Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutissaattut nr. 50 -tut, 21. december 1994-imeersussatut siunnersuut.
Inuussutissanik nersutillu nappaataannik inunnut tunillaassorsinnaasunik nakkutilliineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 17-imi 28. oktober 1993-imeersumi § 10, imm. 5, § 11 aamma § 15, imm. 2 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Atuuffia nassuiaatillu.§ 1. Inuussutissanik passussineq, toqqortarinninneq, nioqquteqarneq assartuinerlu inuussutissarsiutigalugu ingerlanneqartut nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput.
Imm. 2. Suliffeqarfinni inuussutissanik suliarinninneq toqqortarinninnerlu nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput.
Imm. 3. Nunatsinni neqinik tuniniaanissaq siunertaralugu nersussuarnik, puulukinik, savanik, savaasanik hestinillu uumasuutigineqartunik uumasunillu nujuartanik toqoraaneq nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput.
Imm. 4. Tunisassiortut namminneq nersutaatiminnik angerlarsimaffimmi nammineq atugassaminnik toqoraanerat nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqanngilaq.
Imm. 5. Nunatsinni tuniniaanissaq siunertaralugu aalisakkanik silaannarmi panersiineq nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarpoq.
Imm. 6. Saqqummersitsinermi, ussassaaruteqarnermi taakkulu assigisaanni atugassaannafnik suliarinnittarneq tuniniaasarnerlu nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi 6-imi, 7-imi, 8-mi, 13-imi, 15-imi aamma 16-imi aalajangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 7. Aalisakkanik piniakkanilluunniit allanik nanrminersorluni ilaanneeriarlunilu tuniniaaneq imaluunniit allatut aalisartup/piniartup pisisartullu akornanni toqqaannartumik tuniniaaneq nalunaarummi matumani pineqartunut ilaatinneqarput, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 9-mi, 11-imi, 13-imi, 14-imi aainma 16-imi kiisalu kapitali 10, §§ 18-20-imi aajalangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 8. Paarnanik assigiinngitsunik naatitanillu silaannarmi tuniniaaneq peqqussummi matumi pineqartunut ilaatinneqarpoq, kapitalini 2-mi, 3-mi, 4-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi, 9-mi, 11-mi, 13-imi, 14-imi aainma 16-imi kiisalu kapitali 10, §§ 18-20-imi aalajangersakkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 9. Nalunaaruinini matumani piniarneq aalisarnerlu, naatitsivinni matoqqasuni naatitsineq assigisaallu kiisalu uumasuutinik, kukkuuaqqanik assigisaannillu tukertitsillunilu puallarsiinerit aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat.§ 2. Inuussutissanik passussinermi pineqarput inuussutissanik sunilluunniit suliarinninnerit, tamatumani toqqortarinninneq, nioqquteqarneq assartuinerlu ilanngunnagit.
Imm. 2. Nioqquteqarnermi pineqarput tuniniaaneq, tuniniaanissaq siunertaralugu neqerooruteqarneq, kiisalu tuniniaanissaq neqerooruteqarnissarlu siunertaralugit toqqortarinninneq.Imm. 3. Atuisut tassaatinneqarput inuussutissanik atuisorpiaat, matumani taquassarsiniartarfiit, sutorniartarfiit, suliffeqarfiit assigisaallu ilanngullugit.
Kapitali 2.
Akuersissuteqartarneq.§ 3. Suliffeqarfiit inuussutissanik inuussutissarsiutigalugu suliarinnittartut, toqqortarinnittartut, assartuisartut nioqquteqartartulluunniit Naalakkersuisunit akuerisaasimassapput. Suliffeqarfik akuerineqassaguni nalunaarummi maani piumasaqaataasunik eqqortitsisimassaaq.
Imm. 2. Neqaarniarfik/toqoraavik akuerineqaruni normumik tunineqassaaq.§ 4. Nutaamik akuersissuteqartoqassaaq:
1) suliffeqarfiup illutaanik aaqqissugaaneranilluunniit annertuumik allanngortitsisoqarpat, imaluunniit
2) akuersissuteqarnermut tunngaviusut annertuumik allanngortinneqarpata.
Imm. 2. Piginnittut allanngorpata tamanna Naalakkersuisunut nalunaarutigineqassaaq.
Kapitali 3.
Suliffeqarfiup avatangiisai.§ 5. Suliffeqarfik avatangiisiminut sanilliullugu inissinneqassaaq eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu akornutaasinnaasunik pilersitsisinnaajunnaarsillugu.
Imm. 2. Suliffeqarfiup isaariaqarfiisa saavini nunaminertat naammaginartumik annertussusillit nunap qaani imermit qarsunneqarsinnaajunnaarlugit qallersorneqarsimassapput, qallersuutaasorlu eqqiarneqarsinnaasuussalluni.
Imm 3. Suliffeqarfik illumi pitsaasumik sananeqaatilimmi aserfallatsaalilluakkamilu inissinneqassaaq. Sananeqaataani atortut kissaatigineqanngitsunik pilersitsisinnaasussanngillat, matumani aalat inuussutissanut toqunartumik akoqalersitsinnaasut ilanngullugit.
Imm. 4. Illup iluani iikkersuutit eqqiarneqarsinnaanatillu toqunartuiarneqarsinnaanngitsut, ass. qisuk, atornaveersaarneqassapput, aatsaalli tamakku atorneqarsinnaassallutik mingutsitsinermut aallaaviusinnaanngikkunik.
Imm. 5. Suliffeqarfik pisariaqarnera naapertorlugu isaariaqarfii nakkutigineqarsinnaasunngorlugit aaqqissuunneqassaaq.
Kapitali 4.
Imermik pilersuineg§ 6. Suliffeqarfik imermik imermut imerneqartussamut piumasaqaataasunik eqqortitsisumik naammattumik pilersorneqassaaq. Imiisiviit ilui manilluinnartuussapput, mingutsinneqarsinnaanerminnut illersugaallutik eqqiluitsuutinneqassallutillu.
Imm. 2. Siku inuussutissanut atorneqartoq imermit imigassatut piumasaqaatinik eqqortitsisumit sikuliaassaaq. Siku mingutsinneqarsinnaanerminut illersuutilerlugu toqqortarineqassaaq.Imm. 3. Aalaq inuussutissanut toqqaannartumik atorneqartoq stoffinik peqqinnermut ulorianartunik tunisassiamilluunniit mingutsitsisinnaasunik akoqassanngilaq.
Imm. 4. Imeq inunnut imerneqartussatut atorneqarsinnaanngitsoq aalaliornermut, nillataartitsinermut qatserinermut assigisaannullu atatillugu atorneqartoq inuussutissanullu atatillugu atorneqartussaanngitsoq ruujorit immikkoortut, ingerlaannaq allanit immikkortillugit takuneqarsinnaasut imermullu inuit imigassaannut attuumassuteqanngitsut, tassanngalu utersaarlutik kuussinnaanngitsut atorlugit ingerlaarfilersorneqassaaq.
Kapitali 5.
Kuuffilersuineq eqqagassanillu eqqaaneq.§ 7. Suliffeqarfik atorluarsinnaasunik kuuffilersugaassaaq, pitsaasumik aserfallatsaalineqartuartussanik. Kuuffiit ruujoritaat naammattumik silissusiligaallutik kuutsitseruloornermi ulikkaartoornaveersaarnissamut qulakkeerutaassapput. Ruujoritai imermut inuit imigassaannut mingutsitsisinnaajunnaarlugit aaqqissugaassapput. Orsumik piaataasinnaasut init silataannut inissinneqassapput.
Imm. 2. Eqqaavilersuisoqassaaq eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu naleqquttumik katersuiviusinnaasunik, toqqortarinniffiusinnaasunik imaarneqarsinnaasunillu. Eqqaaviit (karsersuit, containerit assigisaallu) ussissumik matoqartinneqassapput, suliffeqarfiullu initaasa silataanni ininiluunniit irnmikkut taamatut atugassiani inissisimassallutik. Eqqaaviit taamaattut avatangiisiminnut akornutaassanngillat.
Imm. 3. Inini inuussutissaleriffiusuni inuussutissanit allanillu igitassat katersorneqassanngillat, suliffeqarfiup naammaginartumik ingerlanneqarnissaa eqqarsaatigalugu igitassat pinngitsoorneqarsinnaangitsut eqqaassanngikkaanni.
Kapitali 6.
Suliffeqarfiup iluata aaqqissugaanera.§ 8. Suliffeqarfik annikinnerpaamik makkuninnga initaqassaaq:
1) ini tuniniaasarfik (sassaallerfilluunniit pisiniartunut naatsorsuussaq) imaluunniit pisinianut akiliisitsisarfik,
2) init passussisarfiit pisariaqartut,
3) init toqqorsiviit pisariaqartut,
4) nillataartitsiviit qerititsiviillu pisariaqartut,
5) sulisut anartarfiat assannut asaffilik,
6) sulisut nerisarfiat qaatiguuertarfiallu, aanuna
7) isersimasunut anartarfiit assannut asaffillit pisariaqartinneqartut. (Tamanna taamaallaat sutorniartarfinnut assigisaannullu atuuppoq).
Imm. 2. Suliffeqarfik inuussutissanik suliarinninnermi toqqortarinninnermilu eqqiluisaarnikkut illersorneqarsinnaasunngorlugu aaqqissuunneqassaaq, inuussutissanik suliarinninnerit mingutsitsisinnaasut pisariaqarnera naapertorlugu iikkanik avissaaruserlugit.
Imm. 3. Suliffeqarfik tunisassiornerup naleqquttumik ingerlanissaa siunertaralugu aaqqissuunneqassaaq, tassa tunisassiassap takkunneraniit tunisassiap inerneqarluni suliarineqarneranik ingerlatsineq eqqarsaatigalugu.
Imm. 4. Suliffeqarfik poortuutissanut naleqquttumik toqqorsiveqartinneqassaaq.
Imm. 5. Suliffeqarfiinmi sakkut, puut, atortut allat atortorissaarutillu eqqiarneqarnissaannut naleqquttunik atortulersuisoqassaaq.
Imm. 6. Suliffeqarfik uumasuarsunnut ajoqutaasinnaasunut, soorlu sullinernut, kikkaasunut (terissanut il.il.) tiiranissanullu, naleqquttunik illersuusersorneqassaaq. Uumasuarsuit ajoqutaasinnaasut nungusarneqassapput.
Kapitali 7.
Init aaqqissuunneqarnerat.§ 9. Inini inuussutissat suliarineqarfiini poortorneqaratillu uninngatinneqartarfiini makku eqqortinneqarsimassapput:
1) Naqqi ussissunik sananeqaateqassapput milluaasinnaanngitsunik asanneqarsinnaasunillu, quppaqaratik kiisalu asakkuminartuullutik toqunartuiaruminartuussallutillu. Naqqit pisariaqarfiatigut kuuffiup tungaanut sivingaarnilerneqartassapput.
2) Iigai ussissuussapput, milluáasinnaanatik asanneqarsinnaassallutillu, qaamasumik qalipaatillit. Iikkat qaavi suliamut ingerlanneqartumut naleqquttumik portussusilik tikillugu manissuullutillu eqqiaruminartuussapput toqunartuiaruminartuullutillu. Iikkat teqeqqui kiisalu iikkat naqqullu akornanni teqeqqut asakkuminartunngorlugit suliarineqarsimassapput.
3) Qilaat asakkuminartuussapput suliarineqarsimassallutillu ipermit katersuuffigiuminaatsunngorlugit kiisalu aalap isugutannguussinnaanera, oquk qalliutaasalu nakkaalaarsinnaanerat killilersimaarneqassallutik.
4) Igalaat ammarnillu allat ipermit katersuuffigiuminaatsunngorlugit suliarineqarsimassapput. Igalaat ammarneqarsinnaasut pisariaqarpat sullinermut assersuutilersorneqassapput peeruminartumik eqqiaruminartunillu. Igalaat saavi inip iluanut sivingasunngorlugit suliarineqassapput ilioqqaavittut atorneqarsinnaaqqunagit.
5) Matut milluaasuunngitsumik manissumik qaaqassapput, matulluarsinnaallutik pisariaqarpallu nammineq matusinnaasunngortinneqartassallutik.
6) Majuartarfiit, elevatorit kiisalu anillangarnit, tummeqqat, putut nakkartitsisarfiit iluaqusersuutillu allat inuussutissanut mingutsitsisinnaajunnaarsillugit suliarineqarlutillu inissinneqarsimassapput.§ 10. Init ilaanni inuussutissat suliarineqarfiini ruujôrit, innaallagissap aqqutai assigisaallu inissinneqassapput taakku isuguttartarnerisigut inuussutissat toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu mingutsinneqarsinnaajunnarlugit, eqqiaanermullu akornutaajunnaarlugit.
Imm. 2. Ruujorit pisariaqarpat poortorneqarsimassapput poortuutissanik manissunik qaalinnik, ipermit katersuuffigiuminaatsunik, isugutammik oqummillu pinaveersimatitsisumik, qalipaataallu nakkalaartuussanatik. Poortuutit taakku eqqiaruminartuussapput.§ 11. Inini suliarinniffiusuni taakkuluunniit eqqaanni sulisunut tikikkuminartumi assannut errorfeqassaaq. Anartarfinni assannut errorfik anartarfiup silataani ineeqqami inissisimappat taanna aatsaat akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Suliffeqarfimmi assannut asaffiit tamarmik imermik nillertumik kissartumillu kuuginnartoqassapput, kuuffiinmullu maleruaqqusat malillugit atassusersorneqarsimassallutik. Assannut asaffiit tamarmik qaqorsaatinik allarutinillu ataasiaannarlugit atortakkanik pilersorneqarsimassapput, pisariaqarpallu assatsigut aseruuttoornernut tarnutissamik aamma peqartinneqassallutik.§ 12. Init inissiatut atorneqartut, anartarfiit uumasuuteqarfiillu ininit inuussutissanik suliarinnittarfinnit toqqorsivinnillu immikkoortisimaneqarluinnassapput, taakkununngalu matulersorneqarsimassanatik.
Kapitali 8.
Qulliit silaannarissarfiillu.§ 13. Init ullup qaamarnanik qullernilluunniit naammaginartumik qaammarsarneqassapput. Qullilersuineq DS 700 (Dansk Standard) malillugu pissaaq. Qulliit atortulersuutaallu inini inuussutissanik suliarinniuffiusuni inuussutissanilluunniit poortorneqanngitsunik toqqorsivinni nivinngarneqassagunik aserornerminni inuiisutissanut mingutsitsisinnaajunnaarlugit inissinneqassapput.
§ 14. Nillataartitsiviit qerititsiviillu eqqaassanngikkaanni init allat naammaginartumik silaannarissarneqarsinnaassapput, igalaatigut animarneqarsinnaasutigut imaluunniit silaannarissaatinik milluaasunik/supoortunik atortorissaarusersuinikkut. Silaannarissarfiit silammut ammaneri pisariaqarpat sullinernut assersuutinik pilersorneqarsimassapput, peeruminarlutillu eqqiaruminartunik. Supoortumik/milluaasumik silaannarissaasersuinermi silaannaap mingoqanngitsumiit mingulik aqqusaaqqaarlugu inimut silaannarissagassamut ingerlatinneqannginnissaa qulakkeerneqassaaq.
Imm. 2. Anartarfeqarfiit silaannarissarfii silamut toqqaannartumik ammanilerneqassapput.
Kapitali 9.
Pisattat, sakkut, maskinat il.il.§ 15. Maskinat, sakkut, poorineqartartut il.il. inuussutissanik suliarinninnermi atorneqartartut eqqiaruminartunngorlugit pisariaqarpallu misissuiffigiuminarturmgorlugit ilusilersugaallutillu aaqqissuussaassapput.
Imm. 2. Pisattat inissinneqassapput taakkuninnga eqqaanittunilluqqiaaneq ajornarunnaarsillugu.
Imm. 3. Inuussutissanut ilitsiviusartut qaavi stoffinik toqunartulinnik aniatitsinngitsunik, tipeqanngitsunik susunneqanngitsunillu, milluaasuunngitsunik, manngertornisinnaangitsumik kiisalu asattuarneqarsinnaallunilu toqunartuiarneqartuarsinnaasumik sanaajussapput. Taakku qaavi quppaqartitissanngillat. Qisuk atortullu allat naairanaginartumik eqqiarneqarsinnaanatillu toqunartuiarneqarsinnaanngitsut atornaveersaarneqassapput, aatsaallu mingutsitsinermik pilersitsisinnaanngikkunik atorneqarsinnaallutik.§ 16. Init nillataartitsiviit, qerititsiviit kialaartitsiviillu kissamut/nillimut uuttuummik aamma/imaluunniit atortorissaarummik taamaattumik kissap/nillip allanngorarneranik titartaasartumik peqartinneqassapput.
Kapitali 10.
Inuussutissanik suliarinninneq, toqqortarinninneq nioqquteqarnerlu.§ 17. Inuussutissaq suliarineqassanngilaq, nioqqutigineqassanini allanulluunniit tunniunneqassanani nalinginnaasumik nerineqarnermigut nappaatinik tunillaasinnaasorineqaruni, napparsimalissutaasinnaasorineqaruni, toqunartoqalersimasorineqaruni imaluunniit isikkuata kusanaallisimanera, mikiarsimanera, mingutsinneqarsimanera, kukkusumik passunneqarsimanera allalluunniit pissutigalugit inuit nerisassaattut isigineqarsinnaajunnaarsimappat.
§ 18. Tunisassiassat, iningajareerlugit tunisassiat inereerlugillu tunisassiat tiguneqarnerminni atorneqarnerminnilu nutaatut pitsaasumillu isikkoqarnissaat, kiisalu inatsisini piumasarineqartut malillugit suliffeqarfimmit pisariaqartinneqartumik akuersissuteqartumeersuunissaat suliffeqarfimmut akisussaasup nakkutigissavaa.
Imm. 2. Inuussutissanik suliarinninneq eqqiluisaarnikkut peqqinnissakkullu illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Inuussutissanik uutiterinermi neqip ilua tamarmi minnerpaairanik 75°C-mik kissassuseqartinneqarsimassaaq, neqip pissusiata tamanna ajornartinngippagu.
Imm. 4. Inuussutissat uuterterneqartut tamatuma kinguninngua nillorserneqarnerminni sivisunerpaamik nal.akunnerisa pingasut ingerlaneranni 65°C-mit 10°C-mut nilloriartuaartinneqarsimasapput, tamatumalu kingorna nillataartitsivimmi 5°C-mik kissassusilimmi tassanngaluunniit nillernerusumi toqqortarineqassallutik. Taamatulli nillataartitsineq pinngitsoorneqarsinnaavoq inuussutissat uutiterneqarsimasut minnerpaamik 65°C-mik kissassusilinuniitinneqaannarpata.
Imm. 5. Inuussutissat manninnik akullit suliarineqarnerini manniit suliffeqarfimmit manneerniarfissatut akuerisaasumit tunisassiat kisimik atorneqassapput, inuussutissat manninnik akuneqarnermik kingorna minnerpaamik 75°C-mik kissassusilimmiitinneqassanngippata.
Imm. 6. Inuussutissanik qerigasuartitassanik suliarinninnermi qerigasuartitsineq sapinngisamik naleqqunnerpaamik sukkanerpaamillu pissaaq, taamaalilluni inuussutissap ilua tamarmi -18°C-mik tassanngaluunniit nillernerusumik nillissuseqalersillugu.
Imm. 7. Inini inuussutissanik suliarinniffinni, toqqorsivinni nioqquteqarfinniluunniit pujortarneq, nerineq imeruersaatitornerlu inerteqqutaapput. Tamannali pisisartut isersimaffigisartagaannut, sutorniartarfinnut taakkuluunniit assigisaannut atuutinngilaq.
Imm. 8. Ininut inuussutissanik suliarinniffiusunut, toqqorsivinnut nioqquteqarfinnulluunniit uumasut isertinneqassanngillat. Tamannali pisisartut isersimaffigisartagaannut, sutorniartarfinnut taakkuluunniit assigisaannut atuutinngilaq.§ 19. Poortuinermi atortut poortuutissallu eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu pissutsit naammaginartut i atorlugit toqqortarineqassapput.
Imm. 2. Poortuinermi atortut akuminnik inuussutissamut peqqinnermut ulorianarsinnaasumik allatigulluunniit inuussutissamut ajoqusiisinnaasumik akuliutsitsisinnaasuussanngillat.§ 20. Inuussutissat mingutsinneqarsinnaajunnaarlugit toqqortarineqassapput. Inuussutissat qeritinneqanngitsut inuussutissanit suliarineqarsimasunit immikkoortisimaneqassapput.
Imm. 2. Inuussutissat poortorneqarsimasut toqqortarineqarnissaannut maleruaqqusat malillugit toqqortarineqassapput.
Kapitali 11.
Eqqiluitsuutitsineg aserfallatsaaliinerlu.§ 21. Suliffeqarfiup avatangiisai initaalu eqqiluitsuutinneqassapput, torersuutinneqarlutik aserfallatsaalilluagaallutillu. Eqqiluitsuutitsinissaq pissutigalugu pisariaqartinneqartut malillugit akulikitsumik eqqiaasoqartarlunilu torersaasoqartassaaq. Init inuussutissanik suliarinnittarfiit ullut suliffiit tamaasa ikinnerpaamik ataasiarlutik eqqiarneqartassapput.
Imm. 2. Init silaannarissarneqartassapput. Silaannarissarfiit eqqiluitsuutinneqassapput.
Imm. 3. Pisattat, sakkut maskinallu eqqiluitsuutinneqarlutillu aserfallatsaalilluagaassapput. Eqqiaaneq toqunartuiaanermik malitseqartinneqartoq eqqiluitsuutitsinissaq eqqarsaatigalugu sapinngisamik akulikitsumik pisassaaq, taamaattorli ullormi suliffiusumi ikinnerpaamik ataasiarluni eqqiaasoqartassalluni. Inuussutissanut ilitsiviusartut toqunartuiaammik salinneqareernermik kingorna toqunartuiaatip sunniuffissaa naammtsikkaangat imermik kuutsitsivigalugit salinneqartassapput.
Imm. 4. Toqunartuiaaneq imatut ingerlanneqartassaaq:
1) Imermik qalattumik, aalamik imaluunnit imermik minnerpaamik 80°C-mik kissassulimmik, minutsini marlunni, imalluunniit kissassuseq piffissarlu taakku taamatut atorlugit taamaaqataanik iliuuseqarnikkut.
2) Toqunartuiaatit ilanngussami 1-imi taaneqarsimasut atorlugit. Toqunartuiaatit allat Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut aatsaat atorneqarsinnaapput.
Imm. 5. Toqunartuiaatit akuisa suussusiinik takussutissartalinnik taamaallaat pooqartinneqarsinnaapput.
Kapitali 12.
Inuussutissanik assartuineq§ 22. Assartuutit imaluunniit assartuinermi poorine qartartut inuussutissat assartorneqarnerini atorneqartartut eqqiluitsuutinneqarlutillu aserfallatsaalilluagaassapput, taamalillutik inuussutissat mingutsinneqarnissaannut illersorneqarsinnaaqqullugit.
Imm. 2. Inuussutissat assartuuiranut inissinneqassapput inuussutissaq inuussutissalluunniit poortuutai mingutsinneqarsinnaajunnaarsillugit.
Imm. 3. Assartuutit inuussutissanut nillataartitanut qerigasuartitanulluunniit assartuinermi atorneqartut aaqqissuunneqassapput kissassusissamik/nillissusissamik aalajangersakkat atuuttut eqqortinneqarsinnaasunngortillugit. Assartuutit taakku kissamut/nillimut uuttuummik aainma/imaluunniit atortorissaarummik taamaattumik kissap/nillip allanngorarneranik titartaasartumik peqartinneqassapput.
Imm. 4. Inuussutissanik qerigasuartitanik assartuinermi tunisassiaq -18°C-mik nillertigisumiitinneqassaaq, tassanngaluunniit nillernerusumiitinneqassalluni. Taamaattorli nillissutsip sivikitsuinnarmik 3°C-mik allanngorarsinnaanera akuerineqarsinnaavoq.
Kapitali 13.
Nammineerluni nakkutilliineq§ 23. Pisattat, sakkut maskinallu inuussutissanut atorneqartartut kiisalu init inuussutissanik suliarinniffiusartut eqqiarneqartarnissaat toqunartuiarneqartarnissaallu pillugit suliffeqarfik pilersaarusiussaaq. Inuussutissanik suliarinninnermut atatillugu peqqinnissakkut ulorianarsinnaasut naliliiffigineqarnerisigut pilersaarut suliarineqartassaaq. Eqqiaariaatsit inuussutissanut peqqinnissakkut akornutaasinnaasunik kinguneqarsinnaasut atorneqannginnissaat qulakkeerneqassaaq.
Imm. 2. Pilersaarutitut suliarineqartup maleqqissaarneqarnissaa suliffeqarfiup qulakkiissavaa.
Imm. 3. Toqqorsivinni kissassusissamut/nillissusissamut tunisassiallu kissassusissaanut/nillissusissaanut piumasaqaataasut eqqortinneqarnissáat suliffeqarfiup qulakkiissavaa, kissassutsillu/nillissutsillu taakku nalunaarsussallugit.
Imm. 4. Nammineerluni nakkutilliineq pillugu Naalakkersuisut amerlanerusunik piumasaqaateqarsinnaapput. Tamatumani suliffeqarfiit inuussutissanik asiujasunik illoqarfiup/nunaqarfiup avataanut siammarneqartussanik suliarinnittartut pingaartumik eqqarsaatigineqarput.
Kapitali 14.
Sulisut eqqiluisaarnikkut peqqissutsikkullu atugaat§ 24. Inuussutissanik suliarinnittarneq, toqqortarinninneq nioqquteqarnerlu, eqqiaaneq toqunartuiaanerlu kiisalu sulisut nammineq eqqiluisaarnissaat ipiitsuunissaallu suliap illersorneqarsinnaasumik suliarineqarnissaanut pingaaruteqartutut aalajangersakkat pillugit sulisut pisariaqartinneqartut naapertorlugit ilisimatinneqartarnissaat suliffeqarfimmut akisussaasup isumagissavaa.
§ 25. Inuit inuussutissanik passussiviusuni sulisut timimikkut assut eqqiluitsuunissartik isumagissavaat, kiisalu naleqquttunik sulliseqartinneqarlutillu ipiitsunik nasaqartinneqassallutik.
Imm. 2. Inuit nappaammik inuussutissat aqqutigalugit tunillaassorsinnaasumik nappaatilittut ilisimaneqartut pasineqartulluunniit, imaluunniit aseruunnilinnik kilernillit amerluuutillilluunniit, nalinginnaasunik kilernillit timminnennilluunniit nappaatillit inuussutissanik passussiviusartuni sulinissaat inerteqqutaavoq, inuussutissat uumasuaqqanik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik nappalersitsisinnaasunik toqqaannartumik toqqaannanngikkaluami1luunni it mingutsinneqars innaappata.
Imm. 3. Assanni nutaanik kilerneqarpat, assersuutigalugu saviiranik kilernernik, kilernerit taakku imermit pitarneqarsinnaanngitsunik mattusersorneqassapput, taamaaliorneq tunisassiassanut tunisassianullu mingutsitsisinnaanngitsut sulisitsisumit isumaqarfigineqarpat.
Imm. 4. Sulisut sulilernissartik sioqqutitsiarlugu, anartarfimmeereernerit kingorni tamaasa eqqiluitsuunissarlu pissutigalu pisariaqartitsineq naapertorlugu assatik errortassavaat qaqorsaat imerlu, pisariaqarpallu assannut toqunartuiaat atorlugit.
Imm. 5. Inini inuussutissanik suliarinniffiusartuni toqqorsivinnilu pujortarneq, nerineq imeruersaatitornerlu kiisalu sulisut pigisaannik uninngatitsineq inerteqqutaapput.
Kapitali 15.
Kalaalimineerniarfinnit tuniniaaneq§ 26. Kalaalimineerniarfinnit tuniniaaneq nunaminertami kommunalbestyrelsimit innersuussutigineqartumi taamaallaat ingerlanneqarsinnavoq. Atortorissaarutit pisariaqartinneqartut pigineqarnissaat, aalajangersakkallu matumunnga tulliullutik taaneqarsimasut eqqortinneqarnissaat koiranunalbestyrelsip qulakkiissavaa.
Imm. 2. Kalalimineerniarfik pilersinneqassaaq, eqquluitsuutinneqarluni aserfallatsaalineqarlunilu inuussutissat mingutsinneqannginnissaat siunertaralugu.
Imm. 3. Inuussutissanut ilitsivigineqartartut qaavi pitsaasuussapput, manissuullutik, asánneqarsinnaallutik atortussanillu toqunartoqanngitsunit sanaajullutik.
Imm. 4. Imermik imigassamut piumasaqaataasunik eqqortitsisumik naammattumik pilersuisoqassaaq.
Imm. 5. Assannut asaffiusinnaasunik atortorissaarutiliisoqassaaq.
Imm. 6. Eqqagassat eqqiluisaarnissamut akornutaanngitsumik katersorneqarsinnaassallutillu piiarneqarsinnaassapput.
Imm. 7. Inuussutissat mingutsinneqarsinnaajunnaarlugit inissinneqartassapput. Inuussutissat nunap qaanit pukkinnerpaamik 80 cm-tut portutigisumut inissinneqartassapput.
Imm. 8. Kalaalimineerniarfinni inuussutissanik suliarinninneq inerteqqutaavoq, tuniniaanermut atatillugu erisarneq erlaviiaaneq isaterinerlu eqqaassanngikkaanni.
Kapitali 16.
Toqoraaviit malittarisassaannut ilassutit.§ 27. Toqoraavik/neqaarniarfik annikinnerpaamik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:
1) uumasunut toqutassanngortitanut toqoraavimmi unnuisinneqartariaqartunut naammattumik inissaliiranik isertitsivik,
2) ini toqoraavik eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu sulinermi illersorneqarsinnaasumik angissuseqartinneqartoq,
3) inimi toqoraavimmi uumasunik ilisimajunnaartitsiviullunilu aaversiivik, avatangiisiminit erseqqissumik irnmikkoortinneqarsimasoq,
4) inimi toqoraaviinmi iikkat pukkinnerpaamik qummut qilaalluunniit tungaanut 3 meter tikillugu asanneqarsinnaasut, aamma
5) nivinngaavik, taamaalillutik uumasut ilisimajunnaarsinneqarnermik kingorna nivingatillugit passunneqarsinnaalersillugit. Uumasut ameerneqarnerminni ameerneqarnermillu kingorna natermut attuutsinneqartassanngillat.§ 28. Uumasut inimut toqoraaviusumut eqqunneqarniariarlutik ilisimajunnaarsinneqarlutillu toqunneqartassapput. Aaversiineq, amiiaaneq erlaviiaanerlu neqimik mingutsitsinaveersaarluni ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Erlaviiaaneq ilisimajunnaarsitsinerup kingorna nal. akunnerata ataatsip ingerlanerani naammassineqareersimassaaq. Erlaviit uumasullu timaata pisatai allat timitaanit avissaartillugit ilineqassappata taakku nalunaaqutsersorneqassapput erlaviit timillu pisataasa allat timimut sorlermut atanerat nalunarunnaarsillugu.§ 29. Uumasut angisuut toqoraavimmut akuerineqarsimasumut tunniunneqarnissaat siunertaralugu pisarineqartut naavi siinneqassapput erlaviilu peerneqassallutik piniartumillu misissorneqarlutik, tingua, massaa tartuilu kisiisa pinnagit.
Imm. 2. Uumasup sakiaani iloqutai, tingua, massaa tartuilu uumasup timaanut malinnaatinneqassapput, taakku uumasut nakorsaannit uumasup timaanut peqatigitillugit misissugassatut nalunaaqutserneqarsimanngippata. Niaqua tammajuitsussiassatut atorneqarsinnaavoq.§ 30. Inimi toqoraaviusumi aqajaqqut inalukkallu imaarneqarnissaat aamma amminik kukiffannillu uninngatitaqarnissaq inerteqqutaapput.
§ 31. Uumasut nappaatillit nappaateqarnerinilluunniit pasineqartut toqoraavimmi toqunneqassanngillat, tamanna uumasut nakorsaata erseqqinnerusunik piumasaqaateqarluni akuersineratigut pisinnaanngippat.
§ 32. Uumasut toqunneqannginnerminni uumatillugit misissorneqassapput. Uumasup toqunneqarnerata kingorna uumasup timaa tamarmi misissorneqassaaq, neqaata inunnit nerineqarsinnaanera qulakkeerniarlugu.
Imm. 2. Uumasup angisuup, § 29 naapertorlugu naavi siillugit piniartumit erlaveerneqarsimasup, toqoraavimmut tikiunneqarneranit kingusinnerpaamik nal. ak. 18-it qaangiutsinnagit timaa tamarmi misissorneqassaaq.§ 33. § 32, irran. 1-imi 2-milu taaneqartutut misissuinerit uumasut nakorsaannit ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Aalajangersimasumik killilimmik uumasut nakorsaannit nakkutigineqanngitsumik nersutinik toqoraanissaq qinnutigineqarpat Naalakkersuisut akuersissuteqarallarsinnaapput.
Imm. 3. Uumasut taamatut toqorarneqartut neqaat taamaallaat suliffeqarfimmit angerlarsimaffimmi nerisassatut atuisumut toqqaannartumik tuniniarneqarsinnaapput.
Kapitali 17.
Immikkut akuersissuteqartarneq§ 34. Kapitalini 6-imi, 7-imi, 8-mi, 13-imi aamma 16-imi aalajangersakkat saneqqunneqarnissaat Naalakkersuisut immikkut akuersissutigisinnaavaat, pissutsit tamahna ajornartinngippassuk.
Kapitali 18.
Pineqaatisiisarnermi, atortuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.§ 35. Nalunaarummi matumani § 3, imm. 1-imi, § 4-mi, § 5-imi, § 6-imi, § 7-imi, § 8-mi, § 9-mi, § 10-mi, § 11-mi, § 12-imi, § 13-imi, § 14-imi, § 15-imi, § 16-imi, § 17-imi, § 18-imi, § 19-imi, § 20-mi, § 21-mi, § 22-imi, § 23, imm. 1-3-mi, § 24-mi, § 25-mi, § 26-mi, § 27-mi, § 28-mi, § 29-mi, § 30-mi, § 31-mi, § 32-mi aairana § 33, imm. 2-mi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit arsaarinninnermik pillaannnillu akiliisitsinermik pineqaatissiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi assigisaalluunniit unioqqutitsisuuppat selskabi akiliisitaasinnaavoq arsaarinniffigineqarsinnaallunilu. Naalagaaffik, Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit ataatsimut ingerlatseqatigiiffiat unioqqutitsisuuppat naalagaaffik, Namminersornerullutik Oqartussat, koiranuni kommunilluunniit ingerlatseqatigiiffiat akiliisitaasinnaavoq arsaarinniffigineqarsinnaalluniluunniit.
Imm. 3. Akiliisitsinerup arsaarinninnerulluunniit saniatigut Kalaallit Nunaanni piffissami aalajangersimasumik sivisussusilirnmi aalajangersimanngitsumiluunniit pisortanit akuerineqaqqaartussamik suliffeqarfimmik ingerlatsisinnaatitaaneq arsaarinnissutigineqarsinnaavoq.§ 36. Nalunaarut manna 1. januar 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq. § 26/ imm. 4-mi 5-imilu aamma imm. 7-imi oqaaseqatigiinni kingullerni aalajangersakkat kingusinnerpaamik 1. januar 1996 nallertinnagu eqqortinneqareersimassapput.
Imm. 2. Inatisisit siusinnerusukkut atuuttut tunngavigalugit suliffeqarfiit akuerineqarsimasut nalunaaruinmi matumani aalajangersakkat eqqortissimassavaat. §§ 8-mili aamma 9-mi aalajangersakkat eqqarsaatigalugit taakku kingusinnerpaamik 1. januar 1996 nallertinnagu eqqortinneqareersimassapput.
Imm. 3. Suliffeqarfiit akuersissutaagallartumik pigisallit suliffeqarfiillu siusinnerusukkut inatsisit tunngavigalugit akuerineqaqqaartussaanngitsut suliffeqarfiup ingerlaannarnissaa siunertaralugu kingusinnerpaamik 1. juli 1995 nallertinnagu akuersissummik piniareersimassapput.
Imm. 4. Nalunnaarutit makku atorunnaarsinneqarput:
1) Kalaallit nunaanni suliffeqarfiit immummik atoriaannarmik tunisassiorfiullutillu tuniniaasartut aaqqisugaanerannut ingerlanneqarnerannullu piumasaqaatit pillugit nalunaarut nr. 488 12. december 1967-imeersoq.
2) Arferit neqaasa passunneqartarnerat poortorneqartarnerallu pillugit nalunaarut 24. februar 1969-imeersoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 21. december 1994.
Ove Rosing Olsen/
Torben Cordtz