bkg_nr_31-1993

Aalisarnermik nakkutilliineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 31 24. september 1993-imeersoq.

Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-imi 22. oktober 1990-imeersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 24-kkut 29. oktober 1992-imeersukkut allanngortinneqartumi § 22, § 28-mi imm. 2 aamma § 29-mi imm. 3 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

§ 1. Nalunaarut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut aammalu angallatinut tamanut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasunut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani inuussutissarsiutigalugu aalisartunut atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarut kapisilinniarnermut eqalunniarnermullu atuutinngilaq.
Imm. 3. Nalunaarummi matumani Kalaallit Nunaata Kitaata ilagaa NAFO-p imartaata 1-ip ilaa, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittoq, ilanngussaq takuuk. Kalaallit Nunaata Tunuata ilagai ICES-ip imaataata ilai II, V, XII aamma XIV, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittut, ilanngussaq takuuk.
Imm. 4. Nalunaarummi uani oqaaseq usingiaaneq isumaqarpoq pisanik pisanillu tunisassianik angallammiit nunamut imaluunniit angallammut allamut nuussineq, tassa nuunneqartut usit tamarmiunerat imaluunniit usit ilaannarineraat apeqqutaatinnagu aammalu talittarfimmi imaaniluunniit nuussineqarnersoq apeqqutaatinnagu.

Angallatit maleruagassani pineqartut

§ 2. Nalunaarummi angallatit makku pineqarput:
1) Angallatit angallatip angissusianut uppernarsaat malillugu 75 BRT/BT 129-nik angissusillit anginerusulluunniit (taamaattorli § 10 takuuk).
2) Angallatit mikinerusut akuersissuteqarfigineqarsimasut, angallatip pineqartup qanoq annertutigisumik aalisarsinnaanera nalunaarlugu.
Imm. 2. Angallatip nalunaarummi matumani usitussutsimut killiliussamik qaangiisimaneranut ataassisimaneranulluunniit usitussutsikkut angissuseq angallatip angissusianut uppernarsaammi allassimasoq aalajangiisuussaaq, tassa uuttueriaatsimik maleruagassat suulluunniit angallatip angissusianut uppernarsaasiinermi atorneqarsimanerat apeqqutaatinnagu.

§ 3. Angallat Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq oqartussaaffiuni nunat allat nunalluunniit tamalaat soqutigisaqaqatigiiffiisa maleruagassanik aalajangersaanissamut pisinnaatitaaffigisaanni aamma taamatut pisinnaatitaaffimmik atuiffigisaanni aalisartoq, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) nalunaarutigineqartartut oqartussaaffimmut tassunga aalisarfmsumut atuuttut assilineqarnerinik nassiussisassaaq. Oqartussaaffeqarfiup aalisarnermut oqartussaasuisa Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat umiarsuarnut allattaavigititaat akuerisinnaanngippatigit, tassunga taarsiullugu KANUAANA oqartussaaffimmi oqartussaasut umiarsuarnut allattaavigineqartussaatitaasa assilineqarnerinik nassinneqassaaq.

Aalisarnikkut oqartussaaffeqarfimmut tikiunneq

§ 4. Angallat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffeqarfianut aalisarnissaq siunertaralugu tikiunnissamik pilersaaruteqartoq tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq (aalisalernermik nalunaarut) siusinnerpaamik nalunaaquttap akunnerinik 24-nik kingusinnerpaamillu nalunaaquttap akunnerinik 12-nik tikiunnissani sioqqullugu. Nalunaarummi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (aalisalernermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Nuna angallatip nalunaarsorneqarfîa.
4) Normu angallatip saneraani allassimasoq.
5) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
6) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
7) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukkrtunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
8) Pisaqarsimagaanni usit suussusii annertussusiilu (oqimaassusiat tamakkerlugu) aammaki taakku sumi pisarineqarsimanersut. Umiarsuaatillit poortuutissani immikkut ilisarnaateqartitsippata, taakkunatigut imaasa suussusii angissutsinullu immikkoortiterneqarneri imaaliallaannaq takuneqarsinnaanatik, aalisalernermik nalunaarummi tassani ilisarnaatit isumaat nassuiarneqassaaq. Raajanik useqartoqassappat taakku countikkaanut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkut suussusilerneqassapput countimut immikkoortuni tamani kilomut amerlassusii nalunaarutigalugit.
9) Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut killeqarfik sukkut pulaffiginiarneqarnersoq (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu taallugu) aammalu imartami sumi (ilanngussaq takuuk) aalisarneq aallartinniarneqarnersoq.
10) Aalisarnissamik pilersaarutit, aalisarnerup qanoq ittuunissaa ilanngullugu. Kalaallit angallataasa nalunaarutigissavaat umiarsuarmi inuttat tamarmik aqqi, atorfii aamma CPR normui.
11) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassingornera (UTC).
12) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 2. Angallat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut tikiuttoq oqartussaaffimmi umiarsualivimmeeqqaartinnani aalisarnissamik pilersaaruteqarnani, tamanna pillugu oqartussaaffiup killeqarfiatigut appakaatsinnani nalunaaruteqassaaq (tikilernermik nalunaarut). Nalunaarummi paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (tikilernermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Nuna angallatip nalunaarsorneqarfia.
4) Normu angallatip saneraani allassimasoq.
5) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
6) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
7) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
8) Pisaqarsimagaanni usit suussusii annertussusiilu (oqimaassusiat tamakkerlugu) aammalu taakku sumi pisarineqarsimanersut.
9) Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut killeqarfik sukkut pulaffiginiarneqarnersoq (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu taallugu).
10) Aalisamissamik pilersaarutit umiarsualivillu ornitaq.
11) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassingornera (UTC).
12) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 3. Angallat Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq Kalaallit Nunaginngisaata nunalluunniit tamalaat aalisarnikkut oqartussaaffeqarfiannut aalisarnissaq siunertaralugu tikiuttoq oqartussaaffeqarfiup killeqarfiatigut appakaatilersinnani tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq (aalisalernermik nalunaarut). Nalunaarummi paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (aalisalernermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Nuna angallatip nalunaarsorneqarfia.
4) Normu angallatip saneraani allassimasoq.
5) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
6) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
7) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
8) Pisaqarsimagaanni usit suussusii annertussusiilu (oqimaassusiat tamakkerlugu) aammalu taakku sumi pisarineqarsimanersut.
9) Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut killeqarfik sukkut pulaffiginiarneqarnersoq (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu taallugu) aammalu imartami sumi aalisarneq aallartinniarneqarnersoq.
10) Aalisarnissamik pilersaarutit, aalisarnerup qanoq ittuunissaa ilanngullugu. Kalaallit angallataasa nalunaarutigissavaat umiarsuarmi inuttat tamarmik aqqi, atorfii aamma CPR normui.
11) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassingornera (UTC).
12) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 4. Angallat Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq Kalaallit Nunaginngisaata nunalluunniit tamalaat aalisarnikkut oqartussaaffeqarfiannut oqartussaaffeqarfimmi umiarsulivimmeeqqaartinnani aalisarnissamik pilersaaruteqarnani tikiuttoq, tamanna pillugu oqartussaaffeqarfiup killeqarfiatigut appakaatsinnani nalunaaruteqassaaq (tikilernermik nalunaarut). Nalunaarummi paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (tikilernermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Nuna angallatip nalunaarsorneqarfia.
4) Normu angallatip saneraani allassimasoq.
5) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
6) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
7) Nalunaaruteqarnerup nalaani. angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunuliu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
8) Pisaqarsimagaanni usit suussusii annertussusiilu (oqimaassusiat tamakkerlugu) aammalu taakku sumi pisarineqarsimanersut.
9) Aalisarnikkut oqartussaaffeqarfiup killeqarfia sukkut pulaffiginiarneqarnersoq (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu taallugu).
10) Aalisarnissamik pilersaarutit umiarsualivillu ornitaq.
11) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassingornera (UTC).
12) Angallatip naalagaata aqqa.

Sapaatip akunnikkaartunik nalunaartarneq

§ 5. Angallat aalisartillugu, tassa imaappoq aalisalernermik nalunaaruteqarnermiit aalisarunnaanermik nalunaaruteqarnissap tungaanut, ataasinngornerit tamaasa nalunaaqutaq 1000 UTC-nngortinnagu nalunaaruteqartoqartassaaq (sapaatip akunnikkaartumik nalunaarut). Siullermik sapaatip akunnikkaartumik nalunaarutigineqassaaq piffissaq aalisarnermik oqartussaaffeqarfimmut tikinnermiit imaluunniit aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmi umiarsualivimmiit aallarnermiit sapaammi siullermi tullermi nalunaaqutaq 0000 UTC-p tungaanut. Allatigut sapaatip akunnikkaartumik nalunaarutigineqartassaaq piffissaq ataasinngornermi nalunaaqutap 0000 UTC-miit sapaammi nalunaaqutaq 2400 UTC-mut.
Imm. 2. Ukiut nikinnerisa nalaani angallat aalisassaguni sapaatip akunnerani ulloq sunaanersoq apeqqutaatinnagu januarip 1-anni sapaatip akunnikkaartumik nalunaarummik nassiussissaaq tamatumani pineqassalluni piffissaq kingullermik sapaatip akunnikkaartumik nalunaarnermiit (aalisarnermik oqartussaaffeqarfimmut tikinnermiit imaluunniit aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmi umiarsualivimmiit aallarnermiit) 31. decemberimi nalunaaqutap 2400 UTC tikillugu. Ukiumi nutaami sapaatip akunnikkaartumik siullertut nalunaarutigineqassaaq piffissaq 1. januarimi nalunaaqutaq 0000 UTC-miit sapaammi tulliuttumi siullermi nalunaaqutap 2400 UTC tikillugu.
Imm. 3. Sapaatip akunnikkaartumik nalunaaruteqarnermi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (sapaatip akunnikkaartumik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
5) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
6) Piffissaq nalunaaruteqarnermi pineqartoq.
7) Piffissami tassani aalisakkanik assigiinngitsunik tamanik pisat (oqimaassusiat tamakkerlugu), imartanut ilanngussami taaneqartunut tamanut naatsorsuusiorlugit. Raajanik pisaqartoqarsimassappat taakku countinut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkoortunut immikkoortinneqassapput, countimut immikkoortuni tamani oqimaassusiat kilonik nalunaarlugu.
8) Piffissami tassani usingiaasoqarsimassappat (inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10-mi imm. 2 tamatumuuna takuuk): Aalisakkat sorliit annertussusiilu (tunisassiarineqartut oqimaassusiat tamakkerlutilluunniit oqimaassusiat nalunaarlugu) aammalu sumut usingiaasoqarsimanersoq. Umiarsuarmut allamut usingiaasoqarsimassappat aammattaaq nalunaarutigineqassaaq: Naalakkersuisut akuersissuteqarneranni ulloq.
9) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassingornera (UTC).
10) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 4. Angallatip pisassai imaluunniit pisassat pillugit nalunaarut malillugu pisassat tamakkerneqangajalerpata, KANUAANA-p angallatit pineqartut sapaatip akunnikkaartumik nalunaarutitut imalinnik ullut tamaasa nalunaaruteqartartussanngortissinnaavai. Taamatut pisoqartillugu sapaatip akunnikkaartunik sumiiffinnilluunniit (§ 8 takuuk) nalunaaruteqartoqartassanngilaq.

Aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmik qimatsineq

§ 6. Angallatit Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffeqarfianit qimagunniarlutik pilersaaruteqartut kingusinnerpaamik nalunaaquttap akunnerinik 48-nik qimagunnissartik sioqqullugu tamanna pillugu nalunaaruteqassapput (qimagunnermik nalunaarut). Nalunaarummi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (qimagunnermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
5) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
6) Aalisarnermut oqartussaaffeqarfiup killeqarfia sukkut qaqugulu anillaffiginiarneqarnersoq (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu taallugu).
7) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
8) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 2. Aalisarnermut oqartussaaffeqarfik Kalaallit Nunaginngisaat qimalersinnagu angallatit tamatuminnga nalunaaruteqassaaq (aalisarunnaarnermik nalunaarut). Nalunaaruteqarnermi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (aalisarunnaarnermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
5) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
6) Sapaatip akunnikkaartumik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut aalisakkanik assigiinngitsunik tamanik pisat (oqimaassusiat tamakkerlugu), imartanut ilanngussami taaneqartunut tamanut naatsorsuusiorlugit. Raajanik pisaqartoqarsimassappat taakku countinut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkoortunut immikkoortinneqassapput, countimut immikkoortuni tamani oqimaassusiat kilonik nalunaarlugu.
7) Sapaatip akunnikkaartumik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut usingiartoqarsimappat (inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10-mi imm. 2 tamatumuuna takuuk): Aalisakkat sorliit annertussusiilu (tunisassiarineqartut oqimaassusiat tamakkerlutilluunniit oqimaassusiat naatsorsuutigineqarnersoq nalunaarlugu) aammalu sumut usingiaasoqarsimanersoq. Umiarsuarmut allamut usingiaasoqarsimassappat aammattaaq nalunaarutigineqassaaq: Naalakkersuisut akuersissuteqarneranni ulloq.
8) Aalisalernermik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut angallatip pisai tamakkerlugit aalisakkanut assigiinngitsukkaanut (oqimaassusii tamakkerlugit) imartanut tamanut ilanngussami taaneqartunut naatsorsuusiorlugit. Raajanik pisaqartoqarsimassappat taakku countinut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkoortunut immikkoortinneqassapput, countimut immikkoortuni tamani oqimaassusiat kilonik nalunaarlugu.
9) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
10) Angallatip naalagaata aqqa.

Umiarsualivimmiit aallarneq umiarsualivimmullu tikinneq

§ 7. Aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmi umiarsualiviup sumiiffigisaani umiarsualivimmiit aalisariarluni aallartinnani angallat tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq (aalisalernermik nalunaarut). Nalunaarummi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (aalisalernermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Nuna angallatip nalunaarsorneqarfia.
4) Normu angallatip saneraani allassimasoq.
5) Aalisarsinnaanermut akuersissutip normua.
6) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
7) Umiarsualivik aallarfik.
8) Pisaqarsimagaanni usit suussusii annertussusiilu (oqimaassusiat tamakkerlugu) aammalu taakku sumi pisarineqarsimanersut. Umiarsuaatillit poortuutissani immikkut ilisarnaateqartitsippata, taakkunatigut imaasa suussusii angissutsinullu immikkoortiterneqarneri imaaliallaannaq takuneqarsinnaanatik, aalisalernermik nalunaarummi tassani ilisarnaatit isumaat nassuiarneqassaaq. Raajanik pisaqartoqarsimassappat taakku countikkaanut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkut suussusilerneqassapput countimut immikkoortuni tamani kilomut amerlassusii nalunaarutigalugit.
9) Aalisarunnaarnermik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut usingiaasoqarsimassappat (inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10-mi imm. 2 tamatumuuna takuuk):
Aalisakkat sorliit annertussusiilu (tunisassiarineqartut oqimaassusiat tamakkerlutilluunniit oqimaassusiat naatsorsuutigineqarnersoq nalunaarlugu) aammalu sumut usingiaasoqarsimanersoq. Umiarsuarmut allamut usingiaasoqarsimassappat aammattaaq nalunaarutigineqassaaq: Naalakkersuisut akuersissuteqarneranni ulloq.
10) Aalisarnissamik pilersaarutit, aalisarnerup qanoq ittuunissaa ilanngullugu aammalu imartami sumi (Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ilanngussaq takuuk) aalisarneq aallartissallugu pilersaarutigineqarnersoq. Kalaallit angallataasa nalunaarutigissavaat umiarsuarmi inuttat tamarmik aqqi, atorfii aamma CPR normui. Kingullermik aalisalernermik nalunaaruteqarnermut naleqqiullugu ikisut niusullu pillugit nalunaaruteqassagaanni taanna naammassaaq.
11) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
12) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 2. Aalisarnermut oqartussaaffeqarfimmi umiarsualivimmut tikitsinnani tamanna pillugu angallat nalunaaruteqassaaq (aalisarunnaarnermik nalunaarut). Nalunaarummi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (aalisarunnaarnermik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffia (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
5) Umiarsualivik tikitassaq aamma piffissaq tikiffissatut naatsorsuutigineqartoq (UTC).
6) Sapaatip akunnikkaartumik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut aalisakkanik assigiinngitsunik tamanik pisat (oqimaassusiat tamakkerlugu), imartanut ilanngussami taaneqartunut tamanut naatsorsuusiorlugit. Raajanik pisaqartoqarsimassappat taakku countinut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkoortunut immikkoortinneqassapput, countimut immikkoortuni tamani oqimaassusiat kilonik nalunaarlugu.
7) Sapaatip akunnikkaartumik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut usingiartoqarsimappat (inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10-mi imm. 2 tamatumuuna takuuk): Aalisakkat sorliit annertussusiilu (tunisassiarineqartut oqimaassusiat tamakkerlutilluunniit oqimaassusiat naatsorsuutigineqarnersoq nalunaarlugu) aammalu sumut usingiaasoqarsimanersoq. Umiarsuarmut allamut usingiaasoqarsimassappat aammattaaq nalunaarutigineqassaaq: Naalakkersuisut akuersissuteqarneranni ulloq.
8) Aalisalernermik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut angallatip pisai tamakkerlugit aalisakkanut assigiinngitsukkaanut (oqimaassusii tamakkerlugit) imartanut tamanut ilanngussami taaneqartunut naatsorsuusiorlugit.
9) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
10) Angallatip naalagaata aqqa.

Sumiissutsimik nalunaarutit

§ 8. Aalisalernermik nalunaaruteqarnerup kingornatigut (§ 4-mi imm. 1 aamma § 7-imi imm. 1 takukkit) a-ngallat ullut tamaasa nalunaaqutaq 1000 UTC-nngortinnagu piffissami tassani sumiinnerminik nalunaaruteqartassaaq (sumiissutsimik nalunaarut). Nalunaaruteqarnermi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (sumiissutsimik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Nalunaaruteqarnerup nalaani angallatip sumiiffla (allorniusanut sanimukartunut ammukartunullu aammalu minutinut aggornerinut taallugu).
5) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
6) Angallatip naalagaata aqqa.
Imm. 2. Angallatip Kalaallit Nunaata Kitaata imartaaniittup Tunumut killeqarfik qaangeruniuk, paarlattuanilluunniit, tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq (imartamiiffimmik nalunaarut). Nalunaarummi makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) Nalunaarutip suussusia (imartamiiffimmik nalunaarut).
2) Angallatip aqqa.
3) Angallatip radiokkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
4) Imartami sorlermi (ilanngussaq takuuk) aalisarneq aallartinneqassanersoq pilersaarutigineqarnersoq.
5) Nalunaaruteqarnermi ulloq nalunaaquttallu qassinngornera (UTC).
6) Angallatip naalagaata aqqa.

Nalunaarutinik nassiussineq

§ 9. §§3-8 malillugit nalunaarutit kalaallisuujussapput, danskisuujussallutik tuluttuujussallutilluunniit.
Imm. 2. Nalunaarutit telegrammiutigineqassapput imaluunniit sinerissami radio aqqutigalugu oqarasuaatigineqassallutik KANUAANA-mut (telegramadressia: LICENSKON) imaluunniit telex (telexip normua: 90400) imaluunniit telefax (faxip normua: 2 32 35) aqqutigalugit nassiunneqassallutik.
Imm. 3. Nalunaarut telex aqqutigalugu nassiunneqassappat kisitsisit tamarmik aamma sumiissutsinik kisitsisilersuinerit taanilersorneqassapput kisitsisinik ungaluutini malitsilertarlugit (assersuut: 1010 kg saarulliit imatut nassiunneqassaaq "en nul en nul (1010) kg saarulliit"). Telex aqqutigalugu nalunaarutit ukununnga nassiunneqartassapput; KANUAANA-mut aamma Grønlands Kommandomut (GLK - telexiata normua 90502, faxiata normua 10 112).

Umiarsuup allattaaviini immersugassaq

§ 10. Aalisariutit 50 BRT/BT 90-inik angissusillit taakkuninngaluunniit anginerusut taamatullu angallatit §§1 aamma 2 malillugit nalunaarummi matumani pineqartut tamarmik umiarsuup allattaaviinut allattuisussaapput, taakkunani ullut tamaasa makku pillugit paasissutissanik allattuisoqartassalluni:
1) Qalorsuarnik kilisannerit tamarmik aallartinneqarneranni naammassineqarnerannilu imaluunniit ningittakkanik qassutinilluunniit ningitsinerni tamani piffissaq UTC malillugu (nalunaaquttap akunneri minutillu taallugit), sumiiffik (allorniusat sanimukartut ammikartullu aammalu minutinut aggorneri taallugit) aammalu itissuseq (meterit ilivitsukkaarlugit taallugu).
2) Qalorsuarnik kilisannerni tamani imaluunniit ningittakkersornerni qassusersornerniluunniit tamani pisat annertussusii aalisakkanut assigiinngitsunut immikkoortiterlugit.
3) Ullormi qaangiuttumi qalorsuarnik kilisannerni tamani imalunniit ningittakkersornerni qassusersornerniluunniit tamani piniutit assigiinngitsut atorneqartut.
4) Ningittakkanik qassutinilluunniit ningitsinerni tamani oqummersat qassutilluunniit atorneqartut amerlassusii.
5) Kilisannerni tamani pisanik atuineq, tassa imaappoq taakku tunisassiassanut sorlernut piareersarneqarnersut. Raajartat countinut (kilomut agguaqatigiissillugu amerlassusii) immikkoortunut immikkoortinneqassapput, countimut immikkoortuni tamani oqimaassusiat kilonik nalunaarlugu.
6) Aalisalernermik nalunaaruteqarnerup kingulliup kingornatigut angallatip pisai tamakkerlugit aalisakkanut assigiinngitsukkaanut aalisarfiusuni tamani ullut tamaasa naatsorsuusiorlugit, Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu ilanngussami taaneqartunut.
Imm. 2. Kalaallit angallataasa umiarsuup allattaaviinik allattuinermut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat umiarsuarnut allattaaviliaat atussavaat. Angallatit nunani allani nalunaarsorneqarsimasut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat umiarsuarnut allattaaviliaat imaluunniit immersuiffissat EF Kommissionip peqqussutaani nr. 2807/83-imi 22. september 1983-imeersumi Ilanngussaq 11-miittutut ittut atussavaat.
Imm. 3. Umiarsuup allattaaviini immersugassat atorneqartut naqitigaassapput tulleriiaanillu normulersorneqarsimassallutik. Umiarsuaq aalisalernermik nalunaaruteqarsimatillugu ullut tamaasa umiarsuup allattaaviini immersugassat ataaseq atorneqartassaaq aammalu umiarsuup allattaaviini immersugassat naqitami rmulersukkat tulleriiaarneri malillugit atorneqassapput. Immersugassat atortussaajunnaarsinneqartut iginneqassanngillat, kisiannili immersugassanut atorneqarsimasunut ilanngullugit uninngatinneqartassallutik, taamaalilluni normuisa tulleriiaarnerat tamatigut amigaateqartoqassanani.
Imm. 4. Umiarsuit allattaaviini immersugassani allannernik kukkusanik aaqqiinerit ataasiinnarmik paasineqarsinnaasuussapput. Aaqqiinermut lakki imaluunniit alla kukkulluni allatamik matusisoq atorneqassanngillat, taamaallaalli qaavisigut titarneqartassallutik.
Imm. 5. Umiarsuit allattaaviini immersugassani assigiit marluk atortussaajunnaarsitsisoqarsimappat taakku ilanngullugit angallatip umiarsualivissinneri tamaasa uunga nassiunneqartassapput: KANUAANA, Box 501, 3900 Nuuk.
Imm. 6. Umiarsuit allataaviini immersugassat tamarmik kopiivi ukioq mannameersut ukiumillu siulianeersut umiarsuarmi pigineqassapput.

Ittujaarsuineq

§ 11. Angallatit § 2-mi imm. 1-imi taaneqartut pisat tunisassiassatut piareersarneqarsimasut imatut ittujaartassavaat aalisakkat assigiinngitsut tamaasa immikkoortillugit ittujaartassallugit. Aalisakkat assigiit usilersortarfimmi assigiinngitsunut ittujaarlugit inissinneqarsinnaapput, kisiannili aalisakkanit allanit erseqqissumik immikkoortinneqarsimassallutik. Kiisalu raajat qalipaajakkat, uutat uunneqanngitsullu qerititat tamaasa immikkoortillugit ittujaarneqassapput.
Imm. 2. Angallatit imm. 1-imi taaneqartut ittujaarsaanermut pilersaaruteqassapput usilersortarfmni tunisassiat inissisimanerinik aamma umiarsuarmi tunisassiat tonsinngorlugit annertussusiinik takutitsisumik. Ittujaarsaanermut pilersaarusiaq angallatip useerunnissaata tungaanut umiarsuarmi pigineqassaaq.
Imm. 3. Ittujaarsaanermut pilersaarusiaq ullormut siulianut nalunaaqutaq 0000 UTC-miit nalunaaqutaq 2400 UTC-mut naatsorsuullugu ullut tamaasa allattuiffigineqartassaaq.

Usingiaaneq

§ 12. Angallat sunaluunniit Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffiani aalisarsimasoq aamma kalaallit angallataataat sunaluunniit Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffiata avataani aalisarsimasoq usingiaanerup kingornatigut qaammat ataaseq qaangiutsinnagu KANUAANA-mut, Box 501, 3900 Nuuk uppernarsaammik nassiussaqassaaq. Arlaleriarluni usingiaasoqartillugu usingiaanerit ataasiakkaat tamarmik uppernarsaaserneqassapput.
Imm. 2. Uppernarsaatip imarissavai aalisakkat aalisakkanillu tunisassiat nioorameqarsimasut katillugu annertussusiannik paasissutissat, taakku aalisakkanut assigiinngitsunut tunisassiallu qanoq ittuunerinut immikkoortillugit. Taanna makku pillugit paasissutissanik ilaqartinneqassaaq:
1) Ulloq usingiaaviusoq.
2) Ulloq angallatip kingullermik aalisarunnaarnermik nalunaaruteqarfia.
Imm. 3. Kalaallit angallataataat uppernarsaammut tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni nunami tunisassiorfimmut tunisinermut uppernarsaatit (tunisinermi allagartat) assilineqarnerinik aamma umiarsuaatillit nunanut allanut tunisimasaminnik nalunaarutaasa assilineqarnerinik nassiussaqassapput.

Nakkutilliineq

§ 13. Angallatit nalunaarummik matuminnga malinnittussaatitaasut pisussaatitaapput KANUAANA-mik, GLK-mik politiinillu suliffeqarfiit taakku suliassaminnik ingerlatsineranni suleqateqassallutik, Aalisarnermut inatsimmi §§ 22 - 27 takukkit.
Imm. 2. Angallatit pisussaapput KANUAANA-p, GLK-p politiillu sulisui akornutissaqanngitsumik umiarsuarmi immikkoortortaqarfmnut tamanut nakkutilliinermut attuumassuteqartunut akornutissaqanngitsumik tikitsisinnaatissalugit, taamatuttaaq angallatip ilisimasortamut majuartarfii maleruagassat Danmarkimi Søfartsstyrelsip tamakku pillugit atulersissimasai naapertorlugit atorsinnaatissallugit.

Pineqaatissiissutit

§ 14. Nalunaarummi aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik, aalisarnermut atortunik atorneqartunik arsaarinninnermik, angallatip pisaanik tamanik imaluunniit taakku nalinginik, pisat inatsisit malillugit aalisarnikkut pissarsiarineqartutut uppernarsarneqartut ilanngunnagit, aamma/ imaluunniit aalisarsinnaanermut akuersissummik atuisinnaajunnaarsitsinermik kinguneqassaaq. Tamakku pillugit suliassat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit suliarineqartassapput.

Atuutilerfia

§ 15. Nalunaarut atuutilerpoq 1. januar 1994-imi.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu aalisarnermik nakkutilliineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 32 10. december 1987- imeersoq aamma nr. 28 27. december 1988-imeersoq atorunnaarsinneqarput.

Nuummi, ulloq 24. september 1993-imi.

Hans Iversen

/

Henrik Leth

Ilanngussaq (Imartaq Pisassaqarfík) (pdf-format)

Ilanngussaq (Kitaa) (JPEG- format)

Ilanngussaq (Tunu) (JPEG-format)