussaaneranni aalajangersakkatigut nalinginnaasutigut akuerisinnaavaa Danmarkimi imaluunniit nunami allami ilinniarfimmi qaffasinnerusumi fag-ip/ilinniagassap iluani ilinniagaqarnerup ilaanik naammassisimasat ilinniagassat ilaannut nalunaarummi matumani ilaatinneqartunut taarsiunneqarsinnaanerat.
Imm. 3. Ilinniagaqarnerup ilaanik imm. 2-mi taaneqartunik naliliinerit nuunneqartassapput Angusisinertut imaluunniit 13-skala malillugu karakteerisut, tak.§ 16. 13-skala malillugu karakteerinik nuutsisoqarsinnaavoq ilinniakkap ilaa pineqartoq ilinniarfinni arlariinni skala taanna malillugu nalilerneqarsimappat ilinniarfiillu pineqartut allatut isumaqatigiissuteqarsimanngippata.
Kapitali 5.
Malittarisassanit immikkoortumik akuersinissaq, naammagittaalliorneq atortuulerfissarlu.§ 30. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup nalunaarummit matumannga allaassuteqartitsinissaq misiliinermut ilaasumik akuerisinnaavaa. Tamanna peqatigalugu misiliinissap sivisussusissaa qanorlu nalunaarusiortarnissaq aalajangersarneqassapput.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik nalunaarummi uani aalajangersakkanit allatut iliortoqarnissaanut akuersisinnaavoq pissutsinik nalinginnaanngitsunik patsiseqartumik.§ 31. Nalunaarut una malillugu Ilisimatusarfiup aalajangiineri pillugit naammagittaalliuutit Ilisimatusarfimmut tunniunneqassapput. Ilisimatusarfiup aalajangiineri pillugit naammagittaalliuutit inatsisisiliornermut tunngasuugaangata Naalakkersuisunut suliassanngortinneqarsinnaapput, Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 3-mi, 9. maj 1990-imeersumi § 26 naapertorlugu.
§ 32. Nalunaarut una atortuulerpoq septembarip aallaqqaataani 1995-imi.
Imm. 2. Ulloq taanna atorunnaassaaq Namminersornerullutik Oqartussat Ilisimatusarfimmi ilinniarnerit soraarummeertarnerillu pillugit nalunaarutaat nr. 5, 2. januar 1990-imeersoq.
Imm. 3. Ilisimatusarfiup aalajangersassavai ilinniartut ilinniarnerminnik 1995-imi septembarip aallaqqaataa sioqqullugu aallartitsisut pillugit malittarisassaagallartussat, tamatumunnga ilanngullugu qaqugu kingullermik misilitsittoqassasoq malittarisassat imm. 2-mi taaneqartut malillugit.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. september 1995.
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen