Nioqqutissanik eqqussuinermik annissuinermillu nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 35, 17. december 1992-imeersoq.

Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 2, imm. 1, § 3, § 22, imm. 2, § 35, § 39, § 40 aamma § 46, imm. 4 naapertorlugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Nalunaarsuineq

§ 1. Danmarkimit, Savalimmiunit nunanilluunniit allanit eqqussinermi aammalu Danmarkimut, Savalimmiunut nunanulluunniit allanut annissinermi nioqqutissanik tigusisussat nioqqutissanillu nassiussisut nioqqutissat eqqunneqartut anninneqartullu nalingi, suussusaat, annertussusaat, nunamit sumit pisiaaneri, nunamit sumit pinngortuuneri, nunamut sumut tunineqarneri, nunami sumi atorneqarnissaat, assartorneqarneri il.il. pillugit paasissutissat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup aalajangersaanera naapertorlugu nalunaarutigisassavaat.
Imm. 2. Oqimaassutsimik, angissutsimik aammalu nalinginik il.il. aalajangiinermi maleruagassat danskit ilanngaaserisoqarfiannit maleruarneqartut taamatulli atuupput.

 

Kapitali 2
Nioqqutissanik eqqussuineq

§ 2. Nioqqutissat toqqaannartumik imaluunniit Danmarki aqqusaarlugu Savalimmiunit nunanilluunniit allanit nassiunneqartut pillugit eqqussinermik nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqartassaaq.
Imm. 2. Nioqqutissat Danmarkimi pisiarineqartut Kalaallit Nunaanni akitsuusigassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut akitsuusertinneqartassapput.

§ 3. Nassiussat § 2, imm. 2-mi taaneqartut Grønlandshavni Aalborgimiittoq aqqutigalugu umiarsuakkut nassiunneqartut tunniunneqarnerannut atatillugu akitsuusiinissamik nalunaarut pisiffigisamillu faktura Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Aalborgimiittumut tunniunneqartassaaq.
Imm. 2. Nassiussat allat § 2-mi pineqartut pillugit eqqussinermik nalunaarut akitsuusiinissamillu nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Nuummiittumut ingerlatinneqartassapput, taakkununngalu ilanngunneqassapput tunisisumit fakturamik, nassiussat uppernarsaataannik aammalu allanik akitsuusiinermut kisitsisillu atorlugit nalunaarsuinermut il.il. uppernarsaatinik pisariaqarsinnaasunik.

§ 4. Eqqussinermik nalunaarsorneqartariaqanngillat pallet, containerit imaqanngitsut, qerattaqqutit, poortuutit imaqanngitsut atornikullu, illerfiit qummuattaasallu kiisalu angalanermi atortut, angalanermi taqussat assigisaallu.
Imm. 2. Aammattaaq eqqussinermi nalunaarsorneqartariaqanngillat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nassiussat nalunaarutigineqartussaatinngippatigik. Nassiussat nioqqutissanik akitsuusigassanik imaluunniit eqquteqqusaanngitsunik imaqanngippata Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nassiussat makkuninnga imallit nalunaarutigineqartussaajunnaarsissinnaavai:
1) Tunissutit inuinnarmiit inuinnarmut ingerlatitat.
2) Atortut pilertortumik annertunerusumillu annaassiniarnerni ikiuiniarnerniluunniit atorneqartussat.
3) Imarsiortunik sammissasaqartitsiniutit umiarsuit umiarsualivissisimaneranni inuttaasunit atorneqartussat.
4) Imarsiortunik sammisassaqartitsiniutit nunat allat umiarsuaasa nunat tamalaat akornanni angalaartut iluarsagassatut nunamut oqqussaat.
5) Danskit savalimmiormiullu umiarsuaataannut timmisartuinullu nunanut allamukartaatinut aammalu nunat allamiut umiarsuaannut timmisartuinullu kingoraartissat atortussallu, kingoraartissat atortussallu umiarsuarnut timmisartunulluunniit pineqartunut tunniunneqarsimappata.
6) Nioqqutissat, Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani iluarsarneqarsimallutik atorneqarallarsimallutilluunniit eqquteqqinneqartut, nioqqutissanik tigusisoq annissinermik nalunaarutip uppernarsaatilluunniit allap pisariaqartup nuutinneranik takutitsisinnaappat.
7) Pequtit pialuillu atoreersimasutut isikkullit inunnillu Kalaallit Nunaanni najugaqalersunit eqqunneqartut.
8) Nioqqutissat atortussallu sakkutooqarfinni USA-p sakkutuuinut, Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 27. april 1951-imeersoq naapertorlugu ingerlatsinerannut atugassatut eqqunneqartut.

§ 5. Nioqqutissat Savalimmiunit nunanilluunniit allanit umiarsuakkut toqqaannartumik tikittut kiisalu nioqqutissat Danmarkimiit, Savalimmiuniit nunanilluunniit allanit timmisartukkut tikittut usigineqartutut nalunaarsorneqartassapput.
Imm. 2. Usigisanik nalunaarsuineq pissaaq nassiussat ataasiakkaat immikkut usigineqarnerisa nalunaarutigineqarnerisigut.
Imm. 3. Usigisanik nalunaaruteqarneq nassiussalerisumit (speditørimit), assartuisumit taassumaluunniit tuniniaasuanit suliarineqartassaaq, tunisisullu fakturaliaata assilineranik kiisalu usilersuinermik nalunaarummik (umiarsuup imaluunniit timmisartup usiisa nalunaarsorneqarfiannik) ilaqartillugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Nuummiittumut tunniunneqarluniluunniit nassiunneqartassaaq usit umiarsualivimmit imaluunniit timmisartup miffianit siullermit peerneqartinnagit, taamaattorli nassiussap Kalaallit Nunaannut tikiunneqarneraniit nal.ak. 24-t qaangiutsinnagit.

§ 6. Usigisanik nalunaaruteqartussaanermut ilaapputtaaq aalisakkat aalisakkanillu tunisassiat danskit, savalimmiormiut nunallu allat aalisariutaannit nunnigunneqartut. Usigisanik nalunaaruteqarneq umiarsuup ingerlatitsisuanit imaluunniit umiarsuup piffimmi tassani tuniniaasianit assigisaanilluunniit isumagineqartassaaq.
Imm. 2. Umiarsuarmik timmisartumilluunniit Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani pisinermut atatillugu, umiarsuarlu timmisartorluunniit nammineq ingerlalluni Kalaallit Nunaannukarpat usigisanik nalunaaruteqartoqassaaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Nuummiittumut. Usigisanik nalunaaruteqarneq umiarsuup tiimisartulluunniit ingerlatitsisuanit, piginnittuanit imaluunniit piginnittup sinniisuanit isumagineqartassaaq.
Imm. 3. Usigisanik nalunaarut Kalaallit Nunaannut tikinnermiit nal.ak. 24-t qaangiutsinnagit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Nuummiittumut nassiunneqarluniluunniit tunniunneqartassaaq.

§ 7. Useqarnermik nalunaarutip ullormit nalunaarsorneqarfianiit kingusinnerpaamik ulluinnaat qulit (arfininngornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuutigineqassapput) qaangiunnerini nioqqutissanik tigusisup nioqqutissat anniseqqillugilluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Nuummiittumut eqqussinermik nalunaarsuusiussaaq imaluunniit akitsuusiinissamik nalunaaruteqassaaq.

 

Allakkat

§ 8. Allakkat toqqaannartumik Savalimmiuniit nunanilluunniit allanit Kalaallit Nunaannut tikittut illoqarfimmi tikiunneqarfimminni Kalaallit Allakkeriviannit nalunaarsorneqassapput.

§ 9. Poortukkat Savalimmiuneersut nunanilluunniit allaneersut Danmarki aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut nassiunneqartut adressekortimik, fakturamik, immaqalu eqqussisinnaanermut akuersissummik uppernarsaammillu allamik Kalaallit Allakkeriviata Københavnimiittup Aalborgimiittulluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut Aalborgimiittumut eqqussisinnaanermut nalunaarummik tunniussaqarnissaanut, kiisalu nassiussap Kalaallit Nunaanni tunniunneqarneranut atatillugu akitsuutip allakkerivimmit akilersinneqartussap naatsorsorneqarnissaanut pisariaqartumik ilaqartinneqassapput.

§ 10. Poortukkanik nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmarkimi pisiarineqarsimasunik imalinnik nassiussisut Københavnimi Aalborgimiluunniit Kalaallit Allakkeriviinut akitsuusiinissamik nalunaaruteqassapput, taakkulu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik sinnerlugu akitsuutit akiligassat Kalaallit Nunaanni tunniunneqarneranni akilerneqarnissaat isumagissavaat. Nassiussat inuussutissarsiornermut attuumassuteqarpata akitsuusiinissamik nalunaarut pisiffigisamit fakturamik ilaqartinneqassaaq.

§ 11. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup ilitsersuutaani inassutigineqarpoq Kalaallit Allakkeriviata allakkerisarfikkut nassiussanik annikitsunik kisitsisitigut il.il. nalunaarsorneqanngitsunik ingerlatseqqiisarnissaa. Nioqqutissanik eqqussuineq pillugu aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 12. Useqarnermik nalunaaruteqarnermi, akitsuusigassanik nalunaaruteqarnermi aammalu eqqussinermik nalunaaruteqarnermi immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit piumasarineqartunik, soorlu fakturanik, nassiussinermi uppernarsaatinik aammalu eqqussinissamut akuersissutaasinnaasunik il.il. ilaqartinneqassapput.

§ 13. Nioqqutissat anniseqqitassatut aalajangiivigineqarlutilluunniit anniseqqitassatut kissaatigineqartut puuiarneqassanngillat, piffissarlu anniseqqiinissamut piffissaliunneqartoq § 7-imi taaneqartutuut ulluinnarnik qulinik sivisussuseqarpoq, taamaattorli nioqqutissat makku eqqunneqarnerminni anniseqqitassatut aalajangiivigineqareersimasut anninneqarnissaannut piffissaliussaq qaammatit arfineq pingasut tikillugit sivitsorneqarsinnaalluni:
1) Ilisimatuut atortui kiisalu ilisimasassarsiortut atortui, piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
2) Radiomut, videomut fjersynimullu atortut kiisalu filmiliornermut atortut piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit radiokkut fjersynikkullu aallakaatitassiornissat imaluunniit filmiliornissaq siunertaralugit eqqunneqarallartut.
3) Sulinermi atortut, soorlu sakkuutit, atortut, apparatit, uuttortaatit maskiinallu, piginnitsiminnit danskiusumit, savalimmiormiuusumit nunamilluunniit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
Imm. 2. Annisseqqinnissap sivitsorneqarsinnaaneranut piumasaqaataavoq nioqqutissat immikkuutaarlugit nalunaarsuutip useqarnermik nalunaarummut ilanngullugu nassiussat tunniunneqartinnagit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqarsimanissaa.

§ 14. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup eqqussinermik nalunaarnissamut piffissarititaq ullunik qulinik sivisussusilik pissutsit immikkut ittut atuutsillugit sivitsorsinnaavaa.
Imm. 2. Assartuinermik isumaginnittoq pisussaavoq nassiussat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut nassiunneqarfimminnut tikinnerat nalunaarutigissallugu.

§ 15. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut allamut tigusassanngortinneqarpata nassiussalerisup allamulluunniit tigusassanngortitsisup piginnittup allanngornera piaartumik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiromut nalunaarutigissavaa, piginnittunngortup aqqa najugaalu nalunaarutigalugit.

§ 16. Nioqqutissat Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsumut nalunaarsorneqarsimappata, nassiussinermi nalunaarummik suliaqartoq nioqqutissanik tigusisutut isigineqassaaq, taamalu eqqussinermi akitsuutip suliarinninnermilu akiliutinngorsinnaasut akilerneqarnissaannut akisussaassalluni.

§ 17. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqartut tigusisussamut tunniunneqarsinnaalissapput eqqussinermut nalunaarsuineq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tiguneqariarpat aammalu nioqqutissanik tigusisup nioqqutissanut pineqartunut immikkut eqqussinermi piumasaqaataasinnaasut naammassisimappatigit.

§ 18. Piffissaliussatut aalajangikkap qaangiutinnginnerani eqqussinermik nalunaaruteqartoqanngippat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup nalunaaruteqartussaq allakkatigut piumasaqarfigisinnaavaa aaqqiinissamullu ullut pingasut piffissaliunneqassallutik.
Imm. 2. Piumasaqaat nalunaaruteqartussamik pisussaaffiliissaaq suliarinninnermut 500 koruuninik akiliinissamut.

§ 19. Fakturami aki, naliliinermi tunngavigineqartussaq tassaavoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nioqqutissap akia, t.i. aki, piffissami nioqqutissap eqqunneqarfissaa sioqqullugu akilerneqarsimasoq, imaluunniit aki piffissami nioqqutissap eqqunneqarfiani
akilerneqartussaagaluaq. Tamatuma kingunerissavaa ilanngaatip suulluunniit (imaluunniit akimik appartitsissut alla) naliliinermi ilanngaatigineqarsinnaanera, ilanngaatip aki, akilerneqarsimasumut akiligassamulluunniit naapertuuttunngortissimappagu. Piumasaqaataavoq ilanngaat nioqqutissanut nalilerneqartussanut tunngassuteqartuussasoq. Ilanngaatit kingumoortumik atortuusut ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Fakturap aningaasartaasa nunat allamiut aningaasaataannit naatsorsornissaanni, Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni aningaasat nalingisa allattorsimaffiat kingulleq atorneqassaaq. Sakkutooqarfinnut nioqqutissanik eqqussineq

§ 20. Sakkutooqarfimmi Pituffimmi danskisut innuttaassuseqartunut danskillu suliffeqarfiinut nioqqutissanik egqussineq, niuernikkut kisitsisinik nalunaarsuutinik paasissutissiinissaq pissutigalugu nioqqutissanik eqqussinermi Kalaallit Nunaata sinneranut maleruagassat naapertorlugit pissaaq.

 

Akitsuutit

§ 21. Akitsuutit naatsorsorneqassapput ullormi nioqqutissat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarfianni akitsuutit atuuttut tunngavigalugit. Danmarkimi akitsuusiinermi akitsuutit tassaapput akitsuusigassat nalunaarutigineqarnerisa Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit imaluunniit Kalaallit Allakkeriviannit ullormi tiguneqarfianni atuuttut.
Imm. 2. Akitsuutit nassiussamut ataatsimut 50 koruunit ataallugit annertussusillit akilersinniarneqassanngillat.
Imm. 3. Akitsuutaavallaartunik utertitsiniarnermut qinnuteqaatit, akitsuutit naatsorsorneqarfiannik, fakturamik nassiunneqarnerinilu uppernarsaatit ilanngullugit, akitsuutit akilerneqarsimasut uppernarsaataat ilanngullugu Aalborgimi Nuummiluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqassapput.

§ 22. Missingersuussinikkut angissusiliinertigut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup aalajangiineri, aalajangiineq pillugu nalunaarummik tigusinerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut ingerlateqqinneqarsinnaapput.

§ 23. Akitsuutit akilerneqartussanngussapput nioqqutissat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarnerini.
Imm. 2. Nioqqutissat toqqaannartumik Savaliinmiuniit nunanilluunniit allaniit umiarsuakkut tikittut imaluunniit Danmarkimiit Savalimmiuniit nunanilluunniit allaniit timmisartukkut tikittut akitsuutaasa ulloq piffissaagallartillugu akilerneqarfissaat kingulleq tassaavoq akileeqqusilluni qinnuiginninnerup kingorna ullut 14-it qaangiunneranni.
Imm. 3. Nioqqutissat Danmarkimiit umiarsuakkut tikittut akitsuutaasa ulloq piffissaagallartillugu akilerneqarfissaat kingulleq tassaavoq ulloq nioqqutissat tigusisussamut tunniunneqarfiat.

 

Kapitali 3
Annissuineq

§ 24. Nioqqutissanik Savalimmiunut nunanulluunniit allanut toqqaannartumik imaluunniit Danmarki aqqusaarlugu annissinermi tuniniaasoq/nassiussisoq annissineq pillugu nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Nioqqutissat, nioqqutissat allattorsimaffianni kapitalini 2-mi, 3-mi, 5-imi, 15-imi, 16-imi, 22-mi, 23-mi, 25-mi, 26-mi, 41-mi, 43-mi 51-imilu inissisimasut Kalaallit Nunaanniit umiarsuakkut Danmarkimut assartorneqartut pillugit avammut nioqquteqartup/nassitsisup annissinermik nalunaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa. Imm. 3. Aammattaaq annissinermut nalunaarut piumasarineqarpoq nunat allamiut umiarsuaat, tassani ilaallutik danskit savalimmiormiullu umiarsuaat, Kalaallit Nunaanniikkallarnerminni uuliamik orsussamillu immerneqartillugit. Tamanna aamma timmisartunut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimanngitsunut akitsuuteqarfiusumi uninngagallarnerminni orsersortunut atuuppoq.

§ 25. Annissinermik nalunaaruteqarnissamik piumasaqaammi uku pineqanngillat:
1) Tunissutitut nassiussat annerpaamik 950 koruuninik nalillit (Kalaallit Nunaanni pisiniarfimmi akia) inuussutissarsiornermut attuumassuteqanngitsut inuinnarmit nassiunneqartut. Nassiussat allagartaanni allassimassaaq: "Tunissutitut nassiussaq".
2) Nioqqutissat misiligutit niuernermut attuumassuteqartut annerpaamik 500 koruuninik nalillit. Puuanni nassiussallu allagartaanni allassimassaaq: "Nioqqutissat misiligutit".
3) Kitaata Tunullu akornanni nassiussat Danmarki aqqusaarlugu ingerlatitat.
4) Aalisakkat aalisakkanillu nioqqutissiat nunat allamiut aalisariutaanneersut, danskit savalimmiormiullu aalisariutaanneersut ilanngullugit, nioqqutissiat pineqartut Kalaallit Nunaanni aalisakkerivinni suliarineqarsimanngippata.
Imm. 2. Annissinermik nalunaaruteqarnissamut aammattaaq ilaatinneqanngillat:
1) Nioqqutissat tigummiaannarlugit nassarneqartut imaluunniit nassatatut tunniunneqarsimasut, anninneqarnerat inuussutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
2) Angalanermi atortut, taqussat nioqqutissallu allat angalanermi nassatarineqartut, anninneqarnerat inuussutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
3) Sakkuutit, uuttortaatit, atortut assigisaallu, assassorlutik sulisartut eqqumiitsuliortulluunniit assassornerminni eqqumiitsuliornerminniluunniit atortagaat aallarnerminni nassataat.
4) Nigaliliat naasullu, ilisinermut imaluunniit ilivernut pinnersaatissatut naatsorsuussat nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit kiisalu naasut qilertat assigisaalluunniit nalliuttorsiornermi tunissutissatut nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit.
5) Timmisartut qamutillu motoorillit nunani allani nalunaarsortissimasut, Kalaallit Nunaannut eqqunneqarallarsimasut.
6) Umiarsuit, pujortuleeqqat angallatillu tuniniagaanngitsut nammineerlutillu aallartut. Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq Umiarsuillu Nalunaarsorneqarfianni allassimajunnaarnissaannik nalunaarnermi annissinermi nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
7) Timmisartut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut tuniniagaanngitsut. Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq taannalu Silaannakkut Angallannermut Pisortaqarfimmi allassimajunnaarnissaanik nalunaarnermi annissinermi nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
8) Atuakkat, nuutit, allatsitsivissat, akit allattorsimaffii, nalunaarutit, allagartarsuit, atuinissamut ilitsersuutit naqitallu allat, atukkiussassatut tunissutissatulluunniit anninneqartut.
9) Naqitigassanngorlugit allatat, atuagassiat qaammatikkaartumik sapaatip akunnikkaartumillu saqqummersartut, aviisit assigisaallu Kalaallit Nunaanni naqiterneqarsimasut, kalaallillu suliffeqarfiinit nunani allani pisartagalinnut tuniniaasartunullu nassiunneqartut.
10) Frimærkit frimærkinik allanik taarsigassanngorlugit nunanut allanut nassiunneqartut.
11) Illerfiit inuup timaanik imallit qummuattaasallu inuit timaasa ikuallanneqarsimasut arsakuinik imallit.
12) Kliche-t aamma papmatrice-t.
13) Timersornermi atortut, tamatumani ilaallutik qamutit sukkaniutit umiatsiallu iporsuutit, nunani allani timersuutinik assigisaannillu unamminermi atugassatut anninneqarallartut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni taamatut atorneqareerlutik anniseqqinneqartut.
14) Aningaasat pappiaqqat aggorsimasullu, akiitsukkanut uppernarsaatit (vekselit), checkit assigisaallu, kiisalu naalagaaffiup pappiaraatai, aktiat pappiaqqallu allat nalillit.

§ 26. Nioqqutissanik nalunaarsorneqarsimasunik akitsuusiiffigineqaratillu kisitsisit atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq, akerlianilli useqarnermik nalunaarutip aappalaartortaa Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut annisseqqinnermi uppernarsaatitut takutinneqassalluni.
Imm. 2. Timmisartukkut nassiussat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartutut nalunaarsorneqarsimasut, Danmarkimiillu tikittut danskiusumillu pisiffimmit nassiunneqarsimasut anniseqqinneqarpata imm. 1-imi allassimasoq apeqqutaatinnagu annisseqqinnermik nalunaaruteqartoqassaaq.

§ 27. Nioqqutissat nassiunneqartut anninneqarnerminni nalingisa tamarmiusut 10.000 koruunit sinnersimappatigit, avammut niuertup nioqqutissanik tigusisussamut fakturaliaa imaluunniit taassuma assilinera Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniutissavaa.
Imm. 2. Nioqqutissanut atorneqarallartussanngorlugit nassiunneqartunut fakturaliaagallartoq tunniunneqassaaq anninneqartut qanoq naleqarnerat apeqqutaatinnagu.

 

Allakkat

§ 28. Poortukkanik Savalimmiuni nunaniluunniit allani tigusisussanut nassiussinermi annissinermik nalunaarusiortoqassaaq.
Imm. 2. Annissinermili nalunaarusiortoqassanngilaq § 25, imm. 1, nr. 1 aamma 2 kiisalu imm. 2, nr. 1-imiit 4-mut aammalu 8-miit 15-imut allassimasunik nassiussinermi.
Imm. 3. Nioqqutissat nassiunneqalerneranni annissinermik nalunaarut Kalaallit Allakkeriviannut tunniunneqassaaq.

§ 29. Poortukkanik Danmarkimut nassiussinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq.

 

Danmarkimut nunanullu EF-imut ilaasortaasunut allanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat

§ 30. Nunanut EF-imut ilaasortaasunut eqqussisinnaaneq ajornaannerusumik pisinnaaqqullugu nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik EUR 1-imik ilaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Allakkatigut nassiussanut, taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasutut suminngaanneerfeqartunut, aammalu nalingisa EF-ip killissarititaanik qaangiisimanngitsunut, avammut niuertup uppernarsaat EUR 2, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut atsiugassanngortitassaanngitsoq, atorsinnaavaa.
Imm. 3. Nioqqutissat inuussutissarsiornermut tunngassuteqanngitsut poortukkani mikisuni Danmarkimi inuinnarnut nassiunneqartut nioqqutissat uppernarsaataannik ilaqartinnagit nassiunneqarsinnaapput, nassiussat tamakkerlutik nalingisa EF-ip killissarititaa qaangersimanngippassuk, aammalu nassitsisup nalunaarutigippagu nassiussaq taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasunik imaqartoq.
Imm. 4. Nioqqutissat nassiunneqartut nalinginut killissarititat imm. 2-mi 3-milu taaneqartut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut paasiniarneqarsinnaapput.

 

Nunanut allanut, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat

§ 31. Nunami, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik assigisaanilluunniit isumaqatigiissuteqarfigisimasaani ajornaannerusumik eqqussisinnaaneq pisinnaaqqullugu, nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik imaluunniit suminngaaneernerinut uppernarsaammik ilaqartinneqassaaq, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik.
Imm. 2. Nioqqutissat uppernarsaataat imaluunniit suminngaaneernerinut uppernarsaat isumaqatigiissutigisamik imaqarlunilu iluseqarpoq, taamaattumik nioqqutissanik avammut niuertoq/nassiussisoq uppernarsaatip suunissaa pillugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut sukumiinerusumik paasiniaasariaqarpoq.

 

Nioqqutissanik annissuineq pillugu aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 32. Aalisakkanik aalisakkanillu nioqqutissianik annissinermi, aalisakkat sumi pisarineqarsimaneri, angallat suna atorlugu pisarineqarsimaneri, suuneri, anninneqartut qanoq annertutigineri, avammut nioqquteqarsinnaanermut akuersissutip normua il.il. pillugit paasissutissiinissamut Akileraartarnermi Pisortaqarfik erseqqinnerusunik aalaj angersaasinnaavoq.
Imm. 2. Nioqqutissat uppernarsaataannik § 30-mi § 31-milu taaneqartunik atsiuinissamut naqissusiinissamullu piumasarineqarsinnaavoq paasissutissanik imm. 1-imi pineqartunik eqqortumik piffissarlu eqqorlugu paasissutissiisoqarnissaa.

§ 33. Annissinermik nalunaaruteqarnermi immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit piumasarineqartunik soorlu fakturanik, nassiussinermut uppernarsaatinik, immaqalu avammut nioqquteqarsinnaanermut akuersissutinik il.il. ilaqartinneqassapput.

 

Kapitali 4
Nakkutilliineq

Umiarsuarnik nakkutilliineq

§ 34. Umiarsuarmi, ingerlaarfimmik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqarsimasumik aalajangersimasumik ingerlaarfeqanngitsumi naalagaasoq, umiarsuup Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfiusumut tikinnerani, erngerluni tikinnertik umiarsualivimmi oqartussaasunut qaninnerpaanut nalunaarutigissavaa, Kalaallillu Nunaanni umiarsualiviup tikinnissaa kingusinnerpaamik nal.ak. 24-t sioqqullugu umiarsualivimmi tikiffissami oqartussaasut nalunaarfigissallugit piffissaq umiarsuup tikiffissaa pillugu. Danskit umiarsuaasa alapernaarsuutit taamaallaat umiarsualivimmi oqartussaasunut tikiffissartik nalunaarutigisassavaat, tamanna suliaminnut naapertuuttuuppat.
Imm. 2. Umiarsuup qaqugu tikissangatinneqarneranik nalunaarut tiguinnarlugu umiarsualivimmi oqartussaasut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik tamatuminnga nalunaarfigissavaa kiisalu umiarsuup nalunaaruteqarsimanngitsup tikinnera nalunaarutigissallugu. Umiarsualivimmi oqartussaasut umiarsuit, ingerlaarfimmik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqarsimasumik aalajangersimasumik ingerlaartut tikiffissaat nalunaarutigisariaqanngilaat.
Imm. 3. Tikinnermi piaarnerpaamik umiarsuup naalagaata imaluunniit umiarsuup piginnittuata tuniniaasiataluunniit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik umiarsuaq, usit taqussallu pillugit allakkatigut nalunaarfigissavaa, kiisalu umiarsuup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaaruteqassalluni, taamaattorli takukkit imm. 4, 5 aamma 6.
Imm. 4. Umiarsuarmi Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasumi naalagaasup imaluunniit umiarsuup piginnittua tuniniaasialuunniit, umiarsuup Danmarkimi Savalimmiuni nunaniluunniit allani angalareerluni akitsuuteqarfiusumut tikinnissaa nal.ak. 24-nik sioqqullugu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut allakkatigut nalunaarutigissavai umiarsuaq, usit taqussallu kiisalu umiarsuup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaarutigissallugit.
Imm. 5. Akitsuuteqarfimmut tikinnermi umiarsuup naalagaa erngerluni nioqqutissat akitsuusigassat umiarsuup nassatai pillugit akitsuusiinissamik nalunaaruteqassaaq akitsuusertissallugillu, aammalu inuttat ataasiakkaat nioqqutissat namminneq atugassatut nassataasa allattorsimaffiannik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut tunniussaqassalluni.
Imm. 6. Umiarsuup Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasup, imm. 4-mi taaneqartunut ilaanngitsup, nioqqutissanik akitsuusigassanik akitsuuserneqarsimanngitsunik nassartup naalagaa imm. 4-misut iliuuseqassaaq.
Imm. 7. Umiarsuup akitsuuteqarfiusumi umiarsualivimmiit umiatsialivimmiilluunniit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa, umiarsuarlu aallassanngilaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaaruteqartussaatitaanngillat umiarsuit, angalanermut
pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 8. Nioqqutissanut taqussanullu, malittarisassat unioqqutillugit akitsuuteqarfiusumit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit umiarsuup naalagaata akisussaaffigai.

 

Timmisartunik nakkutilliineq

§ 35. Timmisartoqarfimmi pisortat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut timmisartup tikiffissaatut aallarfissaatullu naatsorsuutigisaq nalunaarutigissavaat kiisalu timmisartut tikinnissartik nalunaarutigisimanagu tikittut nalunaarutigissallugit. Timmisartut aalajangersimasumik angalaartut, angalanermut pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu tikittut nalunaarutigineqartariaqanngillat.
Imm. 2. Akitsuuteqarfiusumut tikinnermi piaarnerpaamik timmisartup naalagaata nalunaarutigissavaa timmisartoq suminngaanneernersoq, kiisalu timmisartoq, usit taqussallu pillugit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut allakkatigut nalunaaruteqassalluni aammalu timmisartup inuttallu nioqqutissaataat akitsuusigassat pillugit allakkatigut nalunaaruteqassalluni.
Imm. 3. Timmisartumi, nunat tamalaat akornanni ilaasunik angallassissutitut angalanngitsumi naalagaasup, imm. 2-mi taaneqartup saniatigut, akitsuuteqarfimmut tikiinnavilluni nioqqutissat akitsuusigassat, timmisartup nassatai akitsuusigassatut nalunaarutigissavai akitsuutillu akilerlugit.
Imm. 4. Timmisartup, akitsuuteqarfiusumi timmisartoqarfimmit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaa, timmisartorlu aallassanngilaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaartussaanngillat timmisartut, angalanermut pilersaarut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut siumut nalunaarutigineqareersimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 5. Nioqqutissanut taqussanullu, malittarisassat unioqqutillugit akitsuuteqarfiusumit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit timmisartup naalagaata akisussaaffigai.

 

Suliffeqarfiit nalunaarsornerat

§ 36. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut inuussutissarsiutigalugu nioqqutissanik eqqussuillutillu annissuisut, Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarsorneqarnissaminnut nalunaaruteqassapput. Inuussutissarsiutigalugu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu tassaapput suliffeqarfiup taassumaluunniit ingerlanneranut tunngatillugu eqqussuinerit annissuinerillu.
Imm. 2. Nalunaareernermi suliffeqarfik nalunaarsortinnermut normumik tunineqarsinnaavoq. Nalunaarsorneqarnermut uppernarsaat suliffeqarfimmut nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Nalunaarsorneqarnermi normu (ingerlatap normua) suliffeqarfimmit atorneqartassaaq nioqqutissanik eqqussuinermi annissuinermilu, normulu eqqussuinermi annissuinermilu immersugassami allaffissaanut allanneqartassaaq. Nassiussani, akitsuusiinermik nalunaarut danskiusumit pisiffimmit immersorneqarsîmagaangat, akitsuusiinermi nalunaarummi nalunaarsorneqarnermi normu allanneqassaaq.

 

Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup pisussaaffii piginnaatitaaffiilu il.il.

§ 37. Akileraartarnermi Pisortaqarfiup Kalaallit Nunaanni Politimesteri isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaa, politiit nakkutilliinermik sulianik Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfittuulli isumaginninnissaannut piginnaatitsinissamik, takuuk nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi § 38.

§ 38. Nassiussat usigineqartut Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfiup piumasaqarneratigut ammarlugit misissorneqarsinnaapput.
Imm. 2. Nioqqutissat nassiussat misissorneqarnerannut atatillugu nioqqutissanik tigusisut nassiussisullu pisussaapput pisariaqartunik isumaginnissallutik (puuiaaneq poortuinerlu, uuttortaaneq, ussersaaneq il.il.). Nioqqutissat, puuiarneqarnerminni akornuserneqarsinnaasut aserorneqarsinnaasulluunniit, imaluunniit pigisanik inunnilluunniit ajoquseeratarsinnaasut, nassiussatut nalunaarsortinneranni ammarneqassanngillat. Tamatumani soorlu makku pineqarput: natrium, gassit naqitsinilinnik puullit, akuutissat radiop qinngornerinik ulorianartunik akullit, akuutissat tunillannartut, filmit qaamanermut misikkarissut qajuusaasallu plasticimik seqqitsaatissiat aqerlorterlugit matusanik puukkat.
Imm. 3. Nassiussat nioqqutissanik imm. 2-mi taaneqartunik imallit ammarneqarniarpata tigusisussaq Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmit tamatuminnga nalunaarfigineqassaaq, taamaalilluni taassuma ilitsersuussutigisinnaammagu nioqqutissat illersorneqarsinnaasumik qanoq ammarneqarsinnaanersut.
Imm. 4. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik taarsiinertaqanngitsumik nioqqutissanik misissugassanik misissuinissamut naammattunik tigusisinnaatitaavoq. Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik nioqqutissat misissorneqartussat tigusat assinginik amerlaqataannillu taarserneqarnissaannut akuersissuteqars innaavoq.
Imm. 5. Nioqqutissanik nassitsisoq nioqqutissat misissorneqareernerisa kingorna pisinnaatitaavoq misissugassatut tiguneqartut misissuinermi atorneqanngitsut piumasaqarnikkut utertissallugit.
Imm. 6. Nioqqutissanik nassitsisoq, tigusisoq imaluunniit annissisoq pisussaavoq nioqqutissat Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut ima piffissaqartigisumik takutissallugit, misissugassat pisariaqartut ingerlanneqarsinnaassallutik.

§ 39. Poortukkat, Kalaallit Allakkeriviata nammineq tunniutissallugit pisussaaffiginngisai, takuuk § 11, allakkerivimmit Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfimmut misissugassanngortinneqassapput adressekortip nalunaarutillu tassunga attuumassuteqartut tunniunnerisigut.
Imm. 2. Poortukkat nalunaarsorneqanngitsut misissorneqassapput poortugaq nalunaarullu tassunga nipitinneqarsimasoq tunngavigalugit.
Imm. 3. Misissuineq allakkeriviup iluani pissaaq aammalu Nioqqutissanik Akitsuutinillu Nakkutilliisoqarfik nakkutilliinerup ingerlanneqarnerani pisariaqartunut tamanut misissuisinnaatitaavoq. Misissuinermi poortukkap ammarneqarnera poortorneqarneralu allakkeriviup isumagissavai.
Imm. 4. Allakkat matoqqasut ammarneqarsinnaanngillat. Ammarneqassatillugit tigusisussaq allakkeriviliartinneqassaaq nassiussat ammarnissaat il.il. isumagiartorlugit.

 

Kapitali 5
Pineqaatissiinermut atortussanngortitsinermullu aalajangersakkat

§ 40. § 1, imm. 1-imi, § 2-mi, § 3-mi, § 5-imi, § 6-imi, § 7-imi, § 12-imi, § 14, imm. 2-mi, § 24-mi, § 26-mi, § 27-mi, § 28, imm. 1-imi, § 33, imm. 1-imi 3-milu, § 36, imm. 1-imi 3-milu aamma § 38, imm. 2-mi aalajangersakkanik malinnikkumanngitsoq akiliisitsinikkut pillarneqaatissinneqarsinnaavoq.

§ 41. Kinaluunniit § 15-imi, § 34, imm. 1-imi aamma 3-7-ini, § 35, imm. 2-4-ni aamma § 38, imm. 6-imi aalajangersakkanik piaaraluneerluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsisoq akiliisitsinikkut pillarneqaatissinneqarsinnaavoq.

§ 42. Nalunaarut ullormi 1. januar 1993-imi atuutilissaaq.
Imm. 2. Tamatumunnga ilutigitillugu nioqqutissanik il.il. eqqussuinermik annissuinermillu nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit nalunaarut nr. 13, 22. marts 1990-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 17. december 1992.

Emil Abelsen

/

Kaare Hagemann