Annertuumik innarluutilinnut ikiorsiiniutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 63, 29. december 1994-imeersoq.
Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7-imi 3. november 1994-imeersumi § 8, imm. 3 aamma § 20, imm. 3 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.§ 1. Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup nunap immikkoortuini immikkoortoqarfiisa kommunit isumaginninnermut ataatsimiititaat annertuumik innarluutilinnut siunnersuinerini, ilitsersuinerini tapersersuinerinilu kiisalu ikiorsiiniutit suut neqeroorutigisineqarsinnaanerinik paasisitsiniaanerini ikiussavaat.
Imm. 2. Kommunip najugarivitap inassuteqarneratigut nunap immikkooortuani immikkoortoqarfiup naliliiffigissavai ikiorsiiniutit suut aallartisarneqassanersut, taamaaliornikkut annertuumik innarluutilik sapinngisamik inuunermut nalinnginnaasumut
qanittumik inuuneqalersinnaaqqullugu.§ 2. Ikiorsiiniutit tapersersuinertut, paaqqutarinninnertut imaluunniit iluaqusersuutitut tunniunneqarsinnaapput.
Kapitali 2.
Timikkut iluaqusersuutit.§ 3. Timikkut iluaqusersuutit annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuunerani oqilisaataasinnaasut pisariaqartut akuersissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Iluaqusersuutit innarluutilimmit attartugassatut sapinngisamik tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Timikkut iluaqusersuutit pisariaqartinneqartut pisiarineqamerini aningaasartuutaanerusunut ikiorsiissutinik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Timikkut iluaqusersuutit illoqatigiinni nalinginnaasumik atorneqartartut ikiorsiissutigineqarnissaannut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.§ 4. Iluaqusersuutit timip pisataanut iloqissersimasunut amigaataasunulluunniit qerattaqqusersuutaasut iluarsiissutaasulluunniit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu malittarisassat tunngavigalugit ikiorsiissutitut akuersissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit napparsimmavinni peqqinnissaqarfiulluunniit paaqqutarinniffiini uninngasunut timikkut iluaqusersuutinik aatsaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq.§ 5. Iluaqusersuutinik pisortat ilinniarfiutaani ilinniartitsinermut atugassanik annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu malittarisassat tunngavigalugit akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.
§ 6. Iluaqusersuutit siunnersuisup suliassanut immikkut ilisimasaqartup siumoortumik inassuteqarneratigut aatsaat akuersissutigineqarsinnaapput.
Kapitali 3.
Tapersersortitut ikiortit.§ 7. Aiinertuumik innarluutilik namminerisaminik angerlarsimaffimmini, matumani najugaqaqatigiiffiit nakkutigineqarlunilu najugaqarfiit ilanngullugit, perorsaanikkut tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisup sapatip. akunneranut nalunaaquttat akunnerinik aalajangersimasunik amerlassusilinni tapersersortitut ikiorteqartinneqarsinnaavoq. Aammattaaq annertuumik innarluuíilik 18-it inorlugit ukiulik ulluunerani paaqqinniffinni sulisut qassiussusissaannik aalajangiinermi naatsorsuutigineqartumit annertunerusumik tapersersorneqarnissaminik pisariaqartitsisoq paaqqinnittarfimmi nalunaaquttap akunnerini aalajangersimasunik amerlassusilinni tapersersortitut ikiorteqartinneqarsinnaavoq.
§ 8. Tapersersuisutut ikiortip pineqartoq nammineerniarnerani tapersersussavaa, assersuutigalugu imminnut eqqiluitsuutinniarnerani atisalersorneranilu, aningaasaatiminik aqutsinerani, niuerniartarnerani kiisalu inigisaminik ipeersaartitsiniarnerani, atisanik errorsinerani il.il..
Imm. 2. Aammattaaq tapersersortitut ikiortip annertuumik innarluutilik eqqarsartaatsimigut timimigullu ineriartonierani tapersersussavaa.
Imm. 3. Tapersersortitut ikiortip suliamik ingerlatsinerani pilersaarut isumaginninnermut ataatsimiititap innarluutilik, taannalu 18-it inorlugit ikioqarpat angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq kiisalu tapersersortitut ikiorti suliassamullu immikkut ilisimasallit suleqatigalugit suliarissavaa.§ 9. Tapersersortitut ikiorti kommunimit atorfinitsinneqassaaq, taannalu tapersersortitut ikiortimut sulisitsisuussaaq.
Imm. 2. Tapersersortitut ikiorti sapinngisamik inunnik isumaginnittussatut ilinniagaqarsimasuussaaq. Taamatut ilinniagaqarsimasumik atorfinitsitsinissaq periarfissaqanngippat inuk sulinissaminut immikkut pisinnaalluareersoq atorfinitsinneqassaaq.
Imm. 3. Tapersersortitut ikiortip akissarsiaqartitaanera Namminersornerullutik Oqartussat suliamullu atatillugu kattuffiup tapersersortitut ikiortip ilinniagaqarnermigut suliaanut atatillugu isumaqatigiinniuteqarsinnaatitaasup akornanni isumaqatigiissut tunngavigalugu pissaaq.§ 10. Nal. akunneri tapersersortitut ikiortip suliffigisassai isumaginninnermut ataatsimiititap inassuteqarneratigut nunap immikoortuani immikkoortoqarfimmit aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2. Kommunimi ataatsimi annertuumik innarluutilinnut arlalinnut atugassat tapersersortitut ikiortit nalunaaqutap akunneri suliffissaat ataatsimoortillugit nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiup akuersissutigisinnavaai.
Imm. 3. Nakkutigineqarluni najugaqarfimmi ataatsimi najugaqartunut tamanut atugassat taperscrsortitut ikiortit nalunaaquttap akunneri suliffissaat ataatsimoortillugit nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiup akucrsissutigisinnaavai.
Imm. 4. Nalunaaquttap akunneri tapersersortitut ikiortit atugassaat nalinginnaasumik qaammatinut arfinilinnut akucrsissutigincqartarput.
Kapitali 4.
Oqilisaassineq.§ 11. Oqilisaassinermut akuersissuteqartoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik namminerisamik angerlarsimaffimmini najugaqartoq suliassaqartitsinerutigilersoq naliliiffigineqarpat, allaat ilaqutariit oqilisaanneqarnissaminnik pisariaqartitsillutik.
Imm. 2. Aammattaaq oqilisaassinermut akuersissuteqartoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik angerlarsimaffimmi avataaniinnissaminut ilaannikkooriarluni pisariaqartitsisarpat.§ 12. Oqilisaassineq ilaqutariinni allani, najugaqaqatigiiffimmi, nakkutigineqarluni najugaqarfimmi imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqarallamikkut pisinnaavoq.
Imm. 2. Oqilisaassinerup nalaani allami najugaqarneq piffissami sivikinnerusumi aalajangersimasumik piuartartussanngortinneqarsinnaavoq, assersuutigalugu sapaatip akunnerisa naanerini, utaqqiisagallartumilluunniit aaqqiinerusinnaalluni.§ 13. Ilaqutariinnut oqilisaanermi najugaqarfigitinneqartunut akissarsiassat nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik akissarsianik siumoortumik akuersineratigut ilaqutariit najugaqarfigitinneqartut kommunillu akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangersarneqassapput.
Imm. 2. Akissarsiani innarluutillip oqilisaassinerup nalaani najugaqarnerani pilersorneqarneranut aningaasartuutit ilaatinneqanngiilat. Pilersorneqarnermut aningaasartuutit pineqartumit namminermit akilerneqartassapput. Meeraq inuusuttorluunniit 18-it inorlugit ukiulik pineqarpat pilersuinermut aningaasartuutit pineqartup angajoqqaavinit
akilerneqartassapput.
Imm.3. Pilersorncqarnermut akiliutit oqilisaassinermi najugaqarfigineqartunit pineqartumillu namminermit isumaqatigiissutigineqassapput angerlarsimaffittut kommune suleqatigalugu.§ 14. Najugaqaqatigiiffimmiititsilluni nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmiititsilluni oqilisaassinermut akiliutit kommunit allalluunniit najugaqaqatigiiffinnik nakkutigineqarluniluunniit najugugaqarfinnik ingerlatsisut aamma nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiit akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2. Pilersorneqarnermut aningaasartuutinut § 13, imm. 2-mi 3-milu malittarisassat malillugit immikkut aalajangersarneqartassaaq.§ 15. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi oqilisaanerup nalaani najugaqarnermi nammineq akiliutini § 13, imm. 2-mi 3-milu malittarisassat tunngavigalugit aningaasartuutigineqartut kisimik ilaatinneqarput.
Kapitali 5.
Siunnersuinikkut ikiorsiineq§ 16. Annertuumik innarluutilik siunnersuinikkut ikiorserneqarpat tassunga aningaasartuutit pisariaqartut nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiup akilissavai, matumani angalanermut, unnuinernut akissarsianullu aningaasartuutaasinnaasut ilanngullugit.
Kapitali 6.
Inigisap allanngortiterneqarnera.§ 17. Inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiisoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik nammineq inigisaminiissinnaassaguni inigisami immikkuí allanngortiterneqarnissaanik pisariaqartitsippat, matumani najugaqaqatigiiffiit nakkutigineqarlunilu najugaqarfiit aamma eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. Ikiorsiissutit inissiami attartortitakkami atortunik nalinginnaasumik pigineqartartunik pisinissamut akucrsissutigineqarsinnaanngillat.§ 18. Inigisap allanngortiterneqarneranut ikiorsiissutit inigisap isaarialersorneqarneranut ikiorsiissutigineqarsinnaapput, matumani silami qaqeriartarfiit il.il. ilanngullugit.
Imm. 2. Ikiorsiissuteqarnermi inigisamut atatillugu quiliorncq assigisaanilluunniit sananeq aamma ilaatinneqarsinnaapput, innarluutilik taamaattumik peqarnissamut pisariaqartitsippat, assersuutigalugu qamutinik motorilinnik isertitsiviusinnaasumik.§ 19. Inigisamik allanngortiterinissamik qinnutcqaatip isumaginninnermut ataatsimiititamit nassiunneqannginnerani allannguutit suut pisariaqarnersut aningaasartuutissallu kommunip naliliiffigissavai, kiisalu illuliornermi qatserisartoqarnermilu oqariussat illullu piginnittaa allannguutigitinniarneqartut pillugit akuersissuteqartillugit.
Imm. 2. Inigisap allanngortiterneqarnissaa nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmit akuersissutigineqarpat suliassap suliarineqaniissaa pillugu kommuni assigiinngitsutigut isumaqatigiissuteqassaaq, suliallu ingerlanncqarncra nakkutilliisuuffigalugu.
Kapitali 7.
Qamutinik motorilinnik pisineq allanngortiterinerlu.§ 20. Qamutit motorillit, biilit ilanngunnagit, attartugassanngorlugit atugassanngortillugit akuersissutigineqarsinnaapput, innarluutilik najugaqarfinni angallassissutinit tamanit ilaaffigineqarsinnaasunit, taxat aamma cqqarsaatigalugit, tikinneqarsinnaanngitsuni najugaqarlutilluunniit ulluinnarni angalasarpata.
Imm. 2. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik qamutinik motorilinnik, biilit ilanngunnagit, akucrsissuteqarsinnaavoq, naak imm. 1-imi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanngikkaluartut.§ 21. Qamut motorilik nunap immikoortuani immikkoortoqarfimmit sillimmaserneqassaaq, innarluutilillu pincqartoq qamummik aalajangersimasumik atuisutut nalunaarlugu.
§ 22. Qamutip motorillip, biilit ilanngullugit, allanngortiterneqarnissaanut akuersissuteqartoqarsinnaavoq innarluutillip qamut motorilik taanna allanngortiterneqartinnagu atorsinnaanngippagu.
Imm. 2. Aammattaaq ingerlatsinermut aningaasartuutit ukiumut 3.000 kr. tikillugit akuersissutigineqarsinnaapput, assersuutigalugu sillimmasiinermi akiliutinut, aserfallatsaaliinermut iluarsaassinermullu aningaasartuutit.
Kapitali 8.
Pikkorissartitsinerit.§ 23. Nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik pikkorissartitsinissanik pikkorissartitsinernilu peqataanissamik neqerooruteqarsinnaavoq isumaqaruni annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut pikkorissartitsineq pitsanngoriaataasinnaasoq.
Imm. 2. Ilaqutaasoq pikkorissartitsinermi peqataassappat piumasaqaatigineqarpoq ilaqutaasoq taanna annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuunneranut qanimut attuumassuteqartuussasoq.§ 24. Pikkorissartitsinermut atatillugu ikiorsiissutini pikkorissartitsinermut akiliutit, angalanermut unnuinernullu aningaasartuutit, kiisalu sulinikkut isertitassaraluanut annaasanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunnit taarsiissutit ilaatinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Sulinikkut isertitassaraluanut annaasanut tamakkiisumik taarsiissutit aatsaat tunniunneqarsinnaapput nunap immikkoortuani immikkoortortaqarfik isumaqarpat pikkorissanieq annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut pingaaruteqarluinnartuusoq.
Kapitali 9.
Akiliunneqarluni feriarnerit il.il.§ 25. Annertuumik innarluutilik innarluuteqarnini pissutigalugu angerlarsimaffimmi avataani najugaqartoq Kalaallit Nunaanni imaluunniit Kalaallit Nunaannut akiliunneqarluni ukiumut ataasiarluni feriarsinnaavoq, pincqartup angerlarsimaffimmi avataani najugaqarnera Kalaallit Nunaanni Isumaginninnikkut oqartussat aalajangiinerisigut pilersimappat.
Imm. 2. Ikiorsiissutit angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutinut tamakkii-
sumik ilaannakortumilluunniit ikiorsiissutigineqarsinnaapput.§ 26. Aammattaaq ingiaqatiginnittup angalaneranut unnuincrnullu aningaasartuutit pisariaqartut, ullormusiai sulinermilu isertitatigut annaasarisinnaasaanut taarsiissutit ilaatinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillip feriarluni angalanissamini kina ingiaqatigissanerlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa. Pincqartoq nammineerluni taamatut aalajangiinissaminut periarfissaqanngippat Isumaginninncrmut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik innarluutilik pisariaqaipallu angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq namminerisamilluunniit siunnersorti suleqatigalugit aalajangiissaaq.§ 27. Angalanissaq annértuumik innarluutillip sapinngisamik nammineerluni piareersassavaa, matumani ukiup qanoq ilinerani angalaneq pissasoq kissaatigineqarnersoq ilanngullugu.
Imm. 2. Innarluutilik angalanissap piaareersarnissaanut namminecrluni periarfissaqanngippat qaqugukkut angalasoqarnissaa Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup innarluutiiik, paaqqinniffik kiisalu ilaquttat innarluutilimmit feriami tikeraarneqarnissaminnik kissaateqartut suleqatigalugit aalajangissavaa.§ 28. Innarluutilik akiiiunneqarluni feriarnermi nalaani immikkut ikiorserneqarnissaminik pisariaqartitsippat, matumani oqalutseqartitsineq ilanngullugu, kommuni najugarivitaq aallarnissaq kingusinncrpaamik qaammatinik marlunnik sioqqullugu tamatuminnga qinnuteqaateqassaaq.
§ 29. Annertuumik innarluutillip § 25 tunngavigalugu angerlarsimaffimminut akiliunneqarluni feriarsinnaatitaanini atorsinnaanngippagu tassunga taarsiullugu pineqartup qanigisatut ilaqutaa innarluutilimmut pineqartumut tikeraarnissamini angalanerminut atatillugu aningaasartuutinut ikiorsiivigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillip namminnersinnaassuseqartup qanigisamisut ilaquttani kina tikeraartissatut kissaatigincrlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa.
Imm. 3. Innarluutilik nammineersinnaasuseqartitaanngippat 18-it inorlugit ukiullit eqqarsaatigalugit angajoqqaatut oqartussaassuscqartoq aalajangiisassaaq. innarluutillilli nammineersinnaassusiiagaasimasut eqqarsaatigalugit tassunga sinniisoq nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik suleqatigalugu aalajangiisassallutik. Taamatut aalajangiineq annertuumik innarluutilik sapinngisamik suleqatigalugu pisassaaq.§ 30. Annertuumik innarluutillit 18-it inorlugit ukiullit akiliunneqarlutik ukiumoortumik feriamissap aapperneqamissaanut akucrincqarsinnaapput taamatut angalaneq pineqartup angajoqqaatullu oqartussaassuscqartup akornanni attaveqatigiinnerup ingerlaavartinneqarriissaa pisariaqartinneqartoq naliliiffigineqarpat.
Imm. 2. Annertuumik innarluutillip 18-it inorlugit ukiullip angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut pinnani qanigisatulli ilaquttamut allamut tikcraarnissani nammineq kissaatigippagu, taamaaliornissarlu angajoqqaatut oqartussaassuseqartup tamanna paasillugu akuersaarpagu, imaluunniit innarluutilimmit tikeraarneqarnissani kissaatiginngippagu akiliunneqarluni feriarnissaq taamaattoq akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Armertuumik innarluutillip tamanna namminecrluni kissaatigippagu pineqartup ukiumoortumik akiliunneqarluni fcriarnissaraluanut taarsiullugu imm. 2-mi piumasaqaatit assinngi atuutsillugit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq qanigisatulluunniit ilaqutaasoq alla akiliullugu innarluutilimmut tikeraartinneqarsinnaavoq.§ 31. Annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukiulik paaqqinniffimmut allamut nuuppat pineqartup akiliunncqarluni ukiumoortumik feriarnissaralua angajoqqaatut oqartussaassuseqartup paaqqinniffimmut nutaamut tassunga tikeraarnissaanut nuunneqarsinnaavoq, naak § 30, imm. 3-mi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanngikkaluartut.
§ 32. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit annertuumik innarluutilik assersuutigalugu qanigisatut ilaquttap napparsimarulunneranut, toquneranut ilisaaneranulluunniit atatillugu Kalaallit Nunaannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni angalanissaanut ikiorserneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit annertuumik innarluutillip qaniginerpaasaata, assersuutigalugu innarluutillip pingaarutilimmik ullorsiorneranut, napparsimarulunneranut, toquneranut ilisaaneranulluunniit atatillugu, angalanissaanut ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Kapitali 10.
Angallanneqarnermi aaqqissuussinerit.§ 33. Kommuni annertuumik innarluutillit angallanneqarneranni aaqqissuussinissamik immikkut ittumik pisariaqartitsisoq nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmut taamatut pilersitsinissaminik qinnutcqaateqarsinnaavoq.
Imm. 2. Nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik ajornanngippat kommuni, peqqinnissaqarfik suliniaqatigiiffilluunniit namminersortut suleqatigalugit pisut ilaanni biilimik taamatut aaqqissuussinermi atorneqartussamik atugassiisinnaavoq.
Imm. 3. Aammattaaq nunap immikkortuani immikkoortoqarfik annertuumik innarluutillip taxanik angallanneqartarnissaanut aningaasanik atugassanik killilinnik akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 4. Angallassinermik aaqqissuussincrit pilersinneqamerinut ingerlanneqarnerinullu atatillugu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik pisariaqartinneqartut naapertorlugit isumaqatigiissutcqarsinnaavoq.
Kapitali 11.
Nammineq angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarneq.§ 34. Nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik annertuumik innarluutillip nammineq angerlarsimaffimmini paaqqutarineqamerata innarluutilimmik paaqqutarinnittup nalinnginnaasumik isertitaqartarnissaminut periarfissaminik annaasaqartoq nalilerneqarpat peqqussummi § 9 tunngavigalugu akissarsiaqartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Akissarsiat amerlassusissaat annertuumik innarluutillip nammineq angerlarsimaffimmini paarineqarnerani sulinerulernerup nunap immikkoortuani immikkoortoqarfiup naliliinera tunngavigalugu nalunaaquttap akunnerineri suliffiusimasut aallaavigalugit amerlassusilerneqassapput.
Kapitali 12.
Atortuulersitsineq.§ 35. Nalunaarut manna 1. januar 1995 aallarnerfigalugu atoriuulersinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat ulloq 29. december 1994 .
Henriette Rasmussen/
Nukákuluk Kreutzmann