Naammattusaammik atuartitsineq, kalaallit danskillu oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq kiisalu inunnguutsimit pigisatut oqaaserisanik atuartitsineq klassillu tigusisussat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12 , 23. maj 1995-imeersoq.
Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 25. oktober 1990-imeersumi, Inatsisartullu peqqussutaatigut nr. 1, 1. marts 1994-imeersukkut allanngortinneqartumi, § 19, imm. 2 kiisalu § 12 tak. § 1, imm. 3, aamma §§ 6-8 naapertorlugit aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Naammattusaammik atuartitsineq.§ 1. Naammattusaammik atuartinneqassapput atuartut, atuartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit atuartitsinermi nalinginnaasumi malinnaalluarsinnaanngikkallartut, tassa:
1) Napparsimanertik pissutigalugu atuartinneqarsimanngitsut naammattumilluunniit atuartinneqarsimanngitsut.
2) Nuussimallutik atuarfimmit atuartitsissutip imari saa, atuartitsissutigineqarnera annertussusialu eqqarsaatigalugit atuarfigilikkaminnit allaanerungaatsiartumik atuartinneqarsimasut.
3) Kalaallit Nunaannut nuussimasut kalaallillu oqaasiinik piginnaaneqariinngitsut.
Imm. 2. Immikkut ittunik pissutissaqarpat aatsaat atuartut sap. akunnerinit pingasunit sivikinnerusumik atuartinneqarsimanngitsut naammattusaammik atuar tinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Kommunit immikkut ittumik pisoqartillugu imm. 1-imi aalajangersakkat avaqqussinnaavaat.§ 2. Atuartumik atuarfimmut allamut nuuttoqartillugu atuarfiup nuuffigineqartup pisussaaffigaa isummer figissallugu atuartoq naammattusaammik atuartinneqarnissamik pisariaqartitsinersoq, pisariaqartitsisoriguniullu atuarfigisimasaanit paasissutissanik piniarnissaq.
§ 3. Atuartitsinermi salliutinneqassapput kalaallit oqaasii, qallunaat oqaasii, kisitsineq/matematikki, tuluit oqaasii aamma fysikki/kemii.
§ 4. Atuartitsineq sapinngisamik atuartup atuartitsissummi ilinniartitsisua ilinniartitsisoritillugu ingerlanneqartassaaq, aaqqissuunneqartassalluni atuartumik ataatsimik atuartunilluunniit arlalinnik (holdinik) atuartitsinikkut atuartup atuarnerata nalinginnaasup avataani.
§ 5. Naammattusaammik atuartitsinermut atatillugu taarsiulluguluunniit atuartoq immikkut ittumik taperserneqarluniluunniit ilitsersorneqarsinnaavoq atuartit sissummik nalinginnaasumik atuartitsinermi.
§ 6. Atuartut atuarfimmiit meeqqat atuarfiata atuartitsissutaanik tamakkiisumik neqerooruteqarsimanngitsumit nuuttut klassimi atuartut allat atuartitsissutini ataasiakkaani atuartinneqarsimanerisa assigisaa nik atuartinneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.
Imm. 2. Atuartitsineq taamaattoq piffissani sivikinnerusuni pikkorissarnertut itisilikkatut aaqqissuunneqarsinnaavoq.
Kapitali 2.
Kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq.§ 7. Atuartut 1. klassiniit 11. klassiniittut inunnguutsimit pigisamittut kalaallisut oqaaseqanngitsut, imalu kalaallisut piginnaaneqartiginngitsut, kalaallisut nalinginnaasumik atuartitsinermi malinnaasin naallutik, kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartinneqassapput.
Imm. 2. Atuartut tamarmik immikkut ataavartumik nalilerneqartassapput, aalajangerniarlugu atuartoq kalaallit oqaasiinik ima piginnaaneqalertigisimanersoq kalaallisut immikkut aaqqissuussamik atuartitsinermik pisariaqartitsiunnaarsimalluni.§ 8. Kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsinerup siunertaraa, qulakkiissallugu atuartut kalaallit oqaasiinik atuinissaminnut ima piginnaaneqartigilissasut klassimi atuartitsinermik nalinginnaasumik atuarfiullu ingerlataanut allanut malinnaa sinnaanngornissaat.
§ 9. 1. klassimi atuartitsineq atuartunik nalinginnaasumik ilinniartitsinerup iluani sap. ak. akunnernut pingasuniittallimanut aaqqissuunneqassaaq. Atuartitsineq klassimi tapersersuinertut ingerlanneqartas saaq sammisallu oqaatsinik ineriartortitsiviusutut aaq qissuunneqassallutik. Taamaattorli nalinginnaasumik atuartitsinissamut pilersaarut naapertorlugu marlunnik ilinniartitsoqarluni aaqqissuussisoqarsimappat, klassi immikkut ilinniartitsisulerneqassanngilaq.
Imm.2. 2. klassimit 11. klassimut kalaallit oqaasiinik nalinginnaasumik atuartitsinermut atatillugu atuartitsineq sap. ak. akunnernut pingasuniittallimanut aaqqissuunneqassaaq. Atuartitsineq atuaqatigiit avillugit aamma/imaluunniit marlunnik ilinniartitsisoqarluni ingerlanneqassaaq.§ 10. Atuartunut Kalaallit Nunaannut nuuttunut kalaallillu oqaasiinik ilisimasaqariinngitsunut aammat taaq kapitali 1-imi tapertaliussamik ilinniartitsineq pillugu aalajangersakkat atorneqassapput.
Kapitali 3.
Qallunaat oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq.§ 11. Atuartut 1. klassimiit 9. klassimiittut inunnguutsininnit pigisatut qallunaatut oqaasillit, tassunga ilanngullugit atuartut inunnguutsiminnit pigi satut kalaallisut qallunaatullu oqaaseqartut, qallunaat oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartinneqassapput.
§ 12. Qallunaat oqaasiini immikkut ittumik aaqqissuussamik atuartitsinermut atuartut inunnguutsimit pigisatut qallunaatut oqaatsiminnik ilisimasaminnik ataavartumik ineriartornissaat siunertarineqarpoq.
§ 13. 1. klassimi atuartitsineq piffissap atuartut nalinginnaasumik atuarfigisaasa iluani sap. ak. akunnerni pingasuniittallimanut ingerlanneqartassaaq. Atuartitsineq klassimi tapersersuinertut ingerlanneqar tassaaq sammisallu oqaatsinik ineriartortitsiviusutut aaqqissuunneqassallutik. Taamaattorli nalinginnaasumik atuartitsinissamut pilersaarut naapertorlugu marlunnik ilinniartitsisoqarluni aaqqissuussisoqarsimappat, klassi immikkut ilinniartitsisulerneqassanngilaq.
Imm. 2. 2. klassimit 9. klassimut qallunaatut immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq, akunnerni nalinginnaasumik atuartitsinissamik pilersaarut naapertorlugu qallunaatut atuartitsiviusussani tamani ingerlanneqassaaq. Atuartitsineq atuaqatigiit avillugit aamma-/imaluunniit marlunnik ilinniartitsisoqarluni ingerlanneqassaaq.§ 14. Kommunini 2. klassimit 3. klassimut qallunaatut atuartitsinermik neqerooruteqarsinnaanngitsuni piffissap nalinginnaasumik atuartitsiviusup avataani atuartitsineq sap. ak. akunnerni pingasuni aaqqissuunneqassaaq.
Kapitali 4.
Klassit tigusisussat.§ 15. Atuartitsivinni atuartunik qallunaatut oqaasilinnik atuartorpassualinni, kalaallit oqaasiinik ilisimasaqanngitsuni ilisimasaqarluanngitsuniluunniit, atuartunut taakkununnga klassinik tigusisussanik pilersitsisoqarsinnaavoq.
§ 16. Klassimi tigusisussami atuartitsinerup siunertaraa, atuartut
1) kalaallisut ima piginnaaneqartigilernissaat, klassimut nalinginnaasumut nuussinnaanngorlutik,
2) qallunaat oqaasiinik inunnguutsimit pigisaminnik ineriartortitsiuarnissaat, aammalu
3) atuartitsissutini sammisanilu allani ilisimasaqaler nissaat pisinnaasaminnillu ineriartortitsinissaat, meeqqat atuarfiata siunertaanut kiisalu atuartitsis sutinut sammisanullu ataasiakkaanik atuartitsinissamut pilersaarummut naapertuuttumik.§ 17. Klassini tigusisussani atuartitsinermi qallunaatut oqaatsit atorneqarput. Taamaattorli ukunani pinnani:
1) Kalaallisut atuartitsinermi.
2) Atuartut kalaallisut piginnaassusaasa ineriartortin nissaat siunertaralugu atuartitsinerup aamattaaq kalaallit oqaasii atorlugit ingerlanneqarnissaa perorsaanikkut isumannaassorinarpat.
Imm. 2. Klassini tigusisussani atuartunik atuartitsineq, perorsaanikkut isumannaassorinarpat, atuartut kalaallisut oqaasillit peqatigitillugit ingerlanneqartariaqarpoq, atuartukkuutaat taakku marluk akornanni inuttut peqatigiinnerup annertusarnera aqqutigalugu klassimit tigusisussamit atuartunik ataasiakkaanik nalinginnaasumik klassimut nuussisarnerup sapinngisamik pitsanngorsarneqarnissaa pillugu.§ 18. Klassit tigusisussat ukioqatigiikkuutaanut imalunniit ukioqatigiikkuutaanngitsunut agguarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Ukioqatigiikkuutaanut klassimik tigusisussamik pilersitsinissamut ukiup atuarfiup aallartinnerani klassimi atuartut ikinnerpaamik aqqaneqmarluussapput.
Imm. 3. Ukioqatigiikkuutaanngitsunut klassimik tigusisussamik pilersitsinissamut ukiup atuarfiusup aallartinnerani klassimi atuartut ikinnerpaamik quliussapput amerlanerpaamillu aqqaneqmarluussallutik, ukiuimikkut annerpaamik ukiunik pingasunik nikinganeqarlutik.§ 19. 1. klassimi atuartitsineq qallunaat oqaasii atorlugit ingerlanneqartarpoq, taamaattorli sapaatip akunneranut akunnerit tallimat sammisanut kalaallisut oqaatsinik ineriartorfiusunut aaqqissuunneqassapput.
Imm. 2. 2. klassimit 11. klassimut kalaallit qallunaallu oqaasiini atuartitsissutini akunnerit atuartitsiviusut ima agguarneqassapput:
Kalaallisut Qallunaatut 1) 2.- 3. klassi 5 15 2) 4.- 5. klassi 6 6 3) 6.-11.klassi 6 5 Imm. 3. 2. klassimit 11. klassimut atuartitsissutini allani akunnerit atuartitsiviusut kommunalbestyrelsip aalajangersagai malillugit aalajangersarneqassapput, taamaattorli klassini ataasiakkaani akunnerit atuartitsiviusut amerlanerpaaffissaat, atuarfinni ukioqatigiikkuutaanut ukioqatigiikkuutaanngitsunullu agguarsimasunut nalinginnaasumik atuartitsinermut pilersaarutit tunngavigalugit, qaangerneqassanngillat.
§ 20. Ukiup atuarfiusup naanerani atuartut tamarmik naliliiffigineqassapput, atuartup ukiumi atuarfiusussami tullermi klassimut nalinginnaasumut nuunneqarsinnaanerata aalajangerneqarnissaa pillugu. Taamaattorli immikkut pisoqartillugu ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuartoq nuunneqarsinnaavoq.
Kapitali 5.
Inunnguutsimit pigisatut oqaaserisanik atuartitsineq.§ 21. Atuartunut inunnguutsimit pigisatut kalaallisut qallunaatulluunniit oqaasiliunngitsunut pissutsit apeqqutaatillugit inunnguutsimit pigisatut oqaatsinik atuartitsinissamik aaqqissuussisoqarsinnaavoq.
Kapitali 6.
Aalajangersakkat allat.§ 22. Naammattussaammik atuartitsilernissaq imaluunniit ilinniagassanut tunngasutigut allatut tapersiinissaq tamatumalu annertussusissaa, tak. kapitali 1, atuarfiup pisortaata aalajangissavaa atuartup atuartit sissutini ataasiakkaani ilinniartitsisuisa inassuteqarnerat tunngavigalugu aammalu atuartoq angajoqqaavilu isumasioqqaarlugit.
§ 23. Atuartup ilinniartitsisuisa inassuteqarneri sigut aammalu atuartut angajoqqaajusullu isumasioreernerisigut atuarfiup pisortaa makkuninnga aalajangiisassaaq:
1) § 7 naapertorlugu atuaqatigiit kalaallit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartinneqarsinnaasut killilerneqarnissaat.
2) § 11 naapertorlugu atuaqatigiit danskit oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartinneqartussat killilersorneqarnissaat.§ 24. Atuartup ilinniatitsisuisa inassuteqarnerisigut aammalu atuartut angajoqqaajusullu isumasioreernerisigut inunnguutsimik pigisatut oqaaserisanik atuar titsinermik aallartitsinissamik atuarfiup pisortaa § 21 naapertorlugu aalajangiissaaq.
§ 25. Klassinik tigusisussanik pilersitsinissamut kommunalbestyrelsi § 15 naapertorlugu aalajangiissaaq.
Imm. 2. Klassimut tigusisussamut innersuunneqar nissaq atuartup ilinniartitsisuisa inassuteqarnerisigut aammalu atuartup angajoqqaajusullu isumasioreernerisigut atuarfiup pisortaanit aalajangerneqassaaq.
Imm. 3. Klassimit tigusisussamit klassimut nalinginnaasumut nuussinissaq atuartup ilinniartitsisuisa inassuteqarnerisigut aammalu atuartup angajoqqaajusullu isumasioreernerisigut atuarfiup pisortaanit aalajangerneqassaaq.§ 26. Nalunaarut 1. august 1995-imi atuutilissaaq, ukioq atuarfiusoq 1995/96 aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarput:
1) Naammattusaammik atuartitsineq, kalaallit danskillu oqaasiinik immikkut aaqqissuussamik atuartitsineq kiisalu inunnguutsimit pigisatut oqaaserisanik atuartitsineq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, ulloq 9. maj 1994-imeersoq.
2) Atuarfinni ukioqatigiinnut agguataariffiusuni aamma ukioqatigiinnut agguataariffiunngitsuni ileqquusumik atuartitsisarnissamut pilersaarutit il.il. pillugit nalunaarummi nr. 21-mi, 17. maj 1994-imeersumi § 2, imm. 2.
Imm. 3. Nalunaarummi kapitali 2-mit 4-mut atuartunut 1. august 1994-imit kingusinnerusukkulluunniit atuartussaatitaasunut atuuppoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 23. maj 1995.
Konrad Steenholdt/
Karl Kristian Olsen