Meeqqat atuarfianni sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14 , 29. maj 1995-imeersoq.
Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 25. oktober 1990-imeersumi § 4, imm. 4 naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Siunertaq suuneraluMeeqqat inuusuttullu 6-iniit 19-inut ukiullit sunngiffimmi atuartinneqarnissaat anguniarlugu, sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu sunngiffimmi sammisassatut periarfissaasut pilersinneqarsinnaasut tapertaqarnissaat siunertaralugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani meeqqat atuarfiisa neqeroorutigissavaat:
1) Meeqqat inuusuttullu atuartut tamarmik sunngiffimmi atuartitsinermik, tak. kapitali 2.
2) Inuusuttut atuartut atuartuunngitsullu 14-iniit 19-inut ukiullit tamarmik ungdomsskolimik, tak. kapita-li 3.
3) Inuusuttut atuartuunngitsut 14-iniit 19-inut ukiullit tamarmik immikkut ittumik atuartitsinermik, tak. kapitali 4.
4) Inuusuttut atuartuunngitsut 15-iniit 19-inut ukiullit tamarmik misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermik, tak. kapitali 5.
5) Aammattaaq kulturimut atuartitsinermullu ataatsimiititaliap aalajangiinera malillugu ilinniagassanik ikiuinertut, sunngiffimmi nakkutilliisoqarnertut klubbinullu assingusumik sammisassaqartitsinikkut ilusilikkanik sunngiffimmi sammisassanik allanik neqerooruteqartoqarsinnaavoq, tak. kapitali 6.
Kapitali 2.
Sunngiffimni atuartitsineq.§ 2. Sunngiffimmi atuartitsinermut ilaasinnaapput immikkoortut meeqqat atuarfianni atuartitsinivimmut ilassutaasinnaasut kiisalu atuagarsornikkut sammisassat sammisassallu mernguernartut.
Imm. 2. Sunngiffimmi atuartitsineq atuartut nalinginnaasumik atuarnerat, klassiat qanorlu ukioqarnerisa immikkoortiternerat naatsorsuutiginagu meeqqanut inuusuttunullu atuartunut tamanut nunagisami atuarfimmi neqeroorutigineqassaaq.
Imm. 3. Sunngiffimmi atuartitsineq nalunaarummi uani kapitali 3-mut sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugu nalunaarut malillugu neqeroortutigineqartunut allanut ataqatigiissaarneqassaaq.§ 3. Sunngiffimmi atuartitsinermi allatigut piumasaqaatit makku naammassineqarsimassapput:
1) Ilinniartitsisut atuartitsinermik isumaginnittut tamatumunnga piukkunnaateqassapput.
2) Atuartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsivinnissamik qulakkeerisoq malillugu.
3) Atuartitsineq ulluunerani ingerlanneqartassaaq.
4) Atuartitsineq akeqassanngilaq. Atuartitsinermut atortut pisariaqartinneqartut akeqanngitsumik atugassaritinneqassapput. Atortussiat atuartunit suliarineqartut atuatut namminneq pigissavaat.
5) Atuartitsineq inini naleqquttuni silamiluunniit ingerlatsivinni pisariaqartitanik atortoqartuni ingerlanneqassaaq.§ 4. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniagaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 3. Kommunini oqartussaasut peqataasussat ikinnerpaamik qassioqqusaanerat atornagu namminneq killiliisinnaapput ilinniaqatigiillu pioreersut assinginik pilersitsinissamut maleruaqqusaliorsinnaallutik.
Kapitali 3
Ungdomsskoli§ 5. Ungdomsskolip atuartut ilisimasaat taakkununnga aalajangiutitinniassavaat itisilerlugillu, inuiaqatigiinni inooqataanissaannut paasinnittunngortinniarlugit pikkorissarlugillu inuunermillu imaqarnerulersitsinissaannut ikiorlugit.
Imm. 2. Ungdomsskoli nunagisami inuusuttunut 14-init 19-illu akornanni ukiulinnut tamanut neqeroorutigineqassaaq.
Imm. 3. Ungdomsskoli ukiup atuarfiusup nalaa tamaat pilersinneqarsinnaavoq meeqqat atuarfiata atuartitsineranut nalinginnaasumut periarfissatut. Taamaattorli atuartitsinerup kapitali 5 malillugu pilersinneqartup ataqatigiissaarneqarnissaanut qinnuteqartoqassaaq.
Imm. 4. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik imm. 3 naapertorlugu najoqqutarisassat imaat pillugit maleruaqqusanik erseqqinnerusunik aalaj angersaasinnaavoq.§ 6. Ungdomsskolip imarisinnaavai ilinniagassat suulluunniit inuusuttut sunngiffimminni ilinniassallugit kissaatigisinnaasaat, § 5-imilu aalajangersakkanut napertuuttut. Atuartitsineq atuartitsissutinut arlalinnut katiterneqarsinnaasoq sivikinnerpaamik akunnerni 72-ni ingerlanneqartassaaq. Atuartitsissutini tamani atuartitsineq nalinginnaasumik sivikinnerpaamik nal. akunnerini 24-ni ingerlanneqartassaaq, sammisanili an-nikinnerusuni sivikinnerpaamik nal. akunnerini 12-ni.
Imm. 2. Ungdomsskolimut atatillugu atuartut sunngiffimmi immikkut sammisassanik aaqqissuussissunneqarsinnaapput, soorlu lejrskoleqarnissamik, timersorluni unamminissanik, isiginnaartitsinermik, filmertitsinernik, saqqummersitsinernik, aliikkusersuinernik naggataarnermilu aaqqissuussinernik.
Imm. 3. Inuussutissarsiutinik aalajangersimasunik tunngaviusunik ilinniarfiusinnaasunik ungdomsskolimut atasumik inuussutissarsiutinik paasisitsiniaasarnerit aammalu inuussutissarsiornerni tunngaviusunik ilinniartitaanerit ingerlanneqarsinnaalissapput. Tunngaviusumik inuussutissarsiutinik ilinniartitaanermut ilaatinneqanngillat inuussutissarsiutinik ilinniagaqarnerit inatsisiliornernut allanut atasut.§ 7. Ungdomsskoli aaqqissuunneqarsinnaavoq ullukkut unnukkulluunniit imaluunniit ilaa ullukkut ilaalu unnukkut ingerlanneqarsinnaanngorlugu.
Imm. 2. Atuartitsineq atuartitsinerulluunniit ilaa piffissami ataqatigiissumik ingerlanneqarsinnaatillugu ineqarfiitigalugu atuarf inni atuartunut aaqqissuussinermut assingusumik aaqqissuunneqarsinnaavoq. Kommunip iluani kommunimi illoqarfinni/nunaqarfinni inuusuttunut atuartuunngitsunullu innuttaaqatigiissusermut inuussu-tissarsiutinullu tunngasunik pikkorissartitsisoqartarsinnaavoq.§ 8. Ungdomsskolimi atuartitsinermi allatigut piumasaqaatit makku naammassineqarsimassapput:
1) Ilinniartitsisut atuartitsinermik isumaginnittut tamatumunnga piukkunnaateqassapput, sunngiffimmilu immikkut sammisassaqartitsinermi suleqataasut pisariaqartinneqartunik piginnaassuseqassallutik.
2) Atuartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsivinnissamik qulakkeerisoq malillugu.
3) Atuartitsineq inini naleqquttuni silamiluunniit ingerlatsivinni pisariaqartitanik atortoqartuni ingerlanneqassaaq.
4) Atuartitsineq akeqassanngilaq. Atuartitsinermut atortut pisariaqartinneqartut akeqanngitsumik atugassaritinneqassapput. Atortussiat atuartunit suliarineqartut atuatut namminneq pigissavaat. Ineqarfiitigalugu atuarfimmut assingusumi atuarnermut atatillugu angallanneqarneq, ineqarneq nerisaqarnerlu akeqartinneqassanngillat.
Imm. 2. Atuartut atuarnermik naammassinnissimasut peqataasimanerminnut uppernarsaammik tunineqassapput.§ 9. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniagaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 3. Kommunini oqartussaasut peqataasussat ikinnerpaamik qassioqqusaanerat atornagu namminneq killiliisinnaapput ilinniaqatigiillu pioreersut assinginik pilersitsinissamut maleruaqqusaliorsinnaallutik.
Kapitali 4
Immikkut ittumik atuartitsineq§ 10. Inuusuttut kikkulluunniit innarluutillit atuartuunngitsut 14-iniit 19-inut ukiullit immikkut atuartinneqarnissamik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2. Immikkut atuartinneqarnissamut ikinnerpaamik marluk peqataajumallutik nalunaarsimappata ilinniaqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 3. Pissutsit immikkut itsillugit kisimiilluni atuartinneqarnissamut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Atuartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsivinnissamik qulakkeerisoq malillugu.
Imm. 5. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik immikkut atuartitsineq pillugumaleruagassanik erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaavoq, tak. imm. 1.
Kapitali 5
Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq
§ 11. Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq inuusuttunut atuartuunngitsunut 15-iniit 19-inut ukiuliunnut pilersinneqassaaq.
Imm. 2. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinissamik neqeroorut sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaanni § 10 naapertorlugu sunngiffimmi inersimasunik ilinniartitsinermut meeqqallu atuarfianni atuartitsissutini misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermut ataqatigiissinneqassaaq.
Imm. 3. Kommunini oqartussaasut aalajangersagaat malillugit nal. akunneri aalajangersimasut namminneq ilinniartut ilitsersorneqarnissaannut atortussanngortinneqarsinnaapput.§ 12. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq inaarutaasumik misilitsinnermik imaluunniit annertusisamik misilitsinnermik inaarneqarsinnaasoq aaqqissuunneqarsinnaavoq atuartitsissuni: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysikki/kemii.
Imm. 2. Atuartitsinerup siunertaa imarisaalu meeqqat atuarfianni atuartitsinissanut pilersaarutini nalunaarneqarput.§ 13. Atuartitsineq inaarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq aaqqissuunneqarsinnaavoq ukiumi ataatsimi pikkorissarnertut imaluunniit ukiuni marlunni pikkorissarnertut. Ukiumi ataatsimi pikkorissarneq aaqqissuunneqassaaq klassit aqqarnanni sammivimmut tamatigoortumut naleqquttunngorlugu. Ukiuni marlunni pikkorissarnerneq aaqqissuunneqassaaq klassit qulinganni aqqarnanniluunniit sammivimmut tamatigoortumut naleqquttunngorlugu. Nalunaaquttap akunnerisa amerlassusilerneqarnissaat aalajangersakkat ataani allassimasut iluanni pissaaq:
ukiumi ataats. ukiuni marl. kalaallit oqaasii 200-240 400-480 danskit oqaasii 200-240 400-480 kisitsineq/matematikki 200-240 400-480 tuluit oqaasii 140-180 280-360 fysikki/kemii 100-120 200-240 § 14. Atuartitsineq inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissamik siunertaqartoq aaqqissuunneqarsinnaavoq ukiumi ataatsimi pikkorissarnertut imaluunniit ukiuni marlunni pikkorissarnertut. Ukiumi ataatsimi pikkorissarneq aaqqissuunneqassaaq klassit aqqarnanni sammivimmut annertusisamut naleqquttunngorlugu. Ukiuni marlunni pikkorissarnerneq aaqqissuunneqassaaq klassit qulinganni aqqarnanniluunniit sammivimmut annertusisamik naleqquttunngorlugu. Nalunaaquttap akunnerisa amerlassusilerneqarnissaat aalajangersakkat ataani allassimasut iluanni pissaaq:
ukiumi ataats. ukiuni marl. kalaallit oqaasii 200-240 400-480 danskit oqaasii 200-240 400-480 kisitsineq/matematikki 200-240 400-480 tuluit oqaasii 140-180 280-360 fysikki/kemii 100-120 200-240 § 15. §§ 13 aamma 14 malillugit ukiumut ataatsimut aaqqissukkami pikkorissaqataassagaanni peqataasussap klassit qulinganni atuartitsissutit uani pineqartut sammivinnut immikkoortinneqarnerisut pereersimassavai imaluunniit allatigut ilisimasassat pisariaqartut pissarsiarereersimassallugit.
Imm. 2. § 13 aamma 14 malillugit ukiunut marlunnut aaqqissukkami pikkorissaqataassagaanni peqataasussap klassit qulingiluaanni atuartitsissutit uani pineqartut sammivinnut immikkoortinneqarnerisut pereersimassavai imaluunniit allatigoorluni ilisimasassat pisariaqartut pissarsiarereersimassallugit.§ 16. Misilitsikkumaneq misilitsinnerlu pissapput aalajangersakkat meeqqat atuarfiannut atuuttut malillugit.
§ 17. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermi allatigut piumasaqaatit makku naammassineqarsimassapput:
1) Ilinniartitsisut atuartitsinermik isumaginnittut tamatumunnga piukkunnaateqassapput.
2) Atuartitsineq akeqassanngilaq. Atuartitsinermut atortut pisariaqartinneqartut akeqanngitsumik atugassaritinneqassapput.
3) Atuartitsineq inini naleqquttuni ingerlanneqassaaq.§ 18. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniagaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 3. Pikkorissarnissamik kissaatigisat peqataaniartut ikippallaarnerat pissutigalugu pilersinneqarsinnaanngippata peqataaniarlutik qinnuteqartut sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut innersuunneqarsinnaapput.
Imm. 4. Atuaqatigiit meeqqat atuarfianni sunngiffimmi atuartitsinermi misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitassatut imaluunniit sunngiffimmi atuartitsinermi atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitassatut naatsorsuunneqassanersut aalajangerneqartassaaq atuaqatigiit aallartinneranni peqataasut amerlanersaasa qassinik ukioqarneri najoqqutaralugit.
Kapitali 6
Sunngiffimmi sammisassaqartitsinerit allat§ 19. Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaat aqqutigalugu sunngiffimmi sammisassanik allanik neqerooruteqartoqanngippat neqeroorutilluunniit naammanngippata meeqqat atuarfiata neqeroorutigisinnaavai:
1) Ini atuartarfik ilinniagassanik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineq naammassiniarlugu. Atuartut tamarmik peqataasinnaassapput, taamaattorli inip angissusia naapertorlugu amerlassusissat killilerlugit aalajangiisoqarsinnaavoq.
2) Pingaartumik atuartunut nukarlernut atuanngiffiup nalaani sumiiffissaaleqissussineq ikiorserniarlugu sunngiffimmi nakkutilliisoqarneq, taamaattorli aatsaat sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu fritidsklubimi imaluunniit pisortat sunngiffimmi inissiisarfiannut allamut inissinneqarnissamut periarfissaqartinnagu.
3) Klubbini ingerlatanut assingusunik sammisassanik pilersitsisoqarsinnaavoq, klubbitulli siulersuisulerlugit pisortalerlugillu aaqqissuussaanngitsumik.§ 20. Sunngiffimmi sammisassani allani piumasaqaatit makku naammassineqarsimassapput:
1) Sammisassani peqataasut piukkunnarsarsimasunik nakkutilliisoqassapput, tak. § 19.
2) Sammisassat inini naleqquttuni silamiluunniit ingerlatsivinni pisariaqartunik atortulinni ingerlanneqassapput.
3) Atortut pisariaqartinneqartut akeqanngitsumik atugassaritinneqassapput. Atortussiat atuartunit suliarineqartut atuartut namminneq pigissavaat.
Kapitali 7
Sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut pilersaarut§ 21. Meeqqat atuarfianni sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut pisortap ukiut tamaasa nunagisamini meeqqat atuarfii suleqatigalugit ukiup atuarfiusup tullissaanut meeqqat atuarfianni sunngiffimmi sammisassat pilersaarusiortassavai. Pilersaarusiaq kulturimut atuartitsinermullu ataatsimiititaliamut akuerisassanngorlugu nassiunneqartinnagu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut ataatsimiititaliamut oqaaseqarfigisassanngorlugu nassiunneqartassaaq.
Kapitali 8
Atortuulersitsineq§ 22. Nalunaarut una atuutilissaaq 1. august 1995.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kulturimik atuartitsinermillu aqutsisut kaajallaasitaat nr. 14/80, 7. maj 1980-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq, imaalillugu misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermi ilinniaqatigiit 1. august 1994-imiit ukiuni marlunni pikkorissarnermik aallartitsisimasut 31.juli 1996-imi naammassissallutik.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. maj 1995.
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen
13