Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 30. oktober 1992-imeersoq.

Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut isumaginnittoqarfik pillugu inatsimmi nr. 369-imi 6. juni 1991-imeersumi § 1 malillugu makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Siunertaq.

§ 1. Peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup suliassaasa pingaarnersaraat innuttaasut peqqissusiata siuarsarnissaa, nappaatit nappaatinullu assingusut pinaveersaartinnissaat kiisalu inuit nappaatillit nappaatinillu assingusunik nappaatillit misissornissaat, katsorsarnissaat paarinissaallu.

 

Kapitali 2.
Inuit pineqartut.

§ 2. Inuit kikkulluunniit maani nunamiittut inatsisartut peqqussutaat manna malillugu sullinneqarnissamut pisinnaatitaapput - akeqanngitsumik imaluunniit akiliilluni - malittarisassat matuma kingorna allassimasut malillugit.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaata matuina aalajangersagaanik, naalagaaffinnut allanut isumaqatigiissutit pisariaqartumik eqqortinneqarnissaannik pissuteqartumik saneqqutsisinnaaneq Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaavigissavaat.

§ 3. Inuit akissarsianut isumaqatigiissutit imaluunniit atorfinitsinneqarneq pillugu isumaqatigiissutit pissutigalugit akeqanngitsumik katsorsartinnissamut il. il. pisinnaatitaasut inatsisartut peqqussutaat manna malillugu sullinneqarnissamut taamaallaat pisinnaatitaapput, akissarsiat pillugit isumaqatigiissutinut imaluunniit atorfeqartitaanermi isumaqatigiissutinut ilaatitaanngitsunut, takuulli kap. 7.

§ 4. Sulisitsisoq inatsisit allat tunngavigalugit suliffeqarfimmi sulisorineqartut katsorsartinnissaannut paarineqarnissaannullu isumaginninnissamik pisussaatitaappat sulisorisat tamakku inatsisartut peqqussutaat manna malillugu taamaallaat sullissinernut pisinnaatitaapput sullissineq sulisitsisup pisussaatitaaffiisa avataanniippat, takuulli kap. 7.

§ 5. Umiarsuaatilik imaluunniit pisortanit oqartussaatitaq qallunaat imaluunniit nuna allamiut umiartornermut inatsisaat imaluunniit tassunga assingusoq tunngavigalugu umiartortut nappaataasa katsorsarnerannut aningaasartuutinik akiliisussaatitaappat, sulisorisat taamaattut inatsisartut peqqussutaat manna malillugu sullinneqarsinnaatitaapput taamaallaat umiarsuaatillip imaluunniit pisortanit oqartussaatitap sullissinernut pisussaaffiisa avataaniippat, takuulli kap. 7.

§ 6. Inunnut immikkut §§ 3-5-imi aalajangersakkani pineqartunut sullissinerit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 3.
Naartuneq erninerlu.

§ 7. Naartunermut atatillugu arnanik pinaveersaartitsiniarnermut tunngatillugu misissuisarnissaq nakorsaqarfinnit akeqanngitsumik neqeroorutigineqartassaaq kiisalu napparsimmavimmi akeqanngitsumik erninissaq.

§ 8. Arnanut utaqqiisaasumik nunami maaniittunut ernisussiorneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

§ 9. Nakorsaqarfiup naartunaveersaarutit atorneqarnerat pillugu akeqanngitsumik ilitsersuinissaq neqeroorutigisassavaa.
Imm. 2. Inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut katissimanngitsunullu, imaluunniit inuttut namminersorsinnaajunnaarsitaasimasunut ilitsersuineq angajoqqaatut oqartussaassuseqartumit sinniisuutitaasumilluunniit akuerineqaqqaarnissamik patsiseqartinneqanngilaq.

 

Kapitali 4.
Peqqissutsimik misissuineq, nappatsaaliuineq aamma kapitittarneq.

§ 10. Meeqqat inuusuttullu tamarmik 18-it inorlugit ukiullit pinaveersaartitsiniutaasumik peqqissusiata akeqanngitsumik misissorneqarnissaanik neqeroorf igineqartassapput.
Imm. 2. Peqqissutsip misissorneqartarnissaanut annertussuseq piumasallu pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

§ 11. Meeqqat atuartussaatitaasunit ukiukinnerusut tamarmik akeqanngitsumik nappatsaaliornissaat makkuninnga ilaqartinneqartartussaq neqeroorutigineqartassaaq:
1) Peqqinnissaq pillugu nalinginnaasunik angajoqqaat meeqqap timikkut eqqarsartaatsikkullu ineriartornera pillugu ilitsersorneqarnerat, matumani nappaatit pinaveersaartinnissaannut paasissutissat aamma peqqissuunerup siuarsarnissaanut suliniutit.
2) Meeqqap peqqissusianut tunngasut maluginiarneqartarnissaat aamma angajoqqaanik ataasiakkaarinnilluni ilitsersuineq, matumani nakorsanut, isumaginninnermi sulisunut imaluunniit perorsaanermi sulisunut, taakku isumagisariaqagaat pillugit, atassuteqartarnissaq ilanngullugu.
3) Angajoqqaanut, meeqqamik nappatsaaliinissaanut immikkut pisariaqartitsisunut, immikkut ittumik ilitsersuineq ikiuinerlu nakorsat, isumaginninnermi sulisut perorsaasullu suliarisartagaannut tunngassuteqartillugu.

§ 12. Meeqqat atuartussaatitaasutut ukiullit tamarmik akeqanngitsumik nappatsaaliornissaat makkuninnga ilaqartinneqartartussaq neqeroorutigineqartassaaq:
1) Meeqqanut, angajoqqaanut aammalu atuarfimmi sulisunut napparnaveersaartitsineq aamma peqqissuunerup siuarsarnissaanut suliniutit nalinginnaasut, matumani napparnaveersaartitsineq pillugu paasisitsiniaanerit peqqissaarnissarlu.
2) Meeqqap peqqissusianut tunngasut maluginiarneqartarnissaat aamma angajoqqaanik ataasiakkaarinnilluni ilitsersuineq, matumani nakorsanut, isumaginninnermi sulisunut imaluunniit perorsaanermi sulisunut, taakku isumagisariaqagaat pillugit, atassuteqartarnissaq ilanngullugu.
3) Angajoqqaanut, meeqqaminnik nappatsaaliinissaannut immikkut pisariaqartitsisunut, immikkut ittumik ilitsersuineq ikiuinerlu nakorsat, isumaginninnermi sulisut perorsaasullu suliarisartagaannut tunngassuteqartillugu.

§ 13. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit tamarmik nappaatinut akiuussutissaliiniarluni kapitinnissamik neqeroorfigineqartassapput Naalakkersuisut malittarisassiaat erseqqinnerusut malillugit.

 

Kapitali 5.
Katsorsaaneq il.il.

§ 14. Aamma inuit inatsisartut peqqussutaat manna malillugu sullissinernut pisinnaatitaasut pissutsit ajornartinngikkaangassuk, makkununnga pisinnaatitaapput:
1) Pinaveersaartitsiniutaasumik peqqissuseq pillugu misissortinnermut.
2) Nakorsamit katsorsarneqarnermut, matumani pisariaqarpat nakorsamit immikkut ilinniarsimasumit katsorsarneqarnermut.
3) Napparsimmavimmi uninngatinneqarnermut.
4) Nakorsaatissat allagartalerneqarnikkut aatsaat pineqarsinnaasunut, matumani aamma nakorsaatinut allagartalerneqanngikkaluarluni pineqarsinnaasunut, malittarisassat Naalakkersuisunit erseqqinnerusumik aalajangersaavigineqarsimasut malillugit.
5) Nappaatinut akiuussutissaliiniarluni kapitinnernut Naalakkersuisunit erseqqinnerusumik malittarisassiarineqarsimasut malillugit.
6) Iluaqusersuutinut, timimi avatinik atorluarsinnaanngitsunik amigaataasunilluunniit taarsiisunut, qerattaqusiissutinut imaluunniit iluarsiissutinut.
7) Timip sungiusarneqarneranut, nakorsartinnermut imaluunniit napparsimmavimmi katsorsartinnermut ilagitillugu.
8) Allagartalertinnernut, malittarisassat Naalakkersuisunit erseqqinnerusumik aalajangersarneqarsimasut malillugit.

 

Kapitali 6.
Kigutileritinneq.

§ 15. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit tamarmik kigutilunnaveersaarnissamut kigutigissarneqartarnissamullu akeqanngitsumik neqeroorf igineqartassapput makkuninnga ilaqartinneqartartussamik:
1) Meeqqanut angajoqqaanullu napparnaveersaartitsineq aamma peqqissuunerup siuarsarnissaanut suliniutit nalinginnaasut, matumani kigutilunnaveersaartitsineq pillugu paasisitsiniaanerit kigutinillu paaqqinninnissaq, kiisalu kigutit napparissarneqartarnerat pillugu pisariaqartitamik ilitsersuinissaq.
2) Kigutit nappaataannik pinaveersaartitsiniarluni passussineq.
3) Kigutit nappaataannik katsorsaaneq.

§ 16. Inuit inatsisartut peqqussutaat malillugu sullinneqarnernik pisinnaatitaasut makkununnga pisinnaatitaapput:
1) Kigutit nappaataannik pinaveersaartitsiniarluni passussineq.
2) Pisariaqavissumik passussineq.
3) Kigutit nappaataannik nalinginnaasumik katsorsaaneq.
4) Kigutaasaliorneq.
Imm. 2. Pissutsit ajornartinngikkaangassuk kigutilerisassat annertuut suliarinissaannut pisinnaatitaasoqartassaaq.

§ 17. Kigutit nakorsaata pisariaqavissumik kigutilerinerup saniatigut inunnut nunamut maanga nuussimasunut kigutinik paarsinerlunnerup kinguneranik kigutiluttunik suliarineqarsimanngitsunilluunniit kigutilinnik passussinissaq itigartitsissutigisinnaavaa, apeqqutaatinnagu inuk pineqartoq § 16 malillugu kigutileritinnissamut pisinnaatitaanersoq.

§ 18. Kalaallit Nunaata avataani kigutileritinnermut aningaasartuutit peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup susassarinngilai.

 

Kapitali 7.
Napparsimasunik angallassineq.

§ 19. Inuit allattorsimaffiannut nunami maani najugaqartutut allassimasut kiisalu inuit aatsornartumik, imaluunniit kinguaassiuutitigut, nappaateqarnertik pissutigalugu katsorsartittut nakorsap peqqusineratigut nunaqarfimmiit nakorsaqarfigisami napparsimmavimmut aamma nakorsaqarfiup napparsimmaavianiit Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut kiisalu napparsimmavimmut allamut akeqanngitsumik angallanneqarnissamut kiisalu nunap avataani katsorsaavimmut allamut akeqanngitsumik angallanneqarnissamut, pisinnaatitaapput, tak. § 22.

§ 20. Inuit utaqqiisaasumik nunami maaniittut, nunami Danmarkip isumaginninnikkut aarlerissuteqannginnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigisiraasaani nunaqavissut, § 19-imi oqaatigineqartutut nakorsap peqqusineratigut angallanneqarnissamut pineqartunut atuutitinneqartutut annertutigisumik pisinnaatitaapput.
Imm. 2. Nunap avataani napparsimmavimmut imaluunniit katsorsaasarfimmut angallanneqarnermi, tak. § 22, angallassissutit atorlugit billetimut akigititap saniatigut aningaasartuutaanerusinnaasut kisiisa peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup akilertassavai.

§ 21. Peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup kigutileritinnermut atatillugu angallassinermut imaluunniit uninnganermut aningaasartuutit akilertassanngilai.
Imm. 2. Katsorsartariaqarasuakkamik, nappaatinut aarlerinartunut sanilliunneqarsinnaasumik, kigutilerisoqartariaqartillugu § 19-imi 20-milu oqaatigineqartutut annertutigisumik angallassisisitsisoqartassaaq.

 

Kapitali 8.
Kalaallit Nunaata avataanut suliarititsiartortarneq.

§ 22. Kalaallit Nunaata avataanut suliarititsiartortarneq taamaallaat pisinnaavoq katsorsaasarfinnut Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanniit napparsimasunik tigusisarnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaannut.
Imm. 2. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata avataanut suliarititsiartortarneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 9.
Peqqinnissaqarfiup sullissinerinut akiliuteqartarneq.

§ 23. Akeqanngitsumik sullinneqarsinnaaneq pillugu malittarisassanut matuma siornatungaaniittunut ilaatitaanngitsut pillugit akiliuteqartitsisarnissamut Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

§ 24. Naalakkersuisut isumaqatiginnissuteqarsinnaapput peqqinnissaqarfiup sullissineranik akiliilluni pisisarnissamut, peqqussummi matumani aalajangersaavigineqarsimanngitsunik pisoqartillugu.

§ 25. Naalakkersuisut peqqinnissakkut ilisimatusarnernut inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqartunut tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Peqqinnissakkut ilisimatusarnernut tapiissuteqartarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 11.
Naammagittaalliorsinnaaneq.

§ 26. Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu ingerlatsiviit aalajangigaannik naammagittaalliuut Peqqinnissamut Pisortaqarfimmut tunniunneqassaaq aalajangikkap tiguneraniit sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit.
Imm. 2. Peqqinnissamut isumaginnittoqarf immi sulianut tunngatillugu, kiisalu nakorsaqarfiit suliamik ingerlatsinerannut tunngatillugu aamma peqqinnissamut tunngatillugu ingerlatsinerit pillugit naammagittaalliuutit peqqinnissaqarfiup siulersorneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit inatsisartut peqqussutaanni tamatumunnga aalajangersakkat malillugit tunniunneqartassapput.

 

Kapitali 12.
Atortussanngortitsineq.

§ 27. Inatsisartut peqqussutaat manna atortuulersinneqarpoq 1. november 1992 aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarput:
1) Napparsimasunut ikiorsiineq il. il. angerlaanneqarnerlu Kalaallit Nunaanni aammalu Danmarkimut Savalimmiunullu nuunnermi taakkunanilu najugaqarallarnerit pillugit peqqussut nr. 597 5. december 1974-imeersoq.
2) Pisortat akiligaannik Kalaallit Nunaanni kigutileritinneq, aamma Danmarkimut Savalimmiunullu nuunnerni taakkunanilu najugaqarallarnerit pillugit peqqussut nr. 42 1. februar 1978-imeersoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1992




Lars Emil Johansen

/

Ove Rosing Olsen