Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 13. juni 1994-imeersoq.
Inissialiortiterneq, illuliornermut ikiorsiissuteqartarneq, inissianik attartorneq il.il. pillugit: Kalaallit Nunaannut inatsit nr. 944 23. december 1986-meersoq naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Peqqussutip siunertaa.§ 1. Peqqussutip siunertaa tassa inissianik attartortut attartortitsisullu akornanni pissutsit malittarisassatigut tunngaviliiviginissaat.
Kapitali 2.
Atuuffii.§ 2. Peqqussut atuuppoq attartornernut, tamakkununnga aamma ilaatinneqarput attartukkanik allanut atukkiineq tassa illunik illulluunniit initaasa ilaannik makkunanngaanneersunut:
1) Namminersornerullutik Ogartussat, Kommunilluunniit pigisaanni attartornerit.
2) Namminersortut pigisaanni attartornerit.
3) Atorfinitsitaanermut atatillugu inigisamik attartornerit, tamanna immikkut peqqussutip aalajangersagartaani taaneqarsimanngippat tamakkununnga atuutissanngitsut, takuulli imm. 3.
Imm. 2. Attartorneq imm. 1-imi pineqartoq peqqussummi ilaavoq apeqqutaatinnagu attartornertut akuliutissaagaluaq allatut ilusilerlugu matusissuteqartinneqartussaq, soorlu imatut: Sullissinikkut, aammalu apeqqutaatinnagu inissiap attartorneqartup ilaannaa ineqarfittut atorneqarnersoq.
Imm. 3. Peqqussut atuutinngilaq immikkut ittumik inatsisiliat toqqammavigalugit attartortitsinernut.
Imm. 4. Peqqussut atuutinngilaq hotelini, umiartortunut angerlarsimaffinni, tikeraat inaanni allanilu taamaaqataanni inissisimasartut isumaqatigiissutaanni.
Kapitali 3.
Attartornermut isumaqatigiissuteqarneq.§ 3. Namminersornerullutik Oqartussat Kommuunilluunniit inissiaataannik attartorneq, naalakkersuisut akuerisimasaannik kalaallisut qallunaatullu oqaasiliorlugit naqitereerneqarsimasutigut isumaqatigiissutigineqartassaaq.
Imm. 2. Attartortitsinerni allani attartortup piumasarisinnaavaa naalakkersuisut attartortitsisarnermut isumaqatigiissusiaata akuerisaasup atorneqarnissaa.
Imm. 3. Aalajangersakkat, isumaqatigiissummi akuerisaalluni naqiterneqarsimasumut ilanngunneqartussat oqaasertaliorneqarsimassapput attartortunit attartortitsisumillu paatsoorneqarsinnaajunnaarlugit.
Imm. 4. Allaganngorlugu attartortitsinermut isumaqatigiissummi aalajangersakkat peqqussummi nalunaarsimasuniit attartortoq sukanganerusumik pisussaaffilersimappassuk imaluunniit attartortoq pisinnaatitaaffikinnerulersissimappassuk tamakkua erseqqissarneqarsimassapput.
Imm. 5. Attartortitsisoq attartortorlu allaganngorlugu oqaasiinnakkulluunniit sumik arlaannik isumaqatigissuteqarsimagaluarpataluunniit peqqussummi maleruaqqusat saneq qunneqarsinnaanngitsumik atuutsineqartassapput.
Imm. 6. Imm. 1-5-mut aalajangersakkat isumaqatigiissuteqarnermi sanioqquteriarneqarsinnaangillat attartortumut nammagassiissutitut.
Kapitali 4.
Inissianik innersuussineq.§ 4. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu illuutaanni inissiat atorneqanngitsut inissarsiortunut, utaqqisunut allattorsimaffimmiittunut innersuunneqartassapput.
Imm. 2. Taamaattorli imm. 1-imi utaqqisunut allattorsimaffimmi taaneqartunit siulliullugit imatut tulleriiaarlugit innersuunneqartassapput:
1) Sulisorisanut inissiaatini ataatsimoorussani suliffeqarfinni inissianik tunineqarsimasuni sulisorisanut inissiat, tak. imm. 3.
2) Isumaginninnikkut ajornartorsiutit nukinginnartut aaqqiivigineqarnissaanni kommuneqarfinni inissiassatut tunniunneqarsimasut, tak. imm. 4.
3) Nutarsaanermut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inisseeqqinnissami inissiat pisariaqartitaat, tak. imm. 5.
Imm. 3. Sulisorisanut ataatsimoorussamik inissiaatit kommunini tamani inissiat aalajangersimasumik amerlassusilerlugit agguaanneqartassapput, amerlassusaallu Naalakkersuisunit aalaj angersarneqartassaaq.
Imm. 4. Kommunit kommunalbestyrelsip aalajangiinera naapertorlugu isumaginninnikkut ajornartorsiutit aaqqiiviginiarlugit inissianik innersuussisinnaatitaapput inissiat atorneeruttut sisamassaat ilanngullugu. Ineqarnermut akiliut tassungalu atatillugu aningaasartuutit, inissiap kommunimit atorneqarsinnaalerfianit, attartortilernissaatalu tungaanut, kommunimit akilerneqartassapput. Aammattaaq attartortoq, isumaginninneq pillugu inatsisit naapertorlugit aningaasaliiffigineqartarpat, attartornermik isumaqatigiissummik naammassinninnissaanut kommuni qularnaveeqqusiisussaavoq.
Imm. 5. Aammataaq attartortitsisoq kommunimi isumaginninnikkut ineqarnermut ajornartorsiutit nukinginnartut aaqqiivigineqarnissaanni inissianik atorneqanngitsunik atuisinnaatitsinissaq pillugu kommunalbestyrelsimik isumaqatigiissuteqarsinnaavoq. Ineqarnermut akiliummik inissiamullu atatillugu aningaasaliissutinik allanik il.il. kommunip akiliisussaaneranik imm. 4-mi maleruagassat, innersuussinerni, oqaaseqatigiinni kingullerni naggat tikillugu pisuni, taamatuttaaq atorneqassapput.
Imm. 6. Nutarsaanernut atatillugu taarsiullugu inissatut innersuunneqartut naammaginartumik angissuseqassasut, inissisimassasut, pitsaassuseqassasut atortulersorneqassasullu anguniarneqassaaq, inissiamilu qimatami ineqarnermut akiliutitut atsigisumik akiliuteqartinneqassallutik.
Imm. 7. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataannik innersuussineq attartortitsinerlu pillugit maleruagassat erseqqinnerusut, aammattaaq utaqqisunut allattorsimaffimmiinnermut akiliut allamullu nuukkusulluni qinnuteqaatit naammassiumallugit inissianik innersuussineq, Naalakkersuisut aalajangersassavaat.
Kapitali 5.
Qularnaveeqqusiissuteqarneq.§ 5. Attartornissaq isumaqatigiissutigineqartinnagu Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu inissiaataannik attartortussaq attartortitsisumut qularnaveeqqusiissaaq qaammatini pingasuni ineqarnermut akiliutip angeqqataanik, takuulli imm. 2.
Imm. 2. Attartornerup isumaqatigiissutigineqarnerani attartortoq qularnaveeqqummik akiliisinnanngikkuni, naafferartumik akilersuinissani attartortumik immikkut isumaqatigiissutigisinnaavaa. Qularnaveeqqusiissutilli angeqqutigiikkaarlugit sivisunerpaamik qaammatini 12-ini naafferartumik akilersorneqarsinnaapput.
Imm. 3. Naafferartumik akilersuinissaq attartortup maleruanngippagu tamanna ineqarnermut akiliutissat piffissaq eqqorlugu akilerneqannginnerattulli, takuuk § 22, isumaqatigiissummik atornerluinertut isigineqassaaq.
Imm. 4. Inissiap qimanneranut atatillugu attartornermik isumaqatigiissut naapertorlugu iluarsaassinermi attartortup akiliutissaanut qularnaveeqqusiissutit atorneqarsinnaapput, tak. § 34.
Imm. 5. Qularnaveeqqut pillugu maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersaavigissavaat.§ 6. Namminersortut attartortittagaanni qularnaveeqqusiussassap, aallarniutissap ineqarnermullu siumoortumik akiliutissap qaammatini arfinilinni ineqarnermut akiliutissat annertoqataat sinnersimasariaqanngilaat.
Kapitali 6.
Ineqartut oqartussaaqataanerat.§ 7. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataat attartortittakkat, ilaqutariinnulli ataatsiakkaanut illuliat illuliallu marloqiusat pinnagit, immikkoortukkuutaanut agguataarneqassapput namminerisaminnik aningaasalersukkat attartortullu qinigaannik siulersuisullit.
Imm. 2. Ineqarfinni immikkoortukkuutaani ineqartut immikkoortortaqarfiup ingerlanneqarnerani maleruagassat §§ 8-mi 10-milu naapertorlugit oqartussaaqataaffigissalugit piginnaatitaapput, oqartussaaqataanerup isumagineqarnissaanut immikkoortortaqarfimmi ineqartut siulersuisussaminnik toqqaasimasaraangata.
Imm. 3. Immikkoortortaqarfimmi aserfallatsaaliuinerup pitsaassusaa nakkutiginissaalu immikkoortorqarfimmi siulersuisut nakkutigissavaat paaqqutaralugulu immikkoortortaqarfimmilu peqqissaarussinissaq nakkutigalugu.
Imm. 4. Immikkoortorqarfinni siulersuisunik qinersineq taakkulu sulinissaat pillugu maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalaj angersarneqassapput.§ 8. Immikkoortortaqarfiit tamarmik immikkut ingerlatsinermut missingersuuteqassapput, tak. § 10, attartortitsisumit akuerineqavitsinnagu, immikkoortortaqarfimmi siulersuisunit akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartussamik.
Imm. 2. Immikkoortortaqarfimmi siulersuisut ingerlatsinermut missingersuutini akuersissutigineqartuni aningaasaliissutit iluini makku aalajangiivigisinnaavaat:
1) aserfallatsaaliuinerit nutarsaanerillu sorliit immikkoortortaqarfimmi attartortitsisumut suliarinneqassanersut,
2) immikkoortortaqarfimmi init tamanit atugassiat ingerlanneqarneri atorneqarnerilu aamma
3) immikkoortortaqarfimmi sunngiffimmi sammisassanik assigisaannillu pilersitsineq.
Imm. 3. Immikkoortortaqarfimmi ukiumut naatsorsuutit, attartortitsisumit akuerineqavitsinnagit, immikkortortaqarfimmi siulersuisut immikkoortortaqarfimmi akuerineqartussanngorlugit saqqummiutissavaat.§ 9. Eqimasunik illuliortiterfiusimasuni imaluunniit illumi ikinnerpaamik arfinilinnik inissiartalimmi piginittumit ataatsimit pigineqartuni, ataatsimoorussamillu kiassagaasuni, ataatsimut errorsisarfeqartuni, katersuuttarfeqarluni, najugaqartunut illutaqartuni allatulluunniit aaqqissuussanik ininik ataatsimoorutassalinni attartortut pisinnaatitaapput najugaqartut sinniisaannik qinersinissamut.
Imm. 2. Najugaqartut sinniisissaannik qinersiniarluni najugaqartunik ataatsimiititsinermi inissianik attartortut ikinnerpaamik arfineq-pingajorarterutaat, minnerpaamilli attartortut pingasut, najuutissapput. Attartortoq napparsimanini, aallarsimanini sulininiluunniit pissutigalugu najuussinnaanngikkuni allagartaq piginnaatitsissut atorlugu inuk alla taaseqataasussanngortissinnaavaa.
Imm. 3. Attartortut ataatsimiinerminni aalajangissavaat sinniisorisassatik qassiussanersut. Aalajangiineq pisassaaq attartortut najuuttut amerlanerit isumaat malillugu. Sinniisut ikinnerpaamik pingasuussapput, amerlanerpaagunillu tallimaassallutik. Sinniisussatut qinigaasinnaatitaapput kikkulluunniit inersimasutut imminnut oqartussaaffigisut, inissiani najugaqartut attartortitsisumut sinniiseqarusuttut ineqarfigisaanni najugaqartut, apeqqutaatinnagu attartortutut isumaqatigiissummi aqqi allassimanersut allassimannginnersulluuniit. Qinigaaffiup sivisussusia ukioq ataasiussaaq.
Imm. 4. Attartortut sinniisaat pisinnaatitaapput illup ingerlatitaaneranut tunngasut suugaluilluunniit attartortitsisumut oqaloqatiginnissutigisinnaallugit. Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu inissiaataanni sinniisorisat pisinnaatitaapput aningaasanik akuersissutaasimasunik ilisimatinneqarnissamut, taamaalillutik aningaasat aserfallarsaaliinermut, eqqiaanermut, allilerinissamut allanullu atugassat immikkorrtitaasimasut pillugit siunnersuisinnaaniassammata. Illuni namminersortunit pigineqartuni attartortut sinniisaat pisinnaatitaapput ingerlatsinermi naatsorsuutinik takusassinneqarnissamut aammalu pitsanngorsaanissamik siunnersuuteqarnissamut. peqatigitillugu periarfissiineqarpat pitsanngorsaanerup kinguneranik ingerlatsinermut aningaasartuutaalersussat aningaasalersorneqarsinnaallutillu matuneqarsinnaasut.
Imm. 5. Attartortut ataatsimeeqatigiinerminni aalajangiisinnaapput torersaarnissaq siunertaralugu maleruarneqartussanik tamanna attartortitsisup pissutissaqavissumik akerlerissanngippagu.
Imm. 6. Attartortoq ineqartunut sinniisaanermi nalaani, § 30, imm. 1, nr. 1 malillugu attartorunnaarsinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 7. Attartortut sinniisoqartarnerannut maleruaqqusat erseqqinnerusut naalakkersuisut aalajangersarassavaat.
Imm. 8. Maleruaqqusat imm. 1-6-mut isumaqatigiissuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaanngillat attartortumut nammagassiissutitut.
Kapitali 7.
Attartornermut akiliutip naatsorneqarnera.§ 10. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu illuutaanni attartortittakkani inissiani immikkoortukkaani ineqarnermut akiliut tamarmiusoq tamatigut imaalillugu naatsorsorneqartassaaq, immikkoortortap ingerlatsinerminut atatillugu aningaasartuutini isertitaminit akilersinnaanngorlugit, aammattaaq akiliutissatut toqqortassatullu iliuusereqqusaasut ilanngullugit.
Imm. 2. Ukiumi tullermi ingerlatsinermut missingersuut toqqammavigalugu immikkoortortani ataasiakkaani ineqarnermut akiliut ukiumoortoq naatsorsorneqartassaaq. Imm. 1-imi piumasarineqartup naammassineqarnissaani pisariaqartinneqartunut atugassatut ineqarnermut akiliummik qaffaanerit qaammatinik pingasunik siumut nalunaaruteqarnikkut pisinnaapput.
Imm. 3. Immikkoortortaqarfimmi siulersuisut aalajangiisinnaapput, immikkoortortaqarfimmi naammaginartumik pitsanngorsaasoqassasoq nutarsaasoqassasorlu, immikkoortortaqarfimmi siulersuisut taamaaliornissamut ineqarnermut akiliummik qaffaasariaqalerneq akuersaarsinnaappassuk. Immikkoortortami siulersuisut aalajangernerat immikkoortortami ataatsimiinnermi akuersissutigineqassaaq.
Imm. 4. Ineqarnermut akiliutip naatsorsorneqarnera pillugu maleruagassat erseqqinnerusut Naalakersuisut aalajangersassavaat.§ 11. Namminersortut pigisaanni attartornermut akiliut ingerlatsinermut aningaasartuutit pisariaqavissut, tak. immikk. 2, aammalu sanaartornermi aningaasaliissutaasima sunit iluanaarutit, tak. imm. 3-5, sinnersimassanngilaat.
Imm. 2. Pisariaqavissumik ingerlatsinermi aningaasartuutinut ilaapput innaallagissamut, imermut, eqqiaanermut, allaffeqarfikkut ingerlatsinermut sillimmasiinermut kiisalu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutaasimasutut uppernasarneqarsinnaasut aammalu teknikikkut atortorissaarutit nutartertarnissaannut toqqortikkat inissiap attartortitallu pitsaasuunissaa eqarsaatigalugu nammaginartumik annertussuseqartut.
Imm. 3. Illu qanorluunniit akilersugassanngorsimagaluarpat anigaasaliissutaasimasunit iluanaarutit annerpaamik angeqatigisariaqarpaat illup sananeqarneranut aningaasartuutinut uppernarsaatissalinnut akilersuutit, taakkua iluaniillutik illup sananissaa aningaasaaliiffiginiarlugu akissaajaatit realkredit atorlugu ernialikkanik taarsigassarsianut akikersuutit imm. 4-mi tapiutit taaneqartut ilanngullugit.
Imm. 4. Aningaasanut imm. 3-mi taaneqatunut ilanngunneqarsinnaapput imm. 3-mi aningaasartuutit taaneqartut sinnerisa erniaat aningaasaalersuinerup nalaani Københavns Fondsbørsip qaffasinnerpaamik erniaritinneqartussatut avammut tusarliussimasaata angeqataanik angissuligaq. Aningaasat taakkua ukiut tamaasa januarip aallaqqaataani iluarsiissuteqarfigineqartassapput ukiup siuliani 1. julimi erniat qaffasinnerpaaffiata qaffariarnera appariarneralu naj oqqutaralugu.
Imm. 5. Illut januarip aallaqqaataa 1990 sioqqullugu atorneqalersimappata attartortitsisup aningaasaliissutaasimasunut iluanaarutissatut imm. 3-mi 4-milu naatsorsuinermut taarsiullugu angissusiliussinnaavaa annerpaamik illup nalingata imm. 4 malillugu erniaritinneqartussat qaffasinnerpaaffissaata angeqqataa. Illup nalinga aalajangerneqartassaaq boligstøttimit illuliat nalilerneqartarneranni periuseq atorlugu, ilanngunneqartassanngillalli pitsanngorsaatit attartortitsisup attartornermut akiliutip qaffanneqarneragut pissarsiarisimasai.
Imm. 6. Attartornermut akiliut, taakkulu qaffaataat illunut agguataarneqartassapput illut angissusii naapertorlugit. Naalakkersuisut illut angissusiisa uuttortarneqarnissaannut malittarisat aalajangigassaraat.
Imm. 7. Ineqarnermut akiliutip qaffannissaa ukiumut ataasiarluni piumasarineqarsinnaavoq, piumasaqaallu inissiami inissianik attartortunut tamanut ataatsikkut saqqummiunneqassalluni.
Imm. 8. Attartornermut akiliummik qaffaaneq qaammatinik pingasunik sioqqutsilluni ilimasaarereernikkut atorneqalersinnaavoq. Qaffaanissanik piumasaqaat allaganngorlugu saqqummiunneqartassaaq imaqassallunilu qaffaataasup annertussusianik kiisalu attartortup nammagittaalliorsinnaaneranut paasissutissanik. Maleruaqqusat tamakku eqqortinneqanngippata piumasaqaat atortuutinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 9. Attartortup akiliummut qaffaat akuersaarsinnaanngikkuniuk, qaffaatissamik piumasaqaatip tiguneranit kingusinnerpaamik sap. akunneri arfinillit qaangiutsinnagit allakkatigut naammagitaalliuteqassaaq, attartortullu piumasaqaammut suut akuersaarsinnanngikkini nalunaarsimassavai. Attartortitsisup ineqarnermut akiliutip qaffaatissaa kissaatigisamisut aalajangiukkumaannaruniuk suli aamma sap. akunneri arfinillit ingerlaneranni eqqartuussisunut suliassiissutigisinnaavaa.
Imm. 10. Suliassaq eqqartuussisunut suliassanngortinneqarsimappat, attartortitsisup eqqartuussisut aalajangiinissaasa tungaannut qaffaanissamik ilimasaarutaareersoq utaqqiisaagallartumik attartornermut qaffaatitut akilersittarsinnaavaa. Attartornermut akiliut eqqartuusisut aalajangiinerat naapertorlugu iluarsiivigineqassaaq.
Imm. 11. Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput imm. 2 malillugu ingerlatsinermut aningaasartuutit qanoq ilillugit naatsorsorneqassanersut, aamma tassunga ilanngunneqassapput allaffissornermut, aserfallatsaaliinermut aningaasartuutissatut aalajangikkat kiisalu nutarterisarnissaq eqqarsaatigalugu toqqorterneqartussat.
Imm. 12. Imm. 1-10-mut aalajangersakkat isumaqatigiissuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaanngillat attartortumut ajoqutaasussanngorlugit.§ 12. Pisortat namminersortulluunniit illuutaanni ineeqqanik inuinnarnut attartortitsinermi akiliutigititassaq annerpaamik angissuseqartinneqassaaq inigisamut aningaasartuutit tamarmiusut, tassa ineqarnermut akiliut, taarsigassarsianut akilersuutit, kiassanermut, innaallagissamut, imermut allanullu aningaasartuutit, ineeqqat amerlassusii najoqqutaralugit agguarlugit inip atukkap angissusianut naleqquttungorlugit angissusiliussaq sinnernagu.
Imm. 2. Attartortitsisup inigisaata iluani ineeqqanut attartortitanut akiliut qaffaaffigineqarsinnaavoq qaffaanissaq qaammammik sioqqullugu ilimasaarutigalugu. Ineeqqanut allanut akiliummik qaffaanissaq qaammatinik pingasunik sioqqutsilluni ilimasaarutigineqartassaaq ilimasaarinerlu allanganngorlugu saqqummiunneqartassalluni.§ 13. § 10-mit § 12-imut maleruagassat isumaqatiiissuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaanngillat attartortumut nammagassiissutitut.
Kapitali 8.
Aserfallatsaaliuineq pitsanngorsaanerlu.§ 14. Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu inissiatut attartortittagaanni attartortitsisoq pisussaaffeqarpoq illuutit attartortitallu naammaginartumik aserfallatsaalinissaannut.
Imm. 2. Teknikikkut atortorissaarutit tamarmik kuuffeqarfinnut, kiassarnermut, innaallagissamut, gas-mut erngullu aqqutaannut tunngasut ajoquteqassanngillat atorsinnaajuassallutillu. Taamatuttaaq attartortitsisup pisussaaffigaa innaallagissamut ikittaatit, panelit, matut sinaakkutaat, kiassaatit, ruujorit, sikaaviit aalaakkaasut, illup iluani atortut il.il., aserfallatsaaliussallugit.
Nungullaakkiartorneq nutaanngilinerlu pissutigalugit ajortinnerit illuutip attartukkallu pitsaassusaanut tunngatillugu pisariaqartinneqartumik pisariaqarnerat naapertorlugu akulikitsigisumik suliarineqartassapput.
Imm. 3. Attartornerup nalaani illup iluata aserfallatsaaliorneqarneranut aningaasartuutit attartortitsisup isumagalugillu akilissavai, t.i. qilaavisa qaqortumik qalipanneqarneri, qalipaaneq tapetilersuinerluunniit kiisalu inissiap naqqinik lakkerineq.§ 15. Namminersortut illuutaannik attartornermi maleruaqqusat § 14-mi taaneqartut atorneqassapput, attartortoq attartortitsisorlu allatut isumaqatigiissuteqareersimanngippata.
§ 16. Namminersortut inissiaataanni attartortittakkani attartortitsisoq illumik attartortitamilluunniit pitsanngorsaasinnaatitaavoq.
Imm. 2. Attartortitsisoq attartukkami pitsanngorsaasimaguni ineqarnermut akiliutip qaffanneqarnissaa piumasarissallugu pisinnaatitaavoq, pitsanngorsaanermi aningaasartuutinut naleqqussorinartumik ernilialersuutit toqqammavigalugit. Taakku saniatigut ineqanermut akiliummut qaffaatit, teknikkikkut atortulersuutit nutarsarnissaannut, aserfallatsaaliuinermi aningaasartuutinut, sillimmasiissutinut assigisaannullu toqqortanut atorneqassapput.
Imm. 3. § 11-mi, imm. 8-mit 10-mut maleruagassat taamatuttaaq atorneqassapput.
Kapitali 9.
Attartornerup nalaani attartortup piginnaatitaaffii.§ 17. Inissiaq attartugassariligaq pitsaasuussaaq inigineqarsinnaallunilu, iikkat, qilaavi naqqilu nalinginnaasumik iluarsaanneqarsimassapput. Eqqiarneqarsimassaaq uumasuaraajarneqarsimassalluni, tamaginnik igalaaqarluni, skaaviit tamarmik matoqarlutik, matui aseqqukuunatik parnaarsaataallu atorsinnaassallutik, kiisalu matut silarliit tamarmik immikkut marlunnik matuersaateqassallutik. Taakku saniatiguk teknikikkut atortorissaarutai ajoquteqassanngillat.
Imm. 2. Attatulernissaq pilersinnagu attartortussaq inissiamik takusaasinnaatitaavoq attartortitsisup sinniisigisaanik ilaqarluni. Attartortussap piumasarisinnaavaa takusanermi iluarsisariaqartut malugineqartut allaganngorlugit uppernarsarneqarnissaat.
Imm. 3. Kiisalu attartulernermi amigaataasut attartortup qularnaatsumik tikkuaavigiumasai iserternermiit sap. ak. marluk qaangiutsinnagit attartortitsisumut nalunaarutigineqassapput. Taamannali atuutsinneqassangilaq amigaataasoq pisarnetut misissuataarinermi takuneqarsinnaanngippat imaluunniit attartortitsisoq peqqusersusaarsimappat.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkat isumaqatigiisssuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaanngillat attartortumut nammagassiissutitut.§ 18. Attartortoq toquppat uillarnerata nuleernerataluunniit attartorneq nangeqqiinnarsinnaavaa piumasaqaataareersut allanngortinnagit.
Imm. 2. Aamma pisinnaatitaaffik tamanna atuutissaaq attartortuusimasumik sivikinnerpaamik ukiuni marlunni illoqateqarsimasumut.
Imm. 3. Attartortoq averuserpat imaluunniit avippat imaluunniit attartortup aappariinnera atorunnaarsinneqarpat pisariaqarnera naapertorlugu avinnermut allagartami akuersissummi eqqartuussummilluunniit aalajangerneqassaaq nuliaasoq uiusorluunniit attartornermik ingerlatsiinnarsinnaassanersoq.
Imm. 4. Attartortup nulii uiniluunniit qimassimappagu, qimataasoq pisinnaatitaavoq attartorneq ingerlatiinnassallugu.
Imm. 5. Attartortoq utoqqalinini nappaateqarniniluunniit pissutigalugit paaqqinnittarfimmut allamulluunniit tassunga assingusumut nuutsinneqarpat imm. 1. aamma 2-mi aalajangersakkat atuutsinneqassapput.§ 19. Inuit sivikinnerpaamik ukiuni marlunni najugaqatigeereersimasut inooqatigiikkunnaarnerminni isumaqatigiisssutigisinnaavaat attartorneq kiarliup ingerlatilissaneraa. Attartortitsisorli patsisissaqarluinnaruni isumaqatigiissutigineqartumut itigartitsissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Pineqartut isumaqatigiissinnaanngippata eqqartuussinikkut aalajangiivigineqarsinnaavoq maannamut ataatsimut inigisimasaq sorliup attartuinnarnissaa pisinnaatitaaffigissaneraa. Eqqartuussutikkut aalajangiinermi pingaatumik isiginiarneqassapput meeqqat suli imminnut oqartussaaffigilersimanngitsut.§ 20. § 18 aamma § 19, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3 malillugit attartortup allalluunniit pisinnaatitaaffii attartortup taamaatissinnaanngilai.
Imm. 2. Inigisaq atorfeqarneq naapertorlugu inigititaappat §§ 18 aamma 19-imi aalajangersakkat toqqammaviginiarneqarsinnaanngillat, tak. § 2, imm. 1, nr. 3.
Imm. 3. §§ 18-imi aamma 19-imi aalajangersakkat aammattaaq inissianut innarluutilinnut inissiatut immikkut ittumik ilusilersorneqarsimasunut tunniunneqarsimasunullu atuutinngillat. Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput inissiat innarluutilinnut naleqqussarneqarnissaannut qanoq ilusilersuisoqarnissaa kiisalu inissianik taamaattunik tunniussisarneq pillugu."§ 21. Namminersornerullutik Oqartussat Kommunillu inissiani attartortittagaanni attartortoq pisinnaatitaavoq inisimasunut ineeqqanik attartortitsinissamut maleruagassat naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit, takuulli § 12.
Kapitali 10.
Attartornerup nalaani attartortup pisussaaffii.§ 22. Attartortoq pisussaavoq attartortitsinermi isumaqatigiissummi piffissaliussat nalleraangata ineqarnermut kiassanermullu akiliisassalluni. Akiliisoqassaaq kingusinnerpaamik akiliiffissatut killiliussamiit ulluinnaat pingasut qaangiunneranni.
§ 23. Illuliani arlalinnik inissiartalinni ataatsimut kiassagassuni kiassarnermut aammalu imermut kissartoqartitsinermut kiisalu inimut ataatsimoorussanut aningaasartuutit attartortunit akilerneqartassapput kiassarnermut naatsorsuutit attartortitsisumit suliarineqarsimasut tunngavigalugit. Attartortitsisup piumasarisinnaavaa attartortut kiassarnermut aningaasartuutinut akileeqataassutissaasa matusissutissaannik attartortut utaqqiisaasumik siumut akiuliteqartarnissaat.
Imm. 2. Kiassarnermut naatsorsuutini attartortitsisup taamaallaat kissamik atuinermi aningaasartuutit kiassarnermut naatsorsuutini ilanngussinnaavai. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortakkani kiassarnermut naatsorsuutit ukiuat ukiup qaammatai malillugit ingerlanneqassapput.
Imm. 3. Kiassarnermut naatsorsuutit saqqummiunneqartassapput ukiup naatsorsuuteqarfiup naaneraniit kingusinnerpaamik qaammatit sisamat qaangiunneranni. Saqqummiunneqarneri tamanut nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 4. Naatsorsuutit piffissaq imm. 3-mi aalajangersagaq nallertinnagu saqqummiunneqarsimanngippata, attartortitsisoq utaqqiisaasumik akiliutigitittakkat akimorlugit akiliisitsiniarsinnaanngilaq.
Imm. 5. Naatsorsuutit kiassarnermut naatsorsuiffiusup naareernaranit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni saqqummiunneqarsimmanngippata, attartortup naatsorsuutit tamakkkerlugit inereerneranni utertitassani Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit uninngasuutinut erniaritittagaat annerpaaq atorlugu utertitassat tunniunneqarnissaasa tungaannut ernialersortinnissaat pisinnaatitaaffigaa.
Imm. 6. Kiassarnermut naatsorsuutit saqqummiutereernerannit kingusinnerpaamik sapaatit akunneri arfineq pingasut qaangiunneranni attartortoq allakkatigut nalunaarfigineqassaaq akileeqqissanersoq imaluunniit utertitassaqarnersoq. Nalunaarut ilaqartineqassaaq attartortup imm. 8 malillugu akerliliinissamut pisinnaatitaaffiinut paasissutissanik.
Imm. 7. Attartortoq imm. 6-imi oqaatigineqartutut piffissap taaneqartup ingerlanerani nalunaarfigineqarsimanngippat, attartortoq akileeqqinnissaanik piumasaqarfigineqarsinnaanngilaq.
Imm. 8. Attartortup naarsorsuutit pillugit naammagittaalliuutai allanganngorlugit attartortitsisumut saqqummiunneqassapput imm. 6 malillugu nalunaarfigineqarnermit sap. akunneri arfinillit qaangiutsinnagit. Naammagittaalliuummi allassimassaaq naatsorsuutit suatungaatigut akuerineqarsinnaanngitsut.
Imm. 9. Kiassarnermut naatsorsuutit qanoq ilillugit suliaralugillu saqqummiunnissaat, aningaasartuutit qanoq ilillugit agguataarneqarnissat kiisalu kiassarnermut akiliutip qanoq ilillugu akilerneqarnissaa iluarsiivigineqarnissaalu pillugit erseqqinnerusumik maleruagassat naalakkersuisut aalaj angersarsinnaavaat.
Imm. 10. Aalajangersakkat imm. 1-mit 8-mut allassimasut isumaqatigiissuteqarnikkut attartortumut akornutissanngorlugit sanioqquteriarneqarsinnaanngillat.§ 24. Attartortup attartukkani paarilluagassaraa. Takusaanermi paarsinerlunneq qularnaarneqarpat, attartortitsisup piumasarippagu innarligarineqartut ingerlatiinnarlugit iluarsineqartassapput.
Imm. 2. Attartortup attartitsisoq akuersiseqqaartinnagu illoqatigisami saniatigut allanut attartortitsissanngilaq, kisianni takuuk § 21.
Imm. 3. Attartortup attartortitsisoq akuersiseqqaarnagu attartukkani siunertarineqareersumit allaasumut atussanngilaa.§ 25. Attartortup taassumalu aammalu inuit attartortup inini attartukkamiissinnaatitaasa illumi torersaarnissamik maleruaqqusat atuuttut marleruassavaat.
§ 26. Attartortup attartortitsisoq isumaqatiniareersimatinnagu attartukkani maanaannakkut qimattariaqanngilaa.
§ 27. Inissiaq attartortinneqartoq qanoq aserfallassimatiginersoq paaserusullugu kiisalu iluarsagassaqalersimatillugu imaluunniit attartoqqitassanngorsimatillugu attartortitsisoq iserniarpat attartortup patsisissaqavinngikkuni itigartissinnaanngilaa.
Kapitali 11.
Attartortitsisup piginnaatitaaffii pisussaaffiilu.§ 28. Attartortitsineq piffissami qanoq sivisutigisumi atuutissasoq isumaqatigiissutigineqareersimappat, piffissap isumaqatigiissutigisimasap naanerani siumulluunniit ilisimatitseqqaarani attartorneq atorunnaassaaq. Piffissamik aalajangersimasumik isumaqatigiilluni attartorneq attartorfissatut isumaqatigiissutaasimasup ingerlanerani atorunnaarsinneqarsinnaagilaq isumaqatigiissutigineqareersimanngippat attartornissamik isumaqatigiissut siumut nalunaaruteqarnikkut atorunnaarsinneqarsinnaasoq, imaluunniit isumaqatigiissutip attartortitsisumut attartortumilluunniit maleruarneqannginnera pissutigalugu attartorneq atorunnaarsinneqartariaqalersimanngippat.
Imm. 2. Attartornissamik isumaqatigiissut aalajangersimasumik piffissaligaasimanngippat attartortitsisup attartortitsineq taamaallaat atortussajunnaartinniarsinnaavaa §§ 29-31-mut aalajangersakkat toqqammavigalugit. Atorunnaarsitsinissaq sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sioqqulugu ilisimatitsissutigineqareerluni qaammatip naanerani pisassaaq, kisianni tak. imm. 4. Attartortup attartorunnaarniarnini qammatip naaneratigut pisussaq aallakkatigut ilisimatitsissutigissavaa sivikinnerpaamik qaammammik ataatsimik sioqqutsilluni.
Imm. 3. Attartortup inigisani attartorunnaarnissamik ilisimatitsereersimaneq suli qaangiutinngitsoq qimappagu, attartortitsisup attartugaq qimannqartoq allanut attartorteqqiniassavaa. Attatortitsisup attartortitseqinnermini akiliutigititai akiliutitassaraluiluunniit qimatsisup akiliutissaraluinut ilanngaatigineqassaput.
Imm. 4. Suliffimmi atorfeqarneq naapertorlugu inigisaq suliffimmit tunuarnermi qimanneqassaaq, tak. § 2, imm. 1, nr. 3.§ 29. Attartortitsisup sukkulluunniit makkuninnga attartorneq atorunnaarsissinnaavaa:
1) Ineeqqani attartortitsisup inissiaataaninajugaaniittuni attartornermi imaluunniit illuni ilaqutariinnut ataatsinut marlunnulluunniit inissiani attartortitsisup najugarisaaniittunik attartornermi.
2) Inissiami illumi attartorunnaarnissamik nalunaaruteqarnerup nalaani marluinnarnik inissiaqartuniittumi inissiallu aappaa piginnittumit najugaqarineqartumi.§ 30. § 29-imi pigineqartut saniatigut attartortitsinerni allani attartortitsisoq taamaallaat attartorunnaarnissamik nalunaaruteqarsinnaavoq pissutsit imaassimappata:
1) Attartortitsisup attartortitani nammineq inissatut atorniarlerpagu, aammalu pissutsit illuatungeriinnut tunngasut naliliivigereerlugit attartorunnaarsitsinissaq pissusissamisuuginnartussatut isiginarpat.
2) Attartortitsisup uppernarsaatissaqartippagu illup isaterneqarnerata allanngortiterneqarnerataluunniit nassatarisussaagaa attartukkat qimanneqartariaqalerneri, tak. imm. 2.
3) Attartortoq illup ingerlatitaaneranut atatillugu atorfeqartitaasimappat, soraarneranilu kingoraartissaata inigisimasaralua inigisariaqalersimappagu.
4) Attartortitsisup pissuserissaarnissamik peqqissaarnissamillu eqqaasitsissutai attartortup maleruanngippagit imaluunniit illumut ineqartunulluunniit allanut akornutaappat, kisiannili pissutsit ima ajortiginngippata attartornissamik isumaqatigiissutip atorunnaarsinnissaanut pissutissaqarani.
5) Pissutissaasuttaaq pingaaruteqartut allat immikkut pisariaqartikkaangassuk attartortitsisup attartornermik atorunnaarsitsinissaa.
Imm. 2. Attartukkamik nutarsaaneq pissutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit attartorneq atorunnaarsippassuk, tak. imm. 1, nr. 2, attartortoq inissaanik allamik innersuunneqassaaq, tak. § 4, imm. 2, nr. 3, aamma imm. 6. Inissamik allamik innersuussisussaatitaaneq taamaallaat atuuppoq, attartukkami atorunnaarsinneqartumi attartornermut isumaqatigiissut attartortumit malinneqarsimasaraangat.§ 31. Attartortitsisup § 29, nr. 2, aamma § 30 naapertorlugit attartorunnaarsitsiniarnera allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq allakkanilu erseqqissarneqarsimassalluni imm. 2 naapertorlugu attartortup isorinninnissamut periarfisaqarnera. § 30 naapertorlugu attartorunnaarsitsiniarnermi aammattaaq erseqqissarneqassaaq attartorunnaarsitsiniarnermut suna patsisaatinneqarnersoq.
Imm. 2. Attartorunnaarsitsiniarneq attartortup akueriumanngikkuniuk, nalunaarfigineqarnerminiit sap. akunneri arfinillit qaangiutsinnagit akerliunini allaganngorlugu saqqummiutissavaa. Attartortitsisup attartorunnaartitsinissaq aalajangiussimaannarniaruniuk suli aamma sapaatit akunneri arfinillit qaangiutsinnagit suliassaq eqqartuussivimmut suliassiissutigisariaqarpaa. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani § 30, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu attartornermik atorunnaarsitsinermut akerliunermik nalunaarut attartortitsinermik atorunnaarsitsinerup allanngortinneqarneranik kinguneqartussaanngilaq.§ 32. Aalajangersakkat §§ 28-31-mut isumaqatigiissuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaangillat attartortumut nammagassiissutitut.
§. 33. Imatut pisoqartillugu attartortitsisup attartornermik isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaa:
1) Ineqarnermut, kiassarnermut qularnaveeqqusiissutilluunniit akilerneqanngippata, tak. §§ 5 aamma 22.
2) Inissiaq unioqqutitsinikkut atorneqarpat, aammattaaq pissuserissaarnissamut maleruagassat unioqqutinneqarpata, tak. §§ 24 aamma 25.
3) Piffissaliussaq sioqqullugu inissiaq qimanneqarpat, tak. § 26.
4) Attartortitsisoq unioqqutitsisumik inissiamut iseqquneqanngippat, tak. § 27.
Imm. 2. Attartortitsisup attartornermik isumaqatigiissut taamaallaat atorunnaarsissinnaavaa kingusinaartumik akiliisoqartillugu, tak. imm. 1, nr. 1, allaganngorlugu akiitsunik akileqqusissutip attartortumit tiguneqarneranit kingusinnerpaamik ulluinnaat pingasut qaangiunnerini attartortup uppernarsarsimanngippagu. Attartortitsisup piumasaqaataa ullup piffissaagallartillugu akiliiffissap kingulliup kingornagut, erseqqissumillu oqaatigineqarsimassaaq akiitsut piffissaagallartillugu akilerneqanngippata attartortitsineq atorunnaarsinneqarsinnaasoq. Piumasaqaammut akiliutitut attartortitsisup 50 kr. akileqqusinnaavai akiitsullu sinnerinut 1.000 kr. sinneqartunut 2% ilanngullugu.
Imm. 3. Attartortitsineq attartortitsisup taamaallaat atorunnaarsissinnaavaa, pisoq attartortumut nammagassersuutaasoq pingaaruteqarluinnaraangat. Attartortitsineq atorunnaarsinneqartinnagu, attartortitsisup attartortoq pisumik iluarsiissuteqaqqullugu peqqussavaa, pissutsillu imm. 1-imi taaneqartut, attartornermut isumaqatigiissut attartortitsisumik atorunnaarsinneqartinnagu iluarsineqareersimappata, piumasaqaatigisinnaanngilai.
Imm. 4. Immikkikkoortoq 1-imi taaneqartut pissutigalugit attartortitsineq atorunnaarsinneqarpat, attartortoq pisussaavoq attartukkani ingerlaannaq qimassallugu ineqarnermullu akiliut attartornermullu atatillugu aningaasartuutit akilissallugit, attartortukkap nalinginnaasumik qimannissaatut sivisutigisumik. Aaammattaaq paarinerluinikkut attartortitsisup annaasaqaatai attartortup akilertussaavai, aammattaaq attartornerup kinguartinneqarneratigut aningaasartuutit.
Imm. 5. Attartortitsisup attartukkap allanut attartorteqqinissaa anguniassavaa. Attartortitsisup attartortitseqqinnerminut akiliutigititai akiliutigititassaraluiluunniit piffissami imm. 4-mi taaneqartumi attartortumut akileqqusanit ilanngaatigineqassapput.
Imm. 6. Imm. 3-5-mut aalajangersakkat isumaqatigiissuteqarnikkut sanioqquteriarneqarsinnaanngillat attartortumut nammagassiissutitut.
Imm. 7. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani attartornermik atorunnaarsitsinermi maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Kapitali 12.
Inissianit nuunneq utertitsinerlu.§ 34. Attartortup inissiamit nuunnermi attartukkani tunniutissavaa iserterfigeqqaaramiuk pissusaatut isikkoqartillugu.
Imm. 2. Inissiap qimanneqarnerani inissiamik qimatsisup akiligassaanik nalinginnaasumik iluarsaassisoqassaaq, pisariaqartitsineq naapertorlugu qilaavi qaqortumik qalipallugit, qalipaalluni iikkanillu tapetilersuilluni eqqiaallunilu.
Imm. 3. Attartortup inissiamik tigusineranit qaammatit 100-it, t.i. ukiut arfineq pingasut qaammatillu sisamat, ingerlanerini imm. 2-mi allassimasutut aserfallatsaaliuineq attartortitsisup tigujartuaassavaa. Piffissaliussatut aalajangiunneqarsimasoq sioqqullugu inissiaq qimanneqartillugu, attartortup taamaallaat akiligassarai aningaasat attartortitsinerup atorunnaarsinneqarnerata nalaani attartortitsisumit suli tiguneqarsimanngitsut.§ 35. Attartorunnaarnissaq ilisimatitsissutigineqareersimapput imaluunniit allamik patsiseqartumik inissiaq qimanneqartussanngorsimappat attartortitsisup attartortullu isumaqatigiissutigissavaat ulloq suna inissiaq qimanneqassanersoq aammalu inissiap misissorneqarnissaa qaquguussanersoq. Attartortoq misissuinermi najuussinnaatitaavoq immaqalu ilisimasalimmik ilaqarsinnaalluni. Attartortoq misissuinissamut peqataaqqullugu allakkatigut ullut marlunniit arfineq marlunnut sioqqutsisumik qinnuigineqassaaq.
Imm. 2. Misussuinermi attartortitsisoq takusaanermut nalunaarusiussaaq, tassanilu nalunaarsorneqassapput amigaatit paarinerlutallu attartortitsisup isumaa malillugu attartortumut akisussaaffigitinneqartussat. Attartortoq isumaqataanngippat isumaqataannginnera nalunaarusiami allanneqassaaq, taamatullu attartortup qanoq isumaqarnera nalunaarneqassalluni. Attartortoq pisinnaatitaavoq nalunaarusiap assilineranik tunineqassalluni ingerlaannartumillu allakkatigut nalunaarfigineqassaaq attattortitsisup isumaa malillugu iluarseqqusat suut attartortumut akiligassanngortinneqarnersut. Attartortup inissiamik qimatsinissani ullunik arfineq pingasunik sioqqullugu ilisimatitsissutigissavaa imminut nalunaarutigineqartartussat sumut nassiunneqartassanersut.
Imm. 3. Misissuinissamut attartortoq taassumaluunniit piginnaatissimasaa takkutinngippat attartortitsisoq pisinnaatitaavoq nalunaarusiaq tunngavissaatissallugu aammalu attartortup qularnaveeqqusiissutai tigussallugit amigaatit paarinerlukkallu iluarsineqarneranni aningaasartuutinut matusissutissatut, tak. § 34, taamatullu isumaqatigiissut naapertorlugu attartortup pissussaaffiisa matussuserneqarnissaannut.
Imm. 4. Misissuinermi amigaatit nalinginnaasumik sissuernikkut malugineqarsinnaasimagaluit attartortitsisup piumasaqaatigisinnaanngilai, taamaaliorsinnaallunili aatsaat attartortoq eqqunngitsuliorsimasaraangat.
Imm. 5. Imm. 1-4 attartortumut ajoqutaasinnaanngorlugit isumaqatigiissuteqarnikkut sanioqqunneqarsinnaanngillat.
Kapitali 13.
Peqqussutip atuutilerfia.§ 36. Peqqussut 1. januar 1995 atuutilerpoq.
Imm. 2. Peqqussut, attartornernut peqqussutip atuutilinnginnerani isumaqatigiissutaasimasunut, atuutinngilaq. Taamaattorli Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani attartornernut isumaqatigiissutaareersimasunut maleruagassat §§7, 8, aamma 10-miittut atorneqassapput.
Imm. 3. Inissianik attartortitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 20. juni 1989-imeersoq, atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 4. Nalunaarutit allaffissornikkut aalajangersakkat, Inatsisartut peqqussutaanni imm. 3-mi taaneqartut naapertorlugit suliarineqarsimasut, atuuttuassapput, peqqussutip uuma kinguneranik aalajangersakkatigut allanngortinneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 13. juni 1994.
Lars Emil Johansen/
Emil Abelsen