Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermi pikkorissar titsisarnerit sulisitsisut inuutissarsiutitigut ilinni artitaanermut akiliutaannit (AEB) aningaasalersorneqartut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13 , 26. maj 1995-imeersoq.
Sulisitsisut inuutissarsiutitigut ilinniartitaanermut akiliutaat (AEB) pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 16-imi, 23. november 1989-imeersumi § 8 naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Siunertaq ataatsimoortumillu aalajangersakkat.§ 1. Pikkorissartitsinernut tapiissuteqartarnermi siunertarineqarpoq sulisartut ilinniagallit ilinniagaqanngitsullu ilinniaqqinnermi ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitaanermi pikkorissartitsinerni, suliffeqarnermi pisariaqartitat naapertorlugit inuussutissarsiorsin naanermi piginnaassutsinik aserfallatsaaliisuni, annertusaasuni pitsanngorsaasunilu peqataanissamut periarfissinneqarnissaat, tassunga suliffissaaleqisut pisari aqartinneqartumik atuarteqqinnissaat kiisalu suliffeqarnermi sungiussiniarnermi ajornartorsiutinik ikiorsiinissaq ilanngullugit.
Imm. 2. Pikkorissartitsinerit nalunaarut una malillugu tapiiffigineqarlutik ingerlanneqartut tamanut ammasumik neqeroorutigineqassapput, taamaalilluni pikkorissartitsinerni tamani suliffeqarfinnit arlalinnit peqataasoqarnissaa anguniarneqassammat.§ 2. Pikkorissartitsinerit nalunaarut una malillugu tapiiffigineqarlutik ingerlanneqartut inuussutissarsiu titigut ilinniartitaanermi atuarfinnit ingerlanneqartassapput, taamaalilluni atuarfiit ilinniartitsissutsi mik iluanni pikkorissartitsisarnissaat anguniarlugu. Inuussutissarsiutitigut ilinniarfiit ilinniartitsissummik immikkut ittumik peqanngippata pikkorissartitsinerit immikkoortoqarfimmi allami ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pikkorissartitsinerit nalunaarut una malillugu tapiiffigineqarlutik ingerlanneqartut, sapinngisa mik sumiiffimmi inissinneqartariaqarput angalanermi ilinniarfimmiinnermilu aningaasartuutit sapinngisamik annikitsuunissaat siunertaralugu, tak. § 10. Tamannali pisassaaq pikkorissartitsineq pædagogiskimik suliamullu tunngasutigut illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaanngorlugu taamatullu ilinniartitsinermut teknikkikkullu atortut pisariaqartut sumi inissisimaneri eqqarsaatigalugit.§ 3. AEB-mit tapiissutit assinginik aningaasartuuti nik matussusiisinnaasunik allamit tapiisoqarsinnaappat tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Annertuumik pikkorissartitsinernut inatsisini allani piumasaqaatit nutaat malillugit taamaallaat pisariaqartinneqalersunut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.§ 4. Pikkorissartitsinerit nalunaarut una malillugu tapiiffigineqarlutik ingerlanneqartartut ilinniartitseriaatsimi pioreersumi inissaasinnaasunik sapinngisamik atorluaanissaq eqqarsaatigalugu aaqqissuunneqartas sapput. Taamaattorli pikkorissartitsineq ilinniartitaa nernik pioreersunik ajornerulersitsinermik annertuumil luunniit allannguuteqartitsinermik kinguneqartitsissanngilaq.
Kapitali 2.
Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit.§ 5. Pikkorissartitsinernut Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartunut aammalu Kultureqarnermut, Ilinniarti taanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit akuerineqartunut tapiissuteqartoqartarpoq.
Imm. 2. Tapiissutit AEB-mi aningaasat katersukkat sukkulluunniit uningasut iluannit tapiissutigineqartarput.§ 6. Pikkorissartitsineq ullukkut ingerlanneqartarpat ikinnerpaamillu arfinilinnik peqataaffigineqarpat tapiissuteqartoqartassaaq.
Imm. 2. Tapiissutit nuna tamakkerlugu nunallu immik koortuini pikkorissarnernut sapaatip akunneranit ataat simit sapaatit akunnerinut tallimanut sivisussusilinnut tunniunneqartarput. Taamaattorlu najukkani ataasiakkaani pikkorissartitsinerit sivikinnerpaamik ullunik pingasunik sivisussusillit tapiiffigineqarsinnaapput. Najukkani ataasiakkaani pikkorissarnerit tassaapput pikkorissartut angalanermi aningaasartuutinut tapiiffigineqarsimanngitsut, tak. § 10, imm. 1, nr. 2.
Imm. 3. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilage eqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut ittumik pissutissaqartillugu imm. 1-mi aamma 2-mi aalajangersakkat avaqqussinnaavai.§ 7. Tapiissutit ilitsersuisunut aamma pikkorissartunut tunniunneqartarput. Pikkorissartulli taamaallaat tapiiffigineqarsinnaapput pineqartut
1) sulisitsisuuppata sulisitsisumiluunniit, sulisitsi sut inuutissarsiutitigut ilinniartitaanermut akiliutaat pillugu inatsisartut inatsisaanni § 1 naapertorlugu akiliuteqarnissaminnut pisussaatitaasuni suliffeqarpata imaluunniit
2) suliffissaaleqisuuppata kommunimi suliffissarsiuus sisarfiup uppernarsarsinnaappagu, suliffissaaleqisup suliffittaarnissamut periarfissai pikkorissartitsinerup naammassereerneratigut annertuumik pitsanngoriaateqassasut.
Imm. 2. Taamaattorli pikkorissartunut tapiiffiginnittoqarsinnaanngilaq, tak. imm. 1, nr. 1, pineqartup sulisitsisua AEB-mut akiliutinik akilerneqartussanngor simasunik akiliinngitsoorsimappat.§ 8. Pikkorissartut 18-inik ukioqalereersimassapput, Kalaallit Nunaanni najugaqartuullutik pikkorissarnissa milu ilinniagaqarnikkut piumasaqaatitut aalajangersagaasunik eqquutsitsisimasariaqarlutik.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup imm. 1-imi ukiorisassatut piumasaqaataasoq immikkut ittumik pissutissaqartillugu avaqqussinnaavaa.§ 9. Pikkorissartinneqartup pikkorissarneq maanaannaq unitsippagu pikkorissarnerup sinnerani pikkorissartoq tapiissutisisinnaajunnaassaaq. Taamaattorli Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut ittunik pisoqartillugu tamanna avaqqussinnaavaa, tassa pikkorissarneqarnermik unitsitsineq pikkorissaasut pisortaannut allakkatigut isumaqa tigiissutigineqarsimappat.
Imm. 2. Pikkorissartinneqartut piffissami ataannartumi nal. akunnerata atuartitsiviusup sivisoqataanik takkutinngitsoortut piffissami takkutinngitsoorfigisimasaminni sulinikkut isertitassaraluanut annaasanut tapiissutisisinnaanngillat.
Kapitali 3.
Tapiissutit amerlassusiat tunniunneqartarnerallu.§ 10. Pikkorissartinneqartunut tapiissutit tunniunneqassapput makkununnga tamakkiisumik matussutissatut
1) sulinikkut isertitassanik annaasanut,
2) pikkorissarfimmut pikkorissarfimmiillu angalanermut aningaasartuutinut, matumani angalanerup nalaani akunnittariaqarnermi aningaasartuutit pisariaqartut ilanngullugit, aamma
3) pikkorissarnerup nalaani ineqarnermut nerisaqarner mullu aningaasartuutinut.
Imm. 2. Imm. 1, nr. 1 malillugu pikkorissartut sulinikkut isertitassanik annaasaat matussuserneqassapput aningaasanik SIK-p aamma Namminersornerullutik Oqartus sat ilinniagallit taamatullu ilinniagaqarsimanngitsut tunngaviusumik aningaasarsiaannut isumaqatigiissutaat malillugu amerlassusilinnik. Taamaattorli pikkorissartunut 18-it inorlugit ukiulinnut § 8, imm. 2 malillugu immikkut akuersissuteqarfigineqartunut tapiissuteqarto qassaaq SIK-p aamma Namminersornerullutik Oqartussat ilinniagaqanngitsunut 18-it inorlugit ukiulinnut tunnga viusunik aningaasarsiat pillugit isumaqatigiissutaasut annertussusilinnik.
Imm. 3. Taamaattorli imm. 1, nr. 1 atuutinngilaq pikkorissartunut, pisortaqarfinni sulisitsisuni suliffeqartunut, taamatullu ingerlatseqatigiiffinni assigisaannilu 50 %-inik minnerusumik namminersortunit pigineqartuni.§ 11. Ilitsersuisunut tapiissutit tunniunneqassapput makkununnga tamakkiisumik matussutissatut
1) pikkorissarfimmut pikkorissarfimmiillu angalanermut aningaasartuutinut, taamatullu angalanerup nalaani akunnittariaqarnerni pisarialimmik aningaasartuuti nut aamma
2) pikkorissarnerup nalaani ineqarnermut nerisaqarner mullu aningaasartuutinut.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu ilinniartitsisumut angalanermut, ineqarnermut nerisaqarnermullu aningaasartuutinut matusissutissat tunniunneqassapput aningaasanik inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerup iluani ullormusiat angissusiinut sukkulluunniit atuuttutut annertussusilerlugit.§ 12. Tapiissutit akiliutigineqartut feriarnersiuti gitinneqassanngillat.
§ 13. Tapiissutit najukkamit ullormit aallarfigisassatut pilersaarutigineqartumit aallartittumik ullormullu angerlarfimmut killeqartumik tunniunneqassapput. Tapiissutit sap. akunnerani annertunerpaamik ullunut arfinilinnut tunniunneqartarput.
Imm. 2. Pikkorissarfimmut pikkorissarfimmiillu anga laneq pikkorissarnermut atasumik pissaaq. Peqataasussap piffissami allami angalanissani kissaatigippagu tapiissutit piffissami pikkorissarfiusumiinnaq tunniunneqassapput.
Imm. 3. Angalanerit aaqqissuunneqassapput ataasiakkaanut tapiissutit tamarmiusut sapinngisamik ikinnerpaanissaat eqqarsaatigalugu.§ 14. Tapiissutit sap. akunnikkuutaartumik kingumoortumik tunniunneqartassapput.
§ 15. Tapiissutit aningaasartuutinik akiliisumut tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Sulinikkut isertitassanik annaasat, tak. § 10, imm. 1, nr. 1, pikkorissartup sulisitsisuanut tunniunneqarsinnaapput, sulisitsisoq pineqartoq pikkorissarnerup nalaani pikkorissartumut akissarsiaqartitsippat.
Kapitali 4.
Naammagittaalliorneq, atortuulersitsineq il.il.§ 16. Nalunaarut manna tunngavigalugu aalajangiineq aalajangiinerup nalunaarutigineqarnerata tiguneraniit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut allakkatigut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.
§ 17. Nalunaarut manna juni 1996-imi naliliiffigeqqinneqassaaq.
§ 18. Nalunaarut manna 1. juni 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Inuutissarsiutitigut ilinniartitaanermi pikkorissartitsisarnerni tapiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 43-mi, 24. oktober 1990-imeersumi kapitali 2 atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 26. maj 1995
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen