Meeqqat atuarfianni naliliisarneq il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 24, 6. juni 1994-imeersoq.

Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi, 25. oktober 1990-imeersumi § 15, imm. 3, 8 aamma 9 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Atuartitsinerup pilersaarusiornera, imaqarnera aaqqissunneqarneralu.

§ 1. Fagini ataasiakkaani atuartitsineq aaqqissuunneqassaaq Meeqqat Atuafiani tamakkiisumik siunertariqartut qulakkeerniarlugit. Atuartitsinerup aaqqissuunneqarnerani atuartitsissutissanut maleruagassiat aammalu fagini ataasiakkaani pinngitsooranilu sammisariaqakkani siunertarineqartut qulakkeerniarlugit.
Imm. 2. Ilinniartitsisoq ukiumut atuartitsissutiginiakkanut takussutissiussaaq. Ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuartitsinissamut pilersaarusiornermi takussutissiaq tunngavigineqassaaq.
Imm. 3. Ukiumut takussutissiap aammalu pilersaarusiap atuartitsinerup imarisassai aammalu atuartitsinermut pilersaarutigineqartut takutinniassavai. Tassani sapinngisamik pineqassapput atuartitseriaatsit atorneqartussat, atuartitsinermi atortussat aammalu atuartitsissutigineqartussat.
Imm. 4. Takussutissiaq suliarineqassaaq atuaqatigiinni ataasiakkaani ilinniartitsisut allat peqatigalugit. Tassani anguniarneqassaaq fagit ataasiakkaat malitassiaasa naapertuussarnissaat.
Imm. 5. Atuartitsinerup imarisai aaqqissuunneqassapput piareersarneqarlutillu atuartut sammisanut sukumiisumik itisiliinissaannut periarfissiillutik. Sammineqartut itisilerneqarnerini atuartut sammmineqartup ataqatigiissaarneranut paasinninnerannik siunertaqassaaq. Atuartitsinerup anguniassavaa fagit ataasiakkaat tunngaviatigut paasinnittariaasii aammalu suleriaasii ilikkartissallugit. Atuartitsinerup pilersaarusiornerata imarisaanillu aaqqissuussivigineqarnerata siunertarissavaa atuartut ataasiakkaat piginnaaneqarnermikkut aammalu inuttut ineriartornissaat.
Imm. 6. Atuartitsinermi sammisassamik aalajangiinermi aammalu piareersaanermi ilinniartitsisup qulakkeerniassavaa ilinniartitsisut allat suleqatigalugit fagit ataasiakkaat ataqatigiissaarnissaat. Tassani anguniarneqassaaq fagit assigiinngitsut aammalu ilinniartitsisut imminnut tapersersornissaat.
Imm. 7. Atuartitsinerup aaqqissuunneqarnerani tassanilu atuartitsinermi atugassanik aammalu atuartitseriaasissanik aalajangiinermi Meeqqaat Atuarfiata siunertaa aammalu atuartut ataasiakkaat pisinnaassuseqarnerat tunngavigineqassapput. Tassani atuartut ataasiakkaat pisariaqartitsinerat aammalu tunngavigisaat aallaavigalugit atuartitsineq aaqqissuunneqassaaq. Atuartitsineq aaqqissuunneqassaaq atuartut tamarmik sammineqartumut tunngassutilinnik annertuumik suliaqartissinnaallugit. Ilinniartitsisup atuartitsinermigut qulakkiissaavaa atuartut nutaanik pissarsiaqartuarnissaat. Tassani pineqarpoq atuartut eqqarsartariaatsimikkut misigissutsimikkullu siuarsarneqarnissaat taamaalillutik naliliisinnaanerat annertusarniarlugu.
Imm. 8. Atuaqatigiinni ilinniartitsisup akisussaasup ilinniartitsisut ataasiakkaat aammalu atuarfiup ingerlatsisuisa akornanni suleqatigiinneq akisussaaffigissavaa.
Imm. 9. Atuarfiup ittuata akisussaaffigaa atuaqatigiinni ilinniartitsisup akisussaasup aammalu atuaqatigiinnilu ilinniartitsisut allat atuartitsinermut pilersaarusiaasa suliarineqarnerat. Tassani atuarfiup ittuata qulakkiissavaa atuartut tamarmik atuartitsinermi angusaqarsinnaanissaat aammalu qulakkiissallugu atuartitsineq pillugu suleqatigiinneqartoq.
Imm. 10. Atuaqatigiinni tamani atuartoq ilinniartitsisorlu suleqatigiissapput atuartup anguniagai pillugit. Atuartup suliassai aaqqissuunneqassapput atuartup anguniagarisaanut naapertuussarlugit. Atuartitsinermi suleriaasissat aammalu sammineqartussat pillugit atuartut ilinniartitsisullu sapinngisamik suleqatigiissapput.
Imm. 11. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani ukiumut pilersaarusiaq angajoqqaanut ataatsimiisitsinermi saqqummiunneqartunut tunngavigineqassaaq. Ukiumut pilersaarusiaq angajoqqaanut tusaatissaattut tunniunneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 2.
Atuarfimmi atuartitsinermik naliliineq

§ 2. Atuartitsineq ataavartumik nalilersorneqassaaq. Atuartitsinerup ataavartumik nalilersornera atuaqatigiinni tamani atuartitsinerup ingerlanneqarneranut ilapertuutissatut ilagitinneqassaaq.
Imm. 2. Atuartitsinermik naliliinerup siunertaraa atuartitsinerup ingerlanerani ilinniartitsisut aammalu atuartut takutissallugit atuartitsinermi angusarisat anguniakkamut qanoq naapertuutsiginersut. Naliliinermi angusarineqartut tunngavigalugit atuartitsinerup ingerlaqqinnissaa piareersarneqassaaq taamaalilluni atuartitsinermi atuartunut ataasiakkaanut naleqqussakkamik atuartitsisoqarnissaq ingerlanneqarsinnaaqqullugu. Atuartitsinerup nalilerneqarnerata kingunerissavaa atuartut ataasiakkaat siunnersorneqarsinnaanissaat. Tassani pineqarput atuartut ataasiakkaat angusaat, pikkorissarfissaat, ingerlatitseqqissinnaassusiat aammalu suleriaasiat qulakkeerniassallugu.
Imm. 3. Atuartitsinerup nalilerneqarnerata iluseqarnera imarisaalu ilinniartitsisumit atuartut suleqatigalugit aalajangerneqassaaq. Naliliinermut tunngavigineqassaaq atuartup killiffigisaani atuartitsinerup imaqarnera ingerlanneqarneralu.
Imm. 4. Atuartut ataasiakkaat aammalu atuaqatigiit ineriartornerat ilinniartitsisumit malinnaavigineqassapput. Tassani pineqarput atuartitsinermit pissarsiarineqartut aammalu atuaqatigiinni atuartut ataasiakkaat ingerlanerat. Eqqarsaatigineqarput atuartut suleqatigiissinnaanerat, nammineersinnaanerat, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaanerat il. il. Angusarineqartut pillugit atuartut ataasiakkaat aammalu atuaqatigiit akuttunngitsunik oqaloqatigineqartassapput.
Imm. 5. Allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu suliarineqartut tunngavigalugit ilinniartitsisumit nalilerneqarnerat atuartunut ataatsiakkaanut nalunaarutigineqartassapput. Tassani ilinniartitsisup nalilertassavai atuartut suliaat suliallu suliarineqarnerat angusarineqartullu atuartumut oqarfiginerisigut allakkatigulluunniit ingerlateqqittassallugit. Angerlarluni suliaasut naliliinermittaaq ilanngunneqassapput. Tassunga ilanngullugu atuartut ataasiakkaat kaammattorneqartassapput. Atuartut kaammattorneqarnerini siunertaassaaq atuartut pikkorissiartuinnarnissaat.
Imm. 6. Atuartitsinermi ataavartumik naliineq ilinniartitsisup atuartitsinermik piareersaaneranut aammalu ingerlatsineranut tunngaviussaaq.

§ 3. Atuartut atuartitsinermi pissarsiaqarnerannut naliliinermut atatillugu atuaqatigiinni misilitsinnerit assigisaallu ingerlanneqarsinnaapput.

 

Kapitali 3.
Atuarfiup naliliineri avammut atugassiat.

§ 4. Avammut nalunaaruteqarnermi atuartut ataasiakkaat piginnaassusii nalinerneqassapput. Nalilerneqassaaq atuartut ataasiakkaat sulerusussusiat aammalu atuartup nammineersinnaassusia, akisussaassuseqarnera, soqutiginninnera, suleqateqarsinnaassusia piffissarlu eqqorlugu suliaqarsinnaanera il.il. § 5 - 7 malillugit naliliinermi makku tunngavigineqassapput: Nalunaarusiorneq, angusanik naliliineq, angusat tunngavigalugit karakter-iliineq, ilassutissanik oqaaseqaasiorneq kiisalu misilitsinnermi karakter-iliineq. Tassunga tunngaviuvoq Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat Meeqqat Atuarfiani misilitsinermut il.il. tunngasoq.

§ 5. 1. klassimi atuartunut siuarsaaniarnermut sammisitsissutit tunngavigalugit nalunaarusiortoqassaaq. Tassani nalilerneqassapput atuartut ataasiakkaat atuaqatigiinni pissusilersuutaat, aalaatsimikkut ineriartornerat, misigissutsimikkut ineriartornerat, paasinnittariaasiat kiisalu piginnaassuseqarnerat. Aammattaaq ilanngunneqassapput atuartut ataasiakkaat atuaqatiminnut pissusiat, ilinniartitsisunut pissusiat aammalu atuartitsinermi peqataanerat.

§ 6. 2. - 6. klassini atuartut atuarnerminni angusarisaat, suliaqarnerat aammalu sulerusussuseqarnerat angusanik naliliineq tunngavigalugu nalunaarutigineqassapput. Angusanik naliliineq fagini tamani pissaaq, § 14 takuuk.
Imm. 2. Angusanik naliliinermi makku tunngavigineqassapput:

Pitsaalluinnarpoq:	Pitsaalluinnartumik ajunngilluinnartumillu angusaqarnermi tunniunneqartarpoq.
Ajunngeqaaq:	Pitsaasumik nakimaatsumillu angusaqarnermi tunniunneqartarpoq.
Ajunngilaq:	Naammaginartumik angusaqarnermi tunniunneqartarpoq.
Naammaginarsinnaavoq::	Naammaginartumik ajornerulaartumik angusaqarnermi tunniunneqartarpoq.
Naammaginavinngilaq:	Angusani akuerineqarsinnaagaluarlutik pitsaanerunngitsunili tunniunneqartarpoq.
Naammaginanngilaq:	Akuerineqarsinnaanngitsumik angusaqarnermi tunniunneqartarpoq.

Imm. 3. Atuartut suliaqarsimanerannik aammalu sulerusussusiannik naliliinermi atorneqassapput ajunngilaq imaluunniit pitsaanerulersinnaavoq. Tassani § 4, imm. 1 takuuk.
Imm. 4. Naliliineq ilassutinik oqaaseqaatinik ilaneqarsinnaavoq. Tassani ilanngunneqarsinnaapput atuartup sulerusunnera il.il., § 4, imm. 1 takuuk. Aammattaaq ilanngunneqarsinnaapput atuartup atuaqatiminut aammalu ilinniartitsisunut pissusia kiisalu atuartup atuaqatigiit iluanni inissisimanera.

§ 7. 7.- 12. klassini najoqqutarineqassapput angusat tunngavigalugit karakteeriliinerit 13-skala malillugu (takuuk imm. 7.). Tassunga atatillugu § 14 takuuk.
1) 7,- 9. klassini kalaallisut atuartitsinermi pingasunik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariasornermi, allattariarsornermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi. 10.- 12. klassini sisamanik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariarsornermi, kalaallisut oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermi/kukkunaveersaanermi, allaaserinninnermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi.
2) 7. - 9. klassini danskisut atuartitsinermi pingasunik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariarsornermi, allaaserinninnnermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi. 10. - 12. klassini sisamanik karakteeriliisoqassaaq: Oqalutttariarsornermi, danskisut oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermi/kukkunaveersaarnermi, allaaserinninnermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi.
3) 7. - 9. klassini kisitsinermi/matematikkimi pingasunik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariarsornermi, allattariarsornermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi. 10. - 12. klassini sisamanik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariarsornermi, kisitsigasuarnermi, allattariarsornermi kiisalu allattariarsornermi peqqissaarnermi.
4) 7. - 9. klassini aammalu 10. - 12. klassini tuluttut sammivik tamatigoortumi/qaffasissusermi ataatsimik karakteeriliisoqassaaq. Karakteeriliinerup oqaluttariarsornermi aammalu allattariarsornermi angusat tunngagivigissavai. 10.- 12. klassini sammivik annertusisami/qaffasissusermi tuluttut ingerlassaqartuni marlunnik karakteeriliisoqassaaq: Oqaluttariarsornermi kiisalu allattariarsornermi.
5) Fagini atuartitsiviusuni allani tamatigut ataatsimik karakteeriliisoqassaaq.
Imm. 2. Angusat tunngavigalugit karakteeriliinermi ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat piginnaassuseqarnerat tunngavigalugu nalilliissaaq.
Imm. 3. Angusat tunngavigalugit karakteerit (ukiup atuarfiusup naanerani karakteeriliussat) ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat pillugit ukiup atuarfiusup naanerani naliliineranik takutitsissapput. Tassunga atatillugu imm. 4 takuuk.
Imm. 4. 11. -12. klassini fagini misilitsinnikkut naammassineqartussani allattariarsornermi misilitsinneq sioqqullugu angusat tunngavigalugit karakteeriliineqassaaq. Takuuk Meeqqat Atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaat § 15, imm. 4-6. Angusat tunngavigalugit karakteeriliussat ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat misilitsinnginnerini pisinnaasaannik naliliinerussaaq.
Imm. 5. Angusat tunngavigalugit karakteeriliussat ilassutissanik oqaaseqaatinik ilanngussivigineqassapput. Tassani oqaaseqaateqarfigineqassapput atuartup suliaqarnera, sulerusussusia il. il. § 4, imm. 1. tunngavigalugu. Ilanngunneqassaartaaq atuartut ataasiakkaat atuaqatigiinnut ilinniartitsisunullu pissuseqarnerat kiisalu atuartup atuaqatigiinni inissisimanera.
Imm. 6. Angusat tunngavigalugit karakteeriliinnginnermi atuarunnaartunut karakteeriliineqassaaq imm. 1-mi taaneqartut tunngavigalugit. Aamma § 15 takuuk.
Imm. 7. Karakter-iliinermi makku tunngavigineqassapput (13-skala):
13: Namminersorluinnartumik pitsaalluinnartumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
11: Pitsaasumik namminersortumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
10: Pitsaasumik sungiussiinnarpaluttumilli suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
9: Pitsaasumik, akunnakusoortumik ajunnginnerusumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
8: Akunnakusoortumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
7: Naammaannartumik, akunnakusoortumik ajornerusumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
6: Nalornisoortumik taamaattorli naammaginarsinnaasumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
5: Nalornisumik naammaginanngitsumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
03: Nalornisooqisumik amigaqisumik naammaginanngeqisumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
00: Atorsinnaanngilluinnartumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.

§ 8. Nalunaarusiorneq, angusanik naliliineq, angusat tunngavigalugit karakteeriliineq kiisalu ilassutitut oqaaseqaateqarneq ukiumut minnerpaamik marloriarluni pissaaq. Tassunga atatillugu imm. 3 takuuk.
Imm. 2. Naliliinerit novembarip decembarillu ingerlanerini kiisalu ukiup atuarfiusup naanerani pissapput. Atuarfiup ittuata naliliinernik ulloq tunniussiviusussaq aalajangissavaa.
Imm. 3. Angajoqqaat sinniisaanni aalajangerneqarsinnaavoq klassit ataasiakkaat ukiumut pingasorialutik naliliiffigineqarnissaat. Aalajangiineq angajoqqaanut ilinniartitsisoqatigiinnullu tusarniaanermik tunngaveqarluni pissaaq.

§ 9. 1,- 6. klassini § 5 aamma § 6 tunngavigalugit naliliinerit assingi atuarfimmi toqqortaatigineqassapput.
Imm. 2. 7. -12. klassini atuartut angusaannik naliliinerit nalunaarsorneqassaput. Nalunaarsuineq allattorneqassaaq. Allattukkat atuarfiup atuartut ataasiakkaat angusaannut uppernarsaatissarai. Angusat nalunaarsorfissaat Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup akuerisarissavaa. Ilassutitut oqaaseqaatit assingi atuarfiup toqqortarissavai. § 7, imm. 5 takuuk.
Imm. 3. Angusat tunngavigalugit karakteeriliussat kingulliit aasami atuanngiffeqarneq sioqqutilaarlugu nalunaarsorneqassapput. 11. - 12. klassini fagini misilitsiffiusussani angusat tunngavigalugit karakter-iliussat allattariarsornermi misilitsinneq sioqqullugu tunniunneqarsimassapput. Takuuk § 7, imm. 4.
Imm. 4. Angusat tunngavigalugit karakteeriliussat allattorsimaffii atuartut atuarunnaarnerisa kingorna atuarfimmi toqqortaatigineqassaput. Tassani Pisortaqarfimmit aalajangiussat malinneqassapput.

 

Kapitali 4.
Misiligutitut misilitsinnerit.

§ 10. Misiligutitut misilitsinnerit 10. - 12. klassini ingerlanneqartassapput qaammat februaarimi atuartitsinerup aammalu atuartitseriaatsip nalilerneqarneranut atatillugu. Allattariarsornermi misiligutitut misilitsinnerit ingerlanneqassapput fagini makkunani: Kalaallisut, danskisut, kisitsineq/matematikki kiisalu tuluttut 10. - 12. klassini sammivik annertusisami/qaffasissusermi atuartunut.
Imm. 2. Atuarfiup ittuata aalajangissavaa misiligutitut misilitsinnerit ullulernissaat. Fag-ini ataasiakkaani ilinniartitsisut misilitsinnermi apeqqutissat suliarissavaat atuartut sammisimasaannut naleqqussarlugit. 11. - 12. klassinut Meeqqat Atuarfianni allattariarsornermi misilitsissutaasimasut atorneqarsinnaapput.
Imm. 3. 10. - 12. klassini kisitsigasuarnermi aammalu kukkunaveersaarnermi misiligutitut misilitsinnerit akunnermik ataatsimik sivisussuseqassapput. Fagit allat misiligutitut misilitsiffissat 10. klassinut annerpaamik akunnernik marlunnik sivisussuseqassapput. 11. -12. klassini misiligutitut misilitsinnerit annerpaamik akunnernik sisamanik sivisussuseqassapput, kiisalu 11. - 12. klassini tuluttut misiligutitut misilitsinneq annerpaamik akunnernik pingasunik sivisussuseqassalluni.
Imm. 4. Misiligutitut misilitsinnermi karakteeriliussat angusat tunngavigalugit karakteeriliussanut ilapertuutaassapput.

 

Kapitali 5.
Atuaqatigiinni ilinniartitsisuusut ataatsimiinnissaat

§ 11. Atuaqatigiinni ilinniartitsisuusut ataavartumik atuaqatigiit pillugit ataatsimiittassapput. Tassani siunertarineqarpoq atuaqatigiinni atuartitsinerup aaqqissuunnissaa, pilersaarusiornissaa kiisalu piareersarnissaa. Ilanngulluguttaaq atuartut angusarisaat, ingerlanerat il. il. eqqartorneqassapput.
Imm. 2. Atuaqatigiinni ilinniartitsisut ataatsimiissapput § 8 malillugu nalunaarusiorneq, angusanik naliliineq, angusat tunngavigalugit karakteeriliineq kiisalu ilassutitut oqaaseqaasiorneq sioqqullugu. Tassani oqallisigineqassapput atuartut ataasiakkaat angusaat, suliaqarnerat, sulerusussusiat il. il. Takuuk § 4, imm. 1. Ataatsimiinnerni nalunaarusiat aammalu ilassutitut
oqaaseqaatit atuartut ataasiakkaat angerlarsimaffiinut ingerlateqqitassat naammassineqartassapput. Takuuk § 12, imm. 2 aammalu § 5, § 6, imm. 3 aamma 4 kiisalu § 7, imm. 5.
Imm. 3. Atuaqatigiit pillugit ataatsimiinnerni atuaqatigiit ilinniartitsisui tamarmik peqataassapput. 1. - 12. klassini atuaqatigiit pillugit ataatsimiinnerni atuaqatigiinni akisussaalluni ilinniartitsisoq aqutsisuussaaq. 9. - 12. klassini imm. 2. malillugu ataatsimiinnerni atuarfiup ittua ingerlatsisuussaaq.
Imm. 4. Immikkut pisoqartillugu atuarfiup ittuata ilinniartitsisut ataasiakkaat ataatsimiinnerni peqataannginnissaat akuersissutigisinnaavaa. Ilinniartitsisoq peqataannginnissamut akueritikkuni ataatsimiinnermi oqallisigineqartussat allakkatigut oqaaseqarfigissavai.

 

Kapitali 6.
Atuarfiup angerlarsimaffiullu ataqatigiinnerat

§ 12. Atuartut ataasiakkaat pillugit kapitali 2 malillugu ataavartumik naliliinerup kingunerisaanik atuartut ataasiakkaat pillugit ernumassuteqartillugu atuarfiup atuartup angerlarsimaffia attavigissavaa. Tassani pineqarpoq atuartut ataasiakkaat sulerusunnerat, nalilerneqarnerini angusarissaannginnerat il. il. ernummatigineqarpat. Aammattaaq atuaqatigiinni atuartut ataasiakkaat ineriartornerini ajornartorsiuteqarpat atuartup angerlarsimaffia attavigineqassaaq. Taamaalisoqartillugu atuarfik aammalu angerlarsimaffik atuartup ajornartorsiutaanik suleqatigiinnikkut aaqqiiniassapput.
Imm. 2. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornani ataqatigiinneq imatut ingerlanneqassaaq:
1) Angajoqqaat ataasiakkaat oqaloqatiginerisigut.
2) Atuaqatigiinni angajoqqaat ataatsimut ataatsimeeqatiginerisigut.
3) Angajoqqaat atuaqatigiinni pisussat pillugit ataatsimiisinnerisigut.
4) Nalunaarusiat, angusanik naliliinerit, angusat tunngavigalugit karakteeriliinerit aammalu ilassutitut oqaaseqaatit angerlarsimaffinnut ingerlatinneqarnerisigut. Takuuk § 5 - 7 aammalu § 8.
5) Periarfissaavortaaq atuartut angerlarsimaffiinut ilinniartitsisut pulaarnerisigut.
Imm. 3. Angajoqqaat ataasiakkaat oqaloqatigineqarneri pissapput minnerpaamik ukiumut marloriarlutik. Ataatsimiinnermi atuartoq pineqartoq, angajoqqaajusut kiisalu atuartup ilinniartitsisui peqataassapput. Tassunga atatillugu imm. 6 takuuk. Oqaloqatigiinnerni ilaatigut ataavartumik naliliisimanerup inerneri aammalu naliliinerup tungavigisai eqqartorneqassapput. Takuuk kapitali 1 aamma 2. Angajoqqaat oqaloqatiginissaat angajoqqaat ataasiakkaat isumasiornerisigut pissaaq. Tassani pineqarpoq oqaloqatigiinnerup sumi ingerlannissaa, imarisassai aammalu ullup qanoq ilinerani pinissaa isumaqatigiissutigineqassammat. Oqaloqatigiinneq sioqqullugu angajoqqaat periarfissinneqassapput oqaloqatigiissutigerusutaminnik saqqummiinissaannik aammalu ilinniartitsisut kikkut oqaloqatigerusunnerlugit kissaateqarsinnaallutik. Angajoqqaat aalajangersinnaavaat atuartup peqataannginnissaa.
Imm. 4. Atuarfiup ittuata immikkut pisoqartillugu ilinniartitsisut ataasiakkaat oqaloqatigiinnermi peqataannginnissaat akuersissutigisinnaavaa. Angajoqqaat ilinniartitsisoq pineqartoq oqaloqatiginiarlugu kissaateqarsimappata ilinniartitsisup peqataannginnissaa akuersissutigineqarsinnaanngilaq.
Imm. 5. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani minnerpaamik ataasiarluni atuaqatigiit angajoqqaavi ataatsimoortillugit ataatsimiisinneqassapput.
Imm. 6. Angajoqqaat sinniisaanni aalajangerneqarsinnaavoq angajoqqaat ataasiakkaat oqaloqatigineqarnerat ukiumut pingasoriarluni pissasoq. Aalajangiineq angajoqqaanut ilinniartitsisoqatigiinnullu tusarniaanermik tunngaveqarluni pissaaq.

§ 13. Naliliisarnerit pillugit angajoqqaanullu ingerlateqqinneqartussat ilusilerneqarneri pillugit Kulturimut, Ilinniatitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik innersuussutinik maleruagassanillu aalajangiisinnaavoq. Takuuk § 6 aamma karakteerilunneqarsinnaasut, § 7, imm. 7.
Imm. 2. Misiligummik atuartitsinermut atatillugu Pisortaqarfiup kapitali 3 malillugu naliliinerit pillugit atuarfiup avammut nalunaaruteqartarnerata allanngortinnissaa akuerisinnaavaa. Avammut nalunaaruteqartarnerup tamakkiisumik siunertaa tunngavigineqassaaq.

 

Kapitali 7.
Aalajangersakkat allat.

§ 14. Atuartut fagini arlalinni ataasiinnarmiluunniit immikkut atuartinneqartut pillugit naliliisarnermi atuarfiup Pisortaqarfik peqatigalugu oqaaseqaatissat ilusissaat aalajangertassavai. Tassani pineqarpoq angusanik naliliinerit aammalu angusat tunngavigalugit karakteeriliussat oqaaseqaatinngorlugit nalunaarutigineqarsinnaanerat. Oqaaseqaasiarineqartoq atuartut immikkut atuartitsinermi qanoq angusaqarsimanerat tunngavigalugu suliarineqassaaq.

 

Kapitali 8.
Atuarsimanermut uppernarsaat.

§ 15. Atuarsimanermut uppernarsaat atuarfiup suliarissavaa atuartut ataasiakkaat inatsisit malillugit atuarunnaarnerisa kingorna. Takuuk Inatsisartut Meeqqat Atuarfiat pillugu peqqussutaat, § 34.
Imm. 2. Atuarsimanermut uppernarsaatip paasissutissat makku imarissavai:
1) Atuartup aqqa aammalu inuup normua.
2) Ulloq atuarunnaarfiusoq.
3) Atuarnermini atuartup killiffigisaa aammalu atuarfiup aqqa.
4) Atuarnerup ingerlanerani fagit sorliit atuartitsiviusimanersut aammalu 10. - 12. klassini sammivik tamatigoortumi annertusisamilluunniit atuartinneqarsimanera.
5) Fagini atuartitsiviusimasuni angusat tunngavigalugit karakteeriliussat kingulliit. Tassani ilanngunneqassaaq atuartoq atuarnermini sumut killissimanerani karakteerit tunniunneqarsimanersut. Karakteeriliussat § 14 malillugu oqaaseqaammik taarserneqarsimappata oqaaseqaatigineqartoq ilanngunneqassaaq. Ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuartoq atuarunnaarpat ilinniartitsisut naliliussaat atuarunnaarfiup nalaani angusarineqartut tunngavigalugit allanneqassapput.
6) Meeqqat Atuarfianni inaarutaasumik aamma inaarutaasumik annertusisamik il. il. Inatsisartut peqqussutaat malillugu karakteeriliunneqartut. Atuartut fagimi ataatsimi arlaleriarlutik misilitsissimappata karakteeriliunneqarsimasoq angineq kisimi allanneqartassaaq. Karakteeriliussaq angineq atuarfimmi allami angusarineqarsimappat taanna allanneqassaaq. Atuarfimmi allami
karakteeriliunneqartoq ilanngunneqassappat atuartup misilitsinnermi uppernarsaat uppernarsaatigissavaa. Atuarfimmi allami karakteeriliussat misilitsinnermi uppernarsaammut ilanngunneqarpata karakteeriliussat x-mik nalunaaqutserneqassapput aammalu misilitsinnermi uppernarsaammut ilanngunneqassalluni: x-mik nalunaaqutserneqarsimasut (atuarfiup aqqa ullorlu tunniussiviusoq) tunniunneqarput.
7) Atuartut ataasiakkaat pillugit oqaaseqaat. Oqaaseqaatip imarissavaa atuartup tamakkiisumik suliaqarnera, nammineersinnaassusia, suliaqarnermi ataavartumik sulisinnaanera, soqutiginninnera, suleqateqarsinnaanera, nammineq ingerlatsisinnaanera, piffissamik eqquisinnaanermik takutitsisinnaanera, sulerusussuseqarnera, akisussaaffeqarsinnaanera, pissuserissaarsinnaanera, avatangiisiminut pissuseqarnera il. il.
Imm. 3. Atuartoq misilitsiffissat arlaani misilitsitussaatinneqanngippat misilitsissimanermut uppernarsaammi misilitsiffissaagaluartup nalaanut allanneqassaaq: misilitsitussaanngilaq.
Imm. 4. Atuartoq napparsimanini tunngavigalugu misilitsinnermi peqataasinnaasimanngippat misilitsissimanermut uppernarsaammi misilitsiffissaagaluartup naalaanut allanneqassaaq: napparsimavoq. Misilitsinnermi militsinnerit arlallit tunngavigalugit karakteeriliiffigineqartussaappat misilitsiffiusussap nalaanut allanneqassaaq: napparsimavoq.
Imm. 5. Atuartoq misilitsinnissamut takkutinngitsoorsimappat misilitsissimanermut uppernarsaammi misilitsiffissaagaluartup nalaanut allanneqassaaq: takkutinngilaq. Misilitsinnermi misilitsinnerit arlallit tunngavigalugit karakteeriliiffigineqartussaappat misilitsiffiusussap nalaanut allanneqassaaq: takkutinngilaq.
Imm. 6. Atuartoq misilitsinnermi anisitaasimappat misilitsissimanermut uppernarsaammi misilitiffissaagaluartup nalaanut allanneqassaaq: peersitaavoq. Misilitsinnermi misilitsinnerit arlallit tunngavigalugit karakkteeriliiffigineqartussaappat misilitsiffissap nalaanut allanneqassaaq: peersitaavoq.
Imm. 7. Misilitsissimanermut upernarsaat atuarfiup ittuata suliarissavaa atsiorlugulu. Misilitsissimanermut uppernarsaatip assinga ataaseq atuarfimmi toqqortaatigineqassaaq ataaserlu Pisortaqarfimmut nassiunneqassalluni. Misilitsissimanermut uppernarsaat atorneqartoq Pisortaqarfimmit akuerineqarsimasuussaaq.

 

Kapitali 9.
Atortuulersitsineq il.il.

§ 16. Nalunaarut una atuutilissaaq 1. august 1994.
Imm. 2. Tassunga atatillugu atorunnaarsinneqarpoq Meeqqat Atuarfianni naliliisarneq il. il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 19. juni 1992-imeersoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. juni 1994.

Marianne Jensen

/

Hugin S.Christiansen