Meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik misiliinerit il. il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 19. juni 1992-imeersoq.

Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 25. oktober 1990-imeersoq § 15, imm. 3, 8 aamma 9, naapertorlugit aalaj angersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.

§ 1. Naggataarutaasumik misiliinerit atuartunut nakkutigisaasumik misiliinerussapput atuartitsissummi misilinneqarfigisaminni atuartitsinermi piumasarisaasunilu anguniagassatut aalajangigaasuni qanoq annertutigisumik angusaqarsimanerannik.

§ 2. Naggataarutaasumik misiliinerit ingerlanneqassapput maajimi/juunimi (ukiumoortumik misilitsiffik).
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarf iup immikkut pissutissaqartillugu misiliinerit ukiumoortumik misilitsiffiup naliginngisaani ingerlanneqarnissaat aalajangersinnaavaa.

§ 3. Pisortaqarfiup misilitsiffissat misilitsinnerillu nal. qassinngornerani pinissaat aamma oqaluttariarsorluni misilitsinnerit piffissami sumi pinissaat aalaj angissavai.

§ 4. Atuarfiup pisortaa misilitsinnerit naammassineqarnissaannut akisussaavoq aammalu akisussaassuseqartitaalluni misiliinerit nalunaarut manna kiisalu aalajangersakkat maleruagassallu taanna tunngavigalugu suliarineqartut allat naapertorlugit ingerlanneqarnissaannut.
Imm. 2. Atuarfinni assigiinngitsuni misilitsinnerit aaqqissuunneri ingerlanneqarnissaallu skoleinspektøriunerup/skoledirektørip ataqatigiissassavai.
Imm. 3. Atuarfiup pisortaa pisussavoq misilitsinnerit aallartitsinnagit atuartut paasisissallugit allattariarsorluni oqaluttariarsorlunilu misilitsinnernut maleruagassanik tamanut tunngasunik, aamma napparsimasoqarpat qanoq iliuusissanik, kiisalu maleruagassanik immikkut ittunik atuartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnermi atortuusunik, tamatumunnga ilanngullugu ikiuutissat suut akuerisaanerannik, aammalu aalajangersakkat unioqqutikkaanni tamatuma kingunerisassaanik.
Imm. 4. Atuarfiup pisortaa pisussaavoq atuartut ilisimatissallugit misiliinissat qaqugu pinissaannik, aammalu allattarissanik oqaluttarissanillu misilitsinnissat atuartunut angajoqqaanullu tunniussassanik allagarsiusassamillu ataatsimut pilersaarusiussallugit.
Imm. 5. Atuarfiup pisortaata isumagissavaa ilinniartitsisut misiliinerni peqataasussat, tamakkununnga ilanngullugit misiliinermi nakkutilliisuusussat, misiliinerit aallartitsinnagit qularnaatsumik ilisimatinneqarnissaat allattariarsorluni oqaluttariarsorlunilu misilitsinnernut maleruagassanik tamanut tunngasunik, aammalu atuartitsissummi misilitsiffiusussami allattariarsorluni oqaluttariarsorlunilu misilitsinnernut maleruagassanik immikkut ittunik.

 

Kapitali 2.
Misilitsittussanngornissaq aamma nalunaarneq.

§ 5. Atuartup 11. klassimit, sammivimmit tamatigoortumit, anilernermi atuartitsissutinik kalaallit oqaasiinik, danskit oqaasiinik, kisitsinermik/matematikkimik, tuluit oqaasiinik aamma fysikkimik/kemiimik atuartitsineq naggasertassavaa naggataarummik misilitsinnermik.
Imm. 2. Atuartup 11. klassimit, sammivimmit annertusisamit, anilernermi atuartitsissutinik kalaallit oqaasiinik, danskit oqaasiinik, kisitsinermik/matematikkimik, tuluit oqaasiinik aamma fysikkimik/kemiimik atuartitsineq naggasertassavaa annertusisamik naggataarummik misilitsinnermik.
Imm. 3. Atuartup 12. klassimit anilernermi atuartitsissutinik kalaallit oqaasiinik, danskit oqaasiinik, kisitsinermik/matematikkimik, tuluit oqaasiinik aamma fysikkimik/kemiimik atuartitsineq naggasertassavaa naggataarummik misilitsinermik imaluunniit annertusisamik naggataarummik misilitsinnermik, atuartitsissutini taakkunani qanoq qaf f asitsigisumik atuartinneqarsimanerminut naapertuuttumik.
Imm. 4. 11. aamma 12. klassini atuartut atuartitsissutini imm. 1 - 3-mi taaneqartuni, atuartinneqarfigisimasaminni, misilitsittussaapput, taamaattorli takuuk imm. 5.
Imm. 5. Atuartut atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit atuartitsissutini arlalinni atuartitsinermi nalilinginnaasumi malinnaasimanngitsut, kisiannili immikkut ittumik atuartitaasimasut aammalu allatut perorsaanikkut ikiorneqarsimasut, atuartitsissutini taakkunani Pisortaqarfiup maleruagassiai erseqqinnerusut najoqqutaralugit misilitsinngitsoorsinnaapput.

§ 6. Atuartut, meeqqat atuarfiata sunngiffimmi sammisassaqartitsinera naapertorlugu misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinermik imaluunniit Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsissutinik ataasiakkaanik atuartitsinermik malinnaasut, misilitsittussanngorsinnaapput atuartitsissutinik kalaallit oqaasiinik, danskit oqaasiinik, kisitsinermik/matematikkimik, tuluit oqaasiinik aamma fysikkimik/kemiimik naggataarummik misilitsinnermik imaluunniit annertusisamik naggataarummik misilitsinnermik, atuartitsissutini taakkunani qanoq qaffasitsigisumik atuartinneqarsimanerminnut naapertuuttumik.
Imm. 2. Misilitsittussanngornissamut piumasaqaataavoq atuarfiup isumagissagaa misilitsinnissamut piumasarisaasunik naammassinninnissamut tunngavissaqalissutissamik ilinniartitsinissaq, aammalu atuartup ukiumi atuarfiusumi kingullermi misilitsissutissamik atuartitsinermik malinnaasimanissaa.
Imm. 3. Misilitsittussanngornissaq aalajangerneqassaaq atuartumit angajoqqaat, takuuk Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut Peqqussutaanni § 40, atuarfillu siunersioqatigereerlugit.
Imm. 4. Misiliinerit ingerlanneqassapput atuarfimmi, atuartitsissummik misilitsissutissamik ingerlatsiviusussaareersumi.
Imm. 5. § 36-mi, imm.l aamma imm. 3 - 7-imi, aalajangersagaq atuartunut imm. 1-imi taaneqartunut aamma atorneqassaaq.

§ 7. Atuartut meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliinerani peqataasussat pillugit nalunaarut misilitsissutissanillu nasseqqulluni qinnuteqaat tamakkununnga allattuiffissiaq Pisortaqarfimmit akuerineqartoq atorlugu Pisortaqarfimmut nassiunneqassaaq 1. december nallertinnagu.

§ 8. Atuartut ukiumoortumik misilitsiffimmi misilitsittussatut nalunaarutigineqarsimasut, kisiannili nappaammit akornuserneqarlutik misilitsinngitsuuissimasut imaluunniit misilitsiffissat ilaannaannik misilitsissimasut misilitsiffiginiakkaminnik misilitsiffissami tullermi qaninnermi misilitseqqittussatut nalunaarutigineneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pisortaqarfiup immikkut ittunik pissutissaqarpat akuersissutigisinnaavaa atuartut misilitsiffissami misilitsittussatut nalunaarutigineqarsimagaluartut napparsimanngikkaluarlutik allamilli pissuteqarlutik misilitsissimanngitsut ilaannaasumilluunniit misilitsissimasut misilitsiffissami tullermi qaninnermi misilitseqqittussatut nalunaarutigineqarnissaat.
Imm. 3. Atuartitsissummi ataatsimi naggataarummik misilitsinneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruppat, imaluunniit allattariarsornertaa ataasiinnaanngitsumik naammassiniagassaqarfiuppat tamarmik immikkut karakteerilerneqartussanik, atuartut imm. 1-imi 2-milu eqqartorneqartut misilitsiffigissavaat akornuteqarlutik misilitsiffiginngitsoorsimasartik kisiat.
Imm. 4. Atuartoq allattariarsorluni imaluunniit oqaluttariarsorluni misilitsinnissamut nappaammit akornuserneqarpat atuarfik piaartumik nalunaarfigineqassaaq. Nalunaarut taamaattoq misilitsiffissaq naatinnagu tiguneqanngippat misilitsittussaq taanna misilitsinnissamut takkutinngitsutut isigineqassaaq.
Imm. 5. Atuartoq napparsimagaluarluni misilitsinnissamut takkuppat imm. 1-imi aalajangersakkat tassunga atussanngillat.
Imm. 6. Nappaatip, atuartup oqaluttariarsugassanik misiliinermi ataatsimi imaluunniit arlalinni peqataanissaanik akornusiisup, ajornartinngippagu misilitsinnerup misilitsiffissap naannginnerani ingerlanneqarnissaa imm. 1-imi aalajangersakkat atuartumut tassunga atussanngillat.
Imm. 7. Atuartut atuartitsissummik ilinniagarisaminnik qaffasissusermillu ukiumi atuarfiusumi tullermi ingerlatseqqittut imm. 1-imi pineqanngillat.
Imm. 8. Atuartoq imm. 1-imi pineqartoq misilitsinnissaminik nalunaaruteqassaaq atuarfimmi ulloq atuarfissaq kingulleq nallertinnagu. Nalunaarut atuarfiup pisortaanut tunniunneqassaaq nalunaarnermut allaffissaq Pisortaqarfimmit akuerineqartoq atorlugu.
Imm. 9. Atuarfiup pisortaata imm. 1 naapertorlugu misilitsinnissamut akuersissut nalunaarutigissavaa piumasarisat makku naammassineqarsimappata:
1) Imm. 4 naapertorlugu atuarfik nalunaarfigineqarsimavoq,
2) atuartoq nakorsiarsimavoq kingusinnerpaamik ullormi misilitsiffissami, aamma
3) nappaat uppernarsarneqarsimavoq nakorsap allagarsiussaatigut, allaffissiami Pisortaqarfimmit akuerineqartumi.
Imm. 10. Atuarfiup pisortaa 1. juli nallertinnagu Pisortaqarfimmut nalunaaruteqassaaq atuartut imm. 9 naapertorlugu atuarf iup pisortaanit akuerineqarsimasut pillugit.
Imm. 11. Atuarfiup pisortaata atuartut imm. 9 naapertorlugu akuerineqarsimasut misilitsiffissatut immikkut aalajangikkami oqaluttariarsornermik misilitsinnissaat isumagissavaa ukiup atuarfiusup nutaap aallartinnerata kingunitsiannguatigut. Piffissat tamatumunnga atorneqartussat imm. 10 naapertorlugu nalunaarut peqatigalugu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassapput.
Imm. 12. Atuartut imm. 9 naapertorlugu akuerineqarsimasut allattarissanik misilitsissapput ukiumoortumik misilitsiffissatut aalajangikkami tullermi.

§ 9. Inuit ukiup atuarfiusup aallartinnerani 18-inik ukioqalereersimasut, periarfissaqarsimanngitsullu meeqqat atuarfianni atuartitsinermik imaluunniit misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitsinermik malinnaanissamut, Pisortaqarfimmut allakkatigut qinnuteqarsinnaapput imminnut ilinniartissimasutut atuarfimmi atuartitsissummik misilitsiffigiumasaminnik ingerlatsiviusuussaareersimasumi ukiumoortumik misilitsiffissami misilitsikkumallutik.
Imm. 2. Imminut ilinniartissimasutut misilitsikkumanermik qinnuteqaat skoleinspektøriunerup/skoledirektørip taassumalu imminut ilinniartinnermi atortorisimasat akuersissutigineqarnissaannik inassuteqarneratigut, takuuk imm. 3, maajimi/juunimi misilitsiffissaq sioqqullugu 1. december nallertinnagu, allaffissiaq Pisortaqarfiup akuerisaa atorlugu nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Kinaluunniit imminut ilinniartissimasutut misilitsissinnaassappat imminut ilinniartinnermini atorsimasai katiterneqarsimassapput atuartitsinermi najoqqutassat atuartitsissummut atortussat naapertorlugit aammalu misilitsinnissamut piumasarisaasunik naammassinninnissamut tunngavissaqalissutaasussanngorlugit. Imminut ilinniartinnermi atukkat tamanut tunngasunik imartuujussapput atuartitsissummi immikkoortortat tamarmik taakkunani ilaatinneqassallutik atuartitsinermi najoqqutassat atuartitsissummut atortussat naapertorlugit. Skoleinspektøriunerup/skoledirektørip atortussat tamarmiusut akuerissavai imminullu ilinniartissimasup ilitsersorneqarnera siulersussallugu, tamakkununnga ilanngullugit misilitsinneq pillugu aalajangersakkat atortuusut, misilitsinnerup ingerlanissaa, piffissat misilitsiffiusussat il.il.
Imm. 4. Allaatigisat imminut ilinniartissimasumut pisassiissutigineqartut ikinnerpaamik kapitalit 5 aamma 6 naapertorlugit aalajangersarneqartut marloriaataannik annertussuseqassapput. Atuartîtsissummi fysikkimi pisassiissutigineqassapput § 28 aamma § 33, naleqq. § 16, imm. 4, naapertorlugit immikkoortortani pisassiissutissat tamarmik.
Imm. 5. Misilitsittumik apersuineq imminut ilinniartissimasumut minnerpaamik minutsinik 45-nik sivisussuseqarpoq.
Imm. 6. Imminut ilinniartissimasutut misilitsinnissaq atuartitsissutinut tamanut marloriaannarluni akuersissutigeqarsinnaavoq.
Imm. 7. § 36-mi, imm. 1-imi, imm. 3 - 5-imi, aamma imm. 7-imi aalajangersagaq atuartunut imm. 1-imi taaneqartunut aamma atorneqassaaq.

 

Kapitali 3.
Allattariarsorluni misilitsinnerit.

§ 10. Misilitsinnerni allattariarsorluni misilitsissutissat atugassanngortinneqassapput Pisortaqarfimmit nassiunneqassallutillu atuarfinnut misilitsiffiusussanut kingusinnerpaamik allattariarsorluni misilitsinnerit aallartinnissaat sap. akunnerinik pingasunik sioqqullugu.
Imm. 2. Misilitsissutissat suuneri atuarfinnit takuneqassanngillat misiliinissaq nallertinnagu.
Imm. 3. Misiliinerit soraarfissatut killiliussaq qaangerlugu sivisussuseqassanngillat.

§ 11. Atuartoq allattariarsorluni misilitsinnissamut inortuiguni misilitsinnissamut peqataasinnaanngilaq takkutinngitsoortutullu isigineqassalluni, takuuk § 36, imm. 4. Taamaattorli atuartup peqataanissaa atuarfiup pisortaata akuerisinnaavaa atuartoq taanna suliassamik ilisimatinneqarsorisimananngivippat inortuinermullu pissutigineragaasoq atuarf iup pisortaata akuerineqarsinnaasorippagu, aamma inortuineq sivikitsumik inortuineruppat.

§ 12. Atuartoq akissutissamut - qularineqarsinnaanngitsumik - eqqunngitsumik imminut ikiortissarsiorsimasoq imaluunniit atuartumik allamik ikiorsiiniarsimasoq, aamma ikiuutissanik akuerisaanngitsunik atuiniarsimasoq, misilitsiffigirieqartumit atuarfiup pisortaanit peersinneqassaaq, pisimasorlu Pisortaqarfimmut piaartumik nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Misiliinermi imaluunniit suliap qanoq issusersiorneqarnerani isumaqarnarsippat atuartoq eqqunngitsumik imminut ikiortissarsiorsimasoq imaluunniit ikiuisimasoq imaluunniit taamaaliorniarsimasoq, tamanna allaganngorlugu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq, Pisortaqarf iullu aalajangissavaa misiliineq akuerineqarsinnaanersoq.

§ 13. Misilitsissummut akissut qanoq issusersiorneqassaaq censorimit aamma atuartitsissummik ilinniartitsisumit. Censoriusussat toqqarneqassapput Pisortaqarfimmit.
Imm. 2. Misilitsissummut akissutit atuarfiup toqqortarissavai sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi, atuartulli piumasarippagu tassunga tunniunneqarsinnaavoq, naammagittaaliornissamut piffissarititap qanngiutereernerani, akissummut tunngasumik naammagittaalliortoqarsimanngippat, takuuk § 40.

§ 14. Misilitsinnerni atortussat akuerineqareersut pillugit ikiuutinillu immikkut ittunik atuisinnaanissaq pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Pisortaqarfiup aalaj angersassavai.

§ 15. Misiliinerit qanoq ingerlanneqarnissaat pillugu malittarisassat: erseqqinnerusut Pisortaqarfiup aalajangersassavai.

 

Kapitali 4.
Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit.

§ 16. Atuartitsissutini ataasiakkaani allaatigisat pisassiissutigineqartut ukiup ingerlanerani atuartitsissutini tamakkuriani suliarisimasanik tamanik imaqassapput. Pisassiissutissat toqqartorneqassapput ilinniartitsisumit atuartut isumasioqatigalugit. Pisassiissutissat assingi atuartunut tunniunneqassapput.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata Pisortaqarfimmut nassiutissavai oqaluttariarsorluni misilitsinnissanut pisassiissutit pillugit paassissutissat tamaasa. Skiimat Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.
Imm. 3. Paasissutissat pisortaqarfimmut nassiunneqassapput kingusinnerpaamik maajip aallaqqaataani allaatigisallu pisassiissutigineqartut saniatigut imarissallugit klassit imaluunniit holdit taaguutaat, ulloq misilitsiffissaq, atuartitsissutini ilinniartitsisuusussat censoriusussallu pillugit paasissutissat immaqalu misiliineq qanoq ilusilimmik ingerlakkumallugu aalajangerneq, takukkit § 28, imm. 5 aamma § 33, imm. 5.
Imm. 4. Imminut ilinniartissimasumut allaatigisat pisassiissutissat, takuuk § 9, imm. 4, taamattaaq skiimamut allanneqassapput, takuuk imm. 2. Klassip imaluunniit holdip taaguutaanut taarsiullugu allanneqassaaq imminut ilinniartittup aqqa aamma CPR.-normua.
Imm. 5. Atuartitsissutini kalaallit oqaasiini, danskit oqaasiini aamma tuluit oqaasiini quppernerit nalinginnaasut qassiussusissaat piumasarineqarpoq. Qupperneq nalinginnaasoq taallaliaanngitsut eqqarsaatigalugit tassaavoq qupperneq naqinnerit 1300 atorlugit allaffigineqarsimasoq, taalliallu eqqarsaatigalugit versit titarnerinik 30-nik allaffigineqarsimasoq.

§ 17. Misiliinerni peqataassapput censorit, skoledirektørimit/skoleinspektøriunermit toqqarneqartussat atuarfiup pisortaata siunnersuuteqarnera malillugu, taamaattorli takuuk imm. 2.
Imm. 2. Pisortaqarfik periaasissaq censorinillu akuersisarneq pillugit erseqqinnerusunik aalajangersagaliorsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunini assigiinngitsuni censorit paarlaateqatigiittarnissaat skoledirektørip/skoleinspektøriunerup pisortaaffigissavaa, takuuk § 4, imm. 2.
Imm. 4. Pisortaqarfiup aalajangersinnaavaa oqaluttariarsorluni misilitsinnernut censorit Pisortaqarf immit toqqarneqartut atorneqartassasut.
Imm. 5. Ilinniartitsisup atuarfimmi suliffigisamini censoriunissaa sapinngisamik pinaveersaartinneqassaaq.
Imm. 6. Censorip nakkutigissavaa misiliinerit imarisaasa, tamatumunnga ilanngullugit allaatigisat pisassiissutigineqartutmisilitsissutissallu, atuartitsissummut misiliinermilu aalajangersakkani piumasarineqartunut anguniagassarititaasunut naapertuuttuunissaat. Peqataaffigissavaat nakkutigissallugulu misiliinerit ingerlanneqarnissaat maleruagassat atortuusut naapertorlugit, aamma peqataaffigissavaat nakkutigissallugulu atuartut assigiimmik naapertuilluartumillu pineqarnissaat, naammassisaasalu ilumoortumik aalajangiiffigineqarnissaat.
Imm. 7. Censori Pisortaqarfimmit kajumissaarneqarluni misiliinerup ingerlanneqarnera misiliinermilu angusat pillugit nalunaarummik Pisortaqarfimmut nassiussissaaq.
Imm. 8. Censori allattuisassaaq karakteeriliinermut atortussanik. Allattukkat tamakku paarineqassapput naammagittaalliuuteqarnissamut piffissaliussap naareernissaata tungaanut, takuuk § 40.

§ 18. Misilitsinnerni misilitsissutissat atuartitsissummi ilinniartitsisuusumit suliarineqassapput. Misilitsissutissaq suliarineqassaaq atuartitsissummi immikkoortut arlallit tassani ilaatinneqarsinnaanngorlugit.
Imm. 2. Misilitsissutissat pisassiissutitut nalunaarutigineqartup imaa tamaat imarissavaat atuartut qassiunerat apeqqutaatinnagu.
Imm. 3. Atuartut misilitsissutissat oqaasertaannik imaluunniit misilitsissutissat ilaanni suliassat qassiunerinik takutinneqassanngillat.

§ 19. Pisassiissutigineqartussat, bilaginik immikkullu atortussanik pisassiissutigineqartussanut tunngassuteqartunik ilassaqarpata tamakku ilanngullugit, misilitsissutissallu (tamakkununnga ilanngullugit misilitsissutissat, nipit immiussat il.il. ilisimanngisat) tunniunneqassapput atuarfiup pisortaanut, taassumalu atortussat tamakku tamarmiusut censoriusussamut nassiutissavai kingusinnerpaamik maajip aallaqqaataani. Tamatuma kinguninngua censorip ilinniartitsisullu allaatigisat pisassiissutigineqartut, misilitsissutissat misiliinerullu ingerlanissaa oqaloqatigiissutigissavaat, nalornisoorutissaqassagaluarpat aaqqinneqarsinnaanngorlugit ulloq misilitsiffissaq nallertinnagu, pisariaqassappat atuarfiit misilitsiffiusussat pisortaat ilagalugit.

§ 20. Misilitsissutissat makitsinikkut atuartunut agguaanneqassapput. Makitsisitsinermi atorneqassapput allagartat pitarlugit takunniffiusinnaanngitsut assigiiaartullu. Atuartoq kingulleq qinigassaqarsinnaasariaqarpoq suliassanik ikinnerpaamik sisamanik. Suliassaq makinneqartoq allallugu atuartumut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Atuartoq makitsippat censori ilinniartitsisorlu tamarmik najuutissapput.

§ 21. Piareersartitsineqassappat atuartullu ataaseq sinnerlugu inimi piareersaqatigiissappata, piareersarnerup nalaani nakkutilliisoqassaaq. § 12-imi aamma § 14-imi aalajangersakkat oqaluttariarsorluni misilitsinnerni aamma atussapput.

§ 22. Misiliineq ilinniartitsisumit siulersorneqassaaq. Ilinniartitsisulli censori isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaa misiliinermi qanoq annertutigisumik peqataanissaa pillugu.
Imm. 2. Ilinniartitsisup siulersuinera censorip naammaginartinngippagu tamanna ilinniartitsisup censorillu, immaqa atuarfiup pisortaa ilagalugu, misilitsinnerit marluk akornanni unitsiarnermi allanik tusaasoqartinnagu oqaloqatigiissutigissavaat. Ilinniartitsisup siulersuinera censorip naammaginartinngittuarpagu tamanna misiliineq naammasseriarpat atuarfiup censorip atorfeqarfigisaata pisortaa aqqutigalugu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq. Nalunaarutip assinga ilinniartitsisumut pineqartumut atuarfiullu ilinniartitsisup atorfeqarfigisaata pisortaanut nassiunneqassaaq.

§ 23. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit tamanut ammasuupput, taamaattorli takuuk imm. 2.
Imm. 2. Inimut misilitsiffiusumut isersinnaaneq atuarfiup pisortaata inissaq pissutigalugu killiliiffigisinnaavaa, taamatullu inuk kinaluunniit iseqquneqanngissinnaavoq anisinneqarsinnaalluniluunniit tamanna pisariaqarpat inip misilitsiffiusup eqqissisimanarnissaa nalinginnaliorfigineqannginnissaalu pissutigalugit. Aammattaaq atuarfiup pisortaa imm. 1-imi aalajangersagaq malinnagu iliuuseqarsinnaavoq, taamaaliornissamut immikkut ittunik pissutissaqarpat, soorlu atuartumut tunngasunik.
Imm. 3. Misilitsinnerup ingerlaneranik immiussineq, soorlu båndimut immiussineq, radiukkut aallakaatitassamik immiussineq, videumut immiussineq il.il., akuerisaanngilaq.

 

Kapitali 5.
Meeqqat atuarfiata atuartitsissutini ataasiakkaani naggataarutaasumik misiliineri.

Kalaallit oqaasii.

§ 24. Kalaallit oqaasiini militsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaarnermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinninnermik misilitsinneq.
Imm. 3. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut nal. ak. ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 4. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup allaaserisassani oqaatsit erseqqissut paasinarluartullu atorlugit allaaserisinnaassavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuulluarsinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqissaarnermullu karakteeri ataaseq.
Imm. 8. Oqaluttariarsorluni misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 60-80-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaasussat atuakkiat (prosa, drama, lyrik) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaat marluk pisassiissutigineqassapput, klasseqatigiit imaluunniit holdeqatigiit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasut. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik kalaallisut atuakkianit qangarnisaanerusunit nutaanenerusunillu tigusaassapput. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (naqitigaanngitsut (assilissat, nipit il.il.)) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat imaluunniit allat) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut pisassiissummi pineqartut ilaannut, allaatigisanut naatsunut allanullu taamatullu atuakkianut takkajaanut tunngassuteqassaaq.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minutsini 30-40-ni. Ilinniartitsisup suliassamut tunngasut naatsumik ilitsersuussutigissavai. Atuartup piareersarnermini nalunaarsukkani atorsinnaavai, misilitsinnerminilu piareersarnermini allattukkani atorsinnaallugit.
Imm. 11. Misilinneqassaaq oqaluinnarluni saqqummiussillaqqissuseqarneq atuarsimasamillu suliaqarluarsinnaaneq, tamtumunnga ilanngullugu misilitsissutip imarisaanik paasinnilluarsinnaaneq naliliilluarsinnaanerlu.
Imm. 12. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Danskit oqaasii.

§ 25. Danskit oqaasiini misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinninnermik misilitsinneq.
Imm. 3. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut nal. ak. ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 4. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup allaaserisassatut qinersimasani paasinartumik oqaatsillu annertunerusukkut eqqortut atorlugit allaaserisinnaassavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuulluarsinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteeri ataaseq.
Imm. 8. Oqaluttariarsorluni misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 60-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaasussat atuakkiat (prosa, drama, lyrik) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiaq takkajaaq ataaseq - oqaluttualiaq taalliarluunniit imaluunniit fagimut tunngasoq, aammalu klasseqatigiit holdeqatigiilluunniit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasoq. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik danskisut allagaasunit nutaanerusunit tigusaassapput. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit il.il.) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat imaluunniit allat) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut pisassiissummi pineqartut ilaannut, allaatigisanut naatsunut allanullu taamatullu atuakkianut takkajaanut tunngassuteqassaaq.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minutsini 30-40-ni. Ilinniartitsisup suliassatut eqqorneqarsimasumut tunngasut naatsumik ilitsersuussutigissavai. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavai nalunaarsukkani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattukkani.
Imm. 11. Misiliineqassaaq qallunaatut oqaloqatigiilluarsinnaanermik, tamatumunngalu ilanngullugu misilitsissutip imarisaanik paasinnissimanermik naliliisinnaanermillu.
Imm. 12. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Kisitsineq/matematikki.

§ 26. Kisitsineq/matematikkimi misilitsinneq allattariarsorneruvoq imaralugillu kisitsigasuarsinnaanermik misilitsissutissat aamma kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat.
Imm. 2. Misilitsissutissap imarai kisitassat immikkoortunit pingaarnernit pingasunit ukunannga pisut: kisitsisit aamma algebra, geometrii, statistikki aamma ilimanassusilerineq.
Imm. 3. Misilitsissutissani taakkunani arlariinni misiliineqassaaq kisitsisilerisinnaanermik kiisalu atuartitsissummi paasisimasassanik suleriaatsinillu atuisinnaanermik.
Imm. 4. Kisitsigasuarsinnaanermik misilitsissutissat suliarinissaannut nalunaaquttap akunnera ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 5. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 6. Kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat suliarinissaannut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 7. Kisitassat kisinnerinut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteeri ataaseq.

 

Tuluit oqaasii.

§ 27. Tuluit oqaasiini misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassaaq atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusaq 30-nik nalinginnaasunik quppernilik, naleqquttumik artornassusilik.
Imm. 3. Misiliineqassaaq tuluit oqaasiinik allassimasunik oqaluinnarlunilu atorneqartunik paasinnissinnaanermik aamma tuluit oqaasii atorlugit oqaloqatiginnissinnaanermik.
Imm. 4. Misiliineq tuluttut oqaloqatigiilluni ingerlanneqassaaq. Oqaloqatigiinnermi aallaavigineqassaaq atuagassaq atuartup ilisimariinngisaa quppernerup nalinginnaasup affaatut takitigisoq imaluunniit qupperneq nalinginnaasoq ilivitsoq aamma tusarnaagassaq atuartup ilisimariinngisaa (båndimut imaluunniit videumut immiussaq) minutsinik 2 - 4-nik sivisussusilik. Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut attuumassuteqassapput. Atuagassanik tusarnaagassanillu ilisimariinngisanik paasinninneq misilinneqarsinnaavoq kalaallisut imaluunniit danskisut oqaluttuareqqiisitsinikkut.
Imm. 5. Aallarniutissat ilisimaneqariinngitsortaannut minutsit 30 missaat atuartumut piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 6. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Fysikki/kemii.

§ 28. Fysikki/kemiimi misilitsinneq suliaqarneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassapput makkua ilaasa arlallit akornannit qinerneqartut: Eqqatsinni atortussiassanit pisartunillu, pinngortitamik ilisimatuut silarsuatta pissusiinik paasisaannit, inuunermit avatangiisinillu kiisalu teknologiimit. Atuartitsissummi suleriaatsit isiginnittaatsillu pisassiissummi ilaatinneqassapput. Pisassiissutigineqartoq fysikkimut kemiimullu tunngasuussaaq.
Imm. 3. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik aammalu fysikkimut imaluunniit kemiimut tunngasunik misilittaanermi paasisat tunngavigalugit oqaatiginnissinnaanermik.
Imm. 4. Misilitsinnermut tunngaviussaaq suliassaq, oqaasertalerneqartussaq ima imartutigisumik, tassaniissallutik pisassiissutip ilai arlallit.
Imm. 5. Misilitsinneq ilinniartitsisup aalajangiinera malillugu makkua arlaattut ingerlanneqassaaq:
A) Atuartoq misilitsissutissamut sulinerullunilu eqqarsaatersorfiusussamut minutsit 20 angullugit piareersassaaq. Oqaloqatigiinnermi, atuartup misilitsissutissami suliarinissaanut nassuiaateqarfigisaani, misilitsissutissaq itisilerneqassaaq. Oqaloqatigiinnermut atatillugu atuartoq suliassamut tunngasunik misilittaasarsinnaavoq.
B) Atuartoq laboratoriami suliassap qanoq naammassiniarnissaata paasiniarnissaanut nal. akunnerata ataatsip missaanik piffissaqartinneqassaaq. Suliassat kisimiilluni arlaliulluniluunniit (atuartut marluusarlutik pingasuusarlutilluunniit) ingerlanneqarsinnaapput. Suliap ingerlannerani atuartut ataasiakkaarlugit oqaloqatigineqartassapput. Atuartut ataasiakkaat naliliif f igineqartarnissaat qularnaallineqaqqullugu suliami sammineqartut itisilerlugit oqaloqatigiissutigineqassapput.
Imm. 6. Misilitsinnerup ingerlanissaa toqqarneqartoq atuartunut tamanut klasseqatigiinnut imaluunniit holdeqatigiinnut atussaaq.
Imm. 7. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Kapitali 6.
Atuartitsissutini ataasiakkaani annertusisamik naggataarutaasumik misiliinerit.

Kalaallit oqaasii.

§ 29. Kalaallit oqaasiini militsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunavversaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinninnermik misilitsinneq. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsissutip § 24, imm. 2-mi taaneqartoq assigaa.
Imm. 3. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut nal. ak. ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 4. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermik misilitsinnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup misilitsissutissamisut qinersimasani allaaserisinnaassavaa oqaatsit eqqortut allanngorartullu atorlugit. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu allaaserisanilu aaqqissuussinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteeri ataaseq.
Imm. 8. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 80-100-nik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, lyrik drama) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaat pingasut pisassiissutigineqassapput, klasseqatigiit imaluunniit holdeqatigiit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasut. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik kalaallisut atuakkianit qanganisaanerusunit nutaanerusunillu tigusaassapput. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit il.il.) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat allalluunniit) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut tunngasuussaaq pisassiissummik pineqartut ilaannut, allagaasunut naannerusunut pisassiissutinullu allanut taamattaarlu atuakkianut takkajaanerusunut.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minutsini 30-40-ni. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavai nalunaarsukkani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattukkani.
Imm. 11. Misiliineqassaaq oqaluinnarluni saqqummiussilluarsinnaanermik oqaaseqatigiiliorluarsinnaanermillu, tamatumunnga ilanngullugu misilitsissutigisap imarisaanik misissuineq, paasinninneq, assersuussisinnaaneq naliliisinnaanerlu.
Imm. 12. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Danskit oqaasii.

§ 30. Danskit oqaasiini misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinninnermik misilitsinneq. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsissutip § 25, imm. 2-mi taaneqartoq assigaa.
Imm. 3. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut nal. ak. ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 4. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup allaaserisassatut qinersimasani oqaatsit naammaginartut atorlugit nakimaatsumik allaaserisinnaassavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuussinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteeri ataaseq.
Imm. 8. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 80-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, lyrik, drama) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut. Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaanerusut marluk, klasseqatigiit imaluunniit holdeqatigiit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasut aammalu ilaat ataaseq sulianut aalajangersimasunut allaaserinninnerusinnaalluni. Pisassiissutigineqartut sapinngisamik danskit atuakkiaannit nutaanerusunit tigusaassapput. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit il. il.) pisassiissutigineqassapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat allalluunniit) atuartunit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut tunngasuussaaq pisassiissummi pineqartut ilaannut, allagaasunut naannerusunut taamattaarlu atuakkianut takkajaanerusunut.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minutsini 30-40-ni. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavai nalunaarsugarisani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattugarisimasani.
Imm. 11. Misiliineqassaaq qallunaatut oqaloqatiginnilluarsinnaanermik, tamatumunnga ilanngullugu misilitsissutigisap imarisaanik misissuineq, paasinninneq, assersuussisinnaaneq naliliisinnaanerlu.
Imm. 12. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Kisitsineq/matematikki.

§ 31. Kisitsineq/matematikkimi misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertarai kisitsigasuarnermik misilitsissutissat aamma kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat. Kisitsigasuarnermik misilitsissutissap § 27, imm. 1-imi taaneqartoq assigaa.
Imm. 3. Allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu kisitassat immikkoortunit pingaarnernit pingasunit ukunannga pisuupput: kisitsisit aamma algebra, geometrii, statistikki aamma ilimanassusilerineq.
Imm. 4. Allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu misiliineqassaaq atuartitsissummi tassani paasisimasassanik suleriaatsinillu atuisinnaanermik kiisalu tamakkuninnga ilisimasaqarnermik paasisimasaqarnermillu. Allattariarsornertaani misiliineqassaartaaq kisitsisilerillaqqissusermik.
Imm. 5. Kisitsigasuarnermik misilitsissutissat suliarinerinut nal. ak. ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 6. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 7. Kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat suliarinerinut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 8. Suliarinerinut karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteeri ataaseq.
Imm. 9. Oqaluttariarsornermi suliassanut atuartoq minutsit 40 angullugit piareersassaaq. Misilitsinnermi suliassiissut piviusunik imaluunniit eqqarsaatersuutinik tunngavilik aallaaviussaaq eqqarsaatersuutit imaluunniit nassuiaatit ineriartuaartittarnerannut akerlianulluunniit atassuteqartussaq.
Imm. 10. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Tuluit oqaasii.

§ 32. Tuluit oqaasiini misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allattarissatigut misilitsinnermi suliassat ataatsit inerniarneqassapput. Pisassap suliarineranut nal. akunneri pingasut piffissaritinneqassapput.
Imm. 3. Piumasarineqarpoq allakkatigut oqaatsit atorlugit oqaatiginnissinnaassuseqarneq, tamatumanilu sapinngisamik oqaatsit eqqortumik atorlugit.
Imm. 4. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.
Imm. 5. Oqaluttariarsorluni misilitsinnissamut pisassiissutigineqassapput atuagassat assigiinngitsunit qinikkat nalinginnaasut naleqquttunik artornassuseqartut quppernerit nalinginnaasut 50-it.
Imm. 6. Misiliineqassaaq tuluit oqaasiinik allagaasunik oqaluinnarlunilu oqaatigisaasunik paasinnissinnaanermik aamma tuluttut oqaloqatiginnissinnaanermik.
Imm. 7. Misiliineq ingerlanneqassaaq tuluttut oqaloqatigiinnermik. Oqaloqatigiinnermi tunngaviussaaq pisassiissut atuartup ilisimariinngisaa, allagaasoq tusarnaagassaasorlu (båndimut aamma/imaluunniit videumut immiussaq). Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut attuumassuteqassapput.
Imm. 8. Pisassiissummut ilisimaneqariinngitsumut minutsit 30 missaat atuartumut piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 9. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Fysikki/kemii.

§ 33. Fysikki/kemiimi misilitsinneq sulineruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassapput makkua ilaasa arlallit akornannit qinerneqartut: Eqqatsinni atortussiassanit pisartunillu, pinngortitamik ilisimatuut silarsuatta pissusiinik paasisaannit, inuunermit avatangiisinillu kiisalu teknologiimit. Atuartitsissummi (tassani) suleriaatsit isiginnittaatsillu pisassiissummi ilaatinneqassapput. Pisassiissutigineqartoq fysikkimut kemii-mullu tunngasuussaaq.
Imm. 3. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik aammalu fysikkimut imaluunniit kemiimut tunngasunik misilittaanermi paasisat tunngavigalugit oqaatiginnissinnaanermik. Pingaartinneqassaaq sammisamik isumaliutiginneqqissaarneq aamma ataqatigiinnik annertunerusunik paasinninneq.
Imm. 4. Misilitsinnermut tunngaviussaaq suliassaq, oqaasertalerneqartussaq ima imartutigisumik, tassaniissallutik pisassiissutip ilai arlallit.
Imm. 5. Misilitsinneq ilinniartitsisup aalajangiinera malillugu makkua arlaattut ingerlanneqassaaq:
A) Atuartoq misilitsissutissamut sulinerullunilu eqqarsaatersorfiusussamut minutsit 20 angullugit piareersassaaq. Oqaloqatigiinnermi, atuartup misilitsissutissami suliarinissaanut nassuiaateqarfigisaani, misilitsissutissaq itisilerneqassaaq. Oqaloqatigiinnermut atatillugu atuartoq suliassamut tunngasunik misilittaasarsinnaavoq.
B) Atuartoq laboratoriami suliassap qanoq naammassiniarnissaata paasiniarnissaanut nal. akuunerata ataatsip missaanik piffissaqartinneqassaaq. Suliassat kisimiilluni arlaliulluniluunniit (atuartut marluusarlutik pingasuusarlutilluunniit) ingerlanneqarsinnaapput. Suliap ingerlannerani atuartut ataasiakkaarlugit oqaloqatigineqartassapput. Atuartut ataasiakkaat naliliiffigineqartarnissaat qularnaallineqaqqullugu suliami sammineqartut itisilerlugit oqaloqatigiissutigineqassapput.
Imm. 6. Misilitsinnerup ingerlanissaa toqqarneqartoq atuartunut tamanut klasseqatigiinnut imaluunniit holdeqatigiinnut atussaaq.
Imm. 7. Karakteeri ataaseq karakteeriliunneqassaaq.

 

Kapitali 7.
Karakteerilersuineq.

§ 34. Karakteerilersuinermi atorneqassapput karakteeriliinermi angissusiliunneqartartussat Meeqqat atuarfianni naliliisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni taaneqartut.

§ 35. Inaarutissamik misilitsinnerni karakteerit censorimit ilinniartitsisumillu karakteeriliunneqartussat atuartup misilitsinnermini qanoq igineqarnera oqaatiginiassavaat. Karakteerit allassimaffii Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.
Imm. 2. Censori ilinniartitsisorlu tamarmik immikkut karakteeriliissapput. Karakteeriliussatik pillugit isumaqatigiinniarnerminni misilitsinnermi karakteeri isumaqatigiinngissutigippassuk kisitsisit taakkua marluk agguaqatigiinnerattut aalajangerneqassaaq. Kisitsit agguaqatigiissitsinikkut pissarsiarineqartoq karakteeritut karakteeriliinermi angissusiliunneqartartussaniittutut inngippat karakteeri qaninnerusaa angissusiliunneqassaaq. Kisitsit agguaqatigiissitsinikkut pissarsiarineqartoq karakteerit karakteeriliinermi angissusiliunneqartussaniittut marluk akunnerpiaanniippat karakteerissaq qummut qaninnerusaanut pisinneqassaaq censorip karakteeriliussaa annerusimappat, ammullu qaninnerusaanut pisinneqassalluni censorip karakteeriliussaa minnerusimappat. Karakteeri 00 aatsaat censori ilinniartitsisorlu isumaqatigiissimappata karakteeriliunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Allattarissatigut misilitsissutit nalilerniarnissaanni suliat tunniunneqartut, allaqqissaakkat kisimik tunngavigineqartassapput. Taamaattorli nutsigassiat (allaqqitassat) tunngavigineqartarsinnaapput atuarfik atuartunut ataasiakkaanut tunngatillugu Pisortaqarf immit tamatumunnga akuerineqarsimappat.
Imm. 4. Aallattarissatigut misilitsissutit censorip nalileqqaartassavai. Censorip karakteeriliussat allassimaffii allakkat puuannut immikkut poorlugit taannalu matulluarlugu misilitsinnermi suliat nassiunneqarnerat peqatigalugu atuarfiup pisortaanut nassiutissavai. Ilinniartitsisoq censorip naliliineranik ilisimatinneqartassaaq nammineq karakteerinut allattuiffini atsiorlugu atuarfiup pisortaanut, censorimut ingerlatitseqqittussamut, tunniutereersimappagu. Misilitsissutip nalilerneqarnera isumaqatigiinngissutaasimappat - oqaloqatigiinnikkut allakkatigulluunniit - isumaqatigiinniutigineqassaaq tamanna naliliisut arlaannit kissaatigineqarpat. Isumaqatigiinniarneq atuarfiup pisortaata siulersussavaa.
Imm. 5. Oqaluttarissatigut misilitsinnerni atuartut ataasiakkaarlugit naliliiffigineqartassapput, censorilu siulliulluni naliliissaaq. Naliliinermi censori ilinniartitsisorlu kisimik inimi isersimassapput. Atuartitsissummi fysikkimi/kemiimi misilitsissutissaq B atorlugu misilitsinnissami holdit tamarmik immikkut nalilerneqartassapput. Karakteeriliussassaq aalajangerneqarniariartoq karakteeriliussat allassimaffiannut censorip allassavaa. Karakteeri isumaqatigiinnikkut aalajangerneqarsinnaanngippat ilinniartitsisup censorillu tamarmik immikkut karakteeriliussaat allanneqassapput.
Imm. 6. Ilinniartitsisup atuartoq karakteeriliunneqartumik tusartissavaa censori tusaatillugu. Tamatuma kingorna karakteeri allanngortitassaajunnaassaaq, allanngortinneqarsinnaallunilu Pisortaqarfimmit akuerineqarnikkut aatsaat. Karakteeriliussat immikkoortut (assigiissuunngitsut) tusartinneqassanngillat.
Imm. 7. Ullut misilitsiffiusut naaneri tamaasa karakteerit allassimaf f iat censorimit ilinniartitsisumillu atsiorfigineqartassaaq.
Imm. 8. Ullup misilitsiffiusup naanerani naliliineq naammassippat atuarfiup pisortaata karakteeriliunneqartut misilitsinnernut allattaavinnut allassavai, takuuk § 36.
Imm. 9. Karakteeriliussat allassimaffii minnerpaamik ukioq ataaseq atuarfimmit toqqortarineqassapput.

§ 36. 11. - 12. klassini atuartut tamarmik immikkut misilitsinnernut allattaaveqartinneqassapput, taakkununngalu misilitsinnermi karakteerit allanneqartassapput. Allattaaviit tamakku atuarfiup uppernarsaatissarai atuartut karakteeriinut, tunngavissaappullu atuarsimanermut uppernarsaasiornissamut attestiliornissamullu, takukkit §§ 38 aamma 39. Misilitsinnernut allattaaviit Pisortaqarfimmit akuerisaasut atorneqassapput.
Imm. 2. Atuartoq atuartitsissummi misilitsittussaatinneqanngippat atuartitsissummut tassunga imaluunniit misilitsissutip ilaanut karakteeriliussassap allaffissaanut allanneqassaaq misilitsittussaanngilaq.
Imm. 3. Atuartoq napparsimanini pissutigalugu atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit, atuartitsissut immikkoortunik arlalinnik misilitsissutissartaqarpat tamarmik immikkut karakteerilerneqartussanik, atuartitsissummi misilitsissutissap ilaani ataatsimi misilitsissinnaanngippat atuartitsissummut tassunga imaluunniit misilitsissutip ilaanut karakteeriliussassap allaffissaanut allanneqassaaq napparsimavoq.
Imm. 4. Atuartoq atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit, atuartitsissut immikkoortunik arlalinnik misilitsissutissartaqarpat tamarmik immikkut karakteerilerneqartussanik, atuartitsissummi misilitsissutissap ilaani ataatsimi misilitsinnissamut takkutinngitsoorpat, atuartitsissummut tassunga imaluunniit misilitsissutip ilaanut karakteeriliussassap allaffissaanut allanneqassaaq takkutinngilaq.
Imm. 5. Atuartoq atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit, atuartitsissut immikkoortunik arlalinnik misilitsissutissartaqarpat tamarmik immikkut karakteerilerneqartussanik, atuartitsissummi misilitsissutissap ilaani ataatsimi misilitsinnermit peersitaappat, atuartitsissummut tassunga imaluunniit misilitsissutip ilaanut karakteeriliussassap allaffissaanut allanneqassaaq peersitaavog.
Imm. 6. Atuartitsissutini misilitsiffiusussani angusimasanut karakteerit kingulliit ulloq allattarissanik misilitsiffissaq siulleq sioqqutilaarlugu misilitsinnernut allattaavinnut allanneqassapput. Angusimasanut karakteerit allat allanneqassapput aasaanerani atuanngiffiup aallartinnissaa sioqqutitsiarlugu.
Imm. 7. Atuartoq atuartuujunnaarpat misilitsinnermut allattaaviit atuarfimmi toqqortarineqassapput Pisortaqarfiup erseqqinnerusumik maleruagassiai malillugit.

 

Kapitali 8.
Misilitsinnerni angusat pillugit nalunaaruteqarneq.

§ 37. Misilitsinnerit naammassineqatsiaannaraangata angusaasut atuarfiup pisortaata Pisortaqarfimmut nalunaarutigissavai.

 

Kapitali 9.
Atuarsimanermut uppernarsaat uppernarsaasiinerlu.

§ 38. Atuartunut meeqqat atuarfianni atuarunnaartunut atuarsimanermut uppernarsaasiortoqassaaq Meeqqat atuarfianni naliliisarneq il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 14-imi aalajangersakkat naapertorlugit.

§ 39. Atuartitsissutinik ataasiakkaanik atuartitsinermi atuartuusunut, takuuk § 6, aamma imminnut ilinniartittunut, takuuk § 9, atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit atuartitsissutini arlalinni tamakkiisumik misilitsissimanermut allagartamik uppernarsaasiortoqartassaaq, taamaattorli takuuk imm. 3.
Imm. 2. Allagartap uppernarsaatip paasissutissat makku imarissavai:
1) Ilinniartup aqqi tamaasa aamma cpr.-normua
2) Ulloq atuarunnaaviffik.
3) Atuarfiup aqqa.
4) Atuartitsissut.
5) Atuartitsissutinik ataasiakkaanik atuartitsinermi atuartuusunut: Atuartitsissutini angusimasanut karakteerit kingullerpaat.
6) Karakteerit inaarutaasumik misilitsinnerni aamma inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnerni anguneqarsimasut.
Imm. 3. § 36, imm. 3-mi aalajangersakkat aamma taamaallutik atussapput inunnut imm. 1-imi taaneqartunut.
Imm. 4. Atuarsimanermut uppernarsaat uppernarsaasiinerlu suliarineqassapput atuarfiup pisortaanit taassumanngalu atsiorneqassallutik. Assilinera ataaseq atuarfimmi toqqortarineqassaaq aamma assilinera ataaseq nassiunneqassaaq Pisortaqarfimmut. Atuarsimanermut uppernarsaatit uppernarsaasiiffissallu Pisortaqarf immit akuerineqartut atorneqassapput.

 

Kapitali 10.
Aalajangersakkat allat.

§ 40. Misilitsinnerit, tamakkununnga ilanngullugit karakteerit atuarsimanermut uppernarsaammut imaluunniit uppernarsaasiissummut allanneqartut, pillugit naammagittaalliornermi naammagittaalliuutit nassuiarluarneqassapput tunngavilersorneqarlutillu. Naammagittaalliuut allaganngorlugu atuartumit imaluunniit atuartunit eqqorneqartunit, angajoqqaanit imaluunniit ilinniartitsisunit atuarfiup pisortaanut tunniunneqassaaq piaartumik kingusinnerpaamillu naliliinerup atuartumut nalunaarutigineqarnerata kingornagut sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni, takuuk § 35, imm. 6 aamma imm. 8. Atuarfiup pisortaata ilinniartitsisoq censorilu oqaaseqaateqaqqussavai aammalu naammagittaalliuut oqaaseqaatillu Pisortaqarfimmut nassiutissallugit nammineq oqaaseqaatiminik ilallugit.
Imm. 2. Atuartoq, allattariarsorluni misilitsinnerni karakteeriliineq pillugu naammagittaalliuuteqarusuttoq, kissaateqarsinnaatitaavoq misilitsinnermini suliami tunniussami assinginik tunineqarnissaminik, takuuk § 13, imm. 2.

§ 41. Pisortaqarfik immikkut ittunik pisoqartillugu maleruagassanit aalajangeriikkanit allaasumik akuersisinnaavoq, tamatumanilu oqaluttarissanik misilitsinnerit qanoq ingerlanneqarnissaat aamma pineqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga qinnuteqaat erseqqissaasiorluagaq atorfeqarfinnit ilisimannilluartunit oqaaseqaammik ilalik Pisortaqarfimmut anngutereersimassaaq kingusinnerpaamik decembarip aallaqqaataani, maajimi-juunimi misilitsiffissami misilitsinnissat sioqqullugit.

§ 42. Pisortaqarfik misilitsinnerit ingerlanneqarnissaannut qullersaalluni nakkutiginnittuuvoq. Misilitsinnerit pissusissarinngisamittut ingerlanneqarpata nalornisoornartoqartillugulu tamakku Pisortaqarfimmut saqqummiunneqassapput aalaj angigassanngorlugit.

§ 43. Nalunaarut manna malillugu Pisotaqarfiup aalajangigaa, ilinniartitsisup atorfilittut pisussaaffii pillugit aalajangiineri kisiisa pinnagit, oqartussaasunut qulliunerusunut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 11.
Atortuulersinneqarnera il.il.

§ 44. Nalunaarut una atulissaaq 1. august 1992.
Imm. 2. Ulloq taanna atorunnaassaaq Meeqqat atuarfiata naggataarutaasumik misiliineri il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21 8. oktober 1987-imeersoq.
Imm. 3. Atuartut ukiumi atuarfiusumi 1992/93-imi 12. imaluunniit 13. klassimiittussat kiisalu atuartut ukiup atuarfiusup 1991/92-ip aallartinnerani Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni fagini ataasiakkaani meeqqat atuarfiini inaarutaasumik aammalu inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnissamik siunertaqartunik atuartitsineq pillugu nalunaarutaanni nr. 22-mi 2. juli 1986-imeersumi § 5 imaluunniit Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nr. 14/80-imi 7. maj 1980-imeersumi § 12 naapertorlugit atuartitaasut aalajangersakkat nalunaarummi imm. 2-mi taaneqartumi aalajangersarneqartut naapertorlugit ingerlaqqissapput.
Imm. 4. Nalunaarut imm. 2-mi taaneqartoq naapertorlugu kaajallaasitaliarineqartut il.il. atortuuinnassapput nalunaarut manna naapertorlugu aalajangersagaliarineqartutigut allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.
Imm. 5. Pisortaqarfik pisariaqartitsineq naapertorlugu ikaarsaariarnermi malittarisassanik allanik aalajangersaasinnaavoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 19. juni 1992.

Marianne Jensen

/

Aqigssiaq Møller