Namminersornerullutik Oqartussat kapisilinniarneq pillugu nalunaarutaat nr. 21, 1. august 1995-meersoq.

Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-mi 22. oktober 1990-meersumi § 8, § 11, imm. 3, § 19, §§ 21-22, § 28, imm. 2 aamma § 29, kingullermillu allanngortinneqarsimasumi Inatsisartut inatsisaat nr. 7 13. maj 1993-imeersumi, aamma §§ 2-5 inuutissarsiutiginagu piniarneq, aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 11 29. april 1992-meersumi kiisalu pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 1, § 18 aamma § 19 nr. 11 12. november 1980-imeersumi, makku aalajangersarneqarput:

 

Atuuffii

§ 1. Nalunaarut manna atuuppoq inuutissarsiutigalugu aamma inuutissarsiutiginagu kapisilinniarnermut Kalaallit Nunaata aalisarfittaani Kap Farvelip kitaani NAFO-p sumiiffilersuiffiani 1-mi. Tunngaviusumik killigititamiit 40 sømiilit avataanni aalisarneq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata tunuata aalisarfittaani inuutissarsiutigalugu inuutissarsiutiginagulu aalisarnermi atuupputtaaq malittarisassat nalunaarummi §§ 5, 8, 9, 11 aamma § 12-mi taaneqartut malillugit. Tunngaviusumik killigitamiit 12 sømilit avataanni aalisarneq inerteqqutaavoq.

 

Kalaallit Nunaata kitaani kapisilittassat aalajangersarneqarnerat

§ 2. Ukiut tamaasa Naalakkersuisut Kitaani inuussutissarsiutigalugu kapisilittassat amerlassusissaat aalajangertassavaat (kitaani pisassat). Aalajangiineq pisassaaq nunat tamat isumaqatigiissuteqarfigineqarnerat tunngavigalugu.
Imm. 2. KNAPK-p aamma KANUKOKA-p isumasioqatigereernerisigut Naalakkersuisut aalajangertassavaat Kitaani pisassat qanoq iliorluni aalisarneqassanersut imaluunniit qanoq agguaanneqassanersut, aammalu inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnissap ulloq aallartiffissaa. Tamatumani aalajangiineq kommuninut ataasiakkaanut, KNAPK-mut aamma KANOKOKA-mut kiisalu tusagassiorfinnut nuna tamakkerlugu tusarneqarsinnaasunut nalunaarutigineqartassaaq.

 

Inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnermut piumasaqaatit

§ 3. Akuersissummik tunineqarsimasut kisimik inuutissarsiutigalugu kapisilinniarsinnaatitaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut sinnerlugit kommunip qinnuteqartut makkuninnga naammassinnissimasut akuersissutinik tunissavai:
1) a) ukiumi qaangiuttumi kingullermi pingaarnerutillugu minnerpaamillu ulluni 125-ini piniarnermik, aallaaniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarsimasunut imaluunniit
b) ukiumi qaangiuttumi kingullermi minnerpaamik ulluni 125-ini aalajangersimasumik akissarsiaqarlutik sulisuusimanngitsunut.
2) Qinnuteqartup nammineq pigisarissavai qassutit kapisilinniutit angallallu;
3) Qinnuteqartup qassutit kapisilinniutit qassit kiisalu qanoq ittut imaluunnit qassutimi ilisarnaaqqutit nalunaarutigissavaa.
Imm. 3. Akuersissut tunniunneqassaaq qinnuteqartunut angallammik 42 fod tikillugu angissusilimmik pigisaqartunut. Angallatit raajarniarnissamut pointinik pigisaqartut inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnissamut akuersissummik tunineqassanngillat.
Imm. 4. Aalisartut akornanni naapertuuttumik agguaanissaq anguniarlugu Naalakkersuisut kapisilinniarnissamut sukumiinerusumik piumasaqaateqarsinnaapput. Aalajangiineq pisassaaq KNAPK KANOKUKA-lu isumaqatiginiareernerisigut. Tamanna pillugu aalajangiineq nalunaarutigineqassaaq kommuninut ataasiakkaanut, KNAPK-mut KANUKOKA-mullu aammalu tusagassiuutinut nuna tamakkerlugu tusarneqarsinnaasunut.
Imm. 5. Aalajangiiniarnermi peqataasut imm. 4-mi taaneqartut ukiumut pisassat kommuninut ataasiakkaanut agguaanniarlugit aalajangersimagaangata agguaaneq aalisartunut ataasiakkaanut pisassaaq kommunalbestyrelse, bygderåde sumiiffimmilu aalisartut piniartullu peqatigiiffiat suleqatigalugit.

§ 4. Inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnissamut qinnuteqaammut itigartitaaneq maalaarutigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut, Box 269, 3900 Nuuk, imaluunniit atorlugu fax 2 47 04, maalaarummut tunngaviliineq ilanngullugu.
Imm. 2. Kommunit ataasiakkaat sapinngisamik piaarnerpaamik - kingusinnerpaamilli pisassat agguaanneqarnerata kingornatigut ullut 14-it qaangiunneranni - Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut nalunaarutigissavaat akuerineqarsimasut qassiuneri, ataasiakkaat aqqi, inuttut normui, angallataasa angissusii, qassutinik kapisilinniutinik qassinik pigisaqarneri aammalu qassutit tamakku qanoq ittuuneri ilisarnaaqqutaalluunniit.

 

Kapisilinniarnermi piniutissat

§ 5. Kapisilinniarneq taamaallaat qarsorsanik qassutinillu 140 mm-inik tasillugit angitigisunik nigartalinnik ingerlanneqassaaq, nigartaasa annertussusiat 8%-mik nikingatinneqarsinnaatitaavoq.
Imm. 2. Qassutit nigartaasa uuttornerat pisarpoq aalisakkanik misissuisup nigartanut uuttuutaa ikkunneratigut ½ kiilumik oqimaassusilimmik ikkussiffigalugu taannalu nakkartillugu. Nigartat 20-t qimiaanut ungaseqatigiit uuttorneqassapput. Nigartat tamarmik imm. 1-mi piumasarineqaat eqqortissavaat.
Imm. 3. Qassutit kapisilinniutit atorneqartut tamarmik piginnittup aqqanik imaluunniit angallataata normuanik nalunaaqutserneqarsimassapput.

 

Pisat aamma pisassat aqunneqarnerat tunisinerlu

§ 6. Inuutissarsiutigalugu kapisilinniarneq aallartinneqassanngilaq ulloq aalajangerneqarsimasoq nallertinnagu, takuuk § 2, imm. 2.
Imm. 2. Inuutissarsiutigalugu kapisilinniarneq aalisakkat ilivitsut ammarneqanngitsut amerlassusissaat naapertorlugu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, takuuk § 2.
Imm. 3. Inuutissarsiutigalugu aalisarnermiit pisat Kalaallit Nunaanni tunitsivimmut tunineqassapput. Tunitsivik imatut paasisariaqarpoq tassaasoq aalisakkanik tunitsivik pisortanit akuerisaasoq. Tamatuma saniatigut inuutissarsiutigalugu aalisarnermi pisat tunineqarsinnaapput piffiit kalaalimineerniarfiini, neqaarniarfmni, hotelini, sutorniartarfinni imaluunnit pisortat nerisitsisarfiini. Inuutissarsiutigalugu kapisilittarisat tunisaaneri, tunineri pisiaritinnerilu pissapput Namminersornerullutik Oqartussat kapisilinnik pisisarneq tunisisarnerlu pillugit nalunaarutaat malillugu.

§ 7. Kitaani inuutissarsiutigalugu aalisarnermi pisassat nungungajalerpata Naalakkersuisut nalunaarutigissavaat qaqugu inuutissarsiutigalugu aalisarneq, pisanik tunisineq, pisanik pisineq inuutissarsiutigalugulu aalisartut akuersissummik peqartut tunisisarnerat unissanersoq.
Imm. 2. Pisassanut aalajangerneqarsimasunut sanilliullugu qanoq pisaqartigisoqarsimanera pisassanit aalajangerneqarsimasunit anneruppat minneruppalluunniit KNAPK KANOKUKA-lu isumasioqatigereerlugit Naalakkersuisut kommunini pisassat iluarsiissuteqarfigissavaat pisassat tamarmiusut kommuninut agguaanneqarsimappata.
Imm. 3. Kapisilinniarneq pisanillu tunisineq inerteqqutaapput ulluni imm. 2-mi iluarsiissuteqarniarluni suliaqarfiusut nalaanni.
Imm. 4. Imm. 1-mi aamma imm. 2-mi iliuuseriniakkat nutaarsiassaqarfitsigut nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 5. Piffissap kapisilinniarnerup uniffissaata kingornatigut inuutissarsiutigalugu kapisilinniarneq sunaluunniit inerteqqutaavoq, tamatumani ilanngullugu nunatsinniinnaq tunisaqartarneq.

 

Nammineq atugassanik kapisilinniarneq

§ 8. Nammineq atugassanik kapisilinniarneq Kalaallit Nunaanni najugaqavissunut tamanut inerteqqutaanngilaq.
Imm. 2. Nammineq atugassanik kapisilinniarneq taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq angallatit 42 fod angullugu angissusillit atorlugit. Nammineq atugassanik taamaallaat kapisilinniarneq ingerlanneqarsinnaavoq Inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnerup aallartinneraniit, takuuk §2 imm. 2, 15. oktober tikillugu.
Imm.3. Nammineq atugassanik kapisilinniarnermi qarsorsat aammalu angallammut ataatsimut qassutit nunamut pitutat ataatsit (1) putunik 2000-inik takissusillit § 5-imi eqqartorneqartutut ittut atornissaat ajornanngilaq. Qassutinut nunamut pituttakkanut taarsiullugit angallammut ataatsimut qassutit tissukartittakkat nalinginnaasut immikkoortut ataatsit (1) § 5-imi eqqartorneqartutut ittut atortoralugit nammineq atugassaminnik kapisilinniarsinnaapput.
Imm. 4. Qassutit kapisilinniutit piginnittup aqqanik ilisarnaaqquserneqarsimassapput. Qassutit kapisilinniutit nalunaaquttap akunneri 24-it qaangiutsinnagit pisaajarneqartassapput. Imm. 1 malillugu kapisilittat Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani tuniniaqqusaanngillat.

 

Takornariat kapisilinniarsinnaanerat

§ 9. Takornariat kapisilinniarsinnaatitaanerat taamaallaat akuerineqarsinnaavoq akiliilluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit Nalunaarut naapertorlugu.
Imm. 2. Takornariat kapisilinniarnerminni qarsorsat kisiisa atorsinnaavaat.
Imm. 3. Kapisillit imm. 1 naapertorlugu pisarineqartut Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani tuniniarneqarsinnaanngillat.

§ 10. Kommunit kapisilinniarnermut tunngatillugu sukanganerusunik malittarisassiorsinnaapput kommunimi ileqqoreqqusatigut.
Imm. 2. Kommunilli inuit kommuninit allaneersut kapisilinniarsinnaanerat mattussinnaanngilaa tamanna kommunip aalajangersagai malillugit ingerlanniarneqarpat.

 

Kapisilinniarnikkut pisanik nalunaaruteqartarnerit

§ 11. Inuussutissarsiutigalugu kapisilinniarnikkut kapisilittat inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi inatsisit naapertorlugu nalunaarutigineqartassapput.

 

Pineqaatissiinerit

§ 12. §§ 3-8 aamma § 11, imm. 1 unioqqutinneqarneranni akiliisitsisoqarnermik aamma pisanik arsaarinninnermik kinguneqarsinnaapput. §§8 aamma 9 akiliisitsinermik aamma pisanik piniutinillu arsaarinninnermik kinguneqarsinnaapput.

§ 13. Nalunaarut atortuulerpoq 5. august 1995. Tamatuma peqatigisaanik atorunnaarsinneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni kapisilinniarsinnaaneq pillugu akuersisarnermut nalunaarutaat nr. 26 19. juli 1991-meersoq.

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. august 1995.

Lars Emil Johansen

/

Petrus H. Biilmann