Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 28, 30. oktober 1992-imeersoq.

 

Kapitali 1
Inatsisip siunertaa atuuffialu

§ 1. Inatsisikkut siunertarineqarpoq unammilleqatigiinnerup atugaanerulersinniarneqarnera taamaalillunilu nioqqutissanik sullissinernillu il.il. tunisassiornermi tuniniaanermilu sunniuteqarsinnaanerup sakkortusarneqarnissaa aamma unammilleqatigiinnermi pissutsit pillugit sapinngisamik annertuumik paasinarsaanikkut tuniniaaviusartuni salliusutut inissisimanerup atornerlunneqarsinnaanerata pinngitsoortinniarneqarnissaa, aamma unammilleqatigiinnermi killilersuutit ajoqutaasumik sunniuttarnerisa akiorneqarnerisigut.

§ 2. Inatsimmi pineqarput:
1) Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit aamma inuussutissarsiutinik ingerlatsisut kattuffii. §§ 11-miit 15-imut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut, immikkut tunngavigisaq malillugu ingerlanneqarnerat pisortanit aalajangiivigineqartartunut akuersissutigineqartartunullu, tassa pineqartuni pissutsit pisortanit aqutarineqarpata, atuutinngillat.
2) Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninilluunniit ingerlanneqartoq aamma nioqqutissanik sullissinernilluunniit il.il. tuniniaaviusartoq nioqqutissarsiniarfiusartorluunniit, inuussutissarsiornermi unammilleqatigiinnermut pingaaruteqartoq. §§ 11-miit 15-imut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut taama ittumut atuutinngillat.

§ 3. Aningaasarsiaqarnermi sulinermilu pissutsinut inatsit atuutinngilaq. Kisiannili Unaitimilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inatsimmik atuutsitsinerminut atugassatut soqutigisaqaqatigiiffiit suliffeqarfiillu aningaasarsianut sulinermullu tunngasunik paasissutissanik piumasaqarfigisinnaavai.

 

Kapitali 2
Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq

§ 4. Inatsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit atuutsinneqassaaq, taanna nammineerluni aalajangiisassalluni suliassat suut suliarineqassanersut, tamatumani inatsisip atuuffiini pissutsit pillugit naammagittaalliuutinik imaluunniit saaffiginnissutinik allanik takkuttoqarsimanera apeqqutaatinnagu.
Imm. 2. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq siulittaasoqassaaq arfinilinnillu ilaasortaqarluni. Siulittaasoq Naalakkersuisunit toqqarneqartassaaq. Ilaasortat allat Naalakkersuisunit ukiut sisamanut atuuttussamik toqqarneqartassapput. Ilaasortat inuussutissarsiornermi pissutsinut tamatigoortumik ilisimasaqassapput, taamatullu inatsisilerinermut, aningaasarsiornermut, aningaasalersuinermut aamma atuisunut tunngasunut pissutsinut. Siulittaasoq aamma ataatsimiititaliap ilaasortai pingasut inuussutissarsiutinut soqutigisanut attuumassuteqassanngillat.
Imm. 3. Ataatsimiititaliaq allattoqarfeqartinneqassaaq.
Imm. 4. Ataatsimiititaliap suliassai Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersartassavaat, taamatullu ataatsimiititaliap ilaasortaasa kajumissaatisisinneqartarnerat.

 

Kapitali 3
Paasinartuutitsineq

§ 5. Isumaqatigiissutit aalajangiiinerillu, tuniniaaviusartuni salliunerusutut sunniuteqartunit ingerlatsisoqartillugu ingerlatsisoqarsinnaatilluguluunniit taamatut isumaqatigiissuteqarnermiit aalajangiinermiilluunniit ullut 14-it qaangiutsinnagit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqassapput.
Imm. 2. Pissutsit allanngorneri tamakku pillugit nalunaarutiginnittoqarsimatillugu taamatuttaaq ullut 14-it qaangiutsinnagit nalunaarutigineqassapput.
Imm. 3. Isumaqatigiissutit aalajangiinerillu, imm. 1-imi aalajangersakkami pineqartut, piffissaliussaasup qaangiutinnginerani nalunaarutigineqanngikkunik atortussaatinneqassanngillat.
Imm. 4. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaarutiginnittarnermik erseqqinnerusumik maleruagassat aalaj angersassavai.

§ 6. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paasissutissat tamaasa taamatullu naatsorsuut.it, naatsorsuutinut atortut, allattukkanit paasiumasat, niuernermut pappialaatit allat aamma qarasaasiani paasissutissaatit sulinermini pisariaqartitani imaluunniit pissutsit inatsimmi aalajangersakkanut ilaanerannik aalajangiinissamut pisariaqartinneqartutut nalilerneqartut piumasarisinnaavai.

§ 7. Unammilleqatigiinneq naammattumik sunniuteqanngippat imaluunniit allanik immikkut ittunik pissuteqarluni unammilleqatigiinnermi pissutsit malinnaavigineqarnissaat imaluunniit akit pissusiinik paasinarsisitsinissaq pisariaqartinneqassappata, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap:
1) ukiut marluk tikillugit piffissaliisarluni suliffeqarfik kattuffilluunniit il.il. piffissap aalajangersimasup iluani akit, iluanaarutit, akikilliliissutit, iluanaarutisisitsissutit, niuertarfeqarnermi piumasaqaatit, aningaasalersuinikkut aaqqissuussaanikkullu attaveqarfiit il.il. pillugit erseqqinnerusumik suussusileeqqullugit ingerlaavartumik nalunaaruteqartaqqullugit piumaffigisinnaavai,
2) akiligassat allagartaat allallu akit naatsorsorneqarnerannut uppernarsaatit pillugit maleruagassat aalajangersarsinnaavai,
3) akinik annertussutsinillu nalunaaqutsersuineq allagartalersuinerluunniit pillugit maleruagassat aalajangersassavai.

§ 8. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq misissuisinnaavoq taakkuninngalu tamanut saqqummiussisinnaalluni, taakku unammilleqatigiinnermi pissutsit pillugit paasinarnerulersitsinissamut naleqquttuugaangata, taamaattorli § 10 takuuk. Unammilleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap pisortaqarfiit Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq malillugu akit iluanaaruteqartarnerillu pissusaannik misissuisinnaasut pisinnaatissinnaavai ataatsimiititaliaq sinnerlugu paasissutissanik pissarsiniarnissamut imaluunniit misissuinissamut, taamatullu ataatsimiititaliaq paasissutissanik tamanik pisortaqarfinnit pineqartunit pissarsiarineqartunik pissarsisinneqarsinnaassalluni.
Imm. 2. Suliffeqarfiit imaluunniit kattuffiit il.il. misissuiffigineqartussat misissuinermik taanna tamanut saqqummiunneqalersinnagu ilisimatinneqassapput.
Imm. 3. Suliffeqarfiup imaluunniit kattuffiup il.il. oqaaseqaatigisinnaasai piumasaqartoqarneratigut misissuinermut ilanngullugit tamanut saqqummiunneqassapput, tassa oqaaseqaatit misissuinerup inernerata tiguneqarneraniit kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiutsinnagit ataatsimiitita1iamut saqqummiunneqarsimappata.

§ 9. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq, tamanna unammilleqatigiinnerulertoqarnissaanut naleqquttutut isigineqassappat taamaalillunilu pimoorussisinnaaneq sakkortusitillugu, akit, akikilliissutit iluanaarutinillu pissarsiat il.il. pillugit paasissutissanik tamanut saqqummiussisinnaavoq, taamaattorli § 10 takuuk.

§ 10. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulinera ingerlatsinermi tamanut saqqummiussisussaatitaaneq pillugu Inatsimmit qulangersimaneqarpoq.
Imm. 2. Misissuinerit inernerinik tamanut saqqummiussisoqarsinnaanngilaq paasissutissanillu allanut ingerlatitseqqittoqarsinnaanani makkuninnga imaqartunik
1) inuit ataasiakkaat namminerisaminnik aningaasaqarnikkullu pissuserisaat pillugit paasissutissanik, imaluunniit
2) teknikkikkut ikkussukkat periaatsilluunniit imaluunniit ingerlatsinermi niuernermilu pissutsinik paasissutissanik, taakku ima inummut suliffeqarfimmulluunniit paasissutissani pineqartumut aningaasaqarnikkut pingaaruteqartigippata, saqqummiunneqarnissaat ingerlateqqinneqarnissaalluunniit pinngitsoortariaqarluni.

 

Kapitali 4
Unammilleqatigiinnermik killiliisunik ajoqutaasumik sunniutaasinnaasunut sillimaniarnerit

§ 11. Unammilleqatigiinnerraut Ataatsimiititaliap paasiguniuk tuniniaaveqarf immi unairrniilleqatigiinnissamut killiliisoqarsimasoq unammilleqatigiinnermut taamalu tunisassiornermik pimoorussinermut aamma nioqqutissanik tuniniaanermut imaluunniit sullissinernut il.il. ajoqutaasumik imaluunniit ajoqutaasinnaasumik kinguneqarsinnaasumik imaluunniit naqisimaneqarani inuussutissarsiornermik killiliisinnaasumik, § 1 takuuk, ataatsimiititaliap ajoqutaasumik sunniutaasut isumaqatiginninniarnikkut unitsinniarsinnaavai.

§ 12. Ajoqutaasumik sunniutaasut § 11-mi taaneqartut isuraaqatiginninniarnikkut aaqqinneqanngippata ataatsimiititaliaq peqqusissaaq isumaqatigiissutinik, aalajangiussanik, aalajangersakkanik aamma niuertarfeqarnermi piumasaqaataasunik tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit atorunnaarsitseqqusilluni.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu peqqusinikkut ajoqutaasumik sunniutaasut aaqqinneqanngippata ataatsimiititaliap suliffeqarfiit pineqartut ilaat ataaseq arlallilluunniit peqqusinnaavai suliffeqarfiup nalinginnaasumik atugassarititai atuuttut tunngavigalugit pisisussanut kikkuuneri taaneqartunut tunisaqaqqullugit. Kisiannili tamatigut suliffeqarfiup ingerlaannartumik akiliisoqarnissaa imaluunniit tutsuviginartumik qularnaveeqqusiisoqarnissaa piumasarisinnaavaa.

§ 13. Suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit sallersaasutut inissisimanerminnik tuniniaaveqarfinni atornerluinissaat inerteqqutaavoq. Pingaartumik makkunatigut atornerluisoqarsinnaavoq:
1) pisinermi imaluunniit tunisinermi akinik toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit naammaginanngitsunik atuisitsinikkut imaluunniit niuernermi allanik naammaginanngitsunik piumasaqaateqarnikkut,
2) niueqatigisartakkanut assigiimmik nalilinnik pisisitsinermi assigiinngitsunik atugassaqartitsinikkut, taamaalillutik unamitiilleqatigiinnermi allanit minnerutinneqalerlutik.

§ 14. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paasiguniuk unammillernissamut killiliineq § 11-mi imaluunniit § 13-imi allassimasutut kinguneqassasoq akigitinneqartup imaluunniit iluanaarutaasussap annertussutsit taamatullu piffissap sivisussusia eqqarsaatigalugit tuniniaanermi sunniutilimmik unammilleqatigiittoqarneratigut anguneqarsinnaasut erseqqissumik qaangersimagaat tamannalu sunniutaasoq allatut iliorluni aaqqinneqarsinnaanngippat, ataatsimiititaliap piffissani ukiumik ataatsimik sivisussusiliisarluni nioqqutissanut sullissinernullu il.il., suliffeqarfinnut imaluunniit kattuffinnut il.il. aalajangersimasunut imatut aalaj angersagaliussaaq:
1) akit iluanaarutissallu angissusileriikkat qaangerneqassanngitsut, imaluunniit
2) akit iluanaarutissallu naatsorsuusiorneqarneranni naatsorsuusiornermik maleruagassat aalajangersimasut malittarineqassasut.
Imm. 2. Akigitinneqartumik iluanaarutinilluunniit naliliisoqartassaaq suliffeqarfinni teknikikkut iluanaaruteqarniarnikkullu naammaginartumik ingerlanneqartuni pissutsit tunngavigalugit. Nioqqutissap imaluunniit sullissinerup il. il. akissaannik aalajangiinermi suliffeqarfik pisariaqartinneqartumik aningaasartuutinut matusissutissaqassaaq aamma nioqqutissap sullissinerulluunniit il.il. tunisassiarineqarnerani tuniniarneqarneranilu ajunaaruteqaratarsinnaaneq eqqarsaatigalugu iluanaaruteqassalluni.
Imm. 3. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akit imaluunniit iluanaarutit qaffasinnerpaaffissaannik aalajangiinermini sianigisassat pingaarutillit tamanna pisariaqartissappassuk, taamatullu ilisimatusarnermi aamma ineriartortitsinermi tunisassiornernut tunngasut, iram. 2-mi allassimasutut periaasissat saneqqussinnaavai.

§ 15. Suliffeqarfiit imaluunniit kattuffiit il.il. isumaqatigiissuteqassanngillat, akuersissuteqaratik, aalajangersaanatik imaluunniit allatut pisussaaffiliillutik tuniniaaviusumi tulliuttumi tuniseqqinnermi akit imaluunniit iluanaarutit minnerpaaffissaat malittarineqassasut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissutit il.il. pineqartut akuersissutigisimanngippagit. Pissutsit pingaarutillit tamanna pisariaqartissappassuk akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tuniseqqinnermi akinut najoqqutassiinermi takuneqarsinnaassaaq akigitinneqartoq najoqqutassaannaammat.

§ 16. Suliffeqarfik, § 2-mi nr. 1, uniffiit aappaat, aamma nr. 2 malillugit, §§ 11-miit 15-imiittuni pineqanngitsoq pillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisortaqarfimmut tamatumunnga oqartussaasumut saaffiginnissinnaavoq unammilleqatigiinnermullu ajoqutaasumik sunniutaasinnaasut tikkuarlugit. Saffiginnissut tamanut saqqummiunneqassaaq.

 

Kapitali 5
Naammagittaalliorneq

§ 17. Inatsit malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiineri pisortaqarfimmut oqartussaasumut allamut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. § 2, § 3, uniffiit siullianni, § 5 imm. 1 aamma 2, § 7, § 10, § 11, suliassap suliariumaneqannginnissaanik aalajangiineq kisiat pinnagu, § 12, § 13, § 14 aamma § 15 malillugit aalajangiinerit ukuninnga eqqartuussivinnut su1ias sanngortinneqars innaapput:
1) aalajangiinikkut pineqartumit, aamma
2) nammineerluni suliamut pingaarutilimmik soqutigisaqartumit.
Imm. 3. Suliaq Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut siullermeerutitut suliassanngortinneqassaaq.
Imm. 4. Pineqartup aalajangiinermik nalunaarfigineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat kingornatigut suliassaq eqqartuussivimmut suliassanngortinneqassaaq. Pissutsit immikkut ittut pisariaqartissappassuk Kalaallit Nunaanni landsdommerip suliassanngortitsinissamut piffissaq killissarititaasoq qaangerneqartissinnaavaa.
Imm. 5. § 10 malillugu aalajangiinermik suliassanngortitsineq kinguartitsinermik kinguneqassaaq. Aalajangiinernik allanik suliassanngortitsineit ataatsimiititaliamit imaluunniit Kalaallit Nunaanni landsdommerimit kinguartitsinermik kinguneqartussanngorlugit aalajangiivigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 6
Pineqaatissiisarnermik aalajangersakkat, aalajangersakkat allat

§ 18. §§ 5, 6 aamma 7 malillugit piffissaagallartillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutiginnittoqanngippat, paasissutissiisoqarani unnerluutiginnittoqaraniluunniit ataatsimiititaliap pineqartut ullormoortunik sapaatip akunneranoortunilluunniit pinngitsaaliissutitut akiliisussanngortissinnaavai.

§ 19. Inatsisit allat malillugit allamik sakkortunerusumik pineqaatissiisoqarsimanngippat, piaaraluni imaluunniit sakkortuumik mianersuaalliornikkut imatut iliortoq akiliisussanngortinneqassaaq:
1) § 5-imi iim. 1-imik aamma 2-mik, § 13-imik aamma § 15-imik unioqqutitsisoq,
2) eqqunngitsunik imaluunniit paatsoortitsisinnaasunik paasissutissiisoq, § 5-imi imm. 1 aamma 2, § 6 aamma § 7-imi nr. 1 takukkit,
3) Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pineqartullu, § 11 takuuk, akornanni isumaqatigiinniarnikkut isumaqatigiissummik unioqqutitsisoq,
4) § 12 naapertorlugu peqqussutigineqartunik malinninngitsoq imaluunniit § 14-imi imm. 1 malillugu aalajangersarneqarsimasunik eqqortitsinngitsoq, imaluunniit
5) suliami pineqartumi pissutsinik pingaarutilinnik nipangiussisoq.
Imm. 2. Peqqussutini, § 7-imi nr. 2 aamma 3 raalillugit atuutilersinneqartuni, peqqussutini aalajangersakkanik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsisunut akiliutissat aalajangersarneqarsinnaapput.
Imm. 3. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselssskabi assigisaalluunniit unioqqutitsisimappat ingerlatseqatigiiffiit taama ittut taamatut akiliisitsinissamut akisussaatinneqarsinnaapput. Pisortat suliffeqarfiutaat unioqqutitsisimappat taanna akiliisitsinermut akisussaatinneqarsinnaavoq.

§ 20. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sinniisorisai eqqartuussivinni aalajangiisoqareerneratigut pisariaqartinneqartutut kinaassutsimik takutitsinikkut:
1) suliffeqarfimmi paasissutissanik tamanik, inatsit malillugu nakkutilliilluni sulinermut pingaarutilinnik, taamatullu naatsorsuutinik, naatsorsuusiornermut atortunik, allattukkanik, niuernermi pappialaatinik allanik aamma qarasaasiani paasissutissaateqarfinnik, takunnissinnaapput allannerinillu assiliisinnaallutik, taamatullu
2) suliffeqarfiup imaluunniit kattuffiup il.il. initaanut assartuinermullu atortuinut isersinnaatitaallutik.
Imm. 2. Politiit tamatumunnga ikiuussinnaapput. Justitsministeri Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatiginiareerlugit tamakku pillugit erseqqinnerusumik maleruagassat aalajangersarsinnaavai.

 

Kapitali 7
Atuutilersitsinermik aamma ikaarsaariarnermi aalajangersakkat

§ 21. Inatsit 1. januar 1993 atuutilissaaq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu kisermaassisunik nakkutilliineq aamma unammilleqatigiinnermik killiliissutit pillugit inatsit nr. 102 31. marts 1955-imeersoq kingusinnerusukkut allanngortinneqartarsimasoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Nalunaarutiginninnerit, kisermaassisinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6 imm. 1 malillugu 1. januar 1993 sioqqullugu nalunaarutigineqarsimasut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassapput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1992.

Lars Emil Johansen

/

Ove Rosing Olsen