Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 20 ulloq 29. juli 1993-imeersoq arfernik angisuunik piniarnermut tunngasoq.

Inuutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu inatsisartut inatsisaanni nr. 12 ulloq 22. november 1984-imeersumi § 4, §§ 6 aamma 7 kiisalu § 9 allannguullu inatsisartut inatsisaat nr. 4 16. maj 1990-imeersoq kiisalu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 12. november 1980-imeersumi § 2, imm. 1, § 18 aamma § 19 naapertorlugit makku aalajangersarneqarput:

 

§ 1. Oqaaseq "Arfernik angisuunik" nalunaarummi uani isumaqarpoq tikaagulliit aammalu arferit tikaagullinnit anginerit.

§ 2. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusumi arferit angisuut aallaarsareqqusaanatillu pisareqqusaanngillat.
Imm. 2. Tikaagulliusaat tikaagulliillu malittarisassami imm. 1-mi inerteqqummi pineqanngillat.

 

Tikaagulliussaat

§ 3. Tikaagulliusaat 15,2 meterimik takinerit, akuersissummik peqartunit pisarineqarsiinnaapput. Tikaagulliusaat piaqqisartut piaraalluunniit aallaarsareqqusaanngillat pisareqqusaanatillu.
Imm. 2. Akuersissummik peqartut kisimik tikaagulliusaarsinnaapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut arfanniarnermi akuersissutinik ukiumi pineqartumi agguaassinermi ilaatigut piniariaatsit kingunerinik naliliinissamik piumasaqaateqarsinnaapput.

§ 4. Naalakkersuisut ukiut tamaasa nalunaarutigissavaat tikaagulliusaat amerlanerpaamik qassit ukioq taanna Kalaallit Nunaata kitaani kommuneni ataasiakkaani pisarineqarsinnaassanersut.

§ 5. Qamutilik 50 mm-inik taakkuluunniit sinnerlugit sulloqqortussusilik (kaliber) tuukkarlu qaartartortalik Naalakkersuisunit akuerineqarsimasut kisiisa tikaagulliusaarniarnermi sakkugeqqusaapput.
Imm. 2. Tikaagulliusaarniarnerit tamaasa qamutilik saniatigut ataatsimik qaartartulimmik tuukkassamaateqartinneqartassaaq. Angallatit tamarmik allunaasanik aminnerpaamik 20 mm-iusunik aleqassapput puttaqutinillu arferup kivisoorutiginnginnissaanut naammattimik angallammiititaqassallutik.
Imm. 3. Tuukkap qaartartortallip atornissaanut pikkorissarnikut tassungalu uppernarsaatillit kisimik taamakkuninnga pisisinnaapput passussisinnaallutillu.
Imm. 4. Tuukkat qaartartortallit taamaallaat tunineqarsinnaapput uppernarsaammik akuerineqarsimasumik takutitsisoqarpat, tak. imm. 3.
Imm. 5. Kommunalbestyrelsep tikaagulliusaarniarnissamut akuersissut ataaseq
1) angallammut ataatsimut minnerpaamik 36 fod-itut angitigisumut tunniussinnaavaa imaluunniit
2) angallatinut marlunnut minnerpaamik 30-tut angitigisunut tunniussinnaavaa.
Imm. 6. Angallatit imm. 5-imi taaneqartut amooruteqassapput (line imaluunnit trawlspil-imik).

 

Tikaagulliit

§ 6. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusumi tikaagulliit taamaallaat aprilip aallaqqaataaniit decemberip 31-iat ilanngullugu pisarineqarsinnaapput. Tikaagulliit piaqqisartut piaraalluunniit aallaarsareqqusaanngillat pisareqqusaanatillu. Tikaagulliit sassaniittut sukkulluunniit pisarineqarsinnaapput.
Imm. 2. Akuersissummik peqartut kisimik tikaagullinniarsinnaapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut arfanniarnermi akuersissutinik agguaassinermi ukiumi pineqartumi, ilaatigut piniariaatsit kingunerinik naliliisinnaanissamik piumasaqaateqarsinnaapput.

§ 7. Ukiut tamaasa Naalakkersuisut nalunaarutigissavaat tikaagulliit amerlanerpaamik qassit ukioq taanna Kalaallit Nunaata kitaani Tunullu imartaani pisarineqarsinnaassanersut.
Imm. 2. Taamatuttaarlu Naalakkersuisut ukiut tamaasa Kalaallit Nunaata kitaani kommuneni ataasiakkaani ukioq taanna tikaagulliit amerlanerpaamik qassit pisarineqarsinnaassanersut nalunaarutigissavaat.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata tunuata imartaani tikaagulliit pisassiissutigineqartut Tasiilap Ittoqqortoormiillu kommuneesa nammineq qanoq agguataassanerlugit isumaqatigiissutigissavaat.

§ 8. Qamutillit 50 mm taakkuluunniit sinnerlugit sulloqqortussusillit (kaliber) tuukkarlu qaartartortalik Naalakkersuisunit akuerineqarsimasoq kisiisa tikaagullinniarnermi sakkugeqqusaapput.
Imm. 2. Angallat qamutililik amooruteqassaaq (line- imaluunniit trawlspil-imik).
Imm. 3. Arfeq pissataq piaartumik toqunneqassaaq. Nangitsineq pissaaq arferup niaquatigut tuukkarmik qaartartortalimmik imaluunniit qoorortuunik 7,62 mm-inik qaangerluguluunniit sulloqqortussusilinnik aallaallugu. Aallaasit eqqarasuartartut eqittaannakkallu arfanniarnermi atorneqassanngillat.
Imm. 4. Tuukkap qaartartortallip atornissaanut pikkorissarnikut tassungalu uppernarsaatillit kisimik taamakkuninnga pisisinnaapput passussisinnaallutillu.
Imm. 5. Tuukkat qaartartortallit taamaallaat tunineqarsinnaapput uppernarsaammik akuerineqarsimasumik takutitsisoqarpat, tak. imm. 4.

 

Piniariaatsit aamma pisap atorneqarnissaa

§ 9. Qamutillit tikaagulliusaarniarnermi tikaagullinniarnermilu atorneqartartut ima pitsaatigissapput paarilluagaatigissallutillu atornerini inunnik ajoqusertoqarsinnaassanani. Taamatuttaaq arfanniarnermi atortut ima pitsaatigissapput toqusaaneq sukkanerpaamik pisinnaassalluni.
Imm. 2. Qamutillit tamarmik allattorneqarsimassapput misissorneqariissallutillu KlS-imit (Angallatinut siunnersuisoqarfik) imaluunniit suliffeqarfimmit allamit Naalakkersuisut akuerisimasaannit, kingusinnerpaamik ulloq 31. marts 1994.
Imm. 3. Qamutillit misissorneqarsimanngitsut imm. 2-lu naapertorlugu akuerineqarsimanngitsut arfanniarnissamik akuersissummik tunineqarnissamik ilimasussanngillat.

§ 10. Naalakkersuisut ataatsimoorluni piniarnermi amerlassusissai aalajangikkanik qamutilimmik tuukkartalimmik sakkoqanngikkaluarluni tikaagullittassiisinnaapput. Taamatut akuersissuteqartoqarsinnaavoq pisaqarnissaq nunaqqatigiinnut pingaaruteqarluinnarpat, kiisalu kutterit tukkartalinnik qamutilillit neqinik naammattunik pissarsisinnaanngippata.
Imm. 2. Arfanniarnermi akuersissutinik agguaassinermi naalakkersuisut piumasaqaateqarsinnaapput ukiumi pineqartumi, ilaatigut piniariaatsit kingunerinik naliliisinnaanissamik.
Imm. 3. Naalakkersuisut umiatsiaararsorluni tikaagullinniarnissamik immikkut akuersissutit kommunenut agguaatissavai KNAPK KANUKOKA-lu suleqatigalugit, nuna tamakkerlugu arfattassat agguaanneqarneri malillugit.
Imm. 4. Naalakkersuisut akuersissuteqarnissaanni piumasaqaatigineqarput,
1) piniarneq ataatsimoorluni piniarnerussasoq piniarnermi ataatsimi ikinnerpaamik angallatinit tallimanit peqataaffigineqartoq,
2) piniarneq ingerlanneqassaaq aallaasit minnerpaamik 7,62 mm-mik sulloqqortussusillit anginerilluunniit sakkugalugit,
3) angallatit tamarmik unaaqassapput (tuukkartalinnik), aleqassallutik aminnerpaamik 12 mm-iusunik puttaqutaateqassallutillu arferup kivisoorutiginnginnissaanut naammattunik,
4) piniarneq aallartinneqassanngilaq peqataasussat akuersissummik piginneqataasut tamarmik piniarnerup aallartinneranik nalunaarfigineqareersinnagit,
5) piaarnerpaamik tikaagullik toqusarneqassasoq.

§ 11. Kinaluunnit tikaagullimmik tikaagulliusaamilluunniit pisaqartoq peqquneqarpoq pisap nerineqarsinnaasortai tamaasa atussallugit. Pisaq tamarmi akuersissummik piginnittumit atorneqarsinnaanngippat tunineqarsinnaanngippalluunnit, pisaqartoq peqqusaavoq nunaqarfigisami inui pisami sinnerinik tunissallugit.
Imm. 2. Pisap perlukuinik kivisitsineq pissaaq kivisitsiviup eqqaani angallanneq, aalisarneq imaluunniit piniarneq akornusersinnaajunnaarlugu.

 

Akuersissutit nakkutilliinerlu

§ 12. Kommunalbestyrelse pisassat qanoq amerlatiginissaannut tunngatillugu Naalakkersuisut aalajangiisimanerisa iluanni akuersissummik normuleriikkamik pigisalimmut ataatsimik tikaagulliusaarsinnaatitsisumik imaluunniit ataatsimik tikaagullissinnaatitsisumik, tunniussissaaq.
Imm. 2. Akuersissutit qinnuteqareernikkut, aatsaallu aalisartut piniartullu peqatigiiffiannik isumasioqatiginnereernerup kingorna tunniunneqartassapput. Akuersissutit allanneqartassapput allaffissianut normulersukkanut Aalisarnermut, piniarnermut nunaateqarnermullu pisortaqarfiup kommunenut nassiussimasaanut.

§ 13. Kommunemut arfattassiissutit tamarmik ataatsikkut agguaanneqassapput.
Imm. 2. Kommunalbestyrelse akuersissutinik tunniussisinnaavoq inunnut makkununnga
1) inuutissarsiutigalugu aallaaniarsinnaanermut allagartalinnut, aammalu
2) a) tuukkartalimmik qamutililimmik angallatilinnut kiisalu tuukkaq qaartartortalik pillugu atuisinnaanermut pikkorissarsimanermik allagartalinnut; ikinnerpaamik angallammi inuttap ataatsip pikkorissarneq qulaani taaneqartoq ilaaffigisimassavaa, imaluunniit
b) ataatsimoorluni piniarnissamut immikkut akuersissummik piginnittut, takuuk § 10.
Imm. 3. Ataatsimoorluni arfanniarsinnaanermut akuersissut, piniarnermi akisussaasutut (aquttumut) toqqarneqarsimasumut, tunniunneqassaaq. Piniaqataasut aqqi akuersissutip tunuanut allanneqassapput.
Imm. 4. Akuersissutit ukiup aallartinneraniit naaneranut taamaallaat atuupput, § 14, imm. 4-li takuuk.

§ 14. Kommunalbestyrelsep akuersissutit pisassiissutigineqarsimasunut naapertuuttut, tunniussimalereeraangagit, akuersissutinik tunineqarsimasut aqqi, akuersissutaasa normui angallatillu GR-normui Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu pisortaqarfimmut ilisimatitsissutigissavai, kingusinnerpaamik 1. marts.
Imm. 2. Akuersissut tunniunneqarsimasoq atortussaajunnaassaaq, kitaani tikaagullik pisarineqarsimappat pissanneqarsimappalluunniit. Imm. 3. Akuersissut tunniunneqarsimasoq atortussaajunnaassaaq Tunumi tikaagullittassat aammalu Kitaani tikaagulliusaartassat pisarineqaraangata.
Imm. 4. Akuersissut tunniunneqarsimasoq, ukiakkullu agguaasseqqinneq pitinnagu atorneqanngitsoorsimasoq agguaateqqitassanut ingerlaannartumik ilanngunneqassaaq, taassumalu kingorna akuersissummik piginnittuusimasup atorsinnaajunnaassavaa.
Imm. 5. Naalakkersuisut paasissagaluarunikku kommunemi akuersissutitaqanngitsumik tikaagulliusaartoqarsimasoq, tikaagullimmik pisaqartoqarsimasoq pissaasoqarsimasorluunniit, imaluunniit ukiumut tikaagulliusaartassiisutinik pisaqartoqarsimasoq imaluunniit tikaagullittassiissutinik amerlanerusunik pisaqartoqarsimasoq pissaasoqarsimasorluunniit, taava Naalakkersuisut ukioq taanna imaluunniit ukiumi tullermi pisassiissutigineqartut ikilisissinnaavaat. Ikilisitsineq tikaagullinnut tikaagulliusaanulluunniit tunngatinneqarsinnaavoq, apeqqutaatinnagu pisassani sorlerni akuersissutitaqanngitsumik pisaqartoqarsimanera sinniisoqarsimaneranilluunnit.
Imm. 6. Arfernik eqqissisimatitanik pisaqartoqartillugu pissaasimasoqartilluguluunniit ukioq taanna imaluunniit ukiumi tullermi kommunemi unioqqutitsiviusumi pisassiissutigineqartut ikilisinneqarsinnaapput.

§ 15. Tikaagulliusaartat imaluunniit tikaagullittat tuniniarlugit aallartinneqarsinnaanngillat pisaqarsimaneq kommunep allaffianiit imaluunniit taassuma immikkoortortaqarfianiit akuersissummi naqissuserlugu uppernarsarneqartinnagu.
Imm. 2. Allaffilli matoqqappat tuniniaaneq aallartinneqarsinnaavoq allaffik ammarpat erngiinnaartumik akuersissut pisaqarsimanermut uppernarsaatitut naqissusertikkiartussagaanni.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartoq akuersissuteqarsinnaavoq akuersissutip assilineqarneratigut pisamik taassumaluunniit ilaanik tuniniaasinnaanermut. Assilineqarnerani takuneqarsinnaassaaq pisarineqarsimasoq kommunemi oqartussaasunit uppernarsarneqarsimasoq.

§ 16. Kommunalbestyrelsep aalajangersinnaavaa akuersissut imaluunniit akuersissutit tunniunneqarsimasut tamarmik kommunep iluani nuunneqassasut imaluunniit atortuujunnaarsinneqarsimasut allakkatigut, telefaxikkut, radiokkut, aviisitigut imaluunniit tamakku assigisaasigut nalunaarutigineqarsimanerisa kingorna. Naalakkersuisut tamanna pillugu immikkut nalunaarfigineqassapput.
Imm. 2. Nalunaaruteqartoqareerpat akuersissummik pigisalik pigisallilluunniit akuersissut kommunalbestyrelsemut utertissavaat.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommunalbestyrelse piumaffigisinnaavaat akuersissutit tunniunneqarsimasut atortuujunnaarseqqullugit, imm. 1 naapertorlugu, kommunalbestyrelsep piffissaq eqqorlugu arfattat pissatallu Naalakkersuisunut nalunaarutigisimanngippagit, Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat arfattat pissatallu nalunaarutigineqartarnerannut
tunngasoq malillugu.
Imm. 4. Naalakkersuisut KNAPK-mik KANUKOKA-millu tusarniaaqqaareernermikkut radiokkut tusagassiuutitigullu allatigut nalunaarutigisinnaavaat, akuersissutit tunniunneqarsimasut nalunaaruteqartoqarniariartoq kommunenut allanut nuunneqartut imaluunniit atortuujunnaartut. Tamatuma kingorna akuersissutit utertinneqassapput, tak. imm. 2.

§ 17. Aalisarnermi, piniarnermi nunalerinermilu pisortaqarfiup KNAPK KANUKOKA-lu suleqatigalugit tikaagulliusaat tikaagulliillu pisassat sinneruttut agguaateqqissavai. Taamaatut agguaassinissaq sulissutigineqassaaq kingusinnerpaamik oktoberip 15-iat. Arfanniarneq inerteqqutaavoq agguaasseqqinnissaq ullormik ataatsimik sioqqullugu, aatsaallu nangeqqinneqarsinnaallunili kommune KNAPP peqatigalugu nutaamik agguaasseqqereerpat. Pisassat sinneruttut taamaallaat agguaateqqinneqassapput kommunenut Sisimiuniit Nanortalik ilanngullugu.
Imm. 2. Agguaasseqqinnerup inernera piumasaqaatillu nalunaarutigineqassapput sapinngisamik radio tusagassiuutillu allat aqqutigalugit.
Imm. 3. Septemberip aallaqqaataaniit agguaasseqqinnissap tungaanut Kangaatsiaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat aammalu Qeqertarsuup kommuneeni pisarinngitsuukkat agguaateqqinneqarsinnaapput. Agguaasseqqinneq KNAPP peqatigalugu ingerlanneqassaaq.
Imm. 4. Imm. 3-mi kommunet pineqartut agguaasseqqinniarnermik aalajangiussaqarunik Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu pisortaqarfimmut sap. ak. sioqqullugu tamanna nalunaarutigissavaat. Aamma nalunaarutigineqassaaq agguaasseqqinnerup inernera.

§ 18. Kinaluunniit arfassimasoq pisussaavoq mattaminermik neqiminermillu misissugassamik kommunemut tunniussissalluni pilareernerup kingunitsiaannguagut, nalunaarutigalugulu pisap suussusaa, ulloq pisaqarfiullu sumiissusaa. Misissugassaq puussiamut aanaveersaatitalimmik imalimmut immiunneqassaaq Grønlands Fiskeriundersøgelse-p tunniussimasaanut.
Imm. 2. Kommunep misissugassaq taanna paasissutissat piumasarineqartut ilanngullugit Grønlands Fiskeriundersøgelser-mut nassiutissavaa.

 

Immikkut akuersissut

§ 19. Naalakkersuisut ilisimatusaatigalugu misissuinernut nalunaarummi aalajangersakkaniit immikkut akuersissuteqarsinnaapput.

 

Avammut annissinissaq pillaasinnaanerlu

§ 20. Aningaasarsiutiginiarlugu arferup neqaanik avammut annissisoqassanngilaq. § 19 malillugu arferit pisat ilamernganit avammut annissisoqarsinnaavoq.

§ 21. Akiliisitaasinnavoq §§ 2 aamma 3-mik, §§ 5 aamma 6-mik, §§ 8 aamma 9-mik, § 10, imm. 4-mik, § 11-mik, §§ 14, 15 aamma 16, imm. 2-mik, § 18 kiisalu § 20-mik unioqqutitsisumut.
Imm. 2. Nalunaarummi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit arsaarinninnermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 3. Akiliisitaanermut suliat kiisalu arsaarinninnermut suliat inatsisartut inatsisaat inuutissarsiutigalugu piniarnermut tunngasoq naapertorlugu suliarineqartassapput.
Imm. 4. § 9-mik unioqqutitsisut aatsaat akiliisitaasinnaapput 31. marts 1994-ip kingorna.

§ 22. Nalunaarut atortuulissaaq august-ip aallaqqaataani 1993.
Imm. 2. Tamanna ilutigalugu nalunaarut nr. 41 18. december-imeersoq arfernik angisuunik piniarnermut tunngasoq atortuujunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. juli 1993.

Hans Iversen

/

Henrik Leth