Namminersornerullutik Oqartussat ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarutaat nr. 17, 3. juli 1995-imeersoq.
Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq, ilinniagaqar nersiutit inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 16-imi 28. oktober 1993-imeersumi § 6, imm. 2, aamma 3, aamma § 7, imm. 3, naapertorlugit aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Nassuiaatit, piumasarisat nalinginnaasut.§ 1. Ilinniagaqarnersiuteqartinneqarsinnaapput ilinniagaqartut ilinniagaqarnissamut piareersarnermi ilinniarneqartartunik imaluunniit ilinniakkanik, atuagassi ani ilitsersuutaasuni maannakkut atortuusuni ukunani: Sunngorlangatoq (Uddannelsesnøglen) aamma Periarfissat (Uddannelse i Danmark) taaneqartunik, ingerlataqartut.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut ittumik pissutissaqartillugu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilinniartitaanernut atatillugu imm. 1 avaqqussinnaavaa. Tamatu minnga aalajangiinermi pingaartinneqassaaq:
1) inatsisartut peqqussutaanni § 6, imm. 2-mi aamma 4-mi piumasaqaatit eqquutsinneqarsimanersut.
2) ilinniartitaaneq nunap pineqartup oqartussaasuinit piginnaanngortitsisussatut immaqalu pisortanit tapiiffigineqarsinnaasutut akuerineqarsimanersoq, aamma
3) qinnuteqartoq ilinniartitaanermik naammassinninnissaminut naammattunik piginnaaneqarnersoq naleqquttuunersorlu.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniartitaanernut Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanniittunut atatillugu imm. 1 avaqqussinnaavaa, tamatumunnga immikkut ittumik pissutissaqarpat. Tamatuminnga aalajangiinermi imm. 2-mi maluginiaqquneqartut aammalu ilinniartitaanerup assinganik Danmarkimi peqannginnersoq maluginiarneqassapput.
Imm. 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup imm. 1-3 sanioqqussinnaavai immikkut inummut tunngassuteqartut tamanna pisariaqartippassuk. Tamakkuninnga aalajangiisoqartillugu timersortartutut pikkorinnertut ingerlatsisut, peqqissutsimut tunngasut imaluunniit ilinniagaqartup aapparisaata Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit ilinnia lersimanera sianiginiarneqartassapput.§ 2. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnernut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq ilinniagaqarniartup taamatut ilinniagaqarnissani Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit qinnutigisimappagu tiguneqarnissamullu Namminersornerullutik Oqartussat piumasarisaat naammassisimappagit.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut soraarummeernerit tamaasa soraarummeernermi allattuiffiit assigisaasaluunniit assilinerannik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nassiussisassapput.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut pissutissaqartillugu imm. 1 aamma 2 maleruanngittarsinnaavai.§ 3. Siunnersuisumik nalunaarummi uani pineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni ilinniarfimmi ilinniagaqarnermi siunnersuisoq imaluunniit ilinniagaqarnermut Danmarkimi kalaallit illuisa ilaanni siunnersuisuusoq.
§ 4. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermut ilinniaga qarnersiutinik tapiissuteqartoqarsinnaavoq
1) ilinniagaqarniartoq ukiumi atuartitsiviusussami atuartitsineq aallartitsinnagu septembarip aallaqqaataa sioqqullugu 19-inik ukioqalersimappat,
2) ilinniagaqarniartoq misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermi ikinnerpaamik sapaatip akunnerani tiimini atuartitsivinni 21-ni peqataanissamut nalunaarnissamut ilitsersorneqarsimappat, aamma
3) atuartitsineq amerlanertigut ulluunerani ingerlanne qartassappat.
Imm. 2. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq tassaavoq atuartitsineq meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissamik, meeqqat atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinissamik imaluunniit annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik soraarummeernissamik naggaserneqartussaq, ilinniartitsissummik ataatsimik sammisaqarluni imaluunniit naammaattusaammik pikkorissarluni ingerlanneqartoq.
Imm. 3. Annertunerusumik ilinniagaqarsinnaanermut tigutinnissamut GU-mi HF-imiluunniit ilinniagassanut ilassutigalugu fagit ataasiinnaanngitsut qaffasinnerusumik pisariaqarpata imm. 1, nr. 2-mi nalunaaquttap akunnerinik 21-nik piumasaqaat avaqqunneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissaq aamma meeqqat atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissaq siunertaralugu atuartitsinermut ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq allaganngorlugu nalunaarutigineqarpat ilinniagaqarniartoq atuartitsinermik taamaattumik ingerlatsinissaminut ilitsersuunneqassasoq. Nalunaarut suliarineqarsimassaaq siunnersuisumit imaluunniit kommunip ilinniagaqarnermi siunnersuisoqarnermut immikkoortoqarfianit.
Imm. 5. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermut ilinni agaqarnersiutinik tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq ilinniagaqarniartoq ilinniartitsissutini tamakkunani misilitsinnermini soraarummeernerminiluunniit 6-imik tas-sanngaluunniit annerusumik karakteereqarsimappat. Tamannali atortuussanngilaq misilitsinnernut ukiut arfineq-pingasut sinnerlugit pisoqaassusilinnut. Taamaat torli karakteri qaffasinneq ilinniartitaanermi kissaatigineqartumi tiguneqarnissamut piumasaqaataagaangat karakterit killissaat najoqqutarineqanngissinnaavoq.
Imm. 6. Paragraffit 17 20-mit 38-mut aamma 41-mit 45-mut atussanngillat ilinniagaqartunut ilinniartitsis sutini ataasiakkaani misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermut ilinniagaqarnersiuteqartunut.§ 5. Ilinniagaqarnersiutit tunniunneqartassapput suliamik ilinniarsimasutut tassanngaluunniit annerusumut ilinniartitaanermut naammassineqartumut ataatsimut.
Imm. 2. Ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq ilinniartitaanermik allamik ataatsimik arlalinnilluunniit suliamik ilinniarsimasutut tassanngaluunniit annerusumut ilinniagaqarnermut,
1) ilinniarneq siusinnerusukkut ilinniarnermut pissusissamisoortumik nangitsinerussappat aammalu ilinni areersimasamit qaffasinnerulluni,
2) ilinniarneq inuussutissarsiorsinnaannginneq pissuti galugu pisariaqartumik atuaqqinnerussappat.
Imm. 3. Ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqassaaq suliamik ilinniarsimanermit inornerusumik naammassillugit marluk angullugit ilinniarsimanernut.
Imm. 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut ittumik pissutissaqartillugu imm. 1 avaqqussinnaavaa.§ 6. Kapitali 3 atorneqartassanngilaq ilinniagaqartup suliffimmi sungiusartilluni sulisitsisumit akissar sisinneqarfigisartagaani.
§ 7. Inooqatigiinneq 18-inik ukioqalereernermi ukiumik ataatsimik sivisussusilik aappariinnermut nalunaarummi uani naligitinneqarpoq.
§ 8. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup ilinniagaqartut Namminersor nerullutik Oqartussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniartitaanermut tiguneqarsimasut qaammatikkaartumik ilinniagaqarnersiutaat qaffas sinnaavai, qaffaaneq uku pissutigalugit pisariaqartinneqarpat:
1) sumiiffimmi oqartussaasut nunanit allamiunut inatsi sitigut piumasaqaataat,
2) ilinniarfiup pineqartup piumasaqaatai, imaluunniit
3) illoqarfimmi ilinniarfigisami inuuniarnermi aningaa sartuutit qaffasinnerujussuat.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup aalajangersarsinnaavaa, ilinniagaqarnersiaqartitsisoqassasoq patsisit allat tunngavigalugit, immikkut aaqqissuussamik ilinniartitaanernut atasumik, tamatumalu kingunerisaanik tapiiffigineqarnissamut immikkut ittumik pisariaqartitsilernernut, tamakkununnga ilanngullugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniagaqarnerit.
Kapitali 2.
Ilinniarnermik ingerlatsineq siusinnerusukkullu kipititsisarnerit.§ 9. Ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq taa maallaat ilinniagaqartoq ilinniarnerminik ingerlatsippat, tassa imaappoq
1) ilinniagaqartoq soraarummeerfissani soraarummeertarpat, soraarummeertarpallu ilinniarnerup ingerlanisaanik pilersaarut naapertorlugu,
2) soraarummeernermi peqataannginneq takkutinngitsoornerluunniit siunnersuisumik allaganngorlugu isumaqa tigiissuteqarneq malillugu pisarpata aammalu tamakku Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartarpata, aamma
3) pinngitsoorani orniguttarnissamik aalajangersakkat eqqortinneqarpata.
Imm. 2. Taamaattorli sivisuumik ingerlassamik ilinniagaqarnermi ilinniarfimmut pinngitsoorani orniguttariaqarfiunngitsumi iliniagaqartoq ilinniagaqarnersiu teqartinneqartussaavoq ilinniarnermut sivisussusissari titaasoq taassumaluunniit annersaa ukiumit ataatsimit sivisunerusumik qaangerneqarsimanngippat.
Imm. 3. Ilinniagaqartut ilinniagaqarnersiutinik tigusisarnermik nalaani qitornartaarsimappata imm. 2 malillugu ilinniagaqarnersiutisiaqarsinnaatitaaneranni piffissaq sivitsorneqassaaq, taamaattorli meeqqamut inunngortumut ataatsimut ukioq ataaseq tikillugu. Taman nali aatsaat atuutissaaq ilinniagaqartup qitornani tigummippagu kiisalu imm. 1-imi aalajangersakkanik eqquutsitsippat.
Imm. 4. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 2-mi aamma 3-mi aalajangerneqartumik saneqqutsisinnaavoq.§ 10. Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissaq (FSA) aamma meeqqat atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissaq (FSUA) siunertaralugu atuartitsinermut ukiut marluk angullugit ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, ilinniagaqartunut qaffasissutsimi taaneqartumi 9. klassimik naammassinnissi masunut allatulluunniit assingusumik piginnaaneqalersi masunut.
Imm. 2. Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissaq (FSA) aamma meeqqat atuarfianni inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissaq (FSUA) siunertaralugu atuartitsinermut ukioq ataaseq angullugu ilinniagaqarnersiuteqartitsisoqarsinnaavoq, ilinniagaqartunut qaffasissutsimi taaneqartumi 10. klassimik naammassinnissimasunut allatulluunniit assingusumik piginnaaneqa lersimasunut.
Imm. 3. Annerusumik ilinniagaqarnissamut (HF-imut) piareersaataasumik soraarummeernissamut ukioq ataaseq angullugu tamatumalu kingornagut naammaataasumik pikkorissarnissamut aamma ukioq ataaseq angullugu ilinnia gaqarnersiaqartitsisoqarsinnaavoq.§ 11. Ilinniagaqartut ilinnianngiffeqartut, soorlu aamma erninermut atasumik ilinnianngiffeqartut, nalunaarut una malillugu ilinniagaqarnersiaqartussaatitaanngillat.
§ 12. Ilinniagaqarnersiaqartitsisoqarsinnaanngilaq ilinniagaqartumut ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni ilinniarnerminik ataasiaannarnani kipititsisimasumut. Taamaattorli ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniagaqarnernik kipititsinerit naatsorsuutigineqartassanngillat tapiiffigineqartussaatitaanerit suliamik ilinniarsimasutut tassanngaluunniit annerusumut ilinniartitaanernut naatsorsuunneqarpata.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu kipititsinernut naatsorsuunneqanngillat praktikkerfissaaleqineq pissutigalugu ilinniartitaanermik unitsitsigallarneq, ilinnianngiffe qarneq, tassunga ilanngullugu erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarneq, aammalu uppernarsaateqarluni napparsimaneq pissutigalugu peqannginneq.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1-imi aalajangerneqartumik saneqqut sisinnaavoq.
Kapitali 3.
Qaammatikkaartumik tapiissutit.§ 13. Tapiissutit ukioq ataaseq angullugu tunniunne qartarsinnaapput. Tapiissutit taarsersugassaanngitsut tunniunneqartassapput qaammatit tamaasa kingumoortumik, annertussuseqartassallutillu ukiut tamaasa aningaasanut inatsimmi aalajangerneqartunik, tak. Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaat § 7, imm. 2.
Imm. 2. Taamaattorli aallartitsinermi, naammassinninnermi, kipititsinermi, ilinnianngiffeqarallarnermi, tassunga ilanngullugit erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarallarnermi, ilinniarnermik taamaatitsinermi kiisalu ilinniarfimmiinnerup praktikkernerullu paarlakaajaanneranni tapiissutit ullormut ilinniarfiusumut ataatsimut naatsorsorneqartarput. Taaamaattorli ullormilli killiliinermi angalanermi akunninnermilu piffissaq atorneqartariaqartoq ilanngullugu naatsorsorneqartariaqarpoq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniagaqartunut tunniussineq imm. 1-imi taaneqartumit aallaanerusumik pisarsinnaavoq.§ 14. Angerlarsimaffiup avataani najugaqartunut angerlarsimaffimminnilu najugaqartunut annertussusissat assigiinngitsut aningaasanut inatsisini ukiumoortuni takuneqarsinnaapput. Tapiissutit taakkununnga tunniunneqassapput imm. 2-mit 4-mut aalajangersakkat malillugit.
Imm. 2. Angerlarsimaffiup avataani najugaqartoq tas saavoq ilinniagaqartoq namminerisaminik akilersugassaminillu ineqalersimasoq. Ilinniagaqartup najugaqarner minut allagartamigut attartornermullu isumaqatigiissutip assigisaanilluunniit uppernarsarsinnaasariaqarpaa angerlarsimaffimmi avataaniittarsimanini piffissani ilinniagaqarnersiutinik pisartagaqarfigisamini imaluunniit angerlarsimaffimmi avataani najugaqartutut pisartagaqarfigisamini.
Imm. 3. Ilinniagaqartut ilinniarnerminnut atatillugu akiliuteqarnatik nerisaqartut ineqartullu taarsersugas saanngitsunik tapiiffigineqassapput angerlarsimaffiup avataani najugaqartutut, taakkunanngali ilanngaatigine qartassallutik aningaasat ukiumoortumik aningaasanut inatsimmi aalajangerneqartut.
Imm. 4. Ilinniagaqartut angerlarsimaffiup avataani najugaqartut tapisiaqartinneqassapput:
1) angerlarsimaffimminni najugaqaraangata qitornaminnillu tigumiaqaraangata imaluunniit
2) angerlarsimaffimmini najugaqartoq illoqarfimmi alla mi ilinniarfimmiikkaangat.§ 15. Ilinniagaqartoq ilinniartitaanerup aallartiffissaa sioqqutitsiarlugu ukiuni kingullerni marlunni suliffissat tamakkerlugit suliffeqartuaannarsimasoq angerlarsimaffimmi avataani najugalittut taarsersugassaanngitsunik tapiissutisisinneqartarsinnaavoq ukiuni pineqartuni tamani isertitaqartarsimaguni inoqutigiit tamarmiullutik isertitaasa minnerpaamik pingajorarteru taannik.
Imm. 2. Inoqutigiinnik taaneqartut tassaapput inuit inigisami taaneqartumiittut inuit allattorsimaffiannut nalunaarutigineqarsimasut tamarmik.
Kapitali 4.
Immikkut tapiissutit.§ 16. Ilinniagaqartoq meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat meeqqamut ataatsimut tapiissuteqartitsineqassaaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nalinginnaasumik akilersuutaasunut naapertuuttunik. Taamaattorli angajoqqaatut oqartussaa qatigiinnissamik isumaqatigiittoqarsimatillugu tamanna atortuusassaaq aatsaat angajoqqaatut oqartussaasut meeraq najugaqatigippassuk.
Imm. 2. Imm. 1-ili naapertorlugu tapiissuteqartoqar sinnaavoq ilinniagaqartunut meeqqanut angajoqqaatut o-qartussaassuseqanngitsunut, meerartik meeqqallu anaana via irnaluunniit ataatavia inooqatigippatigik. Taamali inooqatigiinneq sivisussuseqarsimassaaq sivikinnerpaamik ukioq ataaseq, tak § 10.
Imm. 3. Meeraq ilinniagaqartumi najugaqanngippat tapiissutit angajoqqaarsiaasunut tunniunneqartassapput.
Imm. 4. Meeqqanut pisortatigut tamakkiisumik pilersorneqartunut tapiissuteqartoqartassanngilaq.§ 17. Kalaallit Nunaata avataani ingerlaqqiffiusumik qaffasinnerusumillu ilinniartitaanerni ilinniagaqartunut Ilisimatusarfimmilu ilinniagaqartunut atuakkanut, atortussanut katersanut, ilinniartitsissutissianut naalisakkanut il.il. pisariaqartinneqartunut tapiissuteqartoqassaaq. Tapiissuteqartoqartassaaq aningaasartuutit 60%-iinik.
§ 18. Nakorsaatinut immikkut ittumik aningaasartuutit tamakkiisumik matussuserneqartassapput Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartunut, taakku anigorsinnaanngisaminnik uppernarsaaserneqartunik nappaateqaraangata.
Imm. 2. Pisariaqartumik kigutinik suliarititsisaria qaleriataarnermi aningaasartuutinut tamakkiisumik matussusiisoqartassaaq taamatut suliaritinneq akuerineqarpat Danmarkimi siunnersuisumit imaluunniit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit.
Imm. 3. Taamaattorli imm. 1 aamma 2 atussanngillat aningaasartuutit pisortanit oqartussaasunit allanit akilerneqarsinnaappata.§ 19. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut bussinut qimuttuitsunullu allagartanut tapiiffigineqarsinnaapput najugaanniit ilinniarfiannut aqqutaa 5 km-inik taakkuluunniit sinnerlugit isorartussuseqarpat. Tapiissutit allagartap Københavnimi eqqaanilu zoninut pingasunut atortup akianit annertunerussapput. Taamaat torli qaammammut annerpaamik 400,- kr.-inik tapiissute qartoqartassaaq.
Kapitali 5.
Nerisaqarneq ineqarnerlu.§ 20. Nerisanut ineqarnermullu akiliutissat ilinnia gaqarnersiutinit ilanngaatigineqarsinnaapput.
§ 21. Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartut ilinniarnerminnut atatillugu inigisaminnut akiliuteqar tussaanngitsut inissiami Namminersornerullutik Oqartussanit toqqarneqartumi ineqarallarnerminnut aningaasartuutitik utertissinnaavaat ilinniagaqarfissaminni ullu ni arlaqanngitsuni akiliinatik ineqarsinnaanngikkallar simagaangamik.
Imm. 2. Ilinniagaqartut ilinniarnerminnut atatillugu nerisaminnut ineqarnerminnullu akiliuteqartussaanngitsut kiisalu ilinniagaqartut imm. 1 naapertorlugu inissikkallarneqartut ulluni arlaqanngitsuni nerisaminnut namminneq akiliisariaqarsimagaangamik nerisaqarnermut aningaasarsiaqartinneqartassapput ullormut 85,- kr.-inik. Imm. 1 naapertorlugu inissikkallarneqarnermut akiliutinut nerisat ullaakkorsiutit ilaatinneqarsimagaangata nerisaqarnermut aningaasarsiaqartitsineqartassaaq ullormut 65,- kr.-inik.§ 22. Ilinniagaqartut ilinniarfimmiittut ineqarnermut tamakkiisumik matussutissanik tapiiffigineqarsinnaapput:
1) ilinniarfimmiinneq sapaatit akunnerinik 26-nik sivi kinneruppat,
2) ilinniagaqartut kollegiami allamiluunniit inissinneqarpata,
3) § 14, imm. 2 naapertorlugu namminerisaminnik najuga qartuuppata, ilinniartitaanerullu sinnerani tassani najugaqaannarpata aammalu
4) meeqqanut pilersuisussaatitaagunik.
Kapitali 6.
Atuartitsinermut akileraarutit, akiliutit ilaqqitassat, immikkut atuartitaaneq.§ 23. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut tamakkiisumik matussutissaliisoqartassaaq atuartitsinermut akileraarutinut aamma atuartitsinermut ilaqqitassanik akiliutinut aningaasartuutinut, ilinniartitaaneq taamatut ittoq malinnaafigineqarsinnaanngikkaangat aningaasartuutissat tamakku akilerneqartinnagit, aamma lu aningaasartuutissat tamakku pisortanit oqartussaasunit allanit akilerneqarsinnaanngikkaangata.
§ 24. Kalaallit Nunaata avataani ilinniartitaanernut tamakkiisumik matusissutissaliisoqartassaaq kalaallit oqaasiinik ilinniartitsinermi immikkullu atuartitaanermi pisariaqartumi peqataanermut aningaasartuutinut. Immikkut atuartitaanissamik pisariaqartitsineq Danmarkimi siunnersuisup inassuteqarneranik uppernarsaaserneqartassaaq.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanernut kalaallisut pisariaqartinneqartumik saniatigut ilinniartitsinermut atatillugu peqataanermut aningaasatuutit tamakkiisumik matussuserneqartassapput, tassa pisariaqartitsineq ilinniagassanik ataasiakkaanik misilitsinnissamut piareersarfiusuni peqataanikkut aaqqinneqarsinnaanngikkaangat. Saniatigut ilinniartitaanissamut pisariaqartitsineq ilitsersuisumit inassuteqartoqarneratigut uppernarsaaserneqassaaq.
Kapitali 7.
Akiliunneqarluni angalanerit.§ 25. Angalanernut akiliussinerni pisortatigut angallassinermut periarfissat sapinngisamik akikinnerpaat atorneqartassapput.
Imm. 2. Bilitsimut angalatillunilu uninngasariaqarnernut aningaasartuutissat tamakkerlugit matussutissalerneqartassapput.
Imm. 3. Umiarsuartoqassappat umiarsuarmi ineqarnissamut akiliussisoqassaaq § 28 naapertorlugu meeqqat a-kiliunneqarlutik angalaqataassappata imaluunniit (aqqutaani) marluk sinnerlugit unnuisarnissaq pisariaqassappat.§ 26. Angalanermut akiliussisoqassanngilaq ilinniagaqartoq suliffimmini suliunnaarluni imaluunniit suliffissamini sulilissalluni angalassappat sulisitsisup akiligassarisaanik.
§ 27. Najugarisap illoqarfiullu ilinniagaqarfigisassap akornanni angalanermut akiliussisoqartassaaq ilinniarneq aallartittussanngoraangat, naammassigaangat imaluunniit kipitinneqaraangat.
Imm. 2. Ilinniagaqarfiit assigiinngitsut nikittaallugit, ilinniarfimmiinnerit sulillunilu sungiusarnerit akornini ammalu sulilluni sungiusarfigisat assigiinngitsut nikeraaffiginerini angalanernut akiliussisoqartassaaq ilinniagaqarnerup aaqqissugaanerata taamaalior tarnissaq pisariaqartippagu.
Imm. 3. Ilinniagaqarneq kipitinneqarpat kapitali 7 aamma 8 malillugit akiliutigineqartut utertillugit aki leqquneqarsinnaapput kipititsineq ilitsersuisumik alla ganngorlugu isumaqatigiissuteqarnikkut pisimanngippat.§ 28. Ilinniagaqartup meeraa § 27 naapertorlugu meeqqanut tapisissutaasinnaasoq § 16 naapertorlugu angalanermut akiliunneqassaaq ilinniagaqarneq imaluunniit ilinniarfimmiinneq qaammatinit qulinit sivisunerussappat aammalu uppernarsarneqarsinnaappat ilaqutariinnut naammaginartumik inissaqartitsisoqartoq meerarlu paarsisussaqartinneqartoq.
Imm. 2. Taamaattorli ilinniagaqartup kommunia naju gaqarfigisaa illoqarfimmi ilinniarfigisaani meeqqat paarineqarneranni aningaasartuutinik akiliisartuuppat § 27 naapertorlugu ilinniagaqartut qitornaasa angalanerannut akiliussineqarsinnaavoq ilinniagaqarneq ilinniarfimrniinnerluunniit qaammatinit qulinit sivikinneruppat.
Imm. 3. Ilinniagaqartup aapparisaa § 27 naapertorlugu angalanermut akiliunneqassaaq ilinniagaqartup meeraata akiliunneqarluni angalanissaa imm. 1 naapertorlugu akuerineqarsimappat.§ 29. Ilinnianngiffeqarnermi, tassunga ilanngullugu erninermut atatillugu ilinnianngiffeqarnermi § 27 naapertorlugu angalanissamut akiliussisoqartassaaq ingerlatsiunnaarallarnissaq siunnersuisumit akuerineqarsimappat qaammatinillu pingasunit sivisunerussappat.
§ 30. Illoqarfimmit ilinniagaqarfigisamit illoqarfimmut najugarisamut §-it 27-miit 29-mut naapertorlugit angalanermut akiliussisoqartassaaq ilinniagaqarnerup kipitinneqarnerata imaluunniit naammassineqarnerata kingornagut qaammatip ataatsip ingerlanerani.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu piffissamut killiliunneqartoq qaangiutsinnagu angerlamut aallarnissap ukioq ataaseq angullugu kinguartinnissaa qinnutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1-imi 2-milu aalajangerneqartunik saneqqutsisinnaavoq.§ 31. Aasakkut atuanngiffeqarnermi siumut utimullu angalatitsisoqartassaaq. Taamatulli angalatitsisoqarsinnaanngilaq ilinniarneq qaammatisiutit malillugit ukiumi tassani decembarip aallaqqaataa nallertinnagu naammassineqassappat imaluunniit feeriarnissaq sapaatit akunnerinit marlunnit sivikinerussappat.
Imm. 2. Angalanermut akiliussisoqartassaaq illoqarfiup ilinniagaqarfiusup najukkallu makkua akornannni:
1) Angajoqqaat nunagisaat.
2) Aappaasup nunagisaa.
3) Qitornarisat nunagisaat.
4) Ilinniagaqartup najugaa nunagisaaluunniit kingulleq.
Imm. 3. Kalaallit nunaanni ornitassamut allamut angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq aningaasartuutissat imm. 2 naapertorlugu orninniakkamut aningaasartuutissat qaangersimassanngippatigik.
Imm. 4. Ilinniagaqartoq imm. 2. naapertorlugu ornitassamut Kalaallit Nunaata avataaniittumut akiliunneqarluni angalasinnaatitaasoq Kalaallit Nunaata iluaniinnaq angalanissamut bilitsimut aningaasartuutinik matusiffigineqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 1 malillugu siumut utimullu angalatitsisoqartassaaq meeqqanut sisamanut § 19 naapertorlugu tapisissutaasinnaasunut.
Imm. 6. Imm. 1 naapertorlugu angalanermut taarsiullugu tunniunneqarsinnaavoq aapparisap ilinniartitaanermut siumut utimullu angalanera, tamanna imm. 2 naapertorlugu angalanermut sanilliullugu akisunerussanngippat.§ 32. § 31 naapertorlugu siumut utimullu angalanissaq juullikkunnut kinguartinneqarsinnaavoq taamaaliornissaq siunnersuisumit akuerineqarpat. Kinguartitsinerli angalanerup akitsorneranik kinguneqassanngilaq.
§ 33. Juullernissaanut atasumik siumut utimullu angalanissamut akiliussisoqartassaaq
1) Siamasissumik Tunngaviusumik Ilinniartitaanermi i-linniartunut nunaqarfinneersunut nunaqarfiup kommu-neqarfigisaani ilinniarfimmiittunut sulillunilu sungiusarfimmiittunut aamma
2) Siamasissumik Tunngaviusumik Ilinniartitaanermi ilinniartunut kommuninit inuussutissarsiutitigut ilinniarfeqanngitsuneersunut kommuneqarfigisamik avataani ilinniarfimmiittunut sulillunilu sungiusarfimmiittunut, tamakkunaniinneq siunnersuisumit imaluunniit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqarsimappat.
Imm. 2. Ilinniagaqarfigisap ilinniagaqartullu kingullermik najugaata nunagisaataluunniit akornanni angalanermut akiliussisoqassaaq.§ 34. Juullernissaanut atasumik siumut utimullu angalanissamut akiliussisoqartassaaq ilinniagaqartoq meeqqanut 18-init inorlugit ukiulinnut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat meerarlu ilinniagaqarfimmut ilagineqarsimanngippat. Ilinniagaqarfigisap meeqqallu najugaata akornanni siumut utimullu angalanermut akilius sisoqassaaq.
Imm. 2. Meeraq, aappaasorli pinnani, ilinniagaqarfimmut ilagineqarsimappat ilinniagaqartoq meerarlu siumut utimullu angalanissamut akiliunneqassapput aappaasoq aamma meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassuseqarpat. Ilinniagaqarfigisap aappaasullu najugaata akornanni siumut utimullu angalanermut akiliussisoqassaaq.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu angalatitsinermut taarsiullugu aappaasoq ilinniagaqarfiusumut siumut utimullu angalanissamut akiliunneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniagaqarneq imaluunniit ilinniagaqarfimmiinneq qaammatinit qulinit sivikinneruppat imm. 1-imit 3-mut aalajangersakkanisut angalanermut akiliussisoqarsinnaanngilaq.§ 35. Angalanermut aningaasartuutit tamakkerlugit matussuserneqartarsinnaapput
1) pinngitsoorani naammassisassanik specialeqarnerni aamma ilinniaqqinnerni pingaarnerusunik naammassini agaqarnerni,
2) ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni qaammammit ataatsimit sivisunerusumik sungiusarfimmiinnerni aamma
3) ilinniagassanut tunngasunik suliaqarluni ilinniarfimmi allamiinnermi, soorlu aamma nunani allaniittumi.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu angalanissaq siunnersuisumit akuerineqassaaq.
Imm. 3. Taama angalanissaq ajornanngippat aasakkut atuanngiffimmi imaluunniit juullikkunni atuanngiffimmi akiliunneqarluni angalanissap nalaaniitinniartariaqarpoq.§ 36. Annerusumik ilinniagaqarluni nunani allaniinnissamut qaammatit arfinillit sinnerlugit sivisussuseqartussamut, ilinniartitaanermut attuumassuteqanngitsumut nunanilu tamalaani ilinniarnertuunik paarlaateqati giissitsisarnissamut suliniaqatigiiffinnit, tassunga ilanngullugu AFS-imit, aaqqissuunneqartumut; Kalaallit Nunaanni nunagisap Københavnillu akornanni siumut utimullu angalanissamut akiliussisoqartassaaq. Nalunaarummi aalajangersakkat allat aalajangersagaq una malillugu ilinniarfimmiinnernut atuutinngillat, taamaattorli § 25 aamma § 26 atuullutik.
§ 37. Ilinniagaqartup qaniginerpaanerusaanik napparsimaruluttoqartillugu toqusoqartilluguluunniit illoqarfiup ilinniagaqarfiusup qaniginerpaanerusallu najugaata akornanni angalanissamut akiliussisoqartassaaq.
Imm. 2. Qaniginerpaanerusanik pineqarput ilinniagaqartup angajoqqaavi, angajoqqaavisa angajoqqaavi, qatanngutai, qitornai aapparisaalu.
Imm. 3. Aallannginnermi nakorsap nalunaarutaatigut uppernarsarneqassaaq nappaat ima peruluutaatigisoq ila qutaasut pisarnertut aggersarneqarlutik. Napparsimasup toqunera toqunermut uppernarsaatitut allagartap assigi saataluunniit nuutinneranik uppernarsarneqassaaq.
Imm. 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut ittumik pissutissaqartillugu imm. 2 avaqqussinnaavaa.
Kapitali 8.
Pigisanik angallassineq.§ 38. § 27 aamma 29 naapertorlugit angalanermut aki liussisoqarnissaa akuersissutigineqaraangat containerip 7,32 m3-it angullugit imaluunniit nassiussat 6 m3-it angullugit annertutigisut assartorneranut aningaasartuutissat tamakkerlugit matusissutissalerneqartassapput:
1) § 28 naapertorlugu meeqqat angalaqataanissaannut akiliussisoqarnissaa akuersissutigineqaraangat, imaluunniit
2) aappariit ilinniagaqartut angalaqatigiissagaangata ukiullu ilinniarfiusussat ukiut pingasut sinnersimassagaangatigik.
Imm. 2. Aappariit ilinniagaqartut ornitamut isorartoqatigiissumukartussat containerimik ataatsimik atuga qarnissaminnut akuerineqarsinnaapput.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu containerip assartorne qarnissaanut aningaasartuutissat akuerineqaraangata assartuinermut, poortuinermut puuiaanermullu kiisalu sillimmasiinermut aningaasartuutissat tamakkerlutik matusissutissalerneqartassapput. Tamannali sillimmasiinermut taamaallaat atuuppoq nuunnermut ataatsimut 100.000 kr.-it angullugit sillimasiissuteqartoqarsimappat.
Imm. 4. Umiarsuakkut assartuinissaq ajornaraangat imm. 1 naapertorlugu containerimik assartuinermut atugassanut taarsiullugit timmisartukkut nassiussinissamut, nassiussat akuerisaasumit oqimaannerunerannut imaluunniit ittujaariinnarallarnissamut pisariaqartunut aningaasartuutissanut 1300,- kr.-it angullugit matusissutissatut aningaasaliissutigineqartassapput.
Kapitali 9.
Akiligassanut kinguartoorutit ilinniagaqarnermilu akiligassat.§ 39. Nerisanut ineqarnermullu akiligassanut kinguaattoorutit, ilinniagaqarnersiutit annaartoorutaat il. il. pillugit nalunaarutip tiguneqarnerata kingornagut tamakku qaammatini pingasuni siullerni ernialerneqartassanngillat. Ernialersugassanngoraangata ernialiunne qartassaaq nationalbankip ernialiussaa ukiumut 4 %-imik ilasaq. Ernialiineq pisassaaq qaammatit tamaasa.
§ 40. Namminersornerullutik Oqartussanut akiitsut akilereersimasassaagaluit ilinniagaqarnersiutini ilanngaaffigineqartassapput qaammammut 500,00 kr.-it angullugit.
Kapitali 10.
Ilinniarnermi taarsigassarsiat.§ 41. Namminersornerullutik Oqartussat ilinniagaqar tunut ilinniarnermi taarsigassarsisitsisarput. Ilinniarnermi taarsigassarsiat aallarnisarnermi taarsigassar siatut ilinniartitaanerup nalaani ataasiarluni ukiumoortumillu taarsigassarsiatut tunniunneqartarput.
Imm. 2. Ilinniarnermi taarsigassarsiat pilersinneqassapput taarsigassarsiaqalernermut allagartakkut allaffissiakkut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuerineqartukkut.§ 42. Ilinniarnermi taarsigassarsisitsoqarsinnaavoq taamaallaat ilinniagaqartunut 18-inik ukioqalereersima sunut kapitalimilu 1-imi 2-milu aalajangersakkanik ilinniagaqarnersiuteqarnissamullu pissutissarititaasunik eqquutitsisunut.
Imm. 2. Ilinniagaqartunut ilinniaqqinnissamut piareersartunut imaluunniit tunngaviusumik ilinniagaqartu nut ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq, tak. ilanngussaq 1.
Imm. 3. Ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaanngilaq ilinniagaqartunut, ima annertutigisumik ilinniarnerminni akiligassalinnut ilinniarnerup naammassereernerani utertitsillutik akilersuisinnaasutut naatsorsuunneqanngitsunut. Naatsorsuussinermi ilaatigut akiligassat annertussusiat, tassunga ilanngullugit ilinniareernerup kingorna isertitassatut naatsorsuutigineqartut taarsigassarsiallu qanoq sivisutigisumik akilersorneqarsinnaanerat eqqarsaatigineqassapput.
Imm. 4. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 1-imi aalajangerneqartumik avaqqutsisinnaavoq.§ 43. Ilinniarnermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq annerpaamik aningaasat ukiumoortumik aningaasanut inatsisini inummut ataatsimut ukiumi ataatsimi taarsigassarsiassaatitaasutut annerpaatut aalajangerneqartut iluanni.
Imm. 2. Qaammatinit qulingiluanit sivikinnerusumik ilinniagaqarnersiaqartitsinissaq akuerineqarpat taarsigassarsiat affaannanngortinneqassapput.
Imm. 3. Taarsigassarsinissamut periarfissaq atorneqanngitsoq ileqqaarneqarsinnaanngilaq nuunneqarsinnaananiluunniit ukiumit ilinniagaqarnersiuteqarfissamit ukiumut ilinniagaqarnersiuteqarfissamut allamut.§ 44. Ilinniarnermi taarsigassarsiat ernialersorneqassanngillat taarsigassarsisoq ilinniagaqartillugu. Ilinniarneq naammassineqareeraangat unitsinneqareeraangalluunniit ilinniarnermi taarsigassarsiat ernialersorneqassapput ernianut angissuserititassaq ukiumoortumik aningaasanut inatsisini aalajangersarneqartoq malillugu.
§ 45. Ilinniarnermi taarsigassarsiat akilersorlugit utertinnerat aallartinneqassaaq kingusinnerpaamik ilinniarnerup naammassineranit ukiup ataatsip qaangiunnerani. Taamaattorli unitsitsinermi akilersorlugit utertitsineq aallartinneqassaaq ilinniarnerup unitsinneranit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut kingorna.
Imm. 2. § 12, imm. 2 naapertorlugu ilinniarnermik ukioq ataaseq sinnerlugu unitsitsigallarnermi taarsigassarsisup taarsigassarsiani akilersorlugit utertissavai kingusinnerpaamik ilinniarnerup unitsinneranit ukiup ataatsip kingorna.
Kapitali 11.
Paasissutissiisussaatitaaneq, maalaaruteqarsinnaaneq aamma atortuulerfik.§ 46. Pissutsit nalunaarut una naapertorlugu ilinni agaqarnersiaqarnissamut pingaaruteqartut inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaanni, § 12-imi, paasis sutissiisussaatitaaneq pillugu aalajangersakkani pineqartunut ilaapput.
§ 47. Nalunaarut una naapertorlugu ilinniagaqarnersiutinik tunniussinissamik aalajangiineq aalajangiinerup tiguneranit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit allaganngorlugu Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut allakkatigut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq. Taamaattorli § 1, imm. 2 imm. 3-milu naapertorlugit aalajangiinerit Ilinniagaqarnersiuteqartitsinermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut maalaarutigineqarsinnaanngillat. Naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangigaa allaffissornermi oqartussaasunut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Maalaarutiginnissinnaaneq aalajangiinermi ilanngullugu ilisimatitsissutigineqassaaq.§ 48. Nalunaarut una atortuulissaaq augustip aallaq qaataani 1995-imi.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 41, 13. december 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Taamaattorli imm. 2-mi aalajangersakkat taaneqartut malillugit akuersissutit maannamullu aalajangersakkat atuuttut malillugit taarsigassarsianik qularnaveeqqusiinerit atuuffissamik naanissaata tungaanut atuutiinnassapput piumasarisaasut allanngortinnagit.
Imm. 4. Ilinniagaqarnermi Namminersornerullutik Oqartussanut akiitsut allatut aalajangiisoqarsimatinnagu ilinniagaqarnerup nalaani ernialersorneqaassanngillat. Ilinniagaqarnerup naammassinerata kipitinnerataluunniit kingornatigut akiitsut ernialersorneqassapput National bankip ernialiussaanik ukiumut 1%-imik ilasamik. Ernialiineq pisassaaq qaammatit tamaasa.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 3. juli 1995.
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen