Piujuartitsinissaq siunertaralugu aalisarnerup teknikkikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 14. januar 1993-imeersoq
Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 17, 22. oktober 1990-meersoq inatsisartut inatsisaatigut nr. 24, 29. oktober 1992-imeersukkut allanngortinneqarsimasoq naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:
§ 1. Nalunaarut imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarut kapisilinniarnermut eqalunniarnermullu atuutinngilaq.
Imm. 3. "Tunngaviusumik killissarititat" nalunaarummi matumani tassaapput killissarititat statsministereqarfmp imartat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisai pillugit nalunaarutaani nr. 629-imi, 22. december 1976-imeersumi 176-imi, 14. maj 1980-imeersumi aamma nr. 637-imi, 6. september 1991-imi aalajangersarneqarsimasut.
Imm. 4. Angallatip angissusaanut uuttuut (målebrev) aalajangiisuuvoq angallammut pineqartumut nalunaarummi useqarsinnaassutsimut killigititaq sorleq atorneqassanersoq.
Nigartussutsit minnerpaaffissaat
§ 2. Nalunaarummi matumani nigartussuseq nalunaarneqartoq tassaavoq nigartap tamakkerluni iluatungimigut uuttuutaa. Nigartussuseq qalorsuup immikkoortuanut suugaluartumulluunniit atuuppoq, ilanngunnagit imm. 3, b-mi) ataani taaneqartutut takuneqarsinnaasut. Nigartat kippaarilluinnartut (sanerai tamarmik takeqqatigiilluinnartut) aammalu sananeqaammik assigiimmik sanaat kisimik atoqqusaapput.
Imm. 2. Aalisakkat imm. 3-mi, 4-mi, 5-milu taaneqanngitsut kilisalluni aalisarneqartillugit nigartap minnerpaaffissa 140 mm-inik annertussuseqarpoq. Tamatumanili pineqanngilaq qalorsuit ikerinnarsiutit atorlugit suluppaagarniarneq (Sebastes Mentella), tassani nigartap minnerpaaffissaa 100 mm-iulluni.
Imm. 3. Kinguppanniarnermi angallatinut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasunut pisamik ilaannik 30% sinnerlugu angallammi nioqqutissiorsinnaanermut akuersissutitalinnut angallatinullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunut makkua atuupput:
a) 31. marts 1993 ilanngullugu nigartat minnerpaaffissaat 40 mm atuuttuupput.
b) 1. april 1993-imiit nigartat minnerpaaffissaat qalorsuit isuinut kingullernut 15. meteriusunut (codend il.il.) 55 mm. atuutissapput. Qalorsuit sinnerinut minnerpaaffissaq 40 mm-iuvoq.
c) 1. april 1994-imiit qalorsuit ilaannut sunulluunniit nigartat 55 mm-inik angissuseqassapput.
Imm. 4. Angallatinut kinguppanniarnermi atorneqartunut allanut § 2, imm. 3-imi taaneqarsimanngitsunut makkua atuupput:
a) Angallatinut angissutsit uuttuutaasa allassimaffiat naapertorlugu 75 BRT/BT 120-init anginerusunut, nigartat minnerpaaffissaat 40 mm-inik angissuseqassapput.
b) Angallatinut angissutsit uuttuutaasa allassimaffiat naapertorlugu 75 BRT/BT 120-init minnerusunut, qalorsuit nigartaat minnerpaaffissaqanngillat.
Imm. 5. Eqalukkanik, ammassanik, saarulliusaanik, ammassassuarnik, putooruttunik qaleruaqanngitsunillu aalisarnermi qassutit nigartaasa minnerpaaffissaat 16 mm-inik annertussuseqarput.
Imm. 6. Qassusersorluni qaleralinniarnermi qassutit nigartaasa minnerpaaffissaat 110 mm. annertussuseqarput.
Imm. 7. Piniutitimmikkoortuni 2-miit 6-imutaalajangersakkanitminnerusunik nigartallit angallammiitinneqaqqusaanngillat, aalajangersorluarneqarsimanngikkunik poortorsimallutillu, taamaalilluni imaaliallaannaq atorneqarsinnaajunnaarsillugit.
Nigartussutsit uuttorneqartarnerat
§ 3. Piniutini qassutini qalorsuarnilu nigartat nerutussusissaat ilanngussami nalunaarsukkat malillugit aalajangerneqartarpoq.
Atortut qassutinut/qalorsuarnut aalajangikkat
§ 4. Nigartussusissat pillugit aalajangersakkat atuuttut qanoq ikkaluarpataluunniit atortussat immikkoortuni 2-mi, 3-mi 4-milu taaneqarsimasut taamaattoq qalorsuit ataatungaannut qulaatungaannulluunniit aalajangerneqarsinnaapput nungullarsaaneq annikillilerniarlugu aamma/imaluunniit qalorsuit ninngunerulersinniarlugit.
Imm. 2. Qalut qajannaarsuutit. Atortup affaani kingullermi qalunik qajannaarsuutinik ataasiinnavinnik ikkussisoqarsinnaavoq. Qalut qajannaarsuutit nigartaat minnerpaamik qalut ilorliit nigartaannit marloriaammik annertunerussapput. Qalut qajannaarsuutit kaajallallugit takissusaat tassani qalut ilorliit kaajallallugit takissusaannit annerussaaq.
Imm. 3. Ataatigut nungullarnaveeqqutit. Atortut suugaluartulluunniit (tingerlaatissiaq, qalut il.il.) qalut ataannut affaanut kingullermut ikkunneqarsinnaapput. Nungullarnaveeqqutit tassani qalorsuit kaajallallugit takissusaata affaa sinnerlugu qallersimassanngilaat.
Imm. 4. Rundstropit qajannaarsuutitut atorneqarpata taakkua tassani qalut kaajallallugit takissusaata annerpaap 60 % -ianit naanneroqqusaanngillat. Rundstropit akornanni ungasissuseq minnerpaamik 1 meteriussaaq. Qalut qajannaarsuutit rundstropillu ataatsikkut atorneqarpata rundstropit qalunut qajannaarsuutinut ikkunneqarsinnaanngillat.
Imm. 5. Atortussat immikkoortumi 2-mi, 3-mi 4-milu taaneqanngitsut atorneqaqqusaanngillat.
Ningittagarsorluni nataarnarniarneq
§ 5. Tunngaviusumik killissarititanit 3 sømilit akimorlugit avasinnerusumi nataarnarniarnermi siuttat 100 cm inorlugu takissusillit atoqqusaanngillat. Siuttat minnerpaamik 600 cm-inik akuttussuseqassapput.
3 sømilit iluanni aalisarnermut inerteqqutit
§ 6. Sumiiffiit sinerissap tunngaviusumillu killissarititaniit 3 sømilit avataanniittut pillugit makku inerteqqutaapput:
a) Uiluinniarluni assagiarsunniarluniluni aalisarneq eqqaassanngikkaanni angallatinut angallatip angissusiata nalunaarsorneqarnerani nalunaarsuutit naapertorlugit 75 BRT/BR 120-mik taannaluunniit akimorlugu angissusilinnut aalisarneq inerteqqutaavoq. Naalakkersuisulli taamannak aalajangersakkamit immikkut akuersissuteqarsimapput angallatinut tulliuttunut 1970-ilu sioqqullugu sanaajusimasunut pineqartumilu nalinginnaasumik qangaaniilli aalisartarsimasunut (atia/kaldesignalia): "Tobias Noahsen"/OZJO, "Anáse"/OUHK, "Qarsaaq"/OUUC. Angallatit tulliuttutimmikkut akuerineqarnikuupput tunngaviusumik killissarititat aamma 3 sømilitut killeqarfigititat akornanni aalisarsinnaanermut: "Imerissoq"/OULB, "Erimaat"/OZTZ, "Qavak"/OVOJ, "Qingaaq"/OWMZ, "Qillaq"/OYKA, "Isaarut"/OWXD, "Lampo"/OWES, "Hans"/OXFJ aamma "Lazarus"/OZTJ.
b) Ungusiniutit qalorsuilluunniit atorlugit saarullinniarneq, suluppaagarniarneq, nataarnarniarneq, qaleralinniarneq qeerarniarnerlu aalisariutinut tamanut inerteqqutaavoq.
c) Litra b)-mi aalajangersakkat taamatut oqaasertaqaluartut ungusiniutit qalorsuillu atorlugit saarullinniartoqarsinnaavoq Qaqortup pigisaani Sermersuumi (uku akornanni: 60°18,5'N - 60°26'N - 45°26'W - 45°' 19'W). Tamannali taamaallaat pisinnaavoq 200 meterit sinnerlugit ititigisumi aammalu angallatit angallatip angissusia pillugu nalunaarsuusiani nalunaarsukkat malillugit 50 BRT/BT 90, inorlugu angissusillit atorlugit.
Aalisakkat minnerpaaffissaat il.il.
§ 7. Saarulliit minnerpaaffigaat 40 cm qalerallillu minnerpaaffigalugu 56 cm-i. (sigguisa nuuiniit paperuisa sulussugutaasa nuuinut uuttorlugit).
Imm. 2. Kinguppannut minnerpaaffissaq tassaavoq 2 gram.
Imm. 3. Assagiarsunnut angutivissanut minnerpaaffissaq tassaavoq 9 cm qaleruaata qaavatigut uuttorlugu.
Aalisakkat ilaasa sumiiffinni aalajangersimasuni aalisaqqusaannginnerat
§ 8. Qalorsuarnik natersiutinik aalisarneq inerteqqutaavoq Kalaallit Nunaata Tunuani sumiiffimmi aalajangersimasumi allorniusamit sanimukartumit 67°00'N-imit aammalu sumiiffinnit ukunannga killeqartitaasumi:
- 67°00'N, 32°00'W
- 65°40'N, 32°00'W
- 65°30'N, 33°10'W
- 65°10'N, 34°00'W
- 65°10'N, 35°00'W
- 64°20'N, 36°20'W
- 63°55'N, 36°45'W
- 63'31'N, 38°45'W
- 63°27'N, 39°30'W
- 63°45'N, 39°30'W
- Kalaallit Nunaata Tunuani sumiiffik 63°45'N.
Imm. 2. Angallatit Kalaallit Nunaata kitaani suluppaagarniarsinnaasut saarullinniarsinnaanatilli suluppaagarniaqqusaanngillat sumiiffimmi allorniusamik sanimukartumik 64°30'N-mit titarnerillu uku akornannit killiligaasumi:
- 64°30'N, 55°00'W
- 61°30'N, 50°30'W
- Kalaallit Nunaata Kitaani sumiiffik 61°30'N.§ 9. Aalisarnermik Pisortaqarfiup imartaq aalajangersimasunik atortoqarluni aalisarfigeqqusaajunnaarsissinnaavaa, sumiiffimmi annertuvallaanikpisarisuuisoqartarpat. Tamanna pillugu nalunaarut tamanut saqqumiunneqassaaq tusagassiuutitigut, angallatinut sumiiffimmiittunut telegrammernikkut angallatillu pineqartut aalisariutaatileqatigiiffiinnut telefax-ikkut, nunani allamiut angallataannut aalisariutaatileqatigiinnuunngitsoq, kisiannili nunamipineqartumi aalisarnermik oqartussaasunut.
Imm. 2. Sumiiffik aalisarfigeqqusaanngitsoq ammaqqinneqarsinnaavoq, sumiiffimminakkutigisamikaalisarnerup takutippagu, sumiiffimmiaalisartoqarsinnaasoq pisarisuukkanut malittarisassat unioqqutinnagit.
Aalisariaatsit ilaasa inerteqqutaanerat
§ 10. Qaartartut, toqunartut imaluunniit ilisimajunnaartississutaasinnaasut kiisalu aallaasit aalisarnermi atoqqusaanngillat. Qupinnguallatsitsisarluni aalisartoqaqqusaanngilaq immikkut ittumik akuersissuteqarani.
Imm. 2. Qassutit kivisittakkat atorneqaqqusaanngillat basislinianiik avammut 3 sømilit avatannii aalisarnermi.
Pineqaatissiissutit
§11. Nalunaarummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaavoq. Angallammiit unioqqutitsisumikaalisartoqartillugu aalisarnermi atortuutit atorneqartut arsaarinniissutaasinnaapput, angallatip pisai tamakkerlugit taakkualuunniit nalingat, taakkununnga ilanngunnagit pisat, unioqqutitsisuunngitsumik aalisarnermi pisarineqarsimasut. Tamatumani suliassat inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni malittarisassat malillugit suliarineqartassapput.
Atortussanngortitaanera
§ 12. Nalunaarut atortuulissaaq 1. marts 1993.
Imm. 2. Atortuulernera ilutigalugu atorunnaassapput Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 2. april 1985-imeersoq, nr. 7, 16. marts 1987-imeersoq aamma nr. 14, 3. maj 1989-imeersoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 14. januar 1992
Hans Iversen/
Jørn Birk Olsen