Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 30. oktober 1992-imeersoq.
Suliassaqartitsinermik inunnillu isumaginninnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 580-imi ulloq 29. november 1978-imeersumi § 2 malillugu makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.§ 1. Kommunimi isumaginninnermut ataatsimiititaq meeqqat inuusuttullu kommunimi inuunerminni atugarisaannik nakkutilliinissamut pisussaavoq, aamma angajoqqaat qitornaminnik perorsaanerini paaqqutarinninnerinilu tapersersuisussaavoq.
§ 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisup Isumaginninnenrtut Pisortaqarfik aqqutigalugu isumaginninnermut ataatsimiititat meeqqanik inuusuttunillu sullissinissaat pillugu ilitsersortassavai nakkutilliisuuffigissallugulu.
Kapitali 2.
Misissuinerit, paasissutissiinerit angajoqqaatullu oqartussaasussanik toqqaanerit.§ 3. Isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqat inuusuttullu inuunerminni atugarisaat malinnaaffigissavai, taamaaliornikkut meeqqanik inuusuttunillu immikkut ittumik ikiorsigassaqalersillugu sapinngisamik piaartumik iliuuseqarsinnaanissaq anguniarlugu.
§ 4. Inuk kinaluunniit pissutsinik isumaginninnermut ataatsimiititamit akuliuffigisariaqarsorinartunik ilisimasaqalersoq ataatsimiititamut nalunaaruteqarnissaminut pisussaatitaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput inuit pisortanit suliaqartitaasut imaluunniit naalakkersuinermi qinigaanikkut suliaqartitaasut taamatut suliaqartitaanerminni imaluunniit naalakkersuinermi qinigaanikkut suliaminnik ingerlatsinerminni meeqqap inuusuttulluunniit ikiortariaqarsorinartumik atugaqarneranik paasisaqassagaluarunik isumaginninnermut ataatsimiititamut nalunaaruteqartartussanngorlugit.§ 5. Isumaqarnarpat meeraq inuusuttorluunniit 18-it inorlugit ukiulik immikkut ikiorserneqarnissaminik pisariaqartitsisoq, isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqap inuusuttulluunniit atugaasa misissuiffiginissaat isumagissavaa.
Imm. 2. Misissuineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassuseqareersunit ingerlanneqartassaaq.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititap kikkulluunniit meeraq inuusuttorluunniit pillugu paasissutissiisinnaasorinartut paasiniaavigisinnaavai, suliassarlu oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit isumaginninnermi suliassat pillugit suleqatigiinnissaq pillugu ataatsimiititamut saqqummiussinnaallugu, tak. oqartussaasoqarfiit assigiinngitsunik suliallit isumaginninnermi suliassat pillugit suleqatigiinnissaannut inatsisartut peqqussutaat.
Imm. 4. Nalunaaruteqarsimasut allallu pissutsinik ilisimasaqarsorinarsinnaasut kommunimiikkunik isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiinneranut namminneerlutik najuukkiartoqquneqarsinnaapput. Inuit kommunimi allamiittut kommunimi uninngavigisaminni isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiinneranut namminneerlutik najuukkiartoqquneqarsinnaapput.§ 6. Oqartussaasup peqqussut una malillugu suliassamik suliarinnittup ikiorserneqarumalluni saaffiginnittoq piumasaqarfigisinnaavaa paasissutissanik pissarsiniaqataanissaanut. Ikiorsiissummik isumagineqartoq pisussaatitaavoq isumaginninnermut ataatsimiititaq pissutsit atukkami allannguuteqarnerisigut ikiorsiissutip allanngortinneqarsinnaaneranik kinguneqarsinnaasunik ilisimatissallugu.
§ 7. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaasumik sinniisoqariinngippat isumaginninnermut ataatsimiititap eqqartuussivimmut saaffiginnilluni sinniisuutitassamik toqqaanissaq isumagisassaraa.
Kapitali 3.
Ikiorsiiniutit.§ 8. Isumaginninnermut ataatsimiititap suliassaraa angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit meeqqamik inuusuttumilluunniit isumaginnittoorpiartoq ilitsersussallugu tapersersussallugulu, imaattoqartillugu:
1) Meeraq inuusuttorluunniit pilersuisueruppat,
2) pilersuisup pilersuineq isumannaatsumik isumagisinnaajunnaarsimappagu,
3) meeraq inuusuttorluunniit ulluinnarni avatangiisiminut, atuarfimmut imaluunniit inuiaqatigiinnut akulerunniarnermigut ajornartorsiuteqarpat,
4) meeraq inuusuttorluunniit pisariaqartitsineq naapertorlugu paarineqanngippat imaluunniit perorsarneqanngippat, imaluunniit
5) meeraq inuusuttorluunniit allatigut naammaginanngitsunik atugaqarluni inuuppat.§ 9. § 8-mi taaneqartunik pisoqartillugu isumaginninnermut ataatsimiititaq makku pillugit aalajangiisinnaavoq:
1) Inuit ataasiakkaat ilaqutariilluunni.it ataannartumik ilitsersorneqarlutillu tapersersorneqarnissaminnik neqeroorfigineqassasut, ataatsimiititarlu pisussaavoq ilaqutariit taamatut ilitsersorneqarnissamik tapersersorneqarnissamillu pisariaqartitsilluinnarsorinartut neqeroorfigissallugit. Ilitsersuineq tamanna inunnit suliassamut tamatumunnga piginnaassuseqarluareersunit ingerlanneqartassaaq,
2) pineqartumut siunnersuisussamik toqqaalluni, tak. kapitali 4.
3) meeraq inuusuttorluunniit nakorsamut misissortillugu katsorsarneqartillugulu, aammalu immikkut i1inniaga1immut i1itsersorneqarti1lugu,
4) kaammattuissalluni peqqusissalluniluunniit kiisalu aningaasartuutissat taamaaliornermut attuumassuteqarluinnartut ikiorsiissutigissallugit,
5) pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat naapertorlugit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup/pilersuisuusup napparsimanerani angerlarsimaffimmi suliassatigut ikiorsiinermut imaluunniit ilaqutariinni qaangiutilertortussamik ajornartorsiuteqartoqartillugu oqilisaassissummik aningaasatigut ikiorsiiffigalugit, imaluunniit
6) meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffiup avataanut ilaqutariinnut paarisassanngortinnissaa isumagissallugu, atuarfik suleqatigalugu atuarfiup nerisaqarfigiitigalugu ineqarfittaaniittussanngorlugu, meeqqanik paaqqinnittarfimmiittussanngorlugu, napparsimavimmiittussanngorlugu imaluunniit peqqissartarfimmiittussanngorlugu kapitali 5-imi aalajangersakkat malillugit.§ 10. Taamaallaat ikiorsiiniutissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq tamakku meeqqainut inuusuttumulluunniit iluaqutaanerusussatut pisariaqarpata. Ikiorsiiniutit meeraq aamma angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit alla meeqqamik paaqqutarinnippiartoq sapinngisamik suleqatigalugit iliuuserineqassapput.
Imm. 2. Ikiorsiiniuteqalersigani pissutsit suliamut pingaaruteqartut tamarmik qulaarneqaqqaassapput, soorlu atuarfiup, peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup aamma allat pissutsinik iliuuserineqarsinnaasunillu ilisimasaqarnertik pissutigalugu pingaaruteqarsorinartut suleqatigalugit.
Imm. 3. Meeraq 10-nik ukioqalersimappat peqqussut manna malillugu ikiorsiiniutissanik aalajangiisinnani meeraq oqaloqatigineqaqqaassaaq. Meeqqat 10 inorlugit ukiullit pillugit paasissutissat meeqqap ikiorsiiniut eqqarsaatigineqartoq qanoq isumaqarfigineraa pigineqartassaaq, meeqqap inerissimassusiata suliallu qanoq ittuunerata tamanna ajornartinngikkaangassuk.
Kapitali 4.
Nammineq siunnersuisorisaq.§ 11. Inummut pineqartumut siunnersuisorititatut toqqarneqassapput inuit taamatut suliaqarnissamut piukkunnaateqartut.
Imm. 2. Siunnersuisorititaq isumaginninnermut ataatsimiititamit imaluunniit pineqartup kissaateqarneratigut kommunimi siunnersuiffiusussami isumaginninnermut ataatsimiititamit allaganngorlugu toqqarneqartassaaq.
Imm. 3. Inumraut siunnersuisorititap ilaqutariit siunnersorlugillu ilitsersortassavai kiisalu meeqqap inuusuttulluunniit ineriartornera pineqartumut attaveqartuarnermigut malittarisassallugu.
Imm. 4. Naalakkersuisut inunnut pineqartunut siunnersuisorititanik toqqaasarnermut akissarsiaqartitsinermullu malittarisassanik kiisalu siunnersuisorititat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit aalajangersaassapput.
Kapitali 5.
Angerlarsimaffiup avataanut inissiineq.§ 12. Meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffimminiiginnarnissaa anguniarneqassaaq. Taamaallaat angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq aalajangerneqarsinnaavoq aatsaat nalorninaallisinneqarsimasorinarpat meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffimminiiginnarneratigut ajornartorsiutit iluarsineqarsinnaanngitsut.
Imm. 2. Kapitalimi uani aalajangersakkat malillugit meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa aalajangerneqarpat anguniarneqassaaq inissiineq sapinngisamik sivikitsuussasoq.§ 13. Meeqqamut inuusuttumulluunniit pitsaanerusussaq pisariaqartinneqaraangat isumaginninnermut ataatsimiititaq angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersiseriarlugu aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq.
Imm. 2. Meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa angajoqqaatut oqartussaassuseqartup akuerinngippagu tamanna pillugu aalajangiinissaq taamaallaat pisinnaavoq §§ 14-19-imi aalajangersakkat malillugit.
Imm. 3. Angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamik aalajangerneq ullut 8 qaangiutinnginneranni Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani allaffianut nalunaarutigineqassaaq.
Akuersisitseqqaarani inissiinissamik aalajangerneq.
§ 14. Meeqqap inuusuttulluunniit atugarissaarnissaa eqqarsaatigalugu pisariaqarpat isumaginninnermut ataatsimiititaq, angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq, meeraq taassumunngaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqarluni sinniisuutitaq akuersiseqqaarnagit, aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq:
1) meeraq inuusuttorluunniit ulluinnarni avatangiisiminut, atuarfimmut imaluunniit inuiaqatigiinnut naleqqussarniarnermigut annertuunik ajornartorsiornerminik ersersitsigaangat, angajoqqaavisalu perorsarnissaa artorpassuk,
2) meeqqap inuusuttulluunniit inuunermini atugarisai pissutaallutik eqqarsartaatsimigut timimigulluunniit peqqissusia ineriartorneraluunniit annertuumik ajoqusigaasimappata imaluunniit aarlerinartorsiortinneqarpata, imaluunniit
3) angajoqqaat meeqqap inuusuttulluunniit eqqarsartaatsimigut timimigulluunniit nappaataasa pisariaqartumik katsorsartittariaqartut nakorsartinnissaat isumaginngippassuk.§ 15. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit - taassuma najugaa ilisimaneqanngippat - meeqqamik inuusuttumilluunniit sulissusserpiartoq piffissalerluarlugu nalunaarasuaatikkut imaluunniit allakkatigut tammarnaveeqqusikkatigut isumaginninnermut ataatsimiititamut oqaaseqaqqullugu kajumissaareersimatinnagu § 14 naapertorlugu aalajangiisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititap angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq pisortatigoortumik aalajangiineqartillugu paasisinneqarsinnaatitaanermik inatsit malillugu suliassap qanoq suliassartaqarneranik ilisimanninnissamut pisinnaatitaanermik ilisimatissavaa akeqanngitsumillu illersuisutut ikiorteqarsinnaaneranik neqeroorfigissallugu.
Imm. 3. Naalakkersuisut illersuisoqarnissamik malittarisassanik aalajangersaassapput, matumani aamma akilerneqarnissaannik tunngasumik.§ 16. § 14 malillugu aalajangiinnginnermi pissutsit suliamut pingaaruteqartut tamarmik paasissutissarsiorfigineqarsimassapput. Atuarfik, ulluunerani - aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffik, peqqinnissamut isumaginnittoqarfik, siunnersuisarfik (pædagogisk-psykologisk rådgivning), Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuanut allaffia, meeqqap qanittumik ilaqutai, angajoqqaarsiat ilaqutariit aamma allat suliamut soqutigisaqarsinnaasorisat kajumissaarneqassapput suliap paasiniarnerani peqataaqqullugit aamma isumaginninnermut ataatsimiititamut oqaaseqaateqaqqullugit. Aammattaaq inissiinissamut meeqqap qanoq isumaqarnera paasissutissiarineqassaaq, tak. § 10, imm. 3.
§ 17. § 14 malillugu aalajangiinermi piumasarineqarpoq isumaginninnermut ataatsimiititap ilaasortai najuuttut tamarmik akuersigaangata aalajangiineq akuersissutigineqartutut naatsorsuunneqartassasoq.
Imm. 2. Akuersisitseqqaarani inissiinissaq isumaliutersuutigineqarsimatillugu ataatsimiititap ilaasortaasa ataasiakkaat aalajangiinerit kommunalbestyrelsimut immaqalu kingusinnerusukkut Isumaginninnermi sulianut Naammagittaalliuuteqartarfimmut saqqummiunneqarnissaa piumasarisinnaavaat.§ 18. Piffissamik pissuteqartumik § 17 imm. 1-imi piumasarineqartut malitsinneqarsinnaanngippata, akuersisitseqqaarani angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit meeqqap inuusuttulluunniit atugarissaarnissaa eqqarsaatigalugu kinguartinneqarsinnaanngippata, siulittaasup, taassumalu pisinnaanngiffiani siulittaasup tullia, iliuuseqarallarnissamik aalajangiisinnaavoq. Suliaq ullut 14-it qaangiutinnginneranni isumaginninnermut ataatsimiititamut aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.
Imm. 2. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup Pisortaa iliuusiugallartussat imm. 1-imi taaneqartut aallartinneqarnissaannik peqqusisinnaavoq. Suliaq ullut 14-it qaangiutinnginneranni isumaginninnermut ataatsimiititamut aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit aalajangiinerit Isuroaginninnermi sulianut Naammagittaalliuuteqartarfimmut naaimagittaalliuutigineqarsinnaapput, naammagittaalliuuteqartup aalajangiinermik nalunaarfigineqarneraniit sapaatip akunnera ataaseq qaangiutsinnagu.§ 19. Akuersisitseqqaarani inissiinermik aalajangiinerit angajoqqaatut oqartussaassusilimmut nal. ak. 24-it qaangiutsinnagit nalunaarasuaatit imaluunniit allakkatigut tammarnaveeqqusikkatigut nalunaarutigineqassapput. Nalunaarutip aamma ilagissavaa § 18 imm. 3 aamma § 49 malillugu naammagittaalliorsinnaanermut paasissutissat.
Inissiineq.
§ 20. Meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq aalajangiisoqareerpat isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqap inuusuttulluunniit inissinneqarfissaa aalajangigassarilissavaa, aammalu meeqqap inuusuttulluunniit paaqqutarineqarnissaa, perorsarneqarnissaa ilinniarnissaalu isumagisassarilissallugit, kiisalu allatigut inuup pineqartup nammineq atugarisai pisariaqartumik aalajangiiffigisassallugit. Isumaginninnermut ataatsimiititaq sapinngisamik angajoqqaatut oqartussaassusilimmik suleqateqarluni pisariaqartunik aalajangiisassaaq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititap inissiivissamik toqqaanermini isumagissavaa meeqqap inuusuttulluunniit eqqarsartaatsimigut timimigullu ineriartorneranut iluaqutaasussanik kiisalu pisinnaasaminut piukkunnarf imminullu naleqquttumik ilinniarnissamut periarf issiisunik atugaqalernissaa.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni inissiisinnaaneq periarf issaarutivippat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup akuersissuteqarneratigut allatut ajornartumik Kalaallit Nunaata avataanut inissiisoqarsinnaavoq. Isumaginninnermut Pisortaqarf iup aalajangigaa aqutsinikkut oqartussamut allamut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq.§ 21. Meeraq inuusuttorluunniit inissisimaffimminiitillugu isumaginninnermut ataatsimiititap inissiivimmik attaveqarnermigut meeqqap inuusuttulluunniit atugarisai malittarissavai, pisariaqaraangallu inissiivigisimasap, ilinniakkap, katsorsartinnerup imaluunniit assigisaasa allanngortinneqarnissaat aalajangiif f igisassallugit.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititap inuk, paaqqinnittarf ik imaluunniit peqatigiiffik akuerisaasoq meeqqamik inuusuttumilluunniit ulluinnarni sulissussisussatut piginnaaffilersinnaavaa. Meeraq inuusuttorluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut akuerisaasumut inissinneqarsimappat pisortaata isumaginninnermut ataatsimiititaq sinnerlugu sulissunneqarnera isumagissavaa.§ 22. Isumaginninnermut ataatsimiititap ulluinnarni paaqqutarinnittunik suleqateqarluni meeqqap imaluunniit inuusuttup aamma angajoqqaat akornanni attaveqartuarnissaq isumagisassaraa, aammalu meeqqap inuusuttulluunniit atugarissaarnissaanut akerliunngippat angerlarsimaffimut utertinnissaanut periarf issamik aqqutissiuussiniassalluni.
Kapitali 6.
Ikiorsiiniutinik taamaatitsineq.§ 23. §§ 13 imaluunniit 14 malillugu angerlarsimaffiup avataanut inissiineq isumaginninnermut ataatsimiititap aalajangerneraniit ukiumik ataatsimik sivisuneruppat, isumaginninnermut ataatsimiititap nutaamik aalajangernissaa §§ 13-19-imi aalajangersakkat malillugit ingerlanneqassaaq. Suliap Isumaginninnermi sulianut Naammagittaalliuuteqartarfimmut imaluunniit Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut suliarisassanngortinnerata aalajangiisimaneq atorunnaarsinneq ajorpaat, piffissarititaasorli naatsorsorneqassaaq suliap inaarutaasumik Isumaginninnermi sulianut Naammagittaalliuuteqarfimmi imaluunniit Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviani aalajangiiffigineqarneraniit.
§ 24. Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu ikiorsiiniutit unitsinneqassapput iliuuseqarnertigut siunertaq anguneqarsimappat, imaluunniit ikiorsiinerup ingerlatiinnarnissaa piumasarisariaaruppat.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu ikiorsiiniutit 18-inik ukioqalerneq aallarnerfigalugu unitsinneqassapput, ikiorsiiniutilli aallarteriikkat ingerlatiinnarneqarsinnaapput, inuusuttoq taamaaliornissamut akuersippat. Kisianni Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu ikiorsiiniutinik sivitsuineq inuusuttup 20-nik ukioqalernera qaangerlugu ingerlanneqarsinnaanngilaq.§ 25. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersiseqqaarlugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimagaluarpalluunniit isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq pineqartoq angerlartinneqassanngitsoq, isumaqaruni taamaaliorneq meeqqap atugarissaarnissaanut akerliusoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu aalajangiinerit §§ 14-19-imi aalajangersakkat atorlugit ingerlanneqassapput.§ 26. Angajoqqaatut oqartussaasup kommunimi najugarivitaani isumaginninnermut ataatsimiititap ikiorsiiniutit taamaatinneqarnissaat aalajangiivigisassavai.
Imm. 2. Meeqqat inuusuttullu ilaqutariinnut inissinneqarsimasut angerlarsimaffimminnut utertinnissaannik aalajangiisoqartinnagu ilaqutariit inissiiviusimasut oqaaseqaataannik piniartoqartassaaq. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup kommuni najugarivitaata avataani ilaqutariinnut paarisassanngortinneqarsimappat ilaqutariit angajoqqaarsiat kommunimi najugarivitaanni isumaginninnermut ataatsimiititap oqaaseqataa aamma piniarneqartassaaq.
Imm. 3. Meeqqanik inuusuttunillu Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffinnut inissinneqarsimasunik angerlartitsinissamik aalajangiisoqartinnagu paaqqinniffiup oqaaseqaataa piniarneqartassaaq.
Imm. 4. Imm. 1 malillugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisimanerup taamaatinnissaa aalajangerneqaraangat ullut 8 qaangiutinnginneranni Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuani allaffianut nalunaaruteqartoqartassaaq.
Kapitali 7.
Namminersuutamik ulluunerani meeqqanik paarsineq.§ 27. Kinaluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit akuerineqarsimatigani angerlarsimaffimmi ulluunerani meeqqanik 14-it inorlugit ukiulinnik marluk sinnerlugit amerlassusilinnik akissarsiaqaatigalugu naraminersuutamik paarsisinnaatitaanngilaq. Angerlarsimaffimmi namminersuutamik meeqqanik tallimanit amerlanerusunik ulluunerani paarsinissamut akuersisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Angerlarsimaffiit allallu meeqqanik 14-it inorlugit ukiulinnik tallimanit amerlanerusunik paarsaqartartut, pisortanillu aningaasalersugaanatik namminersortumik ingerlanneqartut aatsaat kommunalbestyrelsimit akuerineqaqqaarlutik pilersinneqarsinnaallutillu ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititaq angerlarsimaffiituni pissutsinik nakkutilliisuussaaq. Nakkutilliineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnit ingerlanneqassaaq.
Imm. 4. Naalakkersuisut angerlarsimaffimmi namminersuutamik meeqqanik, kiisalu angerlarsimaffinni allanilu ulluunerani meeqqanik paarsaqarniarluni, qinnuteqarnerit akuersissuteqarfigisarnissaat nakkutigineqarnissaallu pillugit malittarisassaliussapput.
Kapitali 8.
Kommunip aaqqissugaanik ulluunerani meeqqanik paarsineq.§ 28. Isumaginninnermut ataatsimiititaq kommunip aaqqissugaanik angerlarsimaffinni ataatsimiititap akuereriigaani ulluunerani meeqqanik paarsisitsisarnermik pilersitsisinnaavoq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititaq ulluunerani paarsisarnerup ingerlanneqarneranik nakkutilliisuussaaq, tamannalu inunnik taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnit ingerlatitissallugu.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommunip aaqqissugaanik ulluunerani meeqqanik paarsisarneq, matumani aamma angajoqqaat akiliutigisartagaat pillugu malittarisassaliussapput.
Kapitali 9.
Ulluunerani paaqqinnittarfiit.§ 29. Kommunalbestyrelsip ulluunerani paaqqinnittarfinni kiisalu perorsaavigalugit sunngiffimmi sammisassaqartitsivinni inissat atorfissaqartinneqartut pigineqarnissaat nakkutigissavaa, matumani aamma pinaveersaartitsiniarnermut tunngatillugu suliniutit, paarineqarnissamut pisariaqartitsinermik attuuraassuteqanngitsut.
§ 30. Meeqqanik inuusuttunillu ulluunerani paaqqinnittarfiit kommuninit pilersinneqarsinnaallutillu ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Ulluunerani paaqqinnittarfiit meeqqanik arfinilinnik amerlanerusunilluunniit tigummisallit suliffeqarfittut imminnut pigisutut ittut, kommunalbestyrelsimik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasut, pilersinneqarsinnaallutillu ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut, pisatsersornissaannut, siulersorneqarnissaannut ingerlatinneqarnissaannullu malittarisassanik aalajangersaassapput, aamma Isumaginninnermut Pisortaqarfik aqqutigalugu nalinginnaasumik ingerlanerat perorsaanerullu tungaatigut ingerlatsinerat nakkutigissallugit.§ 31. Kommunalbestyrelsip ulluunerani paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut imaluunniit allanngortiterneqarnissaannut pilersaarutit Naalakkersuisut maleruagassiaat malillugit suliarineqarsimanersut nakkutigissavai.
§ 32. Meeqqat paaqqinnittarfinniitinnerannut akiliisoqartassaaq Naalakkersuisut malittarisassatut aalajangersagaat malillugit.
Kapitali 10 .
Ilaqutariinnut paarsassanngortitsisarneq.§ 33. Kinaluunniit meeqqamik inuusuttumilluunniit ilaqutariinni paarisassamik tigusisinnaanngilaq ilaqutariit inissiiviusut kommunimi najugarivitaanni isumaginninnermut ataatsimiititaq allaganngorlugu akuersereersimatinnagu, ataatsimiititap taassuma pissutsit perorsaanikkut peqqinnissakkullu isumannaatsuunersut kiisalu paarsassanngortitsineq allatigut meeqqamut iluaqutaanerusussamik kinguneqassanersoq nakkutigissavai.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut pisariaqartilinngippassuk meeqqanik pingasunik amerlanerusunik paarsaqarnissamut akuersisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Paarsaqarsinnaanermut akuersissutit meeqqat ataasiakkaar lugit tunniunneqartassapput .
Imm. 4. Paarsaqarsinnaanermut akuersissutip ingerlaannarnissaa tunngavissaarukkaangat akuersissut atorunnaarsinneqartassaaq .§ 34. Isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqat inuusuttullu kommunimi ilaqutariinni paarisassanngortinneqarsimasut nakkutigissavai.
Imm. 2. Nakkutilliineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Nakkutilliisuusoq minnerpaamik ukiumut ataasiarluni isumaginninnermut ataatsimiititamut nakkutilliinini pillugu nalunaarusiortassaaq. Ilaqutariinnut paarisassanngortitsineq angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersiseqqaarnagu pisimappat, nakkutilliisuusoq minnerpaamik ukiup affanngorneri tamaasa nakkutiginninini pillugu isumaginninnermut ataatsimiititamut nalunaarusiortassaaq .
Isumaginninnermut ataatsimiititap pilersitaanik ilaqutariinni paarisaqartitsineq.
§ 35. Meeraq inuusuttorluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit ilaqutariinnut paarsassanngortinneqaraangat angerlarsimaffik paaqqinniffiusoq akissarsiassanik Naalakkersuisut malittarisassatut aalajangersagaat malillugit neqeroorfigineqartassaaq.
Namminersuutamik ilaqutariinni paarisaqartitsineq.
§ 36. Meeqqamik paarsassanngorlugu inissiisoq inissiineriniluunniit suleqataasoq pisussaavoq angerlarsimaffik paarsaqartussaq paarsaqarsinnaanermut akuersissummik pigisariaqakkamik peqarnersoq qularnaassallugu.
Imm. 2. Paarsaqarsinnaanermut akueritittup isumaginninnermut ataatsimiititaq ingerlaannarluni ilisimatissavaa meeraq tiguguniuk, paarsariunnaaruniuk imaluunniit paarinera allatut pissuseqalerpat, aamma allami najugaqaleruni.
Imm. 3. Kommuni qimallugu kommunimut allamut nuuttoqartillugu kommunimi qimatami isumaginninnermut ataatsimiititaq pisussaavoq kommunimi nuuffigineqartumi isumaginninnermut ataatsimiititaq paarsaqarneq pillugu ilisimatissallugu.§ 37. Ilaqutariit qitornarsiallit kommunimi najugarivitaanni isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq raeeraq inuusuttorluunniit 18-inik ukioqalersimanngitsoq pissutissaqavitsinnagu angerlarsimaffimmit paarineqarfimminit nuutsinneqassanngitsoq. Aammattaaq aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffimmit tassannga peersillugu angerlartinneqassangitsoq tamanna meeqqamut inuusuttumulluunniit iluaqutaanerusussamut akerliuppat.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu aalajangiinerni §§ 14-19-imi aala jangersakkat najoqqutarineqassapput.§ 38. Angerlarsimaffimmi paarsaqarfiusumi ukiut marluk sinnerlugit najugaqareersunik aatsaat angerlartitsisoqarsinnaavoq ilaqutariit qitornarsiallit kommunimi najugarivitaanni isumaginninnermut ataatsimiititaq akuersiseqqaarlugu.
Imm. 2. Meeraq qulinik ukioqalereersimappat isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiitinnagu meeraq tamanna pillugu oqaloqatigineqassaaq. Meeqqat qulit inorlugit ukiullit pineqartillugit angerlartitsinissamut meeqqap qanoq isumaqarnera paasissutissiarineqassaaq meeqqap inerissimassusiata suliallu qanoq ittuunerata tamanna ajornartinngikkaangassuk.
Kapitali 11.
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit.§ 39. Isumaginninnermut Naalakkersuisup meeqqanut inuusuttunullu angerlarsimaf f immik avataanut inissinneqartussanut paaqqinnittarf inni inissat atorf issaqartinneqartut pigineqarnissaat nakkutigissavaa.
Imm. 2. Isumaginninnermut Naalakkersuisoq meeqqanut inuusuttunullu paaqqinnittarfiit imm. 1-imi pineqartut pilersinneqarnerini ingerlanneqarnerinilu ataqatigiissaarisuussaaq, aamma Isumaginninnermut Pisortaqarfiup nunap immikkoortuanut allaffia aqqutigalugu perorsaanerup tungaatigut ilitsersuineq ingerlatissallugu.
Imm. 3. Isumaginninnermut Naalakkersuisup Isumaginninnermut Pisortaqarf ik aqqutigalugu paaqqinnittarf iit nunamut tamarmut atuuttut aqunneqarnerat isumagissavaa.§ 40. Isumaginninneriruit Naalakkersuisoq pisariaqartitsineq naapertorlugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut, pisatsersornissaannut, siulersorneqarnissaannut ingerlatinneqarnissaannullu kiisalu paaqqinnittarfinni perorsaanikkut sulinissamut malittarisassanik aalajangersaassaaq.
Imm. 2. Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut Pisortaqarfik aqqutigalugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ingerlatinneqarnerannik, aningaasatigut ingerlanerinik kiisalu perorsaanikkut ingerlanerinik nakkutilliissaaq.§ 41. Paaqqinnittarfimmut inissiinissaq kommunimi meeqqap inuusuttulluunniit kommunimi najugarivitaani isumaginninnerinut ataatsimiititamit aalajangerneqartassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut paaqqinniffinnut immikkut siunertalinnut pinissamut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.§ 42. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit meeqqanik inuusuttunilluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit inissikkumaneqartunik inissaqartitsigunik aammalu inissiineq paaqqinnittarfiup siunertaanut naapertuuppat tigusinissamut pisussaapput. Isumaginninnermut ataatsimiititap paaqqinnittarfiullu akornanni inissiinissaq aaqqiagiinngissutigineqarpat aaqqiagiinngissut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut saqqummiunneqassaaq aalajangigassanngorlugu.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik, kommunalbestyrelsi suleqatigalugu, inunnik isumaginninnermut tunngasunik allanik suliaqartarsinnaasoq.§ 43. Meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniititanut kommunip akiliutissaa naatsorsorneqartassaaq ullormut unnuamullu inissiisimanermut akiliutitut aningaasartalimmik
.
Kapitali 12.
Angajoqqaat akiliisarnerat il.il.§ 44. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit isumaginninnermut ataatsimiititamit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaraangata angajoqqaat pisussaatinneqassapput kommunip isumaginninnermut aningaasartuutaasa tamakkerlugit ilaannakorlugilluunniit akilerneqarnissaannut. Akiliutissaq ataatsimiititamit aalajangerneqartassaaq angajoqqaajusut aningaasatigut atugaat naatsorsuutigalugit.
Imm. 2. Pissutsit pisariaqartippassuk isumaginninnermut ataatsimiititap angajoqqaat akiliinngitsoortussanngorsinnaavai imaluunniit akiligassaralui isumakkeersinnaallugit.
Imm. 3. Pissutsit allanngorpata isumaginninnermut ataatsimiititap akiliutissanik aalajangiisimanerigaluani allanngortissinnaavaa.
Imm. 4. Naalakkersuisut angajoqqaat akiliutissaasa amerlassusissaannik aalajangersaassapput.§ 45. Isumaginninnermut ataatsimiititap malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersagaat naapertorlugit, meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut kommunip aningaasartuutaanik matusissutissanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileeqqusinnaavai.
Kapitali 13.
Peqatigiiffinnik akuerinnittarneq.§ 46. Isumaginninnermut Naalakkersuisup piumasarisat erseqqinnerusumik aalajangersarneqarsimasut malillugit peqatigiiffiit meeqqanik inuusuttunillu sullissinissaat akuerisinaavaa inatsisartut peqqussutaat manna malillugu.
Kapitali 14.
Misiligaanerit.§ 47. Isumaginninnermut Naalakkersuisup kommunalbestyrelsimit inassuteqarneq malillugu piffissap misiligaaffiusup ingerlanerani meeqqanut inuusuttunullu suliniutit pilersinneqarnissaat akuersissutigisinnaavaa, matumani aamma inunnik isumaginninnerup iluani neqeroorutinik, inatsisartut peqqussutaanni matumani ilanngunneqareersimanngitsunik misiliinerit ingerlannissaannut.
Kapitali 15.
Aningaasalersuineq.§ 48. Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiinermi aningaasartuutit inatsisartut peqqussutaat manna malillugu kommuninit akilerneqartassapput, taamaattorli illersuisutut ikiorteqarnermut aningaasartuutit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akilerneqartassapput, tak. § 15 imm. 2.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut paaqqinnittarfiit sananerinut ingerlatinnerinullu aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaapput.
Kapitali 16.
Naammagittaalliortarneq.§ 49. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu aalajangiinerit isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit inatsisartut peqqussutaanni tamatumunnga aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, takuulli § 18 imm. 3 aamma § 20 imm. 3.
Kapitali 17.
Pineqaatissiisinnaaneq pillugu aalajangersakkat.§ 50. Kinaluunniit inatsisartut peqqussutaata matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq pisortatigoortumik qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit inatsimmi malittarisassatut aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 18.
Atortuulersitsineg ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.§ 51. Inatsisartut peqqussutaat manna atortuulersinneqarpoq 1. januar 1993 aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 12 1. november 1982-imeersoq, inatsisartut peqqussutaatigut nr. 4-kut 28. april 1988-imeersukkut allannguuteqartinneqarsimasoq, atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Malittarisassat inatsisartut peqqussutaanni imm. 2-mi taaneqartumi aalajangersakkat tunngavigalugit aalajangersarneqarsimasut atuutiinnarallassapput taarserneqarnissamik imaluunniit inatsisartut peqqussutaat manna tunngavigalugu malittarisassat aalajangersarneqarsimasut, imaluunniit inatsisartut peqqussutaat allat, tunngavigalugit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.
Namminersornerullutik Oqartussat 30. oktober 1992.
Lars Emil Johansen/
Henriette Rasmussen