Imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 23, 30. oktober 1992-imeersoq.

 

Kapitali 1
Nassuiaatit.

§ 1. Inatsimmi uani "imigassat aalakoornartullit" tassaapput imigassat suulluunniit aalakoornartortallit.

§ 2. Inatsimmi uani "imigassat kimittuut" tassaapput imigassat aalakoornartullit suulluunniit 4,10 %-imik taannaluunniit sinnerlugu kimittutigisumik aalakoornartortallit.
Imm. 2. Inatsimmi uani "imigassat kimikitsut" tassaapput imigassat aalakoornartullit suulluunniit 4,10 % inorlugu aamma 2,5 % sinnerlugu kimittutigisumik aalakoornartortallit.

 

Kapitali 2
Imigassat kimittuut.

Aallarniutitut aalajangersakkat.

§ 3. Imigassanik kimittuunik nioqquteqarnermi sassaallertarnermilu makku piumasarineqarput
1) niuernermik, assassorissanik suliffissuarnillu, imaluunniit sutorniartarfiuteqarnermik akunnittarfiuteqarnermillu inuutissarsiuteqarsinnaanermut allagartaateqarneq, aamma
2) imigassanik nioqquteqarnissamut akuersissut §§ 5 aamma 6 malillugit kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarsimasoq.

§ 4. § 3-mi aalajangersakkat pisortat suliffiutaanni niuertarfinnut, akunnittarfinnut, sutorniartarfinnut umiarsuarnullu atuutinngillat.
Imm. 2. Taamaattorli imigassanik kimittuunik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu nioqquteqarfinni imm. 1-imi pineqartunut killilersuutit §§ 11-15-imi, §§ 21-25-mi aamma §§ 27-29-mi aalajangersarneqarsimasut atuutsinneqarput. Kommunalbestyrelsip § 8, imm. 4 tunngavigalugu nioqquteqarneq sassaallertarnerlu inerteqqutaagallartilersinnaavat pisortat suliffiutaanni niuertarfinnut, akunnittarfinnut, sutorniartarf innut umiarsuarnullu, suliffiup ingerlanneqarnerani malittarisassanik sumiginnaasoqarsimatillugu.

 

Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut.

§ 5. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut kommunalbestyrelsimit tunniunneqartassaaq. Pissutsit suliffimmut piginnittumulluunniit tunngasut annertuumik allannguuteqarsimappata kommunalbestyrelsip akuersissutaareeraluartoq piffissap akuersiviusup iluani isummerfigeqqinniarsinnaavaa. Akuersissutaareersoq kommunalbestyrelsip arsaarinnissutigigallarsinnaavaa piffissamut aalajangersimasumut imaluunniit arsaarinnissutigivissinnaallugu, malittarisassanik imminiiginnagassaanngitsumik arlaleriartumilluunniit sumiginnaasoqarsimagaangat, takuuk § 8.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik tunniussaqarnerminut atatillugu inuiaqatigiinnut ataqatigiissumik imernaveersaarnissamik periarfissaqartitsinerunissaq eqqarsaatigisariaqarpaa. Kommunalbestyrelsi aamma aalajangersaasinnaavoq pissutsit atuuttut tunngavigalugit, imernaveersaarnissap periarfissaqarnerulernissaa anguniarlugu, imaluunniit avatangiisinut inuiaqatigiinnullu akornutaasut killilersimaarniarlugit.
Imm. 3. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut inimut ininulluunniit aalajangersimasunut tunngatinneqassaaq. Akuersissummi init suut pineqarnersut allassimassaaq. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartup akuersissut nioqquteqarfimmi sassaallertarfimmiluunniit isersimasunut tamanut takuneqarsinnaanngorlugu inississavaa.
Imm. 4. Akuersissut ukiunut pingasunut atuuttussanngorlugu tunniunneqartassaaq. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu kommunalbestyrelsi piffissamut sivikitsuinnarmut akuersissuteqarsinnaavoq, soorlu ukiuunerani aasaaneraniluunniit atuuttussamik.
Imm. 5. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut qinnuteqaat tunniunneqarpat kommunalbestyrelsip imigassat kimittuut nioqqutigineqarsinnaalersillugillu sassaallerneqarsinnaanngortissinnaavaat. Akuersissut taamaattoq piffissamut killilikkamut atuutissaaq, sivisunerpaamilli kommunalbestyrelsip akuersissuteqarnissamut aalajangernissaata tungaanut atuussinnaalluni.

§ 6. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik piniassagaanni inuutissarsiorsinnaanermut allagartamik peqareertariaqarpoq, tak. §§ 3 aamma 4.
Aammalu
1) 25-nik ukioqalereersimassallutik,
2) nammineersinnaajunnaarsitaasimassanatik imaluunniit killilimmik nammineersinnaajunnaarsitaanermi sinniisulerneqarsimassanatik,
3) akiliisinnaajunnaarsimasuussanatik akileraanerminnilluunniit unitsitsisimassanatik,
4) pissusilersornermikkut ingerlatassaminnik eqqortumik ingerlatsinissamut tutsuiginanngitsutut takutitsisimassanatik, imaluunniit
5) imm. 5-imi taaneqarsimasutut ikiorserneqarsimasuussanatik imminnulluunniit pisussaaffeqartilersimasuussanatik.
Imm. 2. Ingerlatseqatigiiffiit assigisaallu akuersissummik piniarunik inuutissarsiorsinnaanermut allagartamik pigisaqassapput, takukkit Kalaallit Nunaanni sutorniartarfinnik akunnittarfinnillu ingerlatsinermut Inatsisartut inatsisaat kiisalu Kalaallit Nunaanni inuutissarsiorsinnaanermut allagartaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat. Kiisalu pisortat (direktørit) siulersuisunullu ilaasortat imm. 1-imi piumasarineqartut eqqortissimassavaat. Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit piumasaq taanna Naalakkersuisut atortinngitsoorsinnaavaat. Ingerlatseqatigiiffiit pisortaqarfiannut (direktionimut) siulersuisunulluunniit ilaasortamik nutaanik ikkuttoqarpat tamanna kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Ingerlatseqatigiiff innut assigisaannullu imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut Naalakkersuisunit akuerineqarani taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq aatsaat taakku ileqqoreqqusaanni aalajangersagaqarpat piginneqataassutit allagartaat (aktiet aamma andelsbevisit) imigassanillu kimittuunik tunisassiornermik nioqquteqarnermillu ingerlataqartunut pigisassatut allanneqarsinnaanngitsut tunineqarsinnaanatilluunniit, piginneqataassutit allagartaat tamarmik piginneqataasup aqqanik allanneqarsimassasut aammalu allanut tunniunneqassatillugit siulersuisut akuersitinneqartussaasut.
Imm. 4. Suliffimmi imigassanik nioqquteqarnissamut akuerineqarsimasuni pisortaatitaasut (bestyrerit) imm. 1-imi nr. 1-5-imut taaneqarsimasut eqqortissimassavaat, kommunalbestyrelsimillu akuerineqassallutik.
Imm. 5. Imigassanik nioqquteqarsinnaanernut akuersissummik pigisaqartut suliffinniluunniit akuersissummik pigisaqartuni pisortaatitaasut (bestyrerit) Naalakkersuisunit akuerineqaratik immiornermik imigassanilluunniit kimittuunik nioqquteqarnermik ingerlatalinnit taarsigassarsisinnaanngillat, matumani aamma pineqarput pequtinut, aallaqqaasiutissanut imaluunniit nalinginnaanngitsumik akiligassarsinerit. Aamraattaaq qulaani pineqartut Naalakkersuisunit akuerineqaratik imigassanik kimittuunik tunisassiortuullutilluunniit nioqquteqartunit qularnaveeqqusikkanik imminnut pisussaaffilersinnaanngillat.
Imm. 6. Imm. 5-imi oqaaseqatigiinni siullerni piumasaqaataasut tunissutinut nalikitsuunngitsunut akuersissummik pigisaqartup suliffiutaani atorneqartussanut aamma atuupput.
Imm. 7. Imm. 5-imi aalajangersakkat aningaaserivinnit taarsigassarsianut, aallaqqaasiutissanut aningaasaateqarfinnulluunniit qularnaveeqqusiussatut taarsigassarsianut atuutsinneqassanngillat aningaasaateqarfinnut ileqqoreqqusamikkut imigassanik kimittuunik nioqqutissanik pisiniartarfinnut qilersorneqannginnermik qulakkeerisimasunut, taamaattumillu aalajangersagaq manna malillugu Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaasimasunut.
Imm. 8. Naalakkersuisut akuersisimatinnagit inuit, ingerlatseqatigiiffiit assigisaallu imigassanik kimittuunik sanasartut nioqquteqartulluunniit imigassanik kimittuunik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsinnaanngillat, kiisalu ingerlatseqatigiiffiit assigisaasalu pisortaqarfiini (direktion) siulersuisuniluunniit ilaasortaasut ilaannik imigassanik kimittuunik sanasartunik nioqquteqartunilluunniit ilaasortallit aamma imigassanik kimittuunik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsinnaanatik.

§ 7. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut atorunnaassaaq
1) akuersissummik pigisaqartoq toquppat, tak. imm. 2,
2) akuersissutip atuuffiata naanerani nutaanngortinneqarnissaanik qinnuteqaammik kommunalbestyrelsimut tunniussaqartoqarsimanngippat,
3) akuersissummik pigisaqartup § 6-imi piumasaqaataasut naammassisinnaajunnaarsimappagit.
Imm. 2. Toqusup qimatai, toqusup nulia imaluunniit pigisat allanngortinnagit ingerlatseqqittoq, akiligassanik akiliisinnaajunnaartup suliffiutaa, imaluunniit nammineersinnaajunnaarsitaasimasumut sinniisuusoq, toqusup suliffiutaa, akiliisinnaajunnaartumut sinniisuusup akiliisinnaajunnaartup suliffiutaa, imaluunniit nammineersinnaajunnaarsitaasup suliffiutaanut sinniisup nammineersinnaajunnaarsitaasup suliffiutaa, ingerlateqqissinnaavaa imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuerineqanngikkaluarluni kommunimut nalunaaruteqareernikkut suliffiup taamaatikkiartuaarnerani, tuniniarnerani assigisaaniluunni.it. Toqusoqarnerata kingorna, akiliisinnaajunnaarnerup nalunaarutigineqarneraniit imaluunniit nammineersinnaajunnaarsitaanermiit ukiumi ataasiinnarmi taamaaliortoqarsinnaavoq. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu kommunalbestyrelsip piffissarititaq sivitsorsinnaavaa.
Imm. 3. Suliffimmi pisortaatitaasup (bestyrerip) akuerineqarnera, takuuk § 6, imm. 4, atorunnaassaaq taassuma inuutissarsiornermi allagartaqarnissamut imigassanillu nioqquteqarsinnaanermik akuersissummik tunineqarsinnaanermut piumasaqaataasut eqqortissinnaajunnaarpagit.

§ 8. Suliffiup ingerlanneqarnerata imernipalaaq, atoqatigiinnikkut ileqqorluttuliornerit kanngunartuliornerillu, nakuuserneq pinerlunniarnerilluunniit annertusaavigippagit, ingerlataqartorlu siornatigut politiinit mianersoqquneqarsimappat, kommunalbestyrelsi pissutsit taamaattut unitsinneqarnissaat anguniarlugu piumasaqaateqarsinnaavoq. Anguniagassatut piumasarineqartut taamaattut unioqqutinneqarpata kommunalbestyrelsip akuersissut arsaarinnissutigigallarsinnaalluguluunniit arsaarinnissutigivissinnaavaa, tak. imm. 2.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartoq aalajangersakkanik annertuumik suliffirami unioqqutitsisimappat kommunalbestyrelsip akuersissut qaammammi ataatsimi arsaarinnissutigigallarsinnaavaa. Piff issap akuersissuteqarfiusup iluani qalleqqiisumik unioqqutitsisoqarpat, pissutsillu tamakku suliffiup siunissami illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaanissaa qularnarsisippassuk, kommunalbestyrelsip akuersissut arsaarinnissutigivissinnaavaa.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip akuersissutinik arsaarinnikkallarsinnaanermut periarf issaqartitaanera eqqarsaatigalugu imm. 1-imi aamma imm. 2-mi aalajangersakkat pisortat niuertarfiutaannut, akunnittarfiutaannut umiarsuaataannullu aamma atuutsinneqarput, kommunalbestyrelsip akuersissummik arsaarinnikkallarsinnaatitaanerata assinganik. Kommunalbestyrelsi pissutsinik suliffinni taakkunani uparuartariaqartunik Naalakkersuisunut, suliniutinik pisariaqartunik aalajangiiffiginnittartunut, nalunaaruteqartassaaq.
Imm. 4. Pissutsit tamanna periarfissaqartippassuk Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi qaqutigooraluartumik naalakkersinnaavaat akuersissummik pigisaqartup akuersissummik arsaarneqarnissaanik, takuuk imm. 1 aamma imm. 2.

§ 9. Imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut §§ 7 imaluunniit 8 malillugit atorunnaarsinneqarsimappat akuersinermut allagartaq piaartumik kommunalbestyrelsimut utertinneqassaaq.

§ 10. Naalakkersuisut akuersissuteqartarnermut arsaarinnittarnermullu malittarisassat aammalu § 5, imm. 2-mi oqaaseqaatigiit aappaat malillugu immikkut piumasaqaateqarsinnaanermut malittarisassat erseqqinnerusut aalajangersassavaat.
Imm. 2. Isumaginninnermut Naalakkersuisup qitiusumik nakkutilliineq ingerlatissavaa.

 

Aalajangersakkat immikkut pingaaruteqartut.

§ 11. Inuutissarsiutigalugu imigassanik kimittuunik sassaallerneq inini sutorniartarfittut aaqqissuunneqarsimasuni akuerineqarsimasunilu taamaallaat pisinnaavoq. Kommunalbestyrelsilli immikkut ittunik patsisissaqartillugu tamanna atortinngitsoorsinnaavaa.

§ 12. Sutorniartarfinni sassaalliiviusunilu allani imigassanik kimittuunik annitassanik nioqquteqartoqassanngilaq, tamakku nerisassanik aggiussisitsilluni annitassanilluunniit pisinermut ilaatinneqanngippata.

§ 13. Peqatigiiffiit katerisimaarnerini katersortarfinni, filmertarfinni ininiluunniit allani kikkunnilluunniit orninneqarsinnaasunik ingerlanneqartuni imigassanik kimittuunik akilersillugit sassaallerneq sassaallernermulluunniit assingusumik imertitsineq kommunalbestyrelsimit pisinnaatitsissummik peqqaarluni aatsaat pisinnaavoq, taamatullu pisinnaatitsineq kommunalbestyrelsip katerisimaarnissaq sioqqullugu politiinut ilisimatitsissutigissavaa.
Imm. 2. Peqatigiiffiit, klubbit assigisaallu aalajangersimasumik iniuteqarpata minnerpaamillu sapaatip akunneranut ataaseq sinnerlugu ammasarpata, feriarnermut atatillugu matoqqasarsinnaanerit eqqarsaatiginagit, §§ 3-10-mi aamma § 14-imi imigassanik nioqquteqarsinnaanermut, init akuersissutiginerannut il.il. aalajangersakkat atuutissapput.

§ 14. Inatsisartut inatsisaanni matumani kapitali 2-mi ilanngunneqarsimasutut init assigisaasalu pineqartut aaqqissugaanerisa atorneqarnerisalu malittarisassaat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput. Makku malittarisassiuunneqarsinnaapput
1) init nioqquteqarfiit, sassaallertarfiit, igaffiit perusuersartarfiillu amerlassusii, angissusii inissisimanerilu,
2) i eqqissisimanissamut torersuunissamullu iliuusissat, taamatullu suliffiup ingerlanneqarnerata pisariaqanngitsumik allanut akornutaannginnissaanut qularnaarutit, aamma
3) sutorniartarfiup qassinik ataatsikkut isersimasoqarsinnaanera.
Imm. 2. Init atorneqalinnginneranni akuerineqassapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat oqartussaasut sorliit init atorneqarnissaannut akuersisartuussanersut aamma malittarisassat aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerinik kikkut nakkutiginnittuussanersut.

§ 15. Imigassanik kimittuunik 18-inik ukioqalersimanngitsunut imaluunniit aalakoortunut pisisitsinissaq sassaallernissarluunniit inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Automati atorlugu imigassanik kimittuunik nioqquteqarneq sassaallernerlu inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartup isersimasunut tamanut saqqumisumi imm. 1-imi inerteqqutit allagarsiissutigissavai.
Imm. 4. Akuersissummik pigisaqartup aamma nioqquteqarnermi sassaallernermiluunniit pisiniartitsisup pisiniartup ilumut 18-inik ukioqalereersimanera nalornissutigiguniuk uppernarsaatissanik pisariaqartunik pissarsiniarnissaq akisussaaffigaa.
Imm. 5. Nalunaaqutaq 20.00-ip kingorna inuit 18-inik ukioqalersimanngitsut sutorniartarfinnut imigassanilluunniit kimittuunik sassaallertarfinnut iseqqusaanngillat, aatsaalli isertinneqarsinnaallutik angajoqqaaminnit, sinniisuminnit inersimasumilluunniit allamit
naminineersinnaassusiiagaasimanngitsumit immikkut akisussaassusilimmik ingiaqateqarunik. Tamannali umiarsuarnut atuutitinneqartassanngilaq Søfartsstyrelsip ilaasunik amerlassusiliinermini umiarsuup sutorniartarfiani issiavissat ilanngullugit naatsorsuutigisimappagit.

 

Kapitali 3
Imigassat kimikitsut.

§ 16. Imigassanik kimikitsunik 18-inik ukioqalersimanngitsunut imaluunniit aalakoortunut pisisitsinissaq sassaallernissarluunniit inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Automati atorlugu imigassanik kimikitsunik nioqquteqarneq sassaallernerlu inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartup isersimasunut tamanut saqqumisumi imm. 1-imi inerteqqutit allagarsiissutigissavai.
Imm. 4. Nioqquteqarnermut sassaallernermulluunniit akisussaasup aamraa nioqquteqarnermi sassaallernermiluunniit pisiniartitsisup akisussaaf f igaa pisiniartup ilumut 18-inik ukioqalereersimanera nalornissutigiguniuk uppernarsaatinik pisariaqartunik pissarsiniarnissaq.

§ 17. Imigassanik kimikitsunik nioqquteqarnerup sassaallernerullu imernipalaaq, atoqatigiinnikkut ileqqorluttuliornerit kanngunartuliornerillu, nakuusernerit pinerlunniarnerilluunniit annertusaavigippagit, nioqquteqarnermullu aamma sassaallertarnermut akisussaasoq siornatigut politiinit mianersoqquneqarsimappat, pissutsit taamaattut unitsinneqarnissaat anguniarlugu kommunalbestyrelsip nioqquteqarneq sassaallernerlu utaqqiisaasumik inerteqqutigisinnaavaa unitsivissinnaalluguluunniit, tak. imm. 2.
Imm. 2. Nioqquteqarnermut sassaallernermullu akisussaasoq nioqquteqarnermi sassaallernermilu aalajangersakkanik annertuumik unioqqutitsisimappat kommunalbestyrelsip qaammammi ataatsimi nioqquteqarneq sassaallernerlu inerteqqutigisinnaavai. Qalleqqiisumik sumiginnaasoqarnerani, pissutsillu tamakku nioqquteqarneq sassaallertarnerlu siunissami illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaanissaa qularnarsisippassuk, kommunalbestyrelsip nioqquteqarneq sassaallertarnerlu
ataavartumik atuuttussanngorlugu inerteqqutigisinnaavaa.

§ 18. § 16-ip unioqqutinneqarnerani imigassanik kimikitsunik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu qaammat ataaseq angullugu sivisutigisumik inerteqqutigisinnaavaa, politiinit siusinnerusukkut mianersoqquneqareeraluarluni kingumut § 16 unioqqutinneqaqqippat. Tamatuma kingorna qalleqqiisuinik unioqqutitsineqaqqittarpat kommunalbestyrelsip nioqquteqarneq sassaalertarnerlu ataavartumik inerteqqutigisinnaavai.

 

Kapitali 4
Ataatsimut aalajangersakkat.

Imigassaq pillugu politikkikkut Ataatsimiititaq.

§ 19. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut ilaasortaasa akornanni tallimanik ilaasortalimmik inatsisartut ataatsimiititamik ataavartumik pilersitsissapput Isumaginninnermut Naalakkersuisup ilaasortaaffigisinnaanngisaanik. Ataatsimiititap nammineerluni siulittaasussani taassumalu tullissaa toqqassavai, sulinerminilu periaasissani nammineerluni aalajangersassallugu.
Imm. 2. Apeqqutit suulluunniit suliarinerini ataatsimiititaq suliassat oqaluuserineqartut pillugit immikkut paasisimasaqarluarsorisaminik naammaasersinnaavoq. Inuit taamaattut ataatsimiititami taaseqataasinnaanngillat.
Imm. 3. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik ataatsimiititamut allatseqarfiussaaq.

§ 20. Ataatsimiititap imigassanik, ikiaroornartunik assigisaannillu atornerluinermi pissutsit allanngorneri malinnaaffigissallugit pisussaaffigai.
Imm. 2. Imigassap, ikiaroornartut assigisaasalu atornerlugaanerat pillugu suliassat Inatsisartunit isummerfigineqartussat tamaasa ataatsimiititap Inatsisartunut oqaaseqaateqarfigisassavai. Suliassani Inatsisartuni pingasoriarlugit suliarisarialinni ataatsimiititap ilaasortaata kialuunniit piumasarisinnaavaa suliassat suliarineqarnerisa akornini ataatsimiititaq oqaaseqarnissaminut periarfissaqassasoq.

 

Aalajangersakkat iimikkut pingaaruteqartut.

§ 21. Angerlarsiraaffinni aalakoornartulinnik imigassaliorneq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Immiassat, sungarnitsussat akuutissallu allat angerlarsimaffiituni aalakoornartulinnik imigassaliornermi atorneqarajuttut Kalaallit Nunaannut eqqunnissaat inerteqqutaapput.

§ 22. Nioqquteqarfimmi sassaallerfimmiluunniit imaluunniit taakku eqqaanni kamaattoqarsimappat annertuumilluunniit eqqissiviilliortoqarsimappat politiit imigassanik kimittuunik kimikitsunilluunniit nioqquteqarneq sassaallernerlu ullup sinneranut matoqqullugit naalakkiutigisinnaavaat. Taamatut matusineq kommunalbestyrelsimut piaarnerpaamik nalunaarutigineqassaaq.

§ 23. Inini nioqquteqarfinni nioqquteqarfinnullu assingusuni sassaallernerup pissuseqataanik imigassanik kimittuunik kimikitsunilluunniit tunniussisoqassanngilaq.

§ 24. Sutorniartarfiit sassaallertarfiillu allat nalunaaqutaq 03.00-imiit 06.00-imut matoqqasassapput.
Imm. 2. Matoqqanerup nalaani minutsit 30-t siulliit taamaallaat pinnagit, politiinit akuerineqarsimatinnani sutorniartarfimmiittoqassanngilaq, tamanna ullormut tunisanik naatsorsuinerup, eqqiaanerup nakkutilliinerulluunniit pisariaqartinngippagu. Tamannali umiarsuarnut atuutitinneqartassanngilaq Søfartsstyrelsip ilaasunik amerlassusiliinermini umiarsuup sutorniartarfiani issiavissat ilanngullugit naatsorsuutigisimappagit.

§ 25. Akuersissummik pigisaqartup sutorniartarfimmilu sulisut isersimasunik imigassanik kimittuunik kimikitsunilluunniit imeqateqarnissaat politiit inerteqqutigisinnaavaat.
Imm. 2. Sutorniartarfinni imigassanik kimittuunik imaluunniit kimikitsunik sassaallerf iusartuni akuersissummik pigisaqartup isumagissavaa imerneqarsinnaasunik allanik aamma sassaallertoqarsinnaasariaqartoq, matumani immiaaqqat viinnillu aalakoornartortaqanngitsut, sodavandit assigiinngitsut ilanngullugit, taamaattoqarneralu erseqqissumik takuneqarsinnaasariaqarluni akit viinnillu allattorsimaffiini. Imeq sikulik akeqanngitsoq isersimasunit pineqarsinnaanngorlugu saqqumitinneqassaaq.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartup imerneqarsinnaasut tamaasa aalajangersimasumik akeqartissavai. Akit allattorsimaffiini akigitinneqartut tamanit takuneqarsinnaasumi inissinneqarsimassapput.

§ 26. Umiarsuarni umiarsualivinniittuni imigassanik kimittuunik kimikitsunillu umiarsuarmi ilaasuunngitsunut nioqquteqartoqaranilu sassaallertoqassanngilaq.

§ 27. Immikkut nakkutilliisuutitat ininut inatsimmi matumani pineqartunut suliffinnut atasunut ataasiakkaanut isernissaat itigartitsissutigineqarsinnaanngilaq.

§ 28. Naalakkersuisut makku pillugit immikkut malittarisassaliorsinnaapput
1) aalajangersimasumik piffissaatitaasup avataani imigassanik kimittuunik kimikitsunilluunniit, matumani aamma nerisassanik annissassanik aggiussisitsilluni pisinermut atatillugu nioqquteqarnermi, nioqquteqartoqaranilu sassaallertoqassanngitsoq,
2) imigassanik kimittuunik kimikitsunilluunniit nioqquteqarneq sassaallernerlu tamarmi unitsinneqassasoq, aamma
3) kommunalbestyrelsit peqqusinnaallugit aaqqissuussinerit immikkut ittut aqoqqullugit, matumani nuna tamakkerlugu najukkaniluunniit ataasiakkaani killilersuinerit, imaluunniit kommunip nunaqarfiiniinnaq siumoortumik allatsitseqqaarluni imigassarsisinnaanerit.
Imm. 2. Naalakkersuisut imigassanik kimittuunik kimikitsunillu nioqquteqarnermi sassaallernermilu akit iluanaarutillu angissusii qummut qaangeqqusaanngitsut aalajangersarsinnaavaat.
Imm. 3. Suliffinni imigassanik kimittuunik kimikitsunillu imeqqusaannginneq pillugu Naalakkersuisut immikkut ittunik malittarisassaliorsinnaapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut najukkani kommunit aggornerisa avataaniittunut imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissuteqartarnerit arsaarinnissuteqartarnerillu pillugit aalajangersaasinnaapput. Aamma Naalakkersuisut imm. 1-imi oqaatigineqartutut najukkanut kommunit aggornerisa avataanniittunut aalajangersaasinnaapput.

 

Unioqqutitsinerit.

§ 29. § 3-mik, § 4 imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaannik, § 5-imi imm. 3-mik, § 6 imm. 5-imik 6-imillu, § 9-mik, §§ 11-18-imi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit, § 22-mi piumasaqaatinik, § 5 imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni imaluunniit § 8 imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerni piumasaqaatinik unioqqutitsinerit aamma § 21-mi kiisalu §§ 23-27-mi inerteqqutinik unioqqutitsinerit akiliisitsissutaasinnaapput. Kiisalu unioqqutitsinerit pineqaatissiissutaasinnaasut § 8-mi aalajangersakkaniittut pineqarpata aamma imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik arsaarinnittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Kinaluunniit inatsisip matuma aalajangersagaanut akerliusumik imigassanik aalakoornartulinnik imertoq, pisisoq, imininut pissarsisittoq allanilluunniit pissarsisitsisoq, akiliisinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inatsit manna malillugu maleruaqqusat peqqussutilluunniit unioqqutinneqarneri akiliisitsinermik aalajangersaavigineqarsinnaapput. Aammattaaq killilersuinermi pointit arsaarinnissutigisarnerannut aalajanngersagaliortoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Unioqqutitsineq pappiaranik aningaasanik nalilinnik ingerlatseqatigiiffimmit (aktieselskabimit), piginneqatigiiffimmit (andelsselskab) assigisaannilluunniit piliarineqarpat taaneqartut taakku suliffeqarfiutaat akisussaasutut akiliisussanngortinneqassaaq.
Imm. 5. § 15-ip, § 16-ip aamma § 25 imm. 1-ip aalajangersagai, aamma maleruaqqusat peqqussutilluunniit inatsit malillugu peqqussutigineqartut sulisunit unioqqutinneqarpata unioqqutinneqarnerat piaaraluneerluni mianersuaalliorluniluunniit piliaanngikkaluarpata pisiniarfiup, sutorniartarfiup akunnittarfiulluunniit piginnittua pisortaalu akisussaasutut akiliisussanngortinneqarsinnaapput.

 

Naammagittaalliorsinnaaneq.

§ 30. Kommunalbestyrelsi akuersissummik tunniussinissamut akuersissutilluunniit nutaanngortinneqarnissaanik itigartitsippat, imaluunniit pissutsit annertuumik allanngornerat patsisigalugu akuersissummik piginnittoq arsaarneqassasoq aalajangerpat, imaluunniit piumasaqaatinik sumiginnaaneq patsisigalugu akuersissummik arsaarinnikkallarnissamik arsaarinnivinnissamilluunniit aalajangerpat, kommunalbestyrelsip aalajangernerata nalunaarutigineqarnerata kingorna sapaatip akunnerisa sisamat qaangiutinnginneranni aalajangigaq Naalakkersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. § 17 imaluunniit § 18 tunngavigalugu kommunalbestyrelsip imigassanik kimikitsunik nioqquteqarneq sassaallernerluunniit inerteqqutigippagu, kommunalbestyrelsip aalajangiinera, pineqartumut nalunaarutigineraniit sapatip akunnerisa sisamat qaangiutinnginneranni, Naalakkersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip aalajangiinera allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq. Itigartitsinermut pissutaasoq pissutaasulluunniit allassimassapput, aamma naammagittaalliuuteqarsinnaanerup periarfissamullu tassunga killissarititaasut allassimassapput. Kommunalbestyrelsip aalajangigaata naammagittaalliuutigineqartup suliarineqarnerata nalaani aalajangigaq atorunnaarsikkallarneqarsinnaanngilaq.
Imm. 4. Naalakkersuisut aalajangigaat eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaapput.

 

Atortuulersitsinermut ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.

§ 31. Inatsisartut inatsisaat manna atortuulersinneqarpoq 1. december 1992 aallarnerfigalugu. Tamatumunnga peqatigitillugu imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 13 26. oktober 1989-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq, atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 2. Nalunaarutit maleruaqqusallu allat imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 13 26. oktober 1989-imeersoq tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut atuutiinnassapput.

§ 32. Inatsisartut inatsisaat manna Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu 27. april 1951-imi isumaqatigiissutigineqarsimasoq kingusinnerusukkullu allannguuteqarsimasoq malillugu illersornissaq pillugu najukkani suliffeqarfiusuni atuutinngilaq.

Namminersornerullutik Oqartussat 30. oktober 1992.

Lars Emil Johansen

/

Henriette Rasmussen