Arfernik angisuunik piniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 6. april 1995-imeersoq.

Inuussutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsi-saanni §§ 4, 6, 7 aamma 9 nr. 12-imi 22. november 1984-imeersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-kkut 16. maj 1990-imeersukkut allanngortinneqartumi aammanr. 7-kkut 30. oktober 1991-imeersukkut allanngortinneqartumi kiisalu pinngortitamik eqqissisimatitsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 11-mi 12. november 1980-imeersumi § 2, imm. 1, § 18 aamma § 19 malillugit aalajangersarneqarpoq:

 

§ 1. Nalunaarummi matumani "arferit angisuut" paasineqassapput tikaagulliit arferillu tikaagullinnit anginerusut.

§ 2. Imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani arferit angisuut aallaarsarineqarnissaat pisarineqarnissaallu inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Tikaagulliusaat aamma tikaagulliit nalunaarummi matumani maleruagassat malillugit imm. 1-imi inerteqqummut ilaatinneqanngillat.
Imm. 3. Arfernik annertuumik ikilikkanik, toqulersunik aamma sassani/sassamiluunnit arfernik pisaqarneq siumut Naalakkersuisunit akuersissuteqarfigineqareerluni pisinnaavoq. Tikaagulliilli sassaniittut/-miittut pillugit § 7-imi imm. 1 takuuk.
Imm. 4. Imm. 3 malillugu arferit pisarineqartut atorneqarnissaannut piumasaqaatit Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

 

Tikaagulliusaat

§ 3. Ukiut tamaasa Naalakkersuisut KNAPK aamma KANUKOKA isumasioqatigalugit nalunaarutigisassavaat qaammatisiutit malillugit ukiumi tassani Kalaallit Nunaata Kitaani kommuniní ataasiakkaani tikaagulliusaat qassit pisarineqarsinnaanersut.
Imm. 2. Ukiumi pineqartumi Naalakkersuisut akuersissummut atatillugu arfanniarnermut piumasaqaatinik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilaatigut siunertaralugu piniariaatsit sunniutaasa naliliivigineqarnissaat.

§ 4. Tikaagulliusaat 15,2 meterinit takinerusut inunnit tamatumunnga akuersissuteqarfigineqarsimasunit pisarineqarsinnaapput. Tikaagulliusaat piaqqisartillugit arnavissat piaqqalluunniit aallaarsareqqusaanatilluunniit pisarineqaqqusaanngillat.
Imm. 2. Inuit akuersissummik pigisaqartut kisimik tikaagulliusaarsinnaapput.

 

Tikaagulliusaanik piniarnermut atortut

§ 5. Angallatit tikaagulliusaarniarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsinnaasut
1) angallammut minnerpaamik 36 fodsinik angissusilimmut imaluunniit
2) angallatinut marlunnut minnerpaamik 30 fodsinik angissusilinnut tikaagulliusaamut ataatsimut.
Imm. 2. Tikaagulliusaarniarnermut taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutillit tuukkartallit 50 mm-inik annertunerusunilluunniit kaliberillit kiisalu qaartartoq tuukkap nuuanut ikkuttagarlu Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimasut.
Imm. 3. Imm. 1-imi angallatit taaneqartut qamutilinnik tuukkartalinnik aamma ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amoorutinik atortoqassapput. Angallatit tamarmik aleqassapput aminnerpaamik 20 mm-inik silissusilinnik puttaquteqassallutillu pisarineqartup kivisoorutiginnginnissaanut naammattunik.
Imm. 4. Tikaagulliusaarniarnerit tamaasa qaartartoq tuukkap nuuanut ikkuttagaq saniatigut ataaseq piareersimatinneqassaaq.
Imm. 5. Taamaallaat inuit qaartartumik tuukkap nuuanut ikkuttakkamik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit taamaattunik pisisinnaapput atuisinnaallutillu.
Imm. 6. Qaartartunik tuukkap nuuanut ikkuttakkanik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq atuuttumik uppernarsaammik takutitsisoqarneratigut, imm. 5 takuuk.

 

Tikaagulliit

§ 6. Naalakkersuisut ukiut tamaasa nalunaarutigisassavaat tikaagulliit qassit qaammatisiutit malillugit ukiumi tassani amerlanerpaamik Kalaallit Nunaata Kitaani aamma Kalaallit Nunaata Tunuani pisarineqarsinnaanersut.
Imm. 2. Taamatuttaaq ukiut tamaasa Naalakkersuisut KNAPK aamma KA-NUKOKA isumasioqatigalugit nalunaarutigisassavaat qaammatisiutit malillugit ukiumi Kalaallit Nunaata Kitaani aamma Kalaallit Nunaata Tunuani kommunini ataasiakkaani tamani tikaagulliit qassit amerlanerpaamik pisarineqarsinnaanersut.
Imm. 3. Naalakkersuisut ukiumi pineqartumi akuersissummi arfanniarnermut piumasaqaataasut erseqqinnerusumik aalajangersarsinnaavaat, taamatuttaaq piniariaatsit sunniutigisartagaasa naliliivigineqarnissaat siunertaralugu.

§ 7. Tikaagulliit taamaallaat imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani piffissami 1. aprilimiit 31. decemberimut ullut taaneqartut ilanngullugit pisarineqarsinnaapput. Tikaagulliit piaqqisartillugit arnavissat piaraalluunniit aallaarsareqqusaanatilluunniit pisarineqaqqusaanngillat. Taamaattorli tikaagulliit sassaasut ukioq naallugu pisarineqarsinnaapput.
Imm. 2. Inuit akuersissummik pigisaqartut kisimik tikaagullinniarsinnaapput.

 

Tikaagullinnik piniarnermut atortut

§ 8. Angallatit tukkartalimmik qamutilillit, tikaagullinniarnermut peqataasut, 70 fods-init mikinerussapput aamma ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amoorutinik atortulerneqarsimassallutik.
Imm. 2. Tikaagullinniarnermut taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutillit tuukkartallit 50 mm-sut taassuminngaluunnit annertunerusunik kaliberillit qaartartorlu tuukkap nuuanut ikkuttagaq Naalakkersuisunit akuersissutigineqarsimasoq.
Imm. 3. Taamaallaat inuit qaartartumik tuukkap nuuanut ikkuttakkamik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit taamaattunik pisisinnaapput atuisinnaallutillu.
Imm. 4. Qaartartoq tuukkap nuuanut ikkuttakkanik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq atuuttumik uppernarsaammik takutitsisoqarneratigut, imm. 3 takuuk.
Imm. 5. Arfeq aallaaneqartoq, toqunneqanngitsorli sapinngisamik piaartumik toqunneqassaaq. Toqutsisoqassaaq niaquatigut aallaallugu, qaartartumik tuukkap nuuanut ikkuttakkamik imaluunniit qoorortuunik annikinnerpaamik 7,62 mm (30.06) imaluunnit 9 mm-inik kaliberilinnik inngigissunik aqerlulinnik (helmantel).

 

Qamutillit tuukkartallit ataatsimut isigalugit

§ 9. Qamutillit tuukkartallit tikaagulliusaarniarnermut tikaagullinniarnermullu atorneqartut teknikkikkut atorsinnaassutsimikkullu akornuteqassanngillat, taamaalilluni inuit ajoquseriataarnissaannut ulorianartorsiortitsissanatik. Taamatuttaaq piniarnermut atortut imatut siunertarineqartunut naleqqutsigissapput arfermik toqusaaneq sapinngisamik sukkanerpaamik pisinnaassalluni.
Imm. 2. Qamutilimmik tuukkartalimmik angallammut ikkussineq tamatigut KlS-imit (angallatinut siunnersuisoqarfik) imaluunniit suliffeqarfimmit allamit Naalakkersuisunit akuerineqarsimasumik akuersissutigineqarsimassaaq.

§ 10. Qamutillit tuukkartallit tamarmik KlS-imit (angallatinut siunnersuisoqarfik) imaluunniit suliffeqarfimmit allamit Naalakkersuisunit akuersissuteqarfigineqartumit 31. marts 1994-imi siullermik nalunaarsorneqarfianniit misissorneqarneranniillu atuutilersumik ukiut marlunngorneri tamaasa misissorneqassapput akuersissutigineqarlutillu.
Imm. 2. Qamutilinnik tuukkartalinnik siunertarineqartunut naleqqussaaneq aamma isumannaallisaanikkut nutarterineq imm. 1 naapertorlugu siullermik misissuineq tunngavigalugu kingusinnerpaamik 31. december 1995 misissortikkiartoqqusinertigut pissaaq.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu qamutillit tuukkartallit misissorneqarsimanngitsut akuersissutigineqarsimanngitsullu arfanniarnermut akuersissuteqarfigineqarnissartiknaatsorsuutigisinnaanngilaat.

 

Ataatsimoorlunitikaagullinniarneq

§ 11. Naalakkersuisut immikkut akuersillutik ataatsimoorluni piniarnermi amerlanngitsunik qamutilimmik tuukkartalimmik sakkoqanngikkaluarluni tikaagullittassiisinnaapput. Akuersissuteqartoqarsinnaavoq nunaqqatigiinnut piniarnissaq annertuumik pingaaruteqarpat, aamma nunaqqatigiit kutteriinit tukkartalinnik qamutililinnit neqinik nutaanik naammattumik pilersuisoqanngippat.
Imm. 2. Naalakkersuisut ukiumi pineqartumi akuersissummi ataatsimoorluni piniarnermut erseqqinnerusumik piumasaqaataasut aalajangersarsinnaavaat, taamatuttaaq piniariaatsit sunniutigisartagaasa naliliivigineqarnissaat siunertaralugu.
Imm. 3. Naalakkersuisut ataatsimoorluni tikaagullinniarnermut immikkut akuersissutit aalajangersarneqarsimasut kommuninut agguaatissavaat KNAPK aamma KANUKOKA isumasioqatigalugit, nunamut tamarmut pisassat tamarmiusut agguaannerannut peqatigitillugu.
Imm. 4. Kommunip ataatsip iluani ataatsimut piniarnermut akuersissutit agguaanneqarneranni nunaqarfiit tulliullugillu illoqarfiit tuukkartalinnik qamutililinnik angallateqanngitsut sallerpaatinneqassapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut akuersissuteqarnerat imatut piumasaqaatitaqassaaq
1) piniarneq aaqqissuunneqassaaq ataatsimoorluni piniarnertut ikinnerpaamik umiatsiaaqqat tallimat piniarnerni ataasiakkaani peqataatillugit. Kutterit tuukkartalinnik qamutileqanngitsut 30 fodsit tikillugit angissusillit ataatsimoorluni piniarnermut peqataasinnaapput, kisiannili angallatitut siuuttuutinneqassanatik. Kutterip naalagaa umiatsiaaqqamut sukkasuumik aquuteralalimmut ilaassaaq,
2) piniartoqassaaq qoorortoorsorluni kaliberilinnik minnerpaamik 7,62 mm (30.06) imaluunnit 9 mm-inik inngigissunik aqerlulinnik (helmantel). Qooror-tuut eqqarasuartaatit eqittaannartakkallu umiatsiaaqqamiit piniarnermut atorneqaqqusaanngillat,
3) umiatsiaaqqat tamarmik unaaqassapput alertalinnik aminnerpaamik 12 mm-inik puttaquteqassallutillu naammattumik annertussusilinnik pisap kivisoorutiginnginnissaanut. Kutterit peqatigiilluni piniarnermut peqataasut taa-matuttaaq ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amoortaateqassapput,
4) piniarneq naalakkamit agguaanermut atatillugu KNAPP-mit kommunimillu toqqarneqarsimasumit akuersissummillu piginneqataasunit naluneqanngitsumik siulersorneqassaaq,
5) piniarneq aallartinneqassanngilaq ataatsimoorluni piniarnermut peqataasussat/akuersissummik piginneqataasut tamarmik piniarnerup aallartinnissaanik kalerrinneqareertinnagit. Akuersissummik piginneqataasut tamarmik pisap agguarneqarnerani peqataassapput, aamma
6) tikaagullik sapinngisamik pilertortumik toqusarneqassaaq.

 

Pisamik iluaqutiginninneq

§ 12. Kikkulluunniit tikaagullimmik tikaagulliusaamilluunniit pisaqartut pisarineqartup nerineqarsinnaasortai tamaasa iluaqutigissallugit pisussaapput. Pisarineqartoq tamakkerlugu akuersissummik pigisaqartumit atorneqarsinnaanngippat tunineqarsinnaananiluunniit pisaqartoq pisussaavoq sinneruttut pisaqarfiusumi najugaqartunut tunniutissallugit.
Imm. 2. Arferup sinneruttuinik imatut eqqaasoqassaaq tamakku angallannermut, aalisarnermut tamaaniluunniit piniarnermut akornutaasinnaajunnaarsinneqassallutik, eqqaanermillu mingutsitsisoqarsinnaanera annikinnerpaatinniarlugu.

 

Akuersissutit nakkutilliinerlu

§ 13. Kommunalbestyrelsi Naalakkersuisut pisassatut aalajangigaasa iluanni normulersukkanik akuersissutinik agguaassissaaq, akuersissummik piginnittumut angallammik aqqatigut taasamik imaluunniit erseqqinnerusumik suussusilikkamik angallateqarluni akuersissutip normuanut ataatsimut ataatsimik tikaagulliusaarsinnaatitsisumik imaluunniit ataatsimik tikaagullissinnaatitsisumik.
Imm. 2. Akuersissutit qinnuteqaateqartoqarneratigut agguaanneqassapput kommunalbestyrelsi nunaqarfimmilu aqutsisut najukkamilu aalisartut piniartullu peqatigiiffiat suleqatigalugit. Akuersissutit agguaanneqassapput allattuiffissat normulersukkat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiup kommunimut nassiussugai atorlugit.
Imm. 3. Kommunimi akuersissutit agguaanneqartut qinnuteqaatinit tiguneqarsimasunit ikinnerussagaluarpata agguaassisoqassaaq ukiumi siuliani pisarineqarsimasut kiisalu akuersissutit atorneqanngitsut eqqarsaatigalugit tulleriiaaraluni.

§ 14. Kommunimut pisassiissutit tamarmiusut ataatsikkut agguaanneqassapput.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi akuersissuteqarsinnaavoq inunnut
1) inimssutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut, aamma
2) a) tuukkartalimmik qamutililimmik angallatilinnut; piginnittoq nammineerluni imaluunniit inuttaasoq qaartartoq tuukkap nuuanut ikkuttakkamik atuinissamut pikkorissartitsinermut peqataasimanermut atuuttumik uppernarsaateqassaaq imaluunniit
b) ataatsimoorluni piniarnissamut immikkut akuersissuteqarfigineqarsimasunut, § 11 takuuk.
Imm. 3. Ataatsimoorluni piniartoqassatillugu piniarnermut naalakkatut akisussaasutut toqqarneqartumut akuersissuteqartoqassaaq. Ataatsimoorluni piniarnermut peqataasussat allat aqqi akuersissutip tunuani allanneqassapput.
Imm. 4. Akuersissutit qaammatisiutit malillugit ukiumut ataatsimut atuupput, taamaattorli § 15-imi imm. 4 takuuk.

§ 15. Kommunalbestyrelsi pisassanut naapertuuttunik akuersissuteqareeriarpat kommunalbestyrelsip Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut nassiutissavai akuersissuteqarfigineqartut aqqi, inuup normui, akuersissutit normui aamma GR normut pillugit paasissutissat kingusinnerpaamik kommunip akuersissutinut immersuiffissanik pisortaqarfimmiit tigusaqarnerata kingornatigut qaammat ataaseq qaangiutsinnagu.
Imm. 2. Tikaagullimmik pisaqarnissamut akuersissut Kalaallit Nunaata Kitaani atorneqariissaaq arfeq pisarineqarpat pissanneqarpalluunniit.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata Tunuani tikaagullimmik pisaqarnissamut imaluunniit Kalaallit Nunaata Kitaani tikaagulliusaamik pisaqarnissamut akuersissut atorneqariissaaq arfeq pisarineqarpat.
Imm. 4. Akuersissut atortussanngortinneqarsimasoq ukiakkut pisassanik sinneruttunik agguaasseqqittoqartinnagu atorneqarsimanngitsoq pisassanut agguaateqqitassanut ingerlaannartumik ilanngunneqassaaq, tamatumalu kingornatigut akuersissummik piginnittuusimasumit atorneqarsinnaassanani.
Imm. 5. Naalakkersuisut ukiumi pineqartumi imaluunniit tulliuttumi kommunimi pisassat ikilisissinnaavaat paasineqassagaluarpat kommunimi akuersissuteqartoqartinnagu tikaagulliusaartoqarsimasoq, akuersissuteqartoqartinnagu tikaagullittoqarsimasoq imaluunniit pissaasoqarsimasoq, qaammatisiutit malillugit ukiumi akuersissutigineqartunit amerlanerusunik tikaagullittoqarsimasoq imaluunniit pissaasoqarsimasoq imaluunniit tikaagulliusaartoqarsimasoq. Tikaagullinnik taamatullu tikaagulliusaanik pisassat ikilisinneqarsinnaapput apeqqutaatinnagu sorliit sipporneqarsimanersut.
Imm. 6. Arfernik eqqissisimatitaasunik pisaqarneq aallaarsarinninnerluunniit ukiumi pineqartumi ukiumiluunniit tulliuttumi kommunimi inatsisinik unioqqutitsiviusumi pisassat ikilisinneqarnerannik kinguneqarsinnaavoq.

 

Akuersissutinik agguaasseqqinneq

§ 16. Kommunalbestyrelsi sumiiffinni aalisartut piniartullu peqatigiiffii suleqatigalugit aalajangiisinnaavoq akuersissut tunniunneqarsimasoq imaluunniit akuersissutit tunniunneqarsimasut kommunip iluani nuunneqassasut imaluunniit atorunnaassasut tamanna pillugu allakkatigut telefaxikkulluunnit, radiokkut, aviisitigut atuagassiatigulluunniit assigisaasigulluunniit piffissamit nalunaaruteqarfiusumiit atuutilersumik. Immikkut Naalakkersuisut tamatu-minnga nalunaarfigineqassapput.
Imm. 2. Nalunaaruteqartoqareerpat akuersissummik piginnittup imaluunniit akuersissutinik piginnittut akuersissut akuersissutilluunniit kommunalbestyrelsimut tunniutissavaat.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi piumaffigisinnaavaat imm. 1 naapertorlugu akuersissutit tunniunneqarsimasut atorunnaarseqqullugit, tassa kommunalbestyrelsi piffissaq eqqorlugu arfernik pisanik pissatanillu nalunaarutiginnittarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni maleruagassat malillugit arferit pisat pissatallu pillugit Naalakkersuisunut nalunaaruteqarsimanngippat.
Imm. 4. Naalakkersuisut KNAPK-mut aamma KANUKOKA-mut siumut tusarniaareerlutik radio tusagassiuutillu allat aqqutigalugit nalunaaruteqarsinnaapput, akuersissutit atortussanngortinneqarsimasut kommunimut allamut nuunneqartut imaluunniit atorunnaarsinneqartut piffissaq nalunaaruteqarfiusoq aallarnerfigalugu. Akuersissutit taamaalippat utertinneqassapput, imm. 2 takuuk.

 

Pisassanik agguaasseqqinneq

§ 17. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiup KNAPK aamma KANUKOKA suleqatigalugit tikaagulliusaat tikaagulliillu pisassat sinneruttut agguaateqqissavai. Kingusinnerpaamik taamatut agguaasseqqittoqassaaq 15. oktoberimi. Arfanniarneq inerteqqutaavoq agguaasseqqinnissaq ullormik ataatsimik sioqqullugu aatsaallu aallarteqqinneqarsinnaalluni kommuni KNAPP isumasioqatigalugu nutaamik agguaasseqqereerpat tamanullu nalunaaruteqareerpaat. Pisassat sinneruttut agguaateqqinneqassapput taamaallaat kommuninut Sisimiuniit Nanortalik ilanngullugu.
Imm. 2. Agguaasseqqinneq tamatumanilu piumasaqaatit pillugit nalunaarut tamanut tusarliunneqassaaq sapinngisamik radio tusagassiuutillu allat aqqutigalugit.
Imm. 3. Piffissami 1. septemberimiit agguaasseqqinnissap tungaanut arfanniartoqarnissaa eqqarsaatigalugu kommunit Kangaatsiaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat aamma Qeqertarsuaq pisassaminnik sinneruttunik iluminni agguaasseqqissinnaapput. Agguaasseqqinneq pissaaq kommunini pineqartuni sumiiffinni aalisartut piniartullu peqatigiiffii isumasioqatigalugit.
Imm. 4. Ammassaliup aamma Ittoqqortoormiit kommuniisa Tunumi tikaagullittassat agguaateqqinnissaanut iliuuseqariissapput augustip 15-ata kinguninnguatigut.
Imm. 5. Imm. 3-mi imm. 4-miluunmit kommunini taaneqartuni agguaasseqqinneq pillugu aalajangiinerit allakkatigut kingusinnerpaamik agguaasseqqinnissaq sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu nalunaarutigineqassapput. Taamatullu pisassanik sinneruttumik agguaasseqqinnerup inernera nalunaarutigineqassaaq.

 

Pisanik tuniniaaneq

§ 18. Tikaagulliusaat imaluunniit tikaagulliit pisarineqartut tuniniarneqalissanngillat kommunip allaffia taassumaluunniit immikkoortortaqarfia akuersissummi naqitsimmik naqissusiilluni pisarineqartoq nalunaarsuereertinnagu.
Imm. 2. Taamaattorli allaffiup ammanerata avataatigut tuniniaasoqalersinnaavoq, erniinnaq allaffiup ammarnerata kingornatigut nalunaarsuisoqassappat.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartoq akuersissutip assilineqarnerani nalunaaruteqarnermigut pisat taassumaluunniit ilaasa tuniniarneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaavoq. Assilineqarnerani allassimassaaq pisarineqartoq kommunimi oqartussaasunit nalunaarsorneqarsimasoq.

 

Misissugassat

§ 19. Piniartoq kinaluunniit arfermik pisaqarsimasoq pisussaavoq misissugassanik tassaasunik pisap mattaa aamma neqaa anginngitsut kommunimut tunniussissalluni piaartumik pilannerup kingornatigut pisap suunera, ulloq sumilu pisarineqarsimanera nalunaarutigalugit. Misissugassat Pinngortitaleriffiup plastikkimik puussarititaanut tunniunneqarsimasumut asiunaveersaammik imerpalasortalimmut ikineqassapput.
Imm. 2. Misissugassat paasissutissallu tunniunneqartut kommunip Pinngortitaleriffimmut, Box 570, 3900 Nuuk tigunerisa kingornatigut erniinnaq ingerlateqqillugit nassiutissavai.

 

Immikkut akuersissuteqartarneq

§ 20. Naalakkersuisut ilisimatusarnermut atugassanik nalunaarummi matumani aalajangersakkanik immikkut saneqqutsisoqarnissaanut akuersissuteqarsinnaapput.

 

Nunanut allanut tuniniaaneqpineqaatissiissutillu

§ 21. Arferup neqaa niuernikkut iluanaarniuteqarnermik siunertaqartumik nunanut allanut anniseqqusaanngilaq. Arferit pisarineqartut ilamerngi § 20 naapertorlugu nunanut allanut anninneqarsinnaapput.

§ 22. Pillaammik akiliisitsisoqarsinnaavoq § 2-mik, §§ 4-imik aamma 5-imik, §§ 7, 8, 9 aamma 10-mik, § 11-mi imm. 5-imik, § 12, §15-imik, § 16-imi imm. 2-mik, §§18 aamma 19-imik kiisalu § 21-mik unioqqutitsisumut.
Imm. 2. Nalunaarummi aalajangersakkanik unioqqutitsineq arsaarinninnermik kinguneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Akiliisitsinernik suliat aamma arsaarinninnernik suliat inuussutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu suliarineqartassapput.

§ 23. Nalunaarut atuutilerpoq 1. april 1995.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu arfernik angisuunik piniarneq pillugu nalunaarut nr. 20 29. juli 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. april 1995.

Pâviâraq Heilmann

/

Jørn Birk Olsen