Kalaallit Allakkeriviat pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 30. oktober 1992-imeersoq.
Nioqqutissanik pissaqartitsiniarneq, angallanneq, allakkanik isumaginninneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsimmi § 8 naapertorlugu imaattut aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Siunertaq§ 1. Kalaallit Allakkeriviat tassaavoq Kalaallit Niuerfiata allanngortinneqarnera pillugu inatsisartut peqqussutaanni § 2-mi ingerlatseqatigiiffiup taaneqartup Namminersornerullutillu Oqartussanit pigineqartup ilaa.
Imm. 2. Aallakkeriviup suliassarai:
1) inuiaqatigiit kalaallit Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannilu allakkanik nassiussanillu ingerlatsinissamik pisariaqartitsinerat naammassissallugu kiisalu Kalaallit Nunaanni allakkerineq isumagissallugu,
2) sullissinermik ingerlatsiviussalluni, sapinngisamik annertunerpaamik niuernermi tunngaviit atorlugit ingerlatsiviusoq, aamma
3) ingerlatsinerminik inuiaqatigiit kalaallit ineriartornerannut naapertuuttunngorsassalluni suliassanillu nutaanik allakkanik nassiussanillu suliassanut naleqquttunik tigusisassalluni.
Kapitali 2
Peqqussutip atortuuffia Kalaallit Allakkeriviata ingerlatsinera§ 2. Maleruagassat peqqussut una naapertorlugu ingerlatseqatigiiff immit aalajangersarneqartut allakkerineq pillugu malittarisassani ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Allakkerineq pillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit tamakkiisuunissaat qulakkeerniassallugu ingerlatseqatigiiffimmi siulersuisut pisussaapput. Annertuunillu allannguuteqartitsinissaq eqqarsaatigineqarpat tamanna Naalakkersuisunit sioqqutsisumik ilisimatitsissutigineqassaaq.
Imm. 3. Allakkerineq pillugu malittarisassat kikkunnit tamanit takuneqarsinnaassapput.§ 3. Allakkeriviup isumagissavai
1) allakkat il.il. nassiussat kimukarneri allassimasut,
2) poortukkat kimukarneri allassimasut, aamma
3) aviisit ullormut, sapaatip akunneranut qaammaininullu saqqummersartut kiisalu atuagassiat (nermutiinnakkamik puulikkat).
Imm. 2. Allakkat il.il. nassiussat isumagineqarsinnaasariaqarput tammarnaveeqquserlugit imaluunniit - allagaappata - nalingi nalunaarlugit.
Imm. 3. Poortukkat isumagineqarsinnaasariaqarput tammarnaveeqquserlugit imaluunniit nalingi nalunaarlugit.§ 4. Allakkeriviup Danmarkimi GiroBank suleqatigalugu postgirukkut nassiussat suliarissavai kiisalu aningaasat nassiussat allagartaat isumagissallugit.
§ 5. § 1, imm. 2, naapertorlugu ingerlatseqatigiiffik aalajangiisinnaavoq nassiussat suut allat Kalaallit Allakkeriviata isumagissagai.
Imm. 2. Kalaallit Allakkeriviata suliassat allat allakkeriviup ingerlatsinerani pissusissamisoortumik ilanngunneqarsinnaasut suliarisinnaavai.§ 6. Akitsuutinik niueqatiginninnermillu nakkutilliinermut ilagitillugu Kalaallit Allakkeriviat nassiussanik nalunaarsuinermik suliaqartassaaq peqataassallunilu nioqqutissanik eqqussinermi nakkutilliinermut aamma Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik isumaqatigiissut malillugu akileraarutissanik akiliisitsiniartarnermut.
Imm. 2. Poortukkamik nunamit allamit Danmarkiunngitsumit toqqaannartumik nassitsisoqaraangat Kalaallit Allakkeriviat nioqqutissanik eqqussinermut nalunaarummik immersukkamik Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nassiussaqartassaaq. Ingerlatseqatigiiffiup kapitali 6 naapertorlugu Kalaallit Allakkeriviata nioqqutissanik eqqussinermut akileraarutissanik immersuineranut akileraarutissat aalajangersassavai.§ 7. Danmarkimi allakkeriveqarfik nunani assigiinngitsuni allakkerinermut attuumassuteqartutigut Kalaallit Nunaannut sinniisuuvoq.
Imm. 2. Allakkat il.il. nassiussat Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni Danmarki aqqusaarlugu imaluunniit toqqaannartumik ingerlanneqartartut pillugit peqqussut una inuiaqatigiit assigiinngitsut isumaqatigiissutaanni Danmarkimit akuersissutigineqarsimasuni aalajangersakkat mali1lugit saneqqunneqarsinnaavoq.
Kapitali 3
Allakkeriviup kisermaassisuunera§ 8. Aallakkerivik nassiussanik makkuninnga katersuinissamut, angallassinissamut agguaassinissamullu kisermaassisuuvoq:
1) allakkat matoqqasut nassiussallu matoqqasut allat allakkerivikkut isumagineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasut, tamakku imaqaraangata nalunaarutinik allatanik imaluunniit nalunaarutinik naqitanik allallugit immersukkanik.
2) allakkat pooqanngitsut (kortit) allatanik nalunaarutitallit imaluunniit naqitanik nalunaarutitallit allallugit immersorneqarsimasut, tunisat allagartaat (fakturat), nassiussat allagartaat, umiarsuit usiisa allagartaat assigisaallu nassiussanut uppernarsaataasut, nassiussanut inatsisinik unioqqutitsinani allakkerivik avaqqullugu isumagineqarsinnaasunut tunngasut.
Imm. 2. Nassiussat imm. 1-imi pineqartut Danmarkimiit, Savalimmiuniit imaluunniit nunanit allanit tikiunneqarunik Kalaallit Nunaannilu nassitsivigineqartunut ingerlatinneqartussaagunik imaluunniit kalaallit allakkerivii aqqusaarlugit ingerlanneqassagunik Kalaallit Allakkeriviannut erniinnaq tunniunneqassapput.§ 9. Taamaattorli kinaluunniit § 8-imi aalajangersakkat malinngikkaluarlugit inatsisinik unioqqutitsinani nassiussanik allakkerivik avaqqullugu isumaginnissinnaavoq, tamanna angallassineruppat nammineq susassarisanik imaluunniit alla nassiussanik kiffartuutaq atorfeqarfigisaq sinnerlugu.
Imm. 2. Taamaaliortoqarsinnaavortaaq angallassineq pippat alla, angallassisup qaqutiguinnaq taamatorluinnaq ittumik angallassissuttagaa kiffartuullugu.
Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffimmi sullivinnilu allani inunnik, nassiussanik imaluunniit nalunaarutinik ingerlassinermik suliaqartartuni atorfillinnut inerteqqutaavoq imm. 1-imi eqqartorneqartunik allat kiffartuullugit katersinissaq, angallassinissaq agguaassinissarlu. Taamaattorli sulliviit namminneq angallataatitik atorlugit nassiussanik angallassisarsinnaapput suliffiup iluani kiffartuussinerinnaasussamik.§ 10. Kinaluunniit allakkanik nassiussanik kimukartuuneri allassimasunik katersuisarnikkut, angallassisarnikkut agguaassisarnikkullu inuussutissarsiutigalugu ingerlatseqqusaanngilaq.
Imm. 2. Inerteqqutaavoq kattuffinnik pilersitsinissaq ataavartitsinissarluunniit kattuffilioqataasut imaluunniit allat ingerlatsinerminnut tunngasumik allagaasa nassiunneqartarnerannik privatimik ingerlatsisarnissamik siunertaqartunik.§ 11. Nassiussat inatsisinik unioqqutitsinani allakkerivik avaqqullugu isumagineqarsinnaapput nassiussat tamarmik immikkut kalaallit frimærkiinik Kalaallit Allakkeriviata akigititai malillugit taakkununnga atortussaasunik frimærkilerneqarsimagunik.
§ 12. Inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqartunut sullivinnullu inerteqqutaavoq Kalaallit Nunaannut allakkanik Danmarkimi nunaniluunniit allani tunniussinissaq akit appasinnerusinnaanerat tamatumuuna iluaqutiginiarlugu. Inerteqqut taanna atuutissaartaaq nassiussat taamaattut allakkerisarfimmit isumagineqartussanngorlugit amerlasoorsuanngorlugit tunniunneqarsimappata, massa Danmarkimi nunaniluunniit allani tunniussineq pisimanngikkaluartoq akit appasinnerunerat iluaqutiginiarlugu.
§ 13. Kalaallit Allakkeriviata ilisarnaataa Namminersornerullutik Oqartussat akuerisaat Naalakkersuisut akuersisimatinnagit allanit atorneqassanngilaq.
§ 14. Karsit allakkeriviup allakkanut nakkartitsiviinut paarlaanneqarsinnaasut aqqusineeqqamut, aqqusinermut allanulluunniit kikkut tamarmik tikissinnaasaannut inissinneqassanngillat.
Kapitali 4
Allakkerinermi isertuussisussaaneq§ 15. Kinaluunniit Kalaallit Allakkerivianni sulisuusoq susassaqanngitsunut kikkunnulluunniit allat allakkerivimmik atuinerannut tunngasunik kikkunnulluunniit ilisimatitseqqusaanngilaq periarfisseeqqusaananiluunniit taamatut paasissutissanik pissarsinissamut.
Imm. 2. Isertuussisussaatitaaneq ataannassaaq pineqartoq allakkerivimmi suliunnaarsimagaluarpalluunniit.§ 16. Nassiussat matoqqasut ingerlateqqinneqarsinnaanngitsut, allatut iliorluni nassitsisumut tunniunneqarsinnaanngitsut, allakkerivimmit ammarneqassapput maleruagassat naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit.
Imm. 2. Taamatuttaaq nassiussat ammarneqarsinnaapput maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit, tamanna pissappat allakkerivikkut ingerlanneqarnissaat pissutigalugu imaluunniit qanoq ajoquserneqartigisimasinnaanerat paasiumallugu.
Kapitali 5
Allakkat ingerlanneqartarnerat§ 17. Allakkerinermut ilaapput nassiussat tiguneqartarnerat ingerlanneqartarnerallu. Allagaannarnik allakkerinermut ilaapputtaaq allakkanik nakkartitsivinniittunik katersuisarneq kiisalu agguaassisarneq, taamaattorli takuuk imm. 2.
Imm. 2. Naalakkersuisut najoqqutassiussapput allagaannarnik agguaassisarnerup qanoq annertutigisumik ingerlanneqarnissaa pillugu.
Imm. 3. Tamatumunnga maleruagassiat erseqqinnerusut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangersarneqassapput.§ 18. Nassiussat qanoq ittuussusissat aamma nassiussanik ataatsimoortunik killiliisarnissaq pillugu maleruagassat erseqqinnerusut kiisalu tamakkua ingerlateqqitassatut tiguneqarsinnaanissaannut piumasarisassat erseqqinnerusut ingerlaqatigiiffiup aalajangersassavai.
Imm. 2. Qanoq ilisukkut nassiussaq nassiunneqarsinnaassannginnersoq pillugu ingerlatseqatigiiffik malittarisassiussaaq.§ 19. Allakkerivik qinnuigineqaruni nassiussat, poortukkat taimarnaveeqqusikkat, nassiussat nalingi allassimasut aningaasallu allakkerivikkoortitsinissamut akiliutigineqarsimasut tigunerinut uppernarsaammik tunisissaaq.
Imm. 2. Uppernarsaat allaffissiamut Kalaallit Aallakkeriviannit suliarineqarsimasumut imaluunniit akuerineqarsimasumut a1lanneqarsimassaaq.§ 20. Nassitsisup nassiussamut oqaasissaqarsinnaatitaanera pillugu maleruagassat erseqqinnerusut ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.
§ 21. Kalaallit Nunaata nunataani imaluunniit Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nunanullu allanut aalajangersimasumik angallassisartoq Kalaallit Allakkeriviata piumasaqarneratigut taassumalu akiligaanik allakkanik allakkerivinnut tunniussisarfinnulluunniit aqqutigisartakkaminiittunut tamakkunanngaanneersunillu nassartassaaq.
Imm. 2. Aalajangersakkat erseqqinnerusut ingerlatsinermut tunngasut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangersarneqassapput.§ 22. Nassiussat tunniunneqarnissaat pillugit maleruagassat erseqqinnerusut ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.
§ 23. Nassiussat inissiffissikkuminaatsut suullu inissiffissikkuminaatsut nassiussaneersut qanoq pineqartarnissaannut maleruagassat erseqqinnerusut ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.
Imm. 2. Nassiussat nioqqutissanik eqquteqqusaanngitsunik imaqartut imaqarsorinartulluunniit - tamakkununnga ilanngullugit nioqqutissat akileraarusigassat kukkunikkut akileraaruserneqarsimanngitsut - allakkerivimmit najukkami nakkutilliisussaatitaasunut tunniunneqassapput.§ 24. Immersugassat frimærkinik allakkap isumagineqarnerani nipititsivigineqarsimasut allakkeriviup pigisarai.
Kapitali 6
Allakkeriviup sullissinerata akilerneqartarnera
Akiliutit§ 25. Allakkerivik kalaallit frimærkiinik nunani suniluunniit atorneqarsinnaasunik saqqummersitsisartuuvoq.
§ 26. Naalakkersuisut nassiussat § 3-mi, imm. 1-imi, taaneqartut allakkerivikkoortumik isumagineqarnissaannut nassiussinermi akiliutissaq aalajangersassavaat. Akiliutit aalajangerneqarnerat Kalaallit Nunaanni Danmarkimullu nassiussanut atuuppoq.
Imm. 2. Akiliutissat akileraarutissallu allat ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.§ 27. Akiliutissat naatsorsorneqartarnerannut, frimærkileeriaatsinut kiisalu nassiussanut akiliutissat akileraarutissallu akilerneqartarnerannut tunngasut ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.
§ 28. Frimærkinik pisiniarfinnit tunisaqartarnissamut maleruagassat erseqqinnerusut ingerlatseqatigiiffiup aalajangersassavai.
Kapitali 7
Taarsiissuteqartarneq§ 29. Kapitali manna atorneqartussaavoq allakkeriviup suliassanik §§ 3-mi, 4-mi aamma 5-imi taaneqartunik isumaginninnerani.
Imm. 2. Nassiussap tigusisussamut eqqortumik tunniunneqarnissaata tungaanut allakkerivik akisussaavoq, nassiussaq piaaraluneerani ajoquserneqarsimassagaluarpalluunniit.
Tammartut imaluunniit ajoquserneqartut
§ 30. Nassiussaq nalinga nalunaarneqarsimasoq tammarsimappat ajoquserneqarsimappalluunniit imaluunniit taassuma imarisai tamarmik imaluunniit imarisaasa ilaat taitimarsimappata ajoqusikkat tammartulluunniit taarserneqassapput, kisianni naliliunneqarsimasoq sinnernagu.
§ 31. Allakkat nassiussat tammarnaveeqquserneqarsimasut tammarsimappata nassitsisoq taarsiivigineqassaaq ingerlatseqatigiiffimmit aalajangerneqartumik.
Imm. 2. Nassiussaq ajoquserneqarsimappat imaluunniit imarisai tamarmik imaluunniit imarisaasa ilaat tammarsimappata ajoqusikkat tammartulluunniit taarserneqassapput aningaasat anginerpaaf f issaattut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangikkat iluanni.§ 32. Poortukkat tammarnaveeqquserneqarsimasut taarsiissuteqarfigineqassapput aningaasat anginerpaaffissaattut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangikkat iluanni.
§ 33. Poortugaq nalinginnaasoq tammarsimasoq ajoquserneqarsimasorluunniit imaluunniit imai tamarmik imaluunniit imarisaasa ilaat tammarsimasut taarsiissuteqarfigineqassapput aningaasat anginerpaaffissaattut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangikkat iluanni.
Aningaasat nassiussat allagartaat aamma postgirut
§ 34. Aallakkerivik aningaasanut aningaasat nassiussat allagartaat atorlugu nassiussassatut tunniunneqarsimasunut inussaannut eqqortumik tunniunneqarnissaasa tungaannut akisussaavoq, nassitsisoq tigusisussarluunniit kukkusimanngippata imaluunniit erseqqinngitsumik paasissutissiisimanngippata.
Imm. 2. Taamatuttaaq allakkerivik postgirukkut nassiussanut inussaannullu tunniussassanut akisussaavoq.
Imm. 3. Allakkerivik postgirukkut nassiussanut allanut akisussaavoq taarsiissuteqartarnermut maleruagassat nalinginnaasut malillugit, akisussaatitaananili nassiussat kinguaattoortinnerisa kingunerisaannut.
Taarsiivigineqarsinnaaneq
§ 35. Taarsiissutit pisussaaffiginnikkunnaarfiusumik nassiussisumut tunniunneqarsinnaapput. Nassiussarli nassitsivigineqartumit tiguneqarsimappat taarsiissutissat pisussaaffiginnikkunnaarutissaannarmik taassumunnga akilerneqassapput.
Taarsiissutit annertussusii
(Kalaallit Nunaat, Danmark Savalimmiullu)§ 36. Taarsiissutaasinnaapput taamaallaat tammartup nalinga imaluunniit nassiussap ajoquserneqarnermigut nalikillissutigisimasaa. Taarsiissutissat naatsorsorneqarneranni ajoqusiinerup nalaani pissusiusut tunngaviginqassapput.
Imm. 2. Taarsiisoqassanngilaq iluaqutigisartakkanik iluaqutigisartagaqarunnaarnermut, aningaasat nalikillinerisigut aningaasanut annaasanut imaluunniit ajoqusiinerup kingunerisaanut allatigut sunniuttartunut allanut, tamakkununnga ilanngullugit erniinnaq sunniuttumik imaluunniit allatigut annaasat.§ 37. Aningaasanut taarsiissutigineqartussanut ernialiisoqarsinnaanera pillugu ingerlatseqatigiiffik maleruagassanik aalajangersaasinnaavoq.
§ 38. Nassiussaq tammarsimappat taarsiissuteqarnerup saniatigut nassiussap allakkerivikkoortumik isumagineqarneranut akiliut taarsiissutigineqassaaq.
Imm. 2. Taamatuttaaq ippoq nassiussaq ajoquserneqarsimappat imaluunniit taassuma imarisai tamarmik imaluunniit imarisaasa ilaat tammarsimappata, tamannalu pissutaasimappat nassiussap tunniunneqarsinnaanngitsutut utertinneqartariaqarneranut.§ 39. Danmarkimut nunanulluunniit allanut nukingiullugu nassiussaq Kalaallit Allakkeriviata tungaanit kukkusoqars imaneranik sumiginnaasoqars imaneranilluunniit pissuteqartumik nal. akunneri arfinillit qaangerlugit kinguarsarneqarsimappat taamatut pisoqarneratigut annaasaq taarsiissutigineqassaaq aningaasat anginerpaaffissaattut ingerlatseqatigiiffimmit aalajangikkat iluanni.
Nunanut allanut nunanillu allaniit nassiussat.
§ 40. Allakkanut nunanut allanut nunanillu allaniit allakkerivitsigut nassiussanut taarsiisoqartassaaq isumaqatigiissutit Darrniarkimi allakkerisartoqarfiup allakkerivinnullu aqutsisoqarfiup susassaqartup akornanni isumaqatigiissutaasut malillugit.
§ 41. Ingerlatsisoqatigiiffiup Danmarkimi allakkerisartoqarfik isumaqatigiissuteqarfigissavaa nunanut allanut nunanillu allaniit nassiussanut taarsiissutissat akilerneqartarnissaannut maleruagassat erseqqinnerusut pillugit.
Taarsiissuteqartoqartussaajunnaarsitaaneq
§ 42. Allakkerivik taarsiissussaajunnaassaaq ajoquserneq nassiussap imarisaanik imaluunniit naleqqutinngitsumik poortorneqarsimaneranik pissuteqarpat.
Imm. 2. Taamattaaq issaaq nassiussap poortuutaata qaava imaluunniit naqitsisaa imarisaata ajoquserneqarneranut imaluunniit tammarneranut atasumik ajoquserneqarsimanngippata.§ 43. Allakkerivik nassiussanut tammarsimasunut aningaasanullu taarsiissuteqartussaanngilaq allakkerivimmiit uppernarsaammik takutitaqartoqarsinnaanngippat, aatsaalli taarsiissuteqartussaassalluni tunniussisimaneq akiliuteqarsimanerluunniit allakkeriviup allattaaviini takuneqarsinnaappat imaluunniit allatut iliorluni tamakku uppernarsarneqarsinnaappata.
§ 44. Allakkeriviup taarsiissuteqartussaanera atorunnaassaaq piumasaqaat nassiussap tunniunneqarnerata kingorna ukioq ataaseq qaangiutsinnagu allakkerivimmut imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmut nalunaarutigineqarsimanngippat.
Imm. 2. Aningaasanilli nassiussat allagartaannut piffissamut killiliussaq ukiunik marlunnik sivisussuseqarpoq.
Immikkut ittunik pisoqartillugu taarsiissuteqartarneq.
§ 45. Allakkerivik qaqutigut taarsiisarsinnaavoq taarsiissuteqartarnermut maleruagassat nalinginnaasut atorlugit, taamaaliortassaarlu ajoqusiineq pissutsinik ima immikkut illuinnartigisunik pissuteqarsimappat allakkeriviup taarsiissuteqartussaaneranik kapitalimi uani aalajangersakkanik atuinissaq naapertuutinngitsutut pissuseqartussatut isumaqarfiginassalluni.
Kapitali 8
Inatsisartut peqqussutaannik unioqqutitsineq§ 46. Inatsisit allat malillugit pineqaatissiissutissat annertunerusut atorneqartariaqanngippata akiliisinneqarsinnaavoq kinaluunniit
1) § 8-mi imm. 2-mik, § 9-mi imm. 3-mik, § 10-mik § 12-imik aamma § 14-imik unioqqutitsisoq
2) nassiussanik § 8-mi, imm. 1-imi, taaneqartunik katersuisoq, angallassisoq imaluunniit agguaassisoq.§ 47. Maleruaqqusani peqqussut manna naapertorlugu atortuulersinneqartuni maleruaqqusanik unioqqutitsinermut akiliisitsisarneq pillugu maleruagassat aalajangersarneqarsinnaapput.
§ 48. Aktieselskabi, anpartsselskabi, piginneqatigiiffik assigisaalluunniit unioqqutitsippata ingerlatseqatigiiffik taamaalluni akilisitaanermut akisussaatinneqarsinnaavoq. Taamaaqataanik aamma kommunit kommunillu suleqatigiiffii taamatut akiliisitaanermut akisussaatinneqarsinnaapput.
Kapitali 9
Atortuulersitsinermik aalajangersagaq§ 49. Peqqussut atortuulissaaq januaarip aallaqqaataani 1993-imi.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Allakkeriviat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 8. november 1985-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1992.
Lars Emil Johansen/
Ove Rosing Olsen