Aalisakkerisuunertut (fiskeindustriteknikeritut) ilinniartitaaneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 23. april 1992-imeersoq.
Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi 4. maj 1990-imeersumi § 1, imm. 3, naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Siunertaa sivisussusialu.§ 1. Aalisakkerisuuninngorniartunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartut aalisakkanik suliffissuarni suliffinnilu tamakkununnga assingusuni suleqatitut/pisortatut sulinissamut pikkorissarneqarnissaat.
Imm. 2. Ilinniartitsinerup siunertaraattaaq ilinniartup peqqinnissamut tunngasunik aalisakkallu qanoq suliarineqartarnerinik tunngaviusumik paasinnitsinnissaa ilisimasaqarlualersinnissaalu kiisalu - pingaartumik aalisakkanik suliffissuarni umiarsuarnilu fabrikkitut atorneqartuni - suliassanik suleqatigiiffigisassanik pisortaaffigisassanillu siulersuisinnaalernissaa, taaneqartunut ilanngullugit tunisisoqartillugu suliassat laboratoriamilu suliassat; aalisakkanik tukertitsivinni suleqataaneq; tunisassianik ineriartortitsinermi/nerisassiassanik pitsanngorsaanermi, pisiniarnermi, tuniniaanermi, naatsorsuusiornermi, nalunaarsuinermi maanilu tunisanik avammullu tunisassianik akiinillu naatsorsuinermi peqataaneq kiisalu suleqataasut pikkorissartinneqarnerinik siulersuisarnissaq.§ 2. Ilinniartitaaneq ukiunik marlunnik sivisussuseqassaaq, semestereqarluni ataqatigiiginnarnik sisamanik.
Kapitali 2.
Tiguneqarnissamut piumasaqaatit.§ 3. Ilinniartitaanermut tiguneqarsinnaapput inuit:
1) aalisakkerisutut (fiskeindustriassistentitut) ilinniarsimasut imaluunniit
2) inuussutissalerinermik suliffissuarmi tamatumunnga assingusumik ilinniagaqarsimasut imaluunniit
3) ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarsimasut.
Imm. 2. Qinnuteqartut aammattaaq kalaallit danskillu oqaasiinik paasisinnaassapput aammalu allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu paasineqarsinnaasunik allassinnaasariaqarlutik oqalussinnaasariaqarlutillu kisitsinerlu, tamatumunnga ilanngullugit kisitsisaatsit sisamat kiisalu procentinik brøkkilinnillu kisitsineq, pillaqqiffigisariaqarlugit.
Imm. 3. Ilinniarfiup qinnuteqartunut aalisakkanik suliffissuarmi sulinermik misilittagaqarsimanngitsunut, naliliinini malillugu, piumasarisinnaavaa taakkua tamatumunnga assingusumik inuussutissarsiutigalugu sulinermik ukioq ataaseq angullugu misilittagaqareersimanissaat.§ 4. Ilinniarfiup imaluunniit najukkami inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermi ataatsimiititaliap qinnuteqartup tiguneqarnissaa inassutigiguniuk ilanngullugu oqaaseqarfigissavaa isumaqarnerluni qinnuteqartup ilinniarnini piffissami aalajangeriikkami naammassillugu ingerlassinnaassagaa.
§ 5. Tiguneqarsinnaapputtaaq inuit allamik ilinniagaqarsimasut, ilinniarsimanerat ilinniartitaanermi ataatsimiititaliap isumaa malillugu aalisakkerisuuninngorniartut ilinniartitaanerannik naammassinninnissamut tunngavissanut allanut naapertuuttumik tunngavissaqalersitsissappat.
§ 6. Isersinnaatitaanermik killilersuineq pillugu Kultureqarnermi, Ilinniartitaanermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfik erseqqinnerusunik maleruagassaliorsinnaavoq.
Kapitali 3.
llinniartitaanerup imaa.§ 7. Ilinniarnerup ukiuani siullermi (semesterit siullianni aappaannilu) lektionit 1440-t atorneqassapput fagini ukunani ilinniartitsinermut:
1) aalisakkerineq....................... lektionit 540
2) akoorutissat atorlugit eqqiluisaarneq uumasuaqqanillu tappiorannartulerineq............. lektionit 280
3) aalisarneq aalisakkanillu ilisimatusarneq...................... lektionit 160
4) matematikki statistikkilu............ lektionit 140
5) sulinermik siulersuineq/aaqqissuineq. lektionit 80
6) qarasaasialerineq.................... lektionit 80
7) atassuteqaqatigiinneq................ lektionit 80
8) timersorneq.......................... lektionit 80
Imm. 2. Ilinniarnerup ukiuata aappaani (semesterit pingajuanni sisamaannilu) lektionit 1380-it atorneqassapput fagini ukunani ilinniartitsinermut:
1) kinguppannik/aalisakkanik nioqqutissiorneq....................... lektionit 320
2) nioqq. pilersaarusiorneq/ingerlatsineq aamma qarasaasialerineq........................ lektionit 320
3) elektriciteti/nillataartitsineq/qerititsineq, maskiinat aammalu tamakkua qanoq pissarsissutaatigisinnaanerinik missiliuineq.............. lektionit 160
4) siulersuineq/aaqqissuineq/sulinermi pissutsit (arbejdspsykologi)...................... lektionit 140
5) inuiaqatigiit/inuussutissarsiutit. . .. lektionit 120
6) nioqqutissat tuniniarneqartarnerat... lektionit 80
7) atassuteqaqatigiinneq................ lektionit 68
8) timersorneq.......................... lektionit 68
9) suliffimmi avatangiisit isumannaallisaanerlu................... lektionit 68
Imm. 3. Semesterit sisamaanni sap. akunnerini 6-nni kingullerni ilinniartoq immikkut ilinniarlugu sammisimasaminik allaaserinnissaaq.§ 8. § 7-imi aalajangersakkanit allaassuseqartitsigallarnissat ilinniartitaanermi ataatsimiititaliap akuerisinnaavai.
§ 9. Ilinniartoq immikkut ilinniagassamik nammineerluni annerusumik sammisassaminik ilinniartitsisumit ilitsersorneqarluni toqqaassaaq.
Imm. 2. Immikkut ilinniarumasaq semesterit pingajuat naatinnagu toqqarneqassaaq ilinniartitsisumillu akuerineqassaluni.
Imm. 3. Immikkut ilinniagassaqartitsinikkut siunertarineqarpoq ilinniartup aalisakkanik nioqqutissiornerup imaluunniit aalisakkanik nerisassiassanik pitsanngorsaanerup ilaanik imaluunniit sulinermi siulersuinermilu pissutsinik immikkut ittunik allaaserinnissinnaalerlunilu naliliisinnaalernissaa, tamatumunnga ilanngullugit ilinniarsimasat immikkut ilinniagaq pillugu paasissutaasinnaasut tamaasa.
Imm. 4. Immikkut ilinniarumasaq suussusilerneqarajuttassaaq fagit § 7-imi taaneqartut akuleriissillugit, qaqutigulli fagi ataasiinnaq toqqarneqartarsinnaavoq. Kisianni fagit ukua ilaat ataasiinnaq immikkut ilinniarumasatut toqqarneqarsinnaanngilaq: Matematikki statistikkilu, elektriciteti/nillataartitsineq/qerititsineq, maskiinat aammalu tamakkua qanoq pissarsissutaatigisinnaanerinik missiliuineq, qarasaasialerineq, inuiaqatigiit/inuussutissarsiutit, nioqqutissat tuniniarneqartarnerat, suliffimmi avatangiisit isumannaallisaanerlu, atassuteqaqatigiinneq kiisalu timersorneq.
Imm. 5. Piffissaq immikkut ilinniakkamut atorneqartoq naggaserneqassaaq ilinniartup nalunaarusiorneranik immaqalu aalisakkanik suliffissuarmi nioqqusiamik.§ 10. Fagini ataasiakkaani ilinniartitsinerup siunertaa tassaavoq:
1) Aalisakkerineq.
Ilinniartup aalisakkat tarajugaanngitsut pitsaassusiinut ajorsiaassusiinullu tunngasunik allanillu aalisakkap (nerpiata) ajorsiartortarneranut sunniuteqartartunik paasinnitsinnissaa. Aammattaaq ilinniartup paasinninnissaa aalisakkat nioqqutissat nerisassiassatut pitsanngorsarlugit qerititseriaatsimik aserutsaaliueriaatsinillu, aammalu sulinermi periaatsinik, pissarsianik inatsisinillu eqqortumik atuinissap pitsaassusissanillu nakkutilliinerup pingaaruteqassusiannik.
2) Akoorutissat atorlugit eqqiluisaarneq uumasuaqqallu tappiorannartut.
Ilinniartup paasisimaqqaagassanik uumasuaqqanut tappiorannartunut akoorutissanullu tunngasunik ilisimasaqarluarneq aqqutigalugu inuussutissalerinermi eqqiluisaarnissamut maleruagassanik paasinninnissaa eqqortumillu atuisinnaalernissaa.
3) Aalisarneq aalisakkanillu ilisimatusarneq.
Ilinniartup immami uumasut avatangiisaasalu sunniivigeqatigiittarnerannik ilisimasaqalernissaa aammalu isumalluutit angallatit atorlugit piniarneqarsinnaasut sapinngisamik pitsaanerpaamik iluaqutiginiarneqarnissaannut paasinnikkiartornissaa.
4) Matematikki statistikkilu.
Ilinniartup matematikkimi tunngaviusumik paasisimasassanik, kisitsisilerinermik atortunillu, kisitsisit atorlugit statistikkiliornermi atortartunik paasinnissutigalugillu atuisinnaalissutigisassaminnik, sungiusarneqarnissaa.
5) Sulinermik siulersuineq/aaqqissuineq/sulinermi pissutsit.
Ilinniartup inuit akornanni pissupiusartunik suleqatigiinnermut siulersuinermullu sunniuteqartartunik paasinninnissaa kiisalu suleqatigiinnermi siulersuinermilu periaasiusartunik ilitsersorneqarlunilu sungiusarneqarnissaa.
6) Qarasaasialerineq.
Ilinniartup maskiinat qarasaasiat sunulluunniit atorneqartarnerannik paasisimasaqalersinniarnissaa kiisalu naqitassialerissutip (tekstbehandlingip) kisitsissutillu (regnearkip) atortarnerinik paasisaqartinnissaa.
7) Atassuteqaqatigiinneq.
Ilinniartup demokratii tunngavigalugu ingerlatsinermi periaatsinik ilitsersorneqarnissaa allanullu atassuteqarluarsinnaanngorsarnissaa.
8) Timersorneq.
Ilinniartup timip siunertarisamut napertuuttumik qasulissutissarinngisaminillu atornissaanik ilinniartinnissaa kiisalu timersuutinik tamanik sungiusarnissamik paasisaqarnissaa suleqatigiinnermullu sungiusarneqarnissaa.
9) Kinguppannik/aalisakkanik nioqqutissiorneq.
Ilinniartup kalaallit aalisakkanik suliffissuaanni aalisakkat qaleruallillu (kinguppaat) nioqqutissiarinerini, tamaasa assigiissillugit, periaatsinik paasisimasaqarlualernissaa, kiisalu ilinniartut nioqqutissiat suliarineqartarneranni aqqusaagassanik tamanik paasinninnissaat, taamaalillutik immikkoortoqarfimmik siulersuisinnaaleqqullutik.
10) Nioqqutissiornermi pilersaarusiorneq/ingerlatsineq aamma qarasaasiaq atorlugu aqutsineq.
Ilinniartut aningaasarsiornermut tunngasunik, ingerlatsinermik qarasaasiarlu atorlugu aqutsinermik ima paasisimasaqartigilernissaat nioqqutissiornissamik pilersaarusiorsinnaalissallutik nioqqutissiornermillu malittarinnissinnaalissallutik.
11) Elektriciteti/nillataartitsineq/qerititsineq, maskiinat aanunalu tamakkua qanoq pissarsissutaanerusinnaatiginerinik missiliuineq.
Ilinniartup nillorsaanermi atortunut tunngasunik naatsorsuisarnermik nillorsaanermilu atortut qanoq katitigaanerannik paasisimasaqalernissaa, kiisalu nilloriartornermi kissassusissamillu kissassuseqaqarunnaarnermi sarfamik atuinermut tunngasunik paasinninnissaa. Aammattaaq ilinniartup innaallagissamut atortut pillugit inatsisinik paasinninnissaa, nioqqutissiorfimmi maskiinanik atortunillu ilisimaqalernissaa kiisalu nunami aalisariutinilu nioqqutissiat qanoq siunertarisamut naapertuuttumik pissarsissutaasinnaatiginerinik missiliuisarnissamik paasinninnissaa.
12)Inuiaqatigiit/inuussutissarsiutit.
Ilinniartup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni inuussutissarsiornermilu pissutsinik paasinnilluarsinnaalertinnissaa aammalu paasinnitsinnaalernissaa inuussutissarsiornermi politikkip inuussutissarsiornermilu qanoq pissarsisinnaatiginerup sutigut imminnut ataqatigiittarnerannut.
13) Nioqqutissat tuniniarneqartarnerat.
Ilinniartup tuniniaanermi periaatsinik paasitinneqarnissaa aamalu paasinninnissaa aalisakkanit nioqqusianik tuniniaasarnerup pingaaruteqarneranik.
14) Suliffinuni avatangiisit isumannaallisaanerlu.
Ilinniartut suliffinni suliffissuarnilu ajornartorsiuataasartunik paasinninnissaat, aammalu ilisimasaqalersinnissaat suliffimmi avatangiisitigut isumannaallisaanermilu ajornartorsiutaasartut aaqqinniarneqarnerini peqataasinnaalernissamut.§ 11. Fagini ikiorsiissutaasartuni pingaartuni naammattusaammik ilinniartitsinissaq ilinniarfiup neqeroorutigisinnaavaa.
§ 12. Ilinniartut ilinniartitsinermut najuuttussaatitaapput.
Imm. 2. Pisortaqarfik najuuttussaatitaanermut maleruagassaliorsinnaavoq.§ 13. Ilinniartoq ilinniartitsinermi qanoq pissarsiaqarsimanersoq ilinniarfiup akuttunngitsunik misilittassavaa ilinniarneranilu siunnersorneqarnissaanik neqeroorfigissallugu.
Kapitali 4.
Misilitsinnerit soraarummeernerlu.§ 14. Semesterit aappaata naanerani fagini ukunani angusat karakteerilerneqassapput:
1) akoorutissat atorlugit eqqiluisaarneq uumasuaqqanillu tappiorannartulerineq kiisalu
2) aalisarneq aalisakkanillu ilisimatusarneq.
Imm. 2. Semesterit sisamaata naanerani fagini ukunani angusat karakteerilerneqassapput:
1) nioqqutissiornermi pilersaarusiorneq/ingerlatsineq aamma qarasaasiaq atorlugu aqutsineq kiisalu
2) siulersuineq/aaqqissuineq/sulinermi pissutsit.
Imm. 3. Ilinniartup ilinniarnini naammassissaguniuk angusanut karakteeriliussani agguaqatigiissillugu minnerpaamik 6 karakteerigisimassavaa.§ 15. Semesterit aappaata kingornatigut aalisakkerinermik fagimi soraarummeerneq pissaaq.
§ 16. Semesterit pingajuata kingornatigut kinguppannik/aalisakkanik nioqqutissiornermik fagimi soraarummeerneq pissaaq.
§ 17. Soraarummeernerit § 15-imi aamma § 16-imi taaneqartut allattariarsornerusinnaapput oqaluttariarsornerusinnaallutillu.
Imm. 2. Soraarummeernerit tamarmik ataatsimut karakteerilerneqassapput.§ 18. Semesterit sisamaata kingornatigut immikkut ilinniakkamik ilinniartup toqqarsimasaanik ilinniartitsisullu akuerisimasaanik, tak. § 9, soraarummeerneq pissaaq.
Imm. 2. Soraarummeerneq pissaaq oqaluttariarsorluni misilitsinnertut, aallaavigalugu nalunaarusiaq ilinniartumit allanneqarsimasoq immaqalu aalisakkanik suliffissuarmi nioqqusiaq ilinniartumit suliarineqarsimasoq.§ 19. Angusani soraarummeernermilu karakteeriliinermi 13-skala atorneqassaaq, tak. Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerni ilinniagaqartut atugaat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaanni nr. 51-imi 20. december 1990-imeersumi § 28.
Imm. 2. Ilinniartup aalisakkerisuunertut ilinniartitaaneq angusiffigissaguniuk §§ 16 aamma 18 malillugit soraarummeernerni tamani minnerpaamik karakteeri 6 karakteerigisimassavaa aamma §§ 15, 16 18-ilu malillugit soraarummeernerni pingasuni agguaqatigiissillugu minnerpaamik 6 angusimassallugu.
Imm. 3. §§ 15-imi, 16-imi 18-imilu taaneqartuni soraarummeernerit fagini taakkunani ilinniartitsisumit kiisalu pisortaqarfiup censoriutitaanit nalilerneqarlutik.
Imm. 4. Naliliinermi isumaqatigiinngitsoqartillugu karakteeriliussat marluk agguaqatigiissinnerat atorneqassaaq, taanna kisitsisaappat ilivitsoq. Kisitsit taanna karakteerit skalamiittut marluk akornanniippat, censorillu karakteeriliussaa anneruppat, kisitsimmut ilivitsumut qaninnermut qaffanneqassaaq, kisitsimmulli ilivitsumut qaninnermut appartinneqassalluni censorip karakteeriliussaa minneruppat. Karakteerili "0" karakteeriliunneqassaaq taamatut karakteeriliinissaq ilinniartitsisup censorillu isumaqatigiissutigippassuk.§ 20. Ilinniartup soraarummeerneq peqataaffiginngippagu angusiffiginngippaguluunniit, ilinniartoq taanna soraarummeerfiusumi tassani marloriarluni soraarummeeqqittussanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermi ataatsimiititaliap imm. 1-imi pisinnaatitsineq atunngitsoortissinnaavaa.§ 21. Ilinniartunut uppernarsaatissaqartinneqartumik napparsimanermik imaluunniit allamik akornutissaviusumik pissuteqartumik siumut aalajangeriikkamik soraarummeeqataasimanngitsunut napparsimasunut naatsorsuussamik soraarummeersitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Napparsimasunut naatsorsuussamik soraarummeerneq ingerlanneqassaaq kingusinnerpaamik siumut aalajangeriikkamik tullianik soraarummeertoqalerpat.
Kapitali 5.
Ilinniarsimanermut uppernarsaat.§ 22. Ilinniarneq ilinniarnerminik naammassinnereeruni soraarummeernermilu angusereeruni ilinniarsimanermut uppernarsaammik tunineqassaaq, tassanilu allassimassapput angusinermi soraarummeernermilu karakteerit, tak. §-it 14-imit 16-imut aamma § 18.
Imm. 2. Aammattaaq ilinniartup piffissamik sianiginnninnera, soqutiginninnera qanorlu suleqataajumatigissusia naatsumik oqaaseqaatigineqassapput.
Imm. 3. Ilinniarfiuk ilinniarsimanermut uppernarsaasiussaaq.
Imm. 4. Uppernarsaatip qanoq suliarineqarnissaa pisortaqarfiup maleruagassaliussavaa.
Kapitali 6.
Aalajangersakkat assigiinngitsut.§ 23. Aalisakkanik suliffissuaqarnermut tunngasunut brancheudvalgi aalisakkerisuuninngorniarluni ilinniartitaanermut ilinniartitaanermi ataatsimiititaliatut atussaaq.
§ 24. Nalunaarut una malillugu pissutsit ilinniarnermut tunngasut pillugit ilinniarfiup aalajangiinerinut naammagittaalliuutit brancheudvalgimut suliassanngortinneqarsinnaapput ullormit aalajangiinerup aalajangiiffigineqartumut nalunaarutigineqarneranit sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit.
Imm. 2. Nalunaarut una malillugu pissutsit ilinniarnermut tunngasuunngitsut pillugit ilinniarfiup aalajangiinerinut naammagittaalliuutit pisortaqarfimmut suliassanngortinneqarsinnaapput ullormit aalajangiinerup aalajangiiffigineqartumut nalunaarutigineqarneranit sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit.§ 25. Pisortaqarfiup ilinniartitaanermi ataatsimiititaliap inassuteqarnera malillugu nalunaarummi uani aalajangersarneqartut sanioqqunneqarallarnissaat akuersissutigisinnaavaa tamanna ineriartortitsiniarluni sulinerup ilaatut isigalugu.
§ 26. Nalunaarut una atortuulerpoq 1. august 1992, atortussaassalluni ukiumi ilinniartitsiffiusumi 1992-93-imi.
Imm. 2. Pisortaqarfik ilinniartunut ukioq ilinniartitsiffiusoq 1992-93 sioqqullugu aalisakkerisuuninngorniarlutik ilinniarnerminnik aallartitsisunut malittarisassanik ikaarsaariarnermi atugassanik aalajangersagaliorsinnaavoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 23. april 1992.
Marianne Jensen/
Aqigssiaq Møller