Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 28. oktober 1993-imeersoq.

Innaallagiaq, imeq kiallu, qatserisartoqarneq, umiarsualiviit, aqqusernit, nalunaarasuaatikkut atassuteqarneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 943-imi, 23. december 1986-meersumi §-it 7-8, aamma § 13, imm. 2-4 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1.
Kisermaassisuuneq pillugu aalajangersakkat.

§ 1. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut tamanut ammasumik ingerlanneqartumut kisermaassisuunerannut ilaapput telegrafinik telefoninillu pisaartorneq ingerlatsinerlu tamatumani sulissinerit makku ilanngullugit:
1) Telefonitigut sullissineq.
2) Allaganngukkatigut paasissutissiatigullu attaveqarnermi sullissinerit.
3) Attaveqarnermi aalajangersimasumik atortorisat atukkiuttarnerat.
4) Attaveqaatinik angalallattakkanik qaammataasallu atorlugit attaveqarnernik sulissinerit.
5) Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitat nalunaarasuartaatitigut aqqutit atorlugit ingerlateqqinneqartarnerat.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassineranni ilaatinneqanngillat atortut,
1) illersornissaq siunertaralugu atorneqartut,
2) naalagaaffimmi oqartussaasunit komunimiilluunniit imminuinnaq tunngasumik atorneqartut, imaluunniit
3) atortut illuutigisap iluani imaluunniit illuutigisat arlallit ataatsimik piginnittoqartut akornanni tamaallaat atorneqartut.

§ 2. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat apparatit atortussallu tamanut ammasumik nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi aqqutinut atatillugu atorneqartut, aammalu atortulersuutit siunertanut immikkut ittunut atorneqartut, Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassinerata avataaniissasut.
Imm. 2. Naalakkersuisut apparatit atortussallu tamanut ammasumik nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi aqqutinut atassuserneqartut taakkununngaluunniit atatillugu atorneqartut pillugit malittarisassanik piumasaqaatinillu aalajangersaasinnaapput, soorlu:
1) aaqqissuussaanerinut, suliarineqarnerinut, inissinneqarnerinut, ingerlanneqarnerinut atorneqarnerinullu,
2) akuersissuteqarnermut, tassunga ilanngullugit atortulersuutit apparatillu typiisa akuerineqartarnerannut,
3) atortulersuutit ikkussornerisalu nakkutiginerannut takusartarnerannullu.

 

Kapitali 2.
Akuersissummi aalajangersakkat.

§ 3. Naalakkersuisut tamanut ammasumik nalunaarasuartaatitigut sullissinermi atortorisat ingerlanneqarnerallu akuersissuteqarnikkut ingerlatassanngortissinnaavaat, tak. § 1.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartup naammagisariaqarpaa akuersissutip qumartinneqarsinnaanera imm. 1-mi pineqartut tungaasigut amerlanerusunik peqataatitaqalernikkut imaluunniit immikkut ittumik pisinnaatitaaffiliinikkut.
Imm. 3. Akuersissut eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut ilaatigut makku pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput:
1) Akuersissummik pigisaqartup atortortorisai taakkulu piorsarneqarneri ingerlanneqarilu kiisalu nakkutigineqarneri,
2) akuersissummik pigisaqartup kisermaassiffiup iluani atuinermut akinik aalajangersaasarnera tamatumanilu tunngavissat kiisalu atuisunut piumasaqaatit,
3) nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi atortut tamanut ammasumik nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi aqqutinut atassuserneqartut taakkununngaluunniit atatillugu atorneqartut pillugit akuersissummik pigisaqartup malittarisassioqataanissamut piumasaasunillu suliarininnissamut pisussaaffii, kiisalu atortulersuutit ikkussuinerillu nakkutiginissaannut peqataanissamut pisussaaffii,
4) suliassat immikkut ittumik suliassiissutit suliarisarnissaat annertunerusumik iluanaarutiginagit ajunaarutigalugilluunniit,
5) pissutsini immikkut ittuni Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit taakkununngalu akissaajaataanngitsumik nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq inuiaqatigiinnut pingaaruteqartoq qularnaassallugu ingerlajuartissallugulu,
6) immikkut akilersinngikkaluarlugu peqataanissaq nunat assigiinngitsut akornanni nunamilu namminermi suleqatigiiffinnut aammalu nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi immikkut nalunaarsuusiornermi,
7) nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermik ingerlatsinerup tungaatigut nunat assigiinngitsut akornanni nunamilu namminermi suleqatigiinnerni aalajangikkat eqqortissallugit, aamma
8) akissarsiat, pensionisiassat atorfeqarnermilu atugassarititat allat aammalu atorfeqartitat amerlassusissaat nakkutigissallugit.

§ 4. Akuersissummik piginnittup KNR isumaqatigiissuteqarfigalugu pilersissavai teknikkikkut atortorisat KNR-p assiliartalitsigut nipiinnakkullu aallakaatitaasa siammartarnissaannut pisariaqartut, aammalu atortorisat ingerlanerat ingerlatissallugu.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangersaavigissavaat akuersissummik piginnittup imm. 1-mi suliassat taaneqartut suliarinerannut akissaajaataasa akilerneqarnissaannut malittarisassat.

§ 5. Akuersissummik piginnittup suliffeqarfiit allat isumaqatigiissuteqarfigisinnaavai taakkua sukumiinerusumik aalajangersakkat iluanni nalunaarasuartaatitigut ingerlatat ingerlassinnaagaat.

§ 6. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni aammalu Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnerup pilersinnerani ingerlanneranilu akuersissummik piginnittup Danmarkimi akuersissummik piginnittoq (Tele Danmark) suleqatigissavaa.

§ 7. Naalakkersuisut akuersissumminni akuersissummik pigisaqartoq peqqusinnaavaat suliassat makku isumageqqullugit:
1) Radiomik naalaarniarneq akornuserneqatsaaliniarlugu qanoq iliuuseqartarnissanik Inaatsisartut inatsisaata nr. 11, 15. december 1987-meersup ingerlatsisuuffiginissaa.
2) Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 17. maj 1990-meersoq tunngavigalugu inuit namminerisaminnik najugaqarfiini ataatsimoortumik antennit kabelillu sumiiffinnut agguataarlugit ikkussornissaat piorsarnissaallu.

§ 8. Naalakkersuisut akuersissummik pigissaqartup siulersuisuini siulittaasoq taassumalu tullia pisussaatissinnaavaat Naalakkersuisut ilisimatittaqqullugit pissutsinik akuersissummik pigisaqartup suliffeqarfiutaanut tunngasunik ilisimasariaqartunik.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartup siulersuisuini siulittaasup taassumalu tulliata Naalakkersuisunut soqutiginaateqartutut isumaqarfigineqarsinnaasunik Naalakkersuisut ilisimatittassavaat.

 

Kapitali 3.
Nipangiussisussaatitaaneq itigartitsinerlu.

§ 9. Akuersissummik pigisaqartup sulisui aammalu piginnittup ataani selskabit sulisui nalunaarasuartaatitigut attaveqaatitigut attaveqaqatigiinnermi tusakkat tamaasa nipangiussimasussaassavaat.
Imm. 2. Nipangiussisussaatitaaneq atuuttuassaaq sulisuuj unnaarsimagaluaraanniluunniit.
Imm. 3. Aalajangersagaq taanna aamma atuuppoq suliffeqarfiit akuersissummik pigisaqartoq sinnerlugu nalunaarasuartaatitigut suliassanik suliarinnittut sulisuinut.

§ 10. Inuit ataasiakkaat akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinneq naalagaaffiup isumannaatsuunissaanut navianartutut nalilerneqartoq, imaluunniit inatsisaatsuliornermik, kannguttaatsuliornermik ajuallatsitsinermilluunniit imaqartoq itigartinneqarsinnaavoq unitsinneqarsinnaalluniluunniit.

 

Kapitali 4.
Telemi ikkussuinerit kapelilersuinerillu

§ 11. Akuersissummik pigisaqartup suliarisinnaavai nalunaarasuarnermut atortulersuutinik ikkussuinerit, kapelilersuinerit ledningilersuinerillu il.il. nunaminertanik atuineq, nuna tamakkerlugu illoqarfinnilu pilersaarusiornerit illuliortiternerillu pillugit Inatsi-
sartut peqqussutaat naapertorlugu.
Imm. 2. Tamatumunnga atatillugu akuersissummik pigisaqartoq pisinnaatitaavoq nalunaarasuarnermut kabelit ikkussorneri ilanngullugit pisortat inuillu ataasiakkaat pigisaasa iluini inissinnissaannut. Taamatut inissiiniarnermi sapinngisamik naatsorsuutiginiarneqartassaaq piginnittup atuisulluunniit sumut inissiinissamik kissaateqarnera.
Imm. 3. Akuersissummik piginnittoq sioqqutsisumik atuisumut piginnittumulluunniit ilisimatitsereernermigut piumasaqarsinnaavoq nunaminertamut, illuutinut illunulluunniit inuit namminneq inigisaannut isersinnaanissaminik nalunaarasuarnermi atortuutit nakkutiginissaat suliarinissaalluunniit siunertaralugu.
Imm. 4. Ajoqusiineq persaqusersuinerlu sunaluunniit kabelit inissinneqarnerat, tassanerpiamiinerat aserfallatsaalinerqarnerat nakkutigineqarnerallu nunaminertani pisortat, takornartat inuilluunniit ataasiakkat pigisaanni oqartussaaffigeriinngisani pisut taarsiiffigineqartussaapput taarsiissuteqartarnermi Kalaallit Nunaanni malittarisassat atuuttut malillugit.

§ 12. Ikkussuiffinnik kabeleqarfinnilluunniit akuersissummik pigisaqartup pigisaanik ikkussuiffiusimasuni akuersissummik pigisaqartoq akuersiseqqaarnagu illuliortoqarsinnaanngilaq nunaluunniit assallugu sulisoqarsinnaanani imaluunniit allanik iliuuseqartoqarsinnaanani atortorisat akornusersorneqarnissaannik ajoquserneqarnissaannilluunniit kinguneqarsinnaasunik.

 

Kapitali 5.
Ingerlatsinermi akornusersuutit.

§ 13. Akuersissummik piginnittoq taarsiissuteqarnissamut pisussaatitaanngilaq akornusersuineq Namminersornerullutik Oqartussat atortuisa akornusersorneqarnerata ingerlanneqarnerataluunniit kinguartoornerata kingunerisimappagu.

 

Kapitali 6.
Unioqqutitsinerit.

§ 14. Inatsisartut inatsisaanni matumani § 1-imi, § 9-mi aamma § 12-imi aalajangersakkanik taannalu tunngavigalugu aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pillaatissiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik (A/S), piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik (Aps), piginneqatigiiffik (AmbA) assigisaalluunniit unioqqutitsisuuppat ingerlatseqatigiiffik akiliisitassanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommuni kommunilluunniit ataatsimoorusseqatigiiffiat unioqqutitsisuuppat, kommuni kommunilluunniit ataatsimoorusseqatigiiffia akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

§ 15. Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkanik tamatumaluunniit malitsigisaanik aalajangersakkanik unioqqutitsinerni pinerluttuliornermut inatsimmi arsaarinninnermut malittarisassat taamaatuttaaq atuutissapput.

 

Kapitali 7.
Atortuulernissaanut aalajangersakkat.

§ 16. Inatsisartut peqqussutaat manna atortuulerpoq 1. jnauar 1994.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarpoq nalunaarasuartaatitigut atassuteqarneq nalunaarasuartaaseriveqarfiillu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 19. december 1986-meersoq. Taamaattorli Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 19.december 1986-imeersoq tunngavigalugu malittarisassat piumasaqaatillu aalajangersarneqartut atuutiinnarallassapput peqqussut manna tunngavigalugu aalajangersakkanit nutaanit taarserneqarnissamik tungaanut.
Imm. 3. Inatsisartut peqqussutaat manna Kalaallit Nunaannut Inatsimmi nr. 943-mi, 23.december 1986-imeersumi § 9 tunngavigalugu Kalaallit Nunannut ministeri isumaqatigiissuteqarfigalugu qallunaat-amerikkamiut illersornissaq pillugu ingerlatsiveqarfiutaanni Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu 27. august 1951-imi isumaqatigiissutaasoq tunngavigalugu pilersinneqarsimasuni atortuulersinneqarsinnaavoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 28. oktober 1993.




Lars Emil Johansen

/

Kuupik Kleist