Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994 -meersoq.

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9-mi 30. oktober 1992-imeersumi § 28, imm. 3 tunngavigalugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut .

§ 1. Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisarneq tassaatinneqarpoq meeqqat inuusuttuaqqalluunniit angerlarsimaffiginngisaani ullup unnuallu ilaannaani namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsaqarneq.
Imm. 2. Kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsaqarneq tassaatinneqarpoq kommunip pilersitaanik ingerlataanillu ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsineq, paarsisoq kommunimit atorfinitsinneqarsimatillu

 

Kapitali 2.
Ulluunnerani angerlarsimaffimmi paarsisup angerlarsimaffiullu paarsiffigineqartup akuerineqartarneri.

§ 2. Ulluunnerani angerlarsimaffimmi paarsisussap qinnuteqaateqarneratigut ulluunerani paarsisussaq angerlarsimaffillu paarsiffigineqartussaq akuerineqartarpoq. Angerlarsimaffiup meeqqanik inuusuttuaqqanillu ulluunerani paarsaqarnissamut akuerineqannginnerani kommunimi isumaginninnermut ataatsimiititaq angerlarsimaffiup paarsiviusussap perorsaaneq peqqinnissarlu eqqarsaatigalugit akuerineqarsinnaanera pillugu naliliissaaq.

§ 3. Ulluunnerani angerlarsimaffimmi paarsisoq pineqartumullu illoqataasut tamarmik peqqissuseq pillugu uppernarsaammik qaammatit pingasut sinnernagit pisoqaassusilimmik takussutissiissapput.
Imm. 2. Ulluunerani angerlarsimaffiup paarsiffiusussatut akuerineqarnerata nalaani tassani tunillaassortunik nappaateqartoqassanngilaq.

§ 4. Akuersissummik tunniussisoqannginnerani isumaginninnermut ataatsimiititap ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsinissamik qinnuteqaateqartoq illoqatigisinnaasaalu tamaasa piumasaqaateqarfigisinnaavai pinerluuteqarsimasinnaanermut allattuiffiup assilineranik takussutissceqqullugit.
Imm. 2. Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisussaq taassumaluunniit illoqatai ukiut kingullerpaat marluk iluanni inoqatinut allanut ulorianarsinnaasunik allatulluunniit inatsisitigut unioqqutitsisimappata akuersissummik tunniussisoqarsinnaanngilaq.

§ 5. Angerlarsimaffiup siunertamut naleqquttumik pitsaassuseqamissaa isumaginninnermut ataatsimiititap qulakkiissavaa.

 

Kapitali 3.
Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsiffiup ingerlanneqarnera.

§ 6. Kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi meeqqanik inuusuttuaqqanillu paarsiffiup ingerlanneqarnera angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq ulluuneranilu angerlarsimaffimmi paarsisoq suleqatigalugit isumaginninnermut ataatsimiititamit isumagineqassaaq.

§ 7. Meeqqat inuusuttuaqqalluunniit ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqartussat ataasiakkaarlugit immikkut allaganngorlugu akuersissummik tunniussisoqartassaaq.
Imm. 2. Meeqqat 0-7-inik ukiullit sisamat sinnerlugit ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqarnissaannut akuersissummik tunniussisoqarsinnaanngilaq, namminerlu meeqqat arfinillit inorlugit ukiullit meeqqallu ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqartartut katillutik tallimat sinnersimassanngilaat.
Imm. 3. Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsaqarnissamut akuersissutip tunniunneqarneranut peqatigitillugu ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisup sulinerani atugassarititaasut akissarsiassaalu isumaqatigiissutigineqartassapput. Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsinermi akissarsiat amerlassusissaannut najoqqutassiat 1. aprilimi aamma 1. oktoberimi Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit tamanut saqqummiunneqartarput.

 

Kapitali 4.
Ulluunerani angerlarsimaffiit paarsiffiusut nakkutigineqarnerat.

§ 8. Kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffiit paarsiffiusut nakkutilliisussaannik toqqaanissaq isumaginninnermut ataatsimiititap isumagisassaraa.
Imm. 2. Nakkutilliisoq nakkutilliinermik suliaqarnermut immikkut ilisimasaqarluartuussaaq.

§ 9. Nakkutilliisup ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisoq siunnersorlugulu ilitsersussavaa, kiisalu ulluunerani angerlarsimaffik paarsiviusoq pisariaqartitsineq naapertorlugu takusartassallugu, taamaattorli ukiumut ikinnerpaamik sisamariarluni. Ukiumut ikinnerpaamik ataasiarluni siumut nalunaarutigeqqaarnagu takusaasoqartassaaq.
Imm. 2. Nakkutilliisoq ikinnerpaamik ukiumut ataatsiarluni ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsiffiusumi pissutsit pillugit nalunaarusiaminik isumaginninnermut ataatsimiititamut saqqummiussisassaaq.
Imm. 3. Nakkutilliisoq kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsiffiusumi, meeqqami inuusuttuaqqamiluunniit pissutsinik isumaginninnermut ataatsimititap akuliunneranik kinguneqarsinnaasunik paasisaqaruni pasitsaassaqaruniluunniit taakku pillugit isumaginninnermut ataatsimiititaq piaartumik ilisimatissavaa.

§ 10. Kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsiffiusup, meeqqap inuusuttuaqqalluunniit peqqinnissakkut pissutsit atugaasa naammaginartuunissaat nakkutilliisup isumagissavaa.
Imm. 2. Nakkutilliisoq kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsiffimmi, meeqqami inuusuttuaqqamiluunniit imm. 1 tunngavigalugu peqqinnissakkut pissutsinik naammaginanngitsunik paasisaqaruni pasitsaassaqaruniluunniit, imaluunniit meeraq inuusuttuararluunniit nappaatinut akiuussutissanik nalinginnaasunik kapitinneqarsimanngitsoq paasiguniuk pasitsaakkuniulluunniit tamanna isumaginninnermut ataatsimiititamut piaartumik nalunaarutigissavaa.

 

Kapitali 5.
Angajoqqaat akiliutaat il.il..

§ 11. Meeqqat inuusuttuaqqallu atisanik, oqorutinik il.il. pisariaqartinneqartunik nassataqartinneqartarnissaat angajoqqaat isumagissavaat.
Imm. 2. Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit eqqiluitsuutinneqarnissaat, matumani atisat errornissaat ilanngullugu, angajoqqaat isumagissavaat.

§ 12. Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqarneranut angajoqqaat akiliuteqartassapput meeqqat inuusuttullu kommunip ulluunerani paaqqinniffiutaaniittarnerannut kiisalu kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqartarnerinut akiliuteqartarneq pillugu malittarisassat malillugit.

§ 13. Aiigajoqqaat akiliutaanni nangit ataasiartakkat nalinginnaasut, pinngussat kiisalu meeqqap inuusuttuaqqalluunniit ulluunerani angerlarsimaffimmi paarineqarnerata nalaani nerisai ilaatinneqarput.

 

Kapitali 6.
Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsinerup unitsinneqartarnera,

§ 14. Isumaginninnermut ataatsimiititaq isumaqarpat ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsaqarnissamut akuersissummi piumasaqaatit eqqortinneqarunnaartut taava akuersissut atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsaqartitsiunnaarneq kommunip ulluunerani paaqqinniffiutaaniititsinermi imaluunniit kommunip aaqqissuussaanik ulluunerani angerlarsimaffimi paarsisitsinermi akiliuteqartarneq pillugu malittarisassat malillugit pissaaq.

 

Kapitali 7.
Atortuulersitsineq.

§ 15. Nalunaarut manna 1. januar 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. december 1994




Henriette Rasmussen

/

Nukákuluk Kreutzmann