Kalaallit Nunaata Kitaani sinerissamut qanittumi raajarniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2 ,1. januar 1995-imeersoq.
Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-imi 22. oktober 1990-imeersumi §§8 aamma 9, § 22 aamma § 28, aammalu Inatsisartut inatsisaanni Ltl nr. 10-mi 4. november 1991-imeersumi aamma Ltl nr. 24 30. oktober 1992 kiisalu nr. 7 13. maj 1993-imeersumi ilassutit tunngavigalugit aalajangersarneqarpoq:
§ 1. Nalunaarut atuuppoq 44°00'W-ip kitaani immani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu raajarniarnermut aalisarnermut inatsimmi § 5 naapertorlugu inunnit ingerlatseqatigiiffinnilluunniit angallatit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasut angallatip angissusiligaaneranut uppernarsaat malillugu 75 BRT/120 BT-init mikinerusut atorlugit ingerlanneqartumut.
Imm. 2. Nalunaarut taamatuttaaq angallatinut ukununnga atuuppoq:
1) Tobias Noahsen/OZJO, Anáse/OUHK aamma Qarsaaq/OUUC, kiisalu
2) Erimaat/OZTZ, Imerigsok/OULB, Hans/OXFJ, Isaarut/OVXD, Lampo/OWES, Qillaq/OYKA, Qavaq/OVOJ, Qingaaq/OWMZ aamma Lasarus/OZTJ.
Imm. 3. Titarneq aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmut tunngaviusumik killigititaq nalunaarut una malillugu akuersissuteqarfigineqarluni aalisarnermut kangimut killigititaavoq. Taamatuttaaq imm. 2-mi nr. 2)-mi angallatinut taaneqartunut atuuppoq "raajakarsini" aalisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1 , 1. januar 1995-imeersoq.§ 2. Raajarniartoqassappat piumasaqaataavoq angallammik piginnittumut angallammik aalajangersimasumik aalisarnissamut akuersissuteqartoqarsimanissaa. Akuersissut piffissamut aalajangersimasumut killiligaanngilaq.
Imm. 2 Akuersissuteqartoqarnissaanut piumasaqaataavoq piginnittuuneq pillugu Aalisarneq pillugu inatsimmi maleruagassat qinnuteqaateqartup naammassisimassagai. Akuersissummi pisinnaatitaaffinnut ukununnga killiliussat aalajangersarneqarsinnaapput
1) angallammi tunisassiornermut,
2) imartamut aalisarfiusumut aamma
3) piffissamut aalisarfiusumut.
Imm. 3. Akuersissummut ilaavoq pisaqarsinnaassutsimik aalajangersimasumik raajarnialersitsinissamut pisinnaatitaaffik. Taamatut pisaqarsinnaatitaaneq "pointinik pigisatigut" takuneqarsinnaavoq. Pointit pigisat amerlassusiisa nalunaarpaat pisaqarsinnaassutsimik qanoq angitigisumik akuersissummik pigisaqartoq raajarnialersitsisinnaanersoq.
Imm. 4. Akuersissummi allassimassaaq angallat qanoq pisaqarsinnaatigisutut inoqarfimmi najukkami eqqaani nalinginnaasumik ukioq naallugu aalisartilluni nalilerneqarsimanersoq. Taamatuttaaq allassimassaaq qanoq annertutigisumik qaammatinut aalisalerfiusunut tamanut naatsorsuullugu aalisalersitsisoqarsinnaanersoq. Qanoq annertutigisumik aalisartoqarsinnaanera pointit pigisat amerlassusiat tunngavigalugu aalajangersarneqassaaq, §§3,6 aamma 8 takukkit.
Imm. 5. Akuersissuteqartoqassappat piumasaqaataavoq angallatip pineqartup pisaqarsinnaassusiata § 7-imi imm. 1 malillugu piginnittup pisaqarsinnaatitaanera (pointit pigisat pigineqartut amerlassusiat) qaangersimassanngikkaa, taamaattorli §§ 3 aamma 10 takukkit.§ 3. Naalakkersuisut qinnuteqaateqartoqarneratigut ukiup ilaannaani aalisarnissamut akuersissuteqarlutik nalunaaruteqarsinnaapput. Taamatut piffissap ilaannaanut akuersissuteqarnissaq akuerineqassappat pisariaqarpoq piginnittoq pointinik pigisanik ukioq naallugu aalisarnikkut angallatip pisarisinnaasaasa affaat sinnerlugit pigisaqassasoq. Piffissap ilaannaanut akuersissuteqartoqarnissaa pillugu qinnuteqaatit suliarineqarnerini taamatut akuersissuteqarnissamut piumasaqaataasunut aningaasarsiornikkut periarfissat ilanngullugit eqqarsaatigineqassapput.
Imm. 2. Qaammatini sorlerni aalisartoqarsinnaanera pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Aalisarnermik ingerlatsisimaneq qaammatinut ilivitsukkaanut naatsorsuusiorneqassaaq. Qaammatip ingerlanerani aalisarneq aallartinneqarsimappat qaammat taanna naatsorsuutinut ilanngunneqassaaq.
Imm. 4. Pointinik pigisanik ataatsimik arlalinnilluunniit, ukioq naallugu akuersissummut imaluunniit piffissap ilaannaanut akuersissummut atasunik, allanut tunisinermi akuersissut tamakkerluni atorunnaassaaq.§ 4. Naalakkersuisut piginnittup tamakku pillugit piumasaqaataasut naammassisimanngippagit akuersissutaareersoq arsaarinnissutigisinnaavaat. Taamaalisoqassappat piginnittoq pisussaavoq pointiutini tuniniassallugit, § 9-mi imm. 3 takuuk.
§ 5. § 1-imi rejekutterit ataatsimut pisaqarsinnaassusiat nalunaarutikkut aalajangersarneqarpoq sinerissamut qanittumi raajarniarnerup annertussusianik annertussusiliisarnermut sakkussatut. Nalunaarut imaqarpoq ataatsimut annertunerpaamik pisaqarsinnaassutsimik, angallatinik taarsersuinermut aamma ataatsimut pisaqarsinnaassutsimik annertusisitsinissamut annikillisitsinissamulluunniit aalajangersaanermut maleruagassanik.
§ 6. Tamakkiisumik pisaqarsinnaassutsikkut anguneqartussat pointinut pigisanut 628-nut aalajangerneqarput pisaqarsinnaassutsip sinerissamut qanittumi aalisariutit 1. december 1991-imi amerlassuserisaannut akunnaallisitamut amerlassusilikkat, I. januar 1995 aallarnerfigalugu pointit pigisat ataasiakkaat ukioq naallugu aalisarnermi pisaqarsinnaassutsimut tunngaviunerat aalajangersarneqarpoq 35 tonsinut, § 8 takuuk.
§ 7. Aalisariutinik nutaanik pisaartoqartillugu Aalisarnermut Pisortaqarfiup pisaqarsinnaassuseq aalajangersartassavaa qinnuteqaat tunngavigalugu angallammut angallatip pointiinik atugassanngortitsinermigut. Qinnuteqaateqartup paasissutissat tamaasa angallatip pisaqarsinnaassusiata nalilerneqarneranut atorneqartussat nassiuttassavai, taamatuttaaq takissusia, silissusia, usitussusia, atortulersugaanerani pissutsit, ukioq sananeqarfia, amoortaataasa sakkortussusiat aamma
motoriata sakkortussusia. Pisaqarsinnaassuseq aalajangersarneqassaaq Pointit pigisat angallat pineqartoq atorlugu ukioq naallugu aalisarnissamut akuersissuteqarfigineqassagaanni pisariaqartinneqartut amerlassusilerneqarnerisigut.
Imm. 2. Angallammik iluarsaassinerit annertunerusut, taarsersuinerit aammalu allanngortiterinerit angallammik nutaamik pisaarnertut isigineqartassapput aatsaallu suliarineqarsinnaallutik taamaaliornikkut angallatip pisaqarsinnaassusia annertusisissanngippassuk imaluunniit piginnittoq pisariaqartinneqartunik pointinik pigisanik ilassutissanik pissarsissappat.§ 8. Naalakkersuisut uumasunik ilisimatuut isumalluutinik tunngaviusuniknaliliinerinik tunngaveqarlutik aamma kattuffimmik attuumassuteqartumik isumasioqateqareernermikkut ataatsimut pisaqarsinnaassuseq angallatit nalunaarummimatumani pineqartut atorlugit raajarnialersinneqarsinnaasut annertusisissinnaavaat annikillisissinnaalluguluunniit.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu ataatsimut pisaqarsinnaassutsimik annertusisitsisoqassaaq Naalakkersuisut pointit pigisat amerlassusiinik angallammik aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilimmik pisaassagaanni pisariaqartinneqartunik ikilisitsinerisigut.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu ataatsimut pisaqarsinnaassutsimik annikillisitsisoqassaaq Naalakkersuisut pointit pigisat amerlassusiinik angallammik aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilimmik pisaassagaanni pisariaqartinneqartunik amerlisitsinerisigut.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3 malillugit allanngortitsinerit raajarniutinik § 1-imi pineqartunik sukkulluunniit tunisinermut sunniuteqartassapput. Allanngortitsineq piffissami tassani piginnittuusup akuersissuteqarfigineqarsimaneranut sunniuteqassanngilaq.§ 9. Pointit pigisat taamaallaat pigisassanngorlugit imaluunniit qularnaveeqqusiullugit allanut atugassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pointinik pigisanik nioqquteqarnerit tamarmik Aalisarnermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassapput.
Imm. 3.Pointit pigisat pissarsiarineqarnerisa imaluunniit angallatip tunineqarneratigut umiuneratigulluunniit angallammit atorneqartussaajunnaarnerisa kingornatigut kingusinnerpaamik qaammatit 18-it qaangiunneranni angallammut aalajangersimasumut angallammik tassannga piginnittumut akuersissuteqartoqar neratigut atugassanngortinneqarsimassapput. Taamatut atugassanngortitsisoqarsimanngippat piginnittoq pisussaavoq pointit pigisat taamaattut tuniniassallugit. Piginnittup taamatut pisussaatitaanini naammassisimanngippagu Naalakkersuisut pointit pigisat pineqartut utertillugit tigoqqissinnaavaat.
Imm. 4. Pointit pigisat utertinneqartut Aalisarnermut Pisortaqarfimmit piginnittumut utertitsiniarluni allakkatigut nalunaaruteqarnerup kingornatigut kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani aviisit nuna tamakkerlugu saqqummersartut aqqutigalugit allagarsiinikkut tuniniarneqassapput. Allagarsiilluni tuniniaanermi allakkatigut pisiniarluni neqeroorutip nassiunneqarneranut qaammammik ataatsimik piffissaliisoqassaaq. Pointinut pigisanut neqeroorutigineqartunut qularnaveeqqusiussisimasut allatigullu akiitsoqarfiusut nalunaarsorneqarsimasut nalunaarsorneqarsimanngitsullu piumasaqaatitik Aalisarnermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigequllugit inanneqassapput.
Imm. 5. Pisiniarluni neqeroorutit Aalisarnermut Pisortaqarfimmut allakkat puuanni matoqqasumiitillugit nassiunneqassapput, erseqqissumik nalunaaqutserlugit: "Pointinik pigisanik pisiniarneq" normui allallugit.
Imm. 6. Piffissaliussap naanerani pisiniarluni neqeroorutit tiguneqarsimasut Aalisarnermut Pisortaqarfimmi ataatsimoortillugit allagarsiinermi piffissami siumut aalajangerneqartumi ammarneqassapput.
Imm. 7. Pisiniarlutik neqerooruteqartut pisiniarluni neqeroorutit ammarneqarneranni najuussinnaatitaapput aamma pisiniarluni akiliutigiumaneqartunik aammalu piumannginnermutpissutaasinnaasunikilisimatinneqarsinnaatitaallutik.
Imm. 8. Piginnittut aamma Naalakkersuisut imaluunniit piginnittussaatitaasinnaasut pointit pigisat amerlanerpaanik akiliiumasunut pisiaritissinnaavaat imaluunniit pisiniarluni neqeroorutit tiguneqarsimasut tamaasa akuerinngissinnaallugit taamaalippallu nutaamik tuniniaaqqissinnaallutik.
Imm. 9. Timisinikkut aningaasarsiat tunisisumut akiliutigineqassapput, piginnaatitaaffeqartup piumasaqaatai ilanngaatigalugit aammalu tuniniaalluni allagarsiinermut aningaasartuutaasut.
Imm. 10. Tunisinikkut aningaasarsiat agguarneqarnissaat pillugu nalornisoqalerpat tunisinikkut aningaasarsiat aningaaserivimmut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumut ilineqassapput, akiitsullit aningaasanik uninngatitsisussanngortitsinikkut pisussaaffeerutsitaasinnaanerat pillugu inatsit nr. 29 16. februar 1932-imeersoq naapertorlugu.
Imm. 11. Pointit pigisat kingornunneqarsinnaapput.§ 10. § 2-mi imm. 1-imik aamma 2-mik, § 7-imi imm. 2-mik imm. 1 malillugu, aamma § 9-mi imm. 1-imik, 2-mik aamma 3-mik nalunaarummi matumani unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq. Tamakku pillugit suliassat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni malerugassataaq malillugit suliarineqartassapput.
Atuutilerfia
§ 11. Nalunaarut atuutilerpoq ulloq 1. januar 1995. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaata Kitaani sinerissamut qanittumi raajarniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16, 8. april 1994-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Ulloq 29. december 1994.
Lars Emil Johansen/
Henrik Leth