Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 40, 29. september 1994-imeersoq.

Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 30. oktober 1992-imeersumi § 11, imm. 2, § 16, § 18, § 19, imm. 2, § 20, § 22, imm. 2, § 39 aamma § 46, imm. 4 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:

 

§ 1. Nioqqutissat akitsuuserneqartussat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarneranni akitsuutit atuuttut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.
Imm. 2. Akileraartarnermi Pisortaqarfiup akiliiffigineqartussatut innersuussaanut akitsuutit akilerneqartassapput.
Imm. 3. Akiliiffigineqartartup akitsuutit qaammatip siuliani akiligassanngorsimasut kingusinnerpaamik qaammatip tulliata ulluisa 15-ianni Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqittassavai.

§ 2. Nioqqutissat akitsuusigassat konsulitut aallartitaanngitsunit imaluunniit konsuleqarfiit atorfilittaannit taakkualu sulisuinit eqqunneqartut aalajangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.

§ 3. Nioqqutissat nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 30. oktober 1992-imeersumi § 7-imi § 8-imilu taaneqartutut Kalaallit Nunaanni puiaasaaqqanik utertitsisarnermik aaqqissuussinermi atorneqartutut poortorneqarsimasutut inuussutissarsiutigalugu tuniniaqqinneqarnissaat siunertaralugu eqqunneqarpata, akitsuutaat akilerneqartussanngussaaq nioqqutissat tuneqqinneqarpata.
Imm. 2. Akitsuutit qaammatip siuliani akiligassanngorsimasut kingusinnerpaamik qaammatip tulliata ulluisa 15-ianni Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqinneqartassapput.
Imm. 3. Pissutsit tamanna ajornartinngippassuk Akileraartarnermi Pisortaqarfiup akiliiffissatut piffissaliunneqartoq imm. 2-mi taaneqartoq sivitsorsinnaavaa, akitsuutit qaamaatisiutit ukiuata akilerneqarfissarilersimasamik ingerlanerani Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqinneqarnissaat piumasaqaatigalugu.

§ 4. Nuunnermi angalanermilu nassatat minnerpaamik qaammatini arfinilinni, qimatami Kalaallit Nunaata avataaniittumi nuuttumit pigineqareerlutillu atorneqareersimasut Kalaallit Nunaannut nuunnermut atatillugu akitsuusernagit eqqunneqarsinnaapput nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 19-imi, 30. oktober 1992-imeersumi § 3, nr. 5 naapertorlugu. Nuunnermi nassatat kingusinnerusukkut eqqunneqartut akitsuutit atuuttut naapertorlugit akitsuuteqartinneqasspput.

§ 5. Mittarfinni niuertarfíit nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik eqqussuinissamut nioqquteqarnissamullu Akileraartarnermi Pisortaqarfimmit akuersissuteqarfigineqartassapput.
Imm. 2. Niuertarfiit ammasarfiisa avataanni nioqqutissat akitsuuteqanngitsut inimi parnaarsimasumi toqqortarineqartassapput.
Imm. 3. Akitsuuteqanngitsunik nioqqutissaasivinnut il.il. nioqqutissanik pilersuineq tassanngaanneersunillu toqqortarinninneq nakkutilliinerlu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik erseqqinnerusunik aalajangersagaliorsinnaavoq.

§ 6. Umiarsuit silaannakkullu angallatit danskit, savalimmiormiut nunalluunniit allat umiarsualiviinut mittarfiinullu ingerlassallutik Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfiusumik qimatsilersut akitsuuteqanngitsunik taquassarsiniarsinnaapput.
Imm. 2. Nioqqutissanik ataani taaneqartunik umiarsuit taquassarsiniarneranni annertussutsit inummut ataatsimut ullormut unnuamullu ataatsimut angallavissamut naatsorsuutigineqartumut sinnerneqassanngillat:
1) 40 g tupat,
2) 0,25 liter imigassaq kimittooq,
3) 0,25 liter viinni aamma
4) 2 liter immiaaqqat.
Imm. 3. Timmisartut taquassarsiniarneranni ilaasuisa inuttaasalu amerlassusiat kiisalu timmisartumi atugassatut tunisassatullu naatsorsuutigineqartut eqqarsaatigineqartassapput.
Imm. 4. Timmisartut akitsuuteqarfiusumut tikinnerminni imm. 1 naapertorlugu nioqqutissanik pisiarineqarsimasunik nassataqarpata taakku timmisartup tikinnerani akitsuuteqanngitsumik nioqqutissaasivimmut parnaarsimasumut immikkoortillugit ingerlaannaq toqqorneqassaput. Akitsuuteqanngitsumik nioqqutissaasivinnut il.il. nioqqutissanik pilersuineq tassanngaanneersunillu toqqortarinninneq nakkutilliinerlu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.

§ 7. Akitsuuteqanngitsumik taquassarsiniarnermi inuussutissarsiummik ingerlatsisumut, taquassarsiarineqartut annertussusaat pillugit taquassarsiniarnermut qinnuteqaatikkut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasukkut uppernarsaaserneqartassapput, umiarsuaq silaannakkulluunniit angallat akitsuuteqarfiusumit danskit, savalimmiormiut nunalluunniit allat umiarsualiviannut mittarfíannulluunniit ingerlaassalluni taquassarsiniaraangat.
Imm. 2. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup, umiarsuarnik silaannakkullu angallatinik nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik taquassarsisitsisimasup, akitsuutip utertinneqarnissaa siunertaralugu taquassarsiniarnermut qinnuteqaat imm. 1-imi pineqartoq, fakturallu assilineranik ilaqartinneqartoq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqaríimmut nassiutissavaa.

§ 8. Nioqqutissat inuussutissarsiummik ingerlataqartumit qimagutsinnatik ajutoornikkut annaaneqartut akitsuutaat qinnuteqarnikkut utertinniarneqarsinnaapput, nioqqutissat annaaneqarsimanerat uppernarsarlugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik atsiorsimappat.
Imm. 2. Inuussutissarsiornermut atatillugu tuniniaaqqinnermi nioqqutissat Danmarkimut, Savalimmiunut nunanulluunniit allanut anninneqartut akitsuutaat inuussutissarsiummik ingerlataqartup qinnuteqarneratigut utertinneqarsinnaapput. Akitsuut 300 koruuninit annikinneruppat akitsuut utertinneqassanngilaq.
Imm. 3. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup inuussutissarsiornerminut atatillugu inuinnarnut ingerlatsivinnulluunniit Kangerlussuarmi imaluunniit Pituffimmi sakkutooqarfimmi aalajangersimasumik najugaqartunut najugaqarallartunulluunniit tuniniaaqqinnermini akitsuutit akilersimasai qinnuteqarnikkut utertinneqarsinnaapput. Akitsuut 300 koruuninit annikinneruppat akitsuut utertinneqassanngilaq.
Imm. 4. Nioqqutissat akitsuusigassat inuinnarnit eqqunneqartut amigaateqarneri ajoquteqarneriluunniit pissutigalugit akitsuuteqarfiusumit anniseqqinneqarpata akitsuutit akilerneqarsimasut qinnuteqarnikkut utertinniarneqarsinnaapput.

§ 9. Sikaritsit Danmarkimiit, Savalimmiuniit nunanilluunniit allanit pisiarineqarpata, tunisisup pisussaaffigaa poortat ataasiakkaat pappiaraminermik amitsukujuumik Kalaallit Nunaannut atorneqartumik nipititsiviginissaat.
Imm. 2. Sikaritsinik eqqussinermi nioqqutissanik tigusisussap nassiussat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut misissugassanngorlugit takutissavai.

§ 10. Akitsuuteqartussaaneq kingusinnerusukkut atuutilissappat qamutit motoorillit makkua akitsuutaat qinnuteqartoqarneratigut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfímmit appartinneqarsinnaapput:
1) qamutit motoorillit ikuallattoqarnerani annaassiniarnermilu atorneqartartut, ambulancetut toqusullu illerfiinik angallassissutitut atorneqartartut kiisalu qamutit motoorillit naalagaaffiit allat aallartitaannit konsulitullu aallartitaannit pigineqartut pillugit inatsimmi aalajangersakkat naapertorlugit qamutit motoorillit akitsuuteqarfiusumut akitsuuteqanngitsumik eqqunneqarsimasut, aammalu
2) qamutit motoorillit sakkutooqarfinnut imaluunniit akitsuuteqarfiunngitsunut eqqunneqarnikuusut, takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisanni nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 19, imm. 2.
Imm. 2. Akitsuutinik appaanissaq taamaallaat pisinnaavoq qamutit motoorillit siunertanut imm. 1, nr. 1-imi pineqartunut ukiut sisamat sinnerlugit atorneqarsimappata imaluunniit sumiiffinni imm. 1, nr. 2-mi pineqartuni ukiut sisamat sinnerlugit nalunaarsorneqarsimappata. Qamutit motoorillit akitsuutaat kisitsisit makku naapertorlugit akilerneqassaaq:

Benzinatortut:
ukiut tallimassaanni ................................ kr. 30.000
ukiut arfinilissaanni ................................ kr. 25.000
ukiut arfineq-aappassaanni .................... kr. 20.000
ukiut arfmeq-pingajussaanni .................. kr. 15.000
ukiut arfmeq-pingasut sinnerlugit ............ kr. 10.000

Dieselitortut:
ukiut tallimassaanni ................................ kr. 21.000
ukiut arfinilissaanni ................................. kr. 17.500
ukíut arfineq-aappassaanni ..................... kr. 14.000
ukiut arfineq-pingajussaanni ................... kr. 10.500
ukiut arfineq-pingasut sinnerlugit ............ kr.   7.000

§ 11. Qamutit motoorillit nunakkoorutit minnerit sisamanik amerlanerusunilluunniit assakaasullit (All-Terrain-Vehicle assigisaalluunniit) angallannermut inatsimmi § 2, imm. 1, nr. 3 naapertorlugu qamutitut motoorilittut taaneqarsinnaasut eqqunnerini 5.000 koruuninik akitsuuserneqassapput.

§ 12. Nioqqutissanik nalunaakkanik annisseqqinnermi akitsuutinik akiliisussaatitaasoq pisussaavoq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nioqqutissap anniseqqinneqarnerani akiliut utertitsissutigissallugu.

§ 13. Nalunaarummi matumani § 1, imm. 3-mik, § 3, imm. 2-mik, § 5, imm. 2-mik, § 6, imm. 2-4-mik, § 9-mik, § 11-mik aamma § 12-imik unioqqutitsineq unioqqutitseriaraluarnerluunniit akiliisitsinermik pillarneqaatissiissutaasinnaavoq, soorluttaaq nioqqutissaq, taannaluunniit peqanngippat aningaasat taassuma nalingata angeqatai, arsaarinnissutigineqarsinnaallutik.

§ 14. Nalunaarut manna 1. oktober 1994 allarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit il.il. pillugit nalunaarut nr. 34, 28. oktober 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. september 1994.

Emil Abelsen

/

Kaare Hagemann