Ilanngussaq 2.

PIGINNEQATIGIILLUTIK INISSIAATILLIT PEQATIGIIFFIATA SISAMANIIT ARFINILLIT TIKILLUGIT INISSIAATILLIP, INISSIANILLU PIGINNEQATIGIILLUNI INISSIAATIT PILLUGIT INATSISARTUT PEQQUSSUTAANNI NR. 1-IMI 31. OKTOBER 1991-IMEERSUMI § 1, NR. 1 NAAPERTORLUGU PISORTANIT TAPERSIIFFIGINEQARLUNI INISSIANIK SANATITSISUP, TAAKKUNANNGALU PIGINNITTUULLUNILU INGERLATITSISUP TOQQAMMAVISSATUT MALITTARISASSAI.

 

Aqqa sumiiffialu

§ 1. Peqatigiiffik ateqarpoq Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiiffiat ................ . Peqatigiiffik .................p kommunianiippoq.

 

Siunertaa

§ 2. Peqatigiiffiup siunertaraa Piginneqatigiillutik Inissiaatit pillugit peqqussuinitii nr. 1-imi 31. oktober 1991-imeersumi § 1, nr. 1, naapertorlugu Piginneqatigiilluni Inissianik ilaasortat atugassaannik sananissaq, pigisaqarnissaq ingerlatsinissarlu.

 

Ilaasortat

§ 3. Taamaallaat ilaasortanngorsinnaapput ilaasortanngortinneqarnerminnut atatillugupeqatigiiffiup inissiaateqarfiani inissiamik ataatsimik atuisinnaatitaalernissamut ataatsimeersuarnermi akuerineqarsimasut. Ilaasortaaneq inissiamut atuisinnaatitaaffigisamut taamaallaat tunngassuteqarsinnaavoq. Ilaasortaq taamaallaat inissiamik ataatsimik atuisinnaatitaaffeqarsinnaavoq, taamaattorli tak. § 11.

 

Aallarniutitut akiliut

§ 4. Piginneqatigiilluni Inissiat pillugit peqqussummi § 1, nr. 1, naapertorlugu piginneqatigiilluni inissianik sananissamik siunertaqarlutik peqatigiiffiup pilersinneqarnerani ilaasortanngortut aallarniummikakiliuteqassapput. Aningaasat aallarniutissat angissuserissavaat ilaasortap inigerusullugu kissaatigisaatut angissuseqartup atuisinnaatitaaffigisassaatalu sananerani akiusut tamarmiusut 7%-iat.
Imm. 2. Ilaasortaq piginneqataassummik pisinissaminik uppernarsaalluni atsiortigani aallarniutitut akiliutissap angissusissaviatut ilimagisaq pillugu peqatigiiffiup siulittaasuanit aningaaserisuanillu ilisimatinneqassaaq. Aningaasat tamatumunnga naammaattumik amerlassusillit aningaasanngorlugit ataatsikkoortumik akilerneqassapput, imaluunniit ataatsimeersuarnermi aalajangiinikkut Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit arlaanni kontomut toqqorneqassallutik. Inissianik sananissamut akigititassaq qanorpiaq angitigissanersoq akuerineqariarpat ataatsimeersuartut ilaasortat ataasiakkaat ilisimatissavaat qanorpiaq angitigisumik aallarniuteqassanersut, tamannalu pereerpat ilaasortap erngerluni akiliutissaminut amigaatigisani akiliutigissavai imaluunniit akiliutigisassani akimorlugit akiliutigisimagunigit akiliivallaarutigisimasani utertissallugit.
Imm. 3. Peqatigiiffiup aallarnerneqareernerata kingornagut nutaamik ilaasortanngortut aallarniutitut akiliutip saniatigut tapiliussamik akiliuteqartinneqartassapput, taamaalilluni aallarniutitut akiliut tapiliussatullu akiliut katillutik §§ 20-21 naapertorlugit akigititassatut akuerisaasumut naapertuuttussanngorlugit.
Imm. 4. Aallarniutitut akiliut tapiliussatullu akiliut peqatigiif f iup aningaasaataannut akisussaaffinnut atorneqarsinnaasunngorlugit ilanngunneqassapput, taakkulu peqatigiiffimmit ernialersorneqartussaanngillat.

 

Pisussaaffiliineq

§ 5. Ilaasortap taamaallaat pisussaaffinnut peqatigiiffimmut attuumassuteqartunut aallarniutitut akiliutigisimasami aammalu tapiliussatut akiliutimi nalingi annaasaqaatigisinnaasatut pisussaaffigissavai, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi aalajangerneqarpat peqatigiiffiup illuutaannut taarsigassarsisoqassasoq, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaat (pantebrev) atorlugu imaluunniit qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatip nammineq pigisap (ejerpantebrev) tunniukkallarneratigut qularnaveeqqusiinikkut ilaasortat nammineerlutik ataatsimoorlutilluunniit akiligassamut tassunga annaasaqarsinnaanermut pisussaaffilerneqassapput, taamaaliortoqassaarlu taarsigassarsisitsisup tamanna erseqqissumik piumasarippagu.
Imm. 3. Piginneqataasoq taassumaluunniit qimatai imm. 1 aamma 2 naapertorlugit annaasaqaataasinnaasunut pisussaaf feqartussaatitaapput inigisap akiligassatigullu pisussaaffiit akuerineqarluni nutaamik piginneqataalersumit tiguneqarnissaasa tungaannut.

 

Piginneqataassut

§ 6. Ilaasortat piginneqataassutsimik nalingi naapertorlugit peqatigiiffiup pigisaanik piginneqataapput. Ataatsimeersuarnermi piginneqataassutsit angissusii allangortinneqarsinnaapput, tamannalu piginneqataassutsit inissiallu nalingisa imminnut naleqqiunnerisigut aaqqinneqassaaq.
Imm. 2. Peqatigiiffiup pigisaanik piginneqataassutsit qularnaveeqqusiissutaasinnaanatillu akiligassanut akiliisitsiniutigineqarsinnaanngillat. Aningaasanik taarsigassarsiniarnermi piginneqataassut qularnaveeqqusiunneqarsinnaanngilaq, taamaallaalli §§ 13-miit 21-imut maleruagassat naapertorlugit piginneqataassut allanut tunniunneqarsinnaalluni allatulluunniit iliorluni allanut nuunneqarsinnaalluni.
Imm. 3. Piginneqataalerneq piginneqataanermut uppernarsaammik piginneqataasup aqqanik atsiorsimasumik uppernarsaaserneqassaaq. Piginneqataanermut uppernarsaat tammassagaluarpat nutaamik taarserneqarsinnaavoq tammarsimasumut taartaanera nalunaarlugu.

 

Inissiaq pillugu isumaqatigiissut

§ 7. Peqatigiiffiup ilaasortallu akornanni inissiaq pillugu allaganngorlugu isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq, tassuunalu nalunaarneqassapput inigisamut akilersuutissap angissusia maleruagassallu allat.

 

Inigisamut akilersuut

§ 8. Inigisamut akilersuutip angissusissaa ataatsimeersuarnermi aalajangerneqassaaq, taamatuttaaq ataatsimeersuarnermi inissianut ataasiakkaanut akilersuutit angissusii allangortinneqarsinnaapput, inigisamut akilersuutit inissiallu ataatsimut nalingi imminnut naapertuuttunngorlugit.
Imm. 2. Peqatigiiffiup inissiaataanni inigisanut akilersuutit tamakkerlutik sukkulluunniit imaalillugit angissusilerneqarsimassapput, peqatigiiffiup inigisanut akilersuutitigut isertitaminik inissiat ingerlanneqarnerinut aningaasartuutini matussutississinnaanngorlugit, tassunga ilaallutik taarsigassarsianut peqqussummi § 10-imi, imm. 4-mi, pineqartunut taarsersuutit, kiisalu aserfallatsaaliinernut peqatigiiffiup pisussaaffigisaannut atugassat. Inigisamut akilersuut qaammammut siumoortumik akilerneqartassaaq.

 

Aserfallatsaaliineq

§ 9. Inissiat isumannaatsumik aserfallatsaalineqassapput.
Imm. 2. Inissiap iluani aserfallatsaaliineq tamaat, taamaallaat teknikkikkut atortulersuutit pinnagit piginneqataasup pisussaaffigaa, tassani pineqarlutik qalipaaneq, qilaamik qalipaaneq iikkanillu ungalitsersuineq, naqqisa, matuisa, nerriviusaasa assigisaasalu taarsersornerat.
Imm. 3. Aserfallatsaaliinerit allat tamaasa Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiata isumagisassarai.
Imm. 4. Aserfallatsaaliinerit imm. 3-mi pineqartut ataatsimeersuarnermi erseqqarinnerusumik maleruagassiuunneqassapput, tassani pineqarlutik illut qaliaasa, igalaavisa, kaajaluisartaasa avatangiisaasalu illunut atasut, illuutit ataatsimoorullugit atugassiat assigisaasalu aserf allatsaalineri. Ukiumoortumik aningaasartuutissanut isertitassanullu missiliuusiani aningaasanik isumannaatsumik aserfallatsaaliinissamut naaramattunik kontomut immikkut ittumut toqqorsisoqartassaaq. Peqqussummi § 13, imm. 4, naapertorlugu tapersiissuteqarnermi piumasaqaatigineqartunut atugassatut naatsorsuussat minnerpaamik toqqorneqartassapput.
Imm. 5. Piginneqataasup aserfallatsaaliinissamik pisussaaffini sumiginnarpagu ataatsimeersuartut piumasarisinnaavaat aserfallatsaalisassat pisariaqartut piffissami aalajangersimasumi suliarissagai. Inissiami iluarsagassat iluarsaanneqarsimanersut qularnaarniarlugit siulittaasoq aningaaserisorlu inissiamut isernissamut akuerineqarsinnaallutillu namminneerlutik isersinnaatitaapput. Piffissaliussap ingerlanerani aserfallatsaalisassat suliarineqarsimanngippata aserfallatsaaliugassat peqatigiiffiup piginneqataasumut akiligassanngorlugit suliaritissinnaavai, piginneqataasorluunniit peqatigiiffimmit ilaasortaajunnaarsissinnaallugu.
Najugaqarsinnaatitaanerli minnerpaamik qaammatinik pingasunik piffissaliinikkut aatsaat atorunnaarsinneqarsinnaavoq, tak. § 23, imm. 2.

 

Allanngortitsinerit

§ 10. Inissiap silataani allanngortitsiniarnerit ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugit saqqununiunneqassapput.
Imm. 2. Piginneqataasoq inissiap iluani allanngortiterisinnaatitaavoq, ataatsimeersuarnermili tamanna ilisimatitsissutigissallugu.
Imm. 3. Allanngortiterinerit assassorluni suliatut isumannaatsumik aammalu sanaartortitsinermi inatsisini pisortallu maleruaqqusaanni allani piumasarineqartut malillugit suliarineqassapput. Sananissamut akuersissummik pissarseqqaarnissaq piumasarineqarsimappat suliaq aallartinneqalersinnagu akuersissut siulittaasumut takutinneqassaaq.
Imm. 4. Akuersissutinik pisariaqartunik pisortanit piniarnissamut imaluunniit inissiap allanngortiternerani aserukkanut peqatigiiffik akisussaanngilaq. Akisussaasoq tassaavoq piginneqataasoq inigisaminik allanngortiterisoq.

 

Attartortitsineq

§ 11. Siulittaasup aningaaserisullu akuersinerisigut piginneqataasup inigisani attartortissinnaallugulu atukkiussinnaavaa, taamatulli aatsaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq piginneqataasup immikkut ittumik pissuteqarluni inigisani qimakkallartariaqarsimappagu. Taamatuttaarlu attartortussaq attartornermullu piumasaqaataasut siulittaasumit akuerineqaqqaassapput.
Imm. 2. Ininik ataasiakkaanik attartortitsinissaq atukkiussinissarluunniit siulittaasumit akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Attartortitsineq atukkiussinerlu kiisalu akiliutissap angissusissaanik aalajangiineq Inissianik Attartortitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni inuinnaat inissianik attartortitsisarnerat pillugu maleruagassaasut naapertorlugit pisassaaq.
Imm. 4. Inigisamut akilersuutip Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffianut akilerneqarnissaa piginneqataasup pisussaaffigissavaa. Tamannattaaq aamma atuuppoq inissiap attartortinneqarnerani.

 

Inissiani malittarisassat

§ 12. Qanoq ilinikkulluunniit ataatsimeersuarnermi torersaarnissamut, uumasuuteqarnermut il.il. maleruagassat aalajangersaaffigineqarsinnaapput - taakkulu ilaasortanit tamanit maleruanngitsuugassaa junnaarlugit aaqqinneqassapput. Uumasuuteqarnerli il.il. pillugit maleruagassat atuuttut allanngortinneqarnerini pisinnaatitaaffiit atuutereersut pigiinnarneqarsinnaapput uumasup toqunissaata tungaanut.

 

Piginneqataassutsit allanit pigineqalertarneri

§ 13. Piginneqataassutsinik allanut tunniussineq tunisinerluunniit peqatigiiffiup isumagissavaa.
Imm. 2. Piginneqataasup inigisaminit aninissani kissaatigippagu piginneqataassutsip allamit pigineqalernissaa pillugu periaasissaq ima tulleriinnilersorneqassaaq:
1) Inunnut piginneqataasup nammineq kinguaavinut siuaavinullminniit, imaluunniit inunnut minnerpaamik ukiuni marlunni piginneqataasumut inoqutaasimasunut.
2) Inunnut allanut inissiamik allamik paarlaguunnermut atatillugu.
3) Inunnut siulittaasup tulleriiaarlugit allattorsimasaanut ilaasunut. Tulleriiaarlugit allattukkani siulliusoq allanit salliutinneqassaaq. Allattorneqarsimasut nalunaarsuiffimmi tassaniikkumanertik ukiumut ataasiarlutik uppernarsartassavaat, taamaaliunngikkunik piiarneqassagamik.
Imm. 3. Nutaamik piginneqataalersussaq ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassaaq. Ataatsimeersuarnermi piginneqataalersussatut inassutigineqartoq akueriumaneqanngippat, siulittaasup tamanna pillugu tusartinneqarnerata kingornagut sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit akuersinnginnermut pissutaasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 4. Piginneqataajunnaarluni inimik qimatsisussap kutsiuuteqarneratigut ataatsimeersuartut pisussaapput kutsiuuteqarnermiit sap. ak. arfinillit qaangiutsinnagit piginneqataalersussamik allamik innersuussissallutik. Taamaanngippat piginneqataasoq nammineerluni pisinnaatitaavoq oqaaseqatigiinni uku siuliini piffissaliunneqartup naaneranit sap. ak. arfinillit qaangiutinnagit imm. 3-mi aalajangersakkat naapertorlugit piginneqataalersussamik ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugu innersuussuteqassalluni.

§ 14. Allamut tunniussinissaq § 13-imi aalajangersakkat unioqqutillugit isumaqatigiissutigineqarsimappat, ataatsimeersuarnermi aalajangerneqassaaq piginneqataassut inissiarlu kimit pisiarineqassanersoq tamannalu qanoq pissanersoq, taamaaliortoqareerpallu § 21-mi aalajangersakkat naapertorlugit akiliisitsineqassalluni.

§ 15. Piginneqataasoq inigisaminit aninngikkaluarluni pisinnaatitaavoqpiginneqataassutsini tamaat ilaaluunniit inoqutimi arlaannut minnerpaamik ukiuni marlunni inoqutaasimasumut tunniutissallugu. Tunniussivigineqartussaq ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqaqqaassaaq. Itigartitsineqassagaluarpat tamatumunnga pissutaasoq allaganngorlugu tunniunneqassaaq.

§ 16. Piginneqataasoq inigisaminit aninerminit minnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunnerini inigisaminik tigusisussamik innersuussuteqanngippat, imaluunniit allamut tunniussineq maleruagassanik unioqqutitsilluni pisimappat ataatsimeersuarnermi aalajangerneqassaaq piginneqataassut inissiarlu kimit tiguneqassanersut tamannalu qanoq pissanersoq, taamaaliortoqareerpallu § 21-mi aalajangersakkat naapertorlugit akiliinissaq pissalluni.

 

Toqusoqartillugu, averusertoqartillugu avittoqartillugulu il.il.

§ 17. Piginneqataasoq toquppat aapparisaq ilaasortaanngikkaluaruniluunniit pisinnaatitaavoq ilaasortaaneq ingerlateqqissalugu. Imm. 2. Aappaasup ilaasortaaneq inigisarlu tigummiinnarusunngikkunigit pisinnaatitaavoq § 13-imi maleruagassat malillugit piginneqataassut inissiarlu kia tigussanerai innersuussuteqassalluni.
Imm. 3. Aappaasumik qimataasoqanngippat imaluunniit aappaasup imm. 1 aamma 2 naapertorlugit pisinnaatitaaffini atorusunngippagit ima tulleriissitsilluni salliutitsisoqassaaq:
1) Inuit toqusoqarnerata nalaani inissiami pineqartumi na jugaqartut aammalu uppernarsaatissalimmik minnerpaamik ukiuni marlunni piginneqataasumut inoqutaasimasut.
2) Piginneqataasup toqunnginnermini kingornussisussatut toqqarsimasai imaluunniit allaganngorlugu siulittaasumut saaffiginninnermigut toqoreernermi kingorna piginneqataassummik inissiamillu tigusinissamut pisinnaatitaasutut nalunaarutigisimasai.
3) Inuit piginneqataasup nainmineerluni siuaavi kinguaaviluunniit, takuuk § 19.
Imm. 4. Allanut tunniussinermi imm. 3, nr. 2-3-mi aalajangersakkat assigalugit § 13, imm. 3-mi aalajangersakkat atorneqassapput.
Imm. 5. Piginneqataasup averuserluniluunniit avinneratigut imaluunniit pineqartup aappaqarnerata atorunnaarsinneqarneratigut pisariaqarpat avinnissamut akuersissummi eqqartuussummiluunniit aalajangerneqassaaq aappariit arlaat sorleq ilaasortatut ingerlaqqissanersoq.
Imm. 6. Piginneqataasup aappani qimappagu aapparisaa pisinnaatitaavoq ilaasortaaneq ingerlateqqissallugu, taamaattorli tak. imm. 5.
Imm. 7. Piginneqataasup utoqqalinini napparsimaniniluunniit pissutigalugit napparsimasunik utoqqarnilluunniit paaqqinniffimmut assigisaanulluunniit nuunnerani imm. 1-imi, 2-mi 3-milu kiisalu § 13, imm. 3-mi aalajangersakkat aammattaaq atortinneqassapput.

 

Immikkut isumaqatigiissuteqarneq

§ 18. Inooqatigiit, taakkunannga aappaa piginneqataasoq, minnerpaamik ukiuni marlunni inooqatigeereerlutik inooqatigiinnertik taamaatikkunikku arlamik piginneqataasutut ilaasortaaginnarnissaa isumaqatigiissutigisinnaavaat. Isumaqatigiissut ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassaaq, tassanilu pissutissaqarluarsorineqarpat isumaqatigiissut akerliuffigineqarsinnaavoq.

 

Kingornussisussaq inissiami najugaqaqataanngitsoq

§ 19. Piginneqataassutsip kingornussinikkut inissiami najugaqanngitsumut tunniunneqarnissaa ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqaqqaassaaq. Pissutissaqarluarsorineqarpat taamatut tunniussinissaq ataatsimeersuartunit akerliufigineqarsinnaavoq. Taamatulli pisoqartillugu ataatsimeersuartut pisussaatitaapput nutaamik piginneqataalersup piginneqataassut pisiarereerpagu piginneqataassutsip nalinga §§ 20-mi aamma 21-mi maleruagassat naapertorlugit naatsorsorneqarsimasoq kingornussisumut akiliutigissallugu.

 

Akigititassat

§ 20. Piginneqataanermut akigititassaq ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassaaq, taamatullu aamma imm. 4 naapertorlugu isumaqatigiissutaasimasinnaasut ataatsimeersuarnerup akuersissutigissallugit. Piginneqatigiilluni Inissiaateqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-mi 31.10.1991-imeersumi § 33 malillugu piginneqataassutsit akiisa qaffasinnerpaaffissaattut taaneqartut sinnerlugit amerlassuseqartut ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akigititassat ataatsimeersuartunit akuersissutigineqarnerini pissutsit makku tunngavigineqassapput:
1) Tigusinissamik neqeroorutit tiguneqarsimasut.
2) Peqatigiiffiup pigisaani piginneqataasup piginneqataassutaata nalinga ataatsimeersuarnermi kingullermi aalajangersarneqarsimasoq.
3) Inissiap aserfallatsaalineqarnermigut qanoq issusia, soorlu pitsaalluinnartuuppat ajorluinnartuuppalluunniit akianut naleqquttumik qaffaasoqarsinnaavoq annikilliliisoqarsinnaalluniluunniit.
Imm. 3. Inissiap pitsanngoriaataasa nalingat aalajangerneqassaaq pigilernerani nalinga naatsorsuutigalugu, pisoqaassusianik aserf allassimaneranillu pissuteqartumik ilanngaataasinnaasut ilanngaatigalugit. Pequtaasa inissiamut naleqqussakkat ikkunneqarsimasulluunniit nalingi pigilernerini akii, pisoqaassusii aserfallassimanerilu apeqqutaatillugit aalajangerneqassapput. Pitsanngoriaatsimit, pisattanut pequtinullu akit aalajangiiffigineqassapput piginneqataajunnaalersup naatsorsuusiai aallaavigalugit.
Imm. 4. Piginneqataassutsip tunniunneqarneranut peqatigitillugu pequtit pialuillu allat tunniunneqasappata allatulluunniit inatsisinut naapertuuttumik isumaqatigiissutigineqarpata akiliutissat nalinginnaasumik niuerneq malillugu nalilerneqassapput.
Imm. 5. Pitsanngoriaatinut, pisattanut, pequtinut pigisanullu akit kiisalu aserf allatsaalineqarnerata qanoq issusia apeqqutaatillugu tapiliussatut akikilliallaatissatulluunniit ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartut piginneqataajunnaalersumit akuerineqarsinnaanngippata, naliliisartumit takuniarneqarnermikkut missiliuusiorfigineqarnermikkullu nalilerneqassapput. Illuatungeriit peqatigiillutik naliliisussaq kinaassanersoq toqqassavaat. Tamanna illuatungeriit isumaqatigiissutigisinnaanngippassuk naliliisussaq kommunalbestyrelsimit toqqarneqassaaq. Naliliisussap inissiamik takuniaanissaminut piginneqataasoq ataatsimeersuartullu aggersassavai, naliliissutaasumillu nalunaarusiussalluni akit naatsorsorneqarnerinut immikkoortitaaraluni ersersitsisumik akillu taamaannerinut pissutaasunik takutitsisumik. Naliliisup naliliinera piginneqataasumit ataatsimeersuartunillu malinneqartussaavoq. Naliliisup akissarsiassami annertussusissai nammineerluni aalajangissavai, aammalu naliliinermi aningaasartuutaasimasut piginneqataajunnaalersup peqatigiif f iullu akornanni qanoq avinneqassanersut aalajangissallugu. Aningaasartuutaasimasut avinneqarnissaanni isiginiarneqassaaq naliliinermi illuatungeriit arlaat sorleq illersorneqarnersoq.

 

Periaaseq.

§ 21. Piginneqataassutsip allamit pigineqalernissaata isumaqatigiissutigineqannginnerani siulittaasup aningaaserisullu inissiamik tigusisussamut tunniutissavaat Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiata malittarisassai, Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiata ukiumut naatsorsuutai kingulliit aammalu aningaasartuutissanut isertitanullu missiliuutit kiisalu akigititassap qanoq naatsorsorneqarneranut takussutissiaq, tassani ilaassallutik piginneqataassutsip, pitsanngorsaatitut suliarineqarsimasut aamma pequtit nalingi, tak § 20. Taamatuttaarlu tigusinissap isumaqatigiissutigineqannginnerani siulittaasup aningaaserisullu inissiamik tigusisussaq ilaasortatut pisussaaffinnik allakkatigut ilisimatissavaat, tassunga ilanngullugit pingaartumik peqatigiiffiup malittarisassaani §§5,8 aarama 9 kiisalu Piginneqatigiilluni Inissiat pillugit Peqqussummi pineqaatissiissutaasinnaasut pillugit immikkoortoq § 49.
Imm. 2. Siulittaasup aningaaserisullu tunisisussaq pisisussarlu qanoq iliornissaannik ilitsersussavaat, allatamillu isumaqatigiissusiortoqarnissaa isxxmagissallugu. Illuatungeriit arlaata piumasarisinnaavaa immersugassaq nalinginnaasoq Naalakkersuisunit atortussanngortinneqarsimasoq atorlugu isumaqatigiissusiortoqassasoq.
Imm. 3. Tunniussinermi piumasaqaatigineqartut tamarmik ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassapput, isumaqatigiissutillu saqqummiunneqarneranit sap. ak. sisamat qaangiunnerini ataatsimeersuarnermi peqataasut qisuarianngippata tunniussineq akuersissutigineqartutut isigineqassaaq.
Imm. 4. Siulittaasoq piginneqataajunnaalersup inigisaminit aninermini pisassaanik tunniussinermini pisinnaatitaavoq inigisamut akilersuutit aamma kiassarnermut akiliutitut tapiliussassat assigisaasalu akilerneqarnissaannut qularnaveeqqutissanik unitsitsigallarnissaminik. Piginneqataajunnaalersup inigisaminit aninissaa sioqqullugu pisassaanik tunniussisoqassappat siulittaasoq
aningaaserisorlu pisinnaatitaapputtaaq inissiamik tigusissussap inissiap tunniunneqarnerani amigaatitut malugisaqassagaluaruni piumasaqaatigisinnaasai matussuserniarlugit tunniussassat ilaannik unitsitsigallarnissaminnut.
Imm. 5. Inissiamik tigusisussap tigusinermi kinguninngua sapinngisamik piaarnerpaamik siulittaasoq aningaaserisorlu peqatigalugit inissiaq misissussavaa, tassani inissiap aserfallatsaalineqarnerani imaluunniit pequtinut pigisanullu inissiamut ilanngullugit tiguneqartunut amigaataasinnaasut paasiniarlugit, tak. § 20. Tigusisussaq amigaataasut akikillisaassutigineqarnissaannik piumasaqarpat, tamannalu eqqortutut isiginarpat, siulittaasup aningaaserisoq peqatigalugu aningaasat amigaataasunut matusissutissat piginneqataa junnaartup pisassaannik tunniussinerminni ilanngaatigisinnaavaat, taamaalilluni illuatungeriit arlaannut pisassaritinneqartussaanersut eqqartuussinikkut isumaqatigiinnikkulluunniit aalajangiiffigineqareerpata aatsaat tunniunneqartussanngorlugit.
Imm. 6. Piginneqataassutsip allamit pigineqalernerani akiliutissat aningaaserisumut akilerneqassapput, peqatigiiffillu pisassaqarsimappat pisassai ilanngaatigeriarlugit aningaasat sinneri piginneqataajunnaartumut tunniunneqassallutik. Siulittaasoq aningaaserisorlu isumaqatigiissuteqarfiginerisigut inissiap allamit tiguneqarnerani akiliutit mmnneqarnissaat piginneqataajunnaartumit piumasarineqarsimappat, peqatigiiffiup pisassaqarsimaguni pisassani ilanngaatigereerlugit nuussinissamullu uppernarsaammi piumasaqaataasut naapertorlugit aningaasat nuutsissavai.

 

Taamaatitsineq

§ 22. Piginneqataasut peqatigiif f immi ilaasortaanertik inissiamillu atuisinnaatitaanertik taamaatiinnarsinnaanngilaat, taamaallaalli §§ 13-21-imi aalajangersakkat naapertorlugit piginneqataassutsit allanit tiguneqarnerisigut tunuarsinnaallutik.

 

Ilaasortaajunnaarsitsineq

§ 23. Ataatsimeersuarnermi ilaasortaq ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq atuisinnaatitaaneralu unitsinneqarsinnaalluni ima pisoqartillugu:
1) ilaasortap aallaqqaasiutissatut akiligassani akiitsugarilersimasani akilinngippagu, ilaasortallu akiitsugarilersimasaminut akileeqqusissutip allaganngorlugu tiguneranit kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiunnerini akilinngippagu,
2) ilaasortap ineqarnermut akilersuut akiligassalluunniit allat tassunga tunngassuteqartut akiitsoqarfigilersimappagit akiitsunillu akileeqqusissutip allaganngorlugu tiguneranit kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiunnerini akiligassani akilinngippagit, imaluunniit
3) aserfallatsaaliuinissamut akisussaaffimininik ilaasortaq sumiginnaalluinnarsimappat, tak § 9.
Imm. 2. Ilaasortaajunnaarsitsinermut atatillugu inissiamik atuisinnaajunnaarsitsinissamut minnerpaamik qaammatit pingasut piffissaliunneqassapput.
Imm. 3. Ilaasortaajunnaarsitsinerup kingornagut ataatsimeersuarneq § 13-miit § 21-imut maleruagassat malillugit iliuuseqarsinnaavoq.

 

Ataatsimeersuarneq

§ 24. Peqatigiiffimmi oqartussaanerpaaq tassaavoq ataatsimeersuarneq. Ileqquusumik ataatsimeersuarneq pisassaaq ukiut tamaasa ukiup naatsorsuiffiusup naaneraniit qaammatit sisamat qaangiutsinnagit, tassanilu makku oqaluuserisassatut saqqummiunneqartassapput:
1) Ataatsimiinnermi aqutsisussamik toqqaaneq.
2) Siulittaasup nalunaarutaa.
3) Ukiumoortumik naatsorsuutit saqqummiunneqarneri, immaqalu kukkunersiuisup nalunaarutaa kiisalu ukiumut naatsorsuutit akuersissutigineqarneri.
4) Ingerlatsinermi aningaasartuutissat isertitassallu missingersuusiorneqarnerisa aamma tiguinnarissanik aningaasassaqarnissap missingersuusiorneqarnerisa akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarneri, inigisamullu akilersuutip allanngortinneqassaguni allangortinneqarnissaanik aalajangiineq.
5) Siunnersuutit.
6) Siulittaasussamik aningaaserisussamillu, taakkulu sinniisussaannik qinersineq.
7) Kukkunersiuisussamik toqqaaneq.
8) Immaqalu peqatigiiffiup pigisaannik aqutsisussamik toqqaaneq.
9) Oqaluuserisassat allat.

Ilaasortat immikkut ittumik ataatsimeersuartinneqassapput ilaasortat ataatsimeersuarnermi piumasarippassuk peqatigiiffimmiluunniit ilaasortat ilaata ataatsip imaluunniit peqatigiiffiup pigisaannik aqutsisup oqaluuserisassat suunissaat taallugu tamanna piumasarippagu.

 

Ataatsimiigiaqqusineq il.il.

§ 25. Ataatsimeersuarnissaq ullunik arfineq pingasunik sioqqullugu allagarsiinikkut ataatsimiigiaqqusisoqassaaq, pisariaqassappalli piffissaliussaq ullunut marlunnut sivikillisinneqarsinnaavoq. Ataatsimiigiaqqusissutip imarissavaa ataatsimeersuarnissami oqaluuserisassat.
Imm. 2. Siunnersuutit ataatsimeersuarnermi oqaluuseritikkumasat kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik marlunnik sioqqullugu siulittaasumut tunniunneqareersimassapput. Siunnersuut aatsaat oqaluuserineqarsinnaavoq ataatsimiigiaqqusissummi taaneqarsimaguni imaluunniit kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq aqaguppat piginneqataasut allagarsiinikkut taamaangajattukkulluunniit ilisimatinneqarpata siunnersuut oqaluuserineqassasoq.
Imm. 3. Ataatsimeersuarnermi peqataasinnaatitaasut, oqaaseqarsinnaatitaasut kiisalu siunnersuuteqarsinnaatitaasut tassapput piginneqataasut tamarmik taakkulu inoqutaat inersimasutut piginnaaneqartitaalersimasut. Peqataasinnaatitaasoq (-sut) ilaqarsinnaatitaavoq (-pput) suliaminut atatillugu pisortatigoortumik siunnersuisartumik imaluunniit nammineq siunnersortigiumasamik. Taamatuttaaq peqatigiiffiup pigisaannik aqutsisoq kukkunersiuisorlu kiisalu inuit siulittaasumit ataatsimiinnissamut aggersarneqarsimasut ataatsimeersuarnermi peqataasinnaatitaapput oqaaseqarsinnaatitaallutillu.

 

Ataatsimeersuarnerup ingerlanissaa

§ 26. Ataatsimeersuarnermi aqutsisussaq peqataasunit aalajangerneqassaaq. Ataatsimeersuarnerup ingerlanissaa peqataasut nammineerlutik aalangissavaat. Ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartut imaqarniliornerat siulittaasumit aningaaserisumillu atsiorneqassaaq.

 

Aalajangiineq

§ 27. Ataatsimeersuarnermi amerlanerussuteqartut isumaat aalajangiisuusassaaq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3. Ikinnerpaamik peqatigiiffiup ilaasortaasa affaat ataatsimeersuarnermi tamatigut peqataasassapput. Piginneqataassut ataaseq taasinermik ataatsimik naleqarpoq.
Imm. 2. Pigisat tunineqarnissaannut taarsigassarsinermilu qularnaveeqqusiunneqarnissaannut, peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnissaanut, peqatigiiffiup malittarisassaasa allanngortinneqarnissaannut, nutaamik aallarniutitut akiliuteqarnissamut, inigisamut akilersuutit imminnut naleqqiullugit iluarsiiffiginissaannut, pitsanngorsaanissamut aserfallatsaaliinissamullu inigisamut akilersuutip 25% sinnerlugu qaffanneqarnissaanik kinguneqartussamut siunnersuutit taamaallaat ataatsimeersuarnermi aalajangiiffigineqarsinnaapput, taamatut aalajangiinermi ilaasortat minnerpaamik 3/4-ii peqataappata peqataasullu minnerpaamik 3/4-ii amerlanerussuteqarlutik akuersippata. Ataatsimeersuarnermi minnerpaamik ilaasortat 3/4-ii peqataanngippata, kisiannili ataatsimiigiarsimasut minnerpaamik 3/4-ii siunnersuummut isumaqataappata ataatsimeersuaqqinnissamut aggersaasoqarsinnaavoq. Ataatsimeersuaqqinnermi najuuttut amerlassusiat apeqqutaatinnagu minnerpaamik peqataasut 3/4-ii siunnersuummut akuersinerisigut siunnersuut inaarutaasumik akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Nammineq najuutinngikkaluarluni allallugu uppernarsaasiinikkut inuk alla aqqutigalugu taasisoqarsinnaavoq. Piginneqataasup taamaallaat inoqutimi ilaat ataaseq inersimasutut imminut oqartussaaffigilersimasoq imaluunniit piginneqataasoq alla allagartamik uppernarsaaserlugu taasisussanngortissinnaavaa. Taamaattorli piginneqataasoq allakkatigut uppernarsaat naapertorlugu ataasiinnarmik taasisinnaatitaavoq.

 

Ulluinnarni aqutsisut

§ 28. Ulluinnarni aqutsisuussapput siulittaasoq aningaaserisorlu ataatsimeersuarnermit ukiunut marlunnut qinigaasimasut. Ataatsimeersuarnermi aainmattaaq taakkununnga sinniisussanik ataatsimik marluunnilluunniit ukiut tamaasa qinersisoqartassaaq. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Siulittaasussamik, aningaaserisussamik imaluunniit sinniisussanik qinersinermi qinigassanngortittut marluk amerlanerusulluunniit amerlaqatigiinnit taaneqarpata sorleq arlaat isissanersoq makitsinikkut aalajangerneqassaaq.
Imm. 3. Siulittaasussatut, aningaaserisussatut sinniisussatulluunniit qinigaasinnaapput piginneqataasut taakkualu inoqutaat inersimasutut imminnut oqartussaaffigilersimasut.
Imm. 4. Siulittaasoq aningaaserisorluunniit piffissap qinigaaffiup nalaani tunuarpat sinniisussaa aqutsisunut ilanngutissaaq tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut. Siulittaasoq tunuarpat aningaaserisoq tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut siulittaasunngussaaq.

 

Ataatsimiittarnerit

§ 29. Ulluinnarni aqutsineq pillugu ataatsimiinnissamik pisariaqartitsinerit tamaasa siulittaasoq aningaaserisorlu naapeqatigiittassapput.
Imm. 2. Ulluinarni aqutsinermut tunngassuteqartut siulittaasup aningaaserisullu isumaqatigiissutigalugit aalajangiiffigisassavaat. Aalajangiinerit imaqarniliorneri siulittaasumit aningaaserisumillu atsiorneqartassapput. Piginneqataasulli kialuunniit apeqqutip aalajangiif figineqarnissaa siunertaralugu ataatsimeersuariartoqqusisoqarnissaa sukkulluunniit piumasarisinnaavaa, tak. § 25 aamma § 27.

 

Peqatigiiffik sinnerlugu aalajangiisinnaasut

§ 30. Peqatigiiffik sinnerlugu aalajangiisinnaapput siulittaasoq aningaaserisorlu ataatsimoorlutik.

 

Allaffitsigut aqutsineq.

§ 31. Aningaasat inatsisillu nalinginnaasumik illuutinut tunngassuteqartut aqutsisussaannik ataatsimeersuartut toqqaasinnaapput. Ataatsimmeersuartut sukkulluunniit aqutsisoq soraarsissinnaavaat. Siulittaasup aningaaserisullu peqatigiillutik aqutsisoq erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarfigissavaat taassuma suut suliaralugillu oqartussaaffigissanerai.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut aqutsisussamik toqqagaqanngippata illuutit allaffitsigut aqunneqarnerat imm. 3-mi aamma 4-imi maleruagassat naapertorlugit siulittaasumit aningaaserisumillu isumagineqassaaq.
Imm. 3. Aningaasat amerlanngitsut aningaaserisup tigummiai kisiisa pinnagit peqatigiiffiup aningaasaatai aningaaserivinuni immikkut kontomut toqqorneqassapput, taakkunanngalu aatsaat tigusisoqarsinnaassalluni siulittaasup aningaaserisullu peqatigiillutik atsiornerisigut. Ilaasortanit inissianillu attartortunit akiliutit tamarmik, taakkununnga ilaallutik piginneqataassutsinik tunisinermi isertut, konto-mut pineqartumut toqqaannartumik toqqorneqartassapput, taamatullu checkit aningaasallu allagartakkut nassiunneqartut toqqaannartumik konto-mut tassunga toqqorneqartassallutittaaq.
Imm. 4. Siulittaasup aningaaserisullu peqatigiiffiup tungaanut aningaasatigut akisussaatitaanerinut qularnaveeqqutitut peqatigiiffik qularnaveeqqusiilluni sillimmasiissuteqassaaq peqatigiif f iup ukiup af f aanut isertitaasa nalinginik.

 

Naatsorsuutit

§ 32. Peqatigiiffiup aningaasartuutissaanut isertitassaanullu missingersuutai aamma ukiumoortumik naatsorsuutai Naalakkersuisut maleruagassiaat naapertorlugit suliarineqassapput.
Imm. 2. Ukioq naatsorsuusiorf iusoq qaammatinik 12-inik sivisussuseqassaaq. Taamaattorli piffissaq peqatigiiffiup naatsorsuusiorfigisaa siulleq - aamma kingusinnerusukkut piffissap naatsorsuusiorfiusup allanngortinneqarnerani - sivikinnerusinnaavoq sivisunerusinnaalluniluunniit, taamaakkaluartorli sivisunerpaamik qaammatinik 18-inik sivisussuseqassaaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilluunniit Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiata naatsorsuutai takujumasinnaavaat.

 

Kukkunersiuineq

§ 33. Kukkunersiuisumik naalagaaf f immit akuerineqarsimasumik imaluunniit kukkunersiuisut nalunaarsorneqarfiani nalunaarsorneqarsimasumik peqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuisussamik ataatsimeersuartut toqqaassapput. Kukkunersiuisoq kukkunersiuinini pillugu nalunaarusiussaaq.

 

Peqatigiiffiimmik atorunnaarsitsineq

§ 34. Piginneqatigiiffik atorunnaarsinneqassanersoq ileqquusumik imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuassutigineqassaaq.
Imm. 2. Amerlanerussuteqartut pisariaqartitat peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnissaa isumaqataaffigippassuk, tak. § 27-imi, imm. 2, peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnissaanik apeqqut siulittaasup kommunalbestyrelsimut saqqummiutissavaa, kommunalbestyrelsillu aalajangissavaa kommune-mit taarsigassarsiaritinneqarsimasut taarsertinneqassanersut atorunnaarsinneqarnissaalu piviusunngortinneqassappat piginneqatigiilluni inissiaatit qanoq inigineqalissanersut.
Imm. 3. Ullut 30-it qaangiutsinnagit kommunalbestyrelsip suliaq Naalakkersuisunut saqqummiutissavaa, Naalakkersuisullu aala jangissavaat landskarsip taarsigassarsiaritissimasai utertinneqassanersut, piumasaqaatit suut naapertorlugit peqatigiiffik atorunnaarsinneqassanersoq, atorunnaarsinneqassappallu piginneqatigiilluni inissiaatit qanoq inigineqalissanersut.
Imm. 4. Naalakkersuisut aalajangiinerat sapinngisamik piaartumik Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiata siulittaasuanut nalunaarutigineqassaaq, taassumalu isumagissavaa peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnissaanik isuminerniarnerup ataatsimeersuarnermi imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi aalajangiivigineqarnissaa.
Imm. 5. Ataatsimeersuartut aalajangiuppassuk peqatigiiffiup atorunnaarsinneqarnissaa, tak. § 27, imm. 2, atorunnaarsitsinermi aningaasanut tunngasunik isumaginnittussanik marlunnik toqqaasoqassaaq.
Imm. 6. Peqatigiiffiup pigisai nalillit tunineqareerpata akiligassallu akilerneqareerpata aningaasaatit sinneri atorunnaarsitsinerup nalaani piginneqataasunut agguarneqassapput, tassani piginneqataassutsit nalingisa annertussusiat naapertorlugit agguaassisoqassalluni.

§ 35. Piginneqatigiillutik Inissiaatillit Peqatigiiffiat § 34-imi taaneqartutut atorunnaarsinneqarpat inissiallu nalinginnaasumik attartortittaganngortinneqarlutik, piginneqataareersut inissianik attartortutut najugaqaannarsinnaapput, attartortitsisullu piumasarisinnaavaa qaammatini sisamani attartornermut akiliutip nalinganik akiliuteqarnissaat, tassa qularnaveeqqusiissutitut qaairanammilu ataatsimi ineqarnermut akiliutitut atugassanik.

 

Peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani ulloq……………manna akuersissutigineqarpoq.