1991-imi Atlantikup kangimut avannaani issittup saarullianik aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 25, 11. juli 1991-imeersoq.

Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-imi 22. oktober 1990-imeersumi § 7, § 11, imm. 2 aamma 3, § 19 aamma § 28 malillugit aalajangersarneqarpoq:

 

§ 1. Nalimaarut atuuppoq issittup saarullianik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut, Atlanterhav-ip avannamut kangiani inunnit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit kalaallit aalisariutaannik angallateqarlutik aalisartunut, aalisarneq pillugu inatsimmi § 5 takuuk.
Imm. 2. Nalunaarummi taamaallaat pineqarput nunat tamalaat imartaat.

§ 2. Atlanterhav-ip avannamut kangiani kalaallit aalisariutaasa issittup saarullii annerpaamik 8.600 tons pisarisinnaavaat.
Imm. 2. Svalbard-ip aalisarnermut killeqarfiata iluanni aalisarneq inerteqqutaavoq.

§ 3. Taamaallaat aalisarsinnaapput angallatit piginnittaat tamatumunnga akuersissummik pigisaqartut. Akuersissummi allassimasinnaavoq aalisariutaatillit pisassaasa annertussusiat.
Imm. 2. Akuersissutit qinnuteqaatigineqarsinnaapput akuersissutigineqarsinnaallutillu sivisunerpaamik qaammatisiutit malillugit ukiumut aalajangersimasumut ataatsimut.
Imm. 3. Akuersisuteqarnissami piumasaqaataavoq nigartat 135 mm-inik minnerusut aalisarnermi atorneqassanngitsut aamma aalisarnermi atortunik atuineq pillugu maleruagassat nunanit tamalaanit aalajangersarneqarsimasut malinneqassasut.
Imm. 4. Taamatuttaaq akuersissuteqarnissami piumasaqaataavoq ikinnerpaamik angallatip inuttaasa 70%-ii ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimassasut najugaqartuassallutillu aamma kalaallinut inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attaveqassasut, aammalu inuussutissarsiutigivillugu aalisartuunerminnut uppernarsaateqassasut. Umiarsualivimmiit aallalernerit tamaasa inuttanik nalunaarsuiffimmik immersuinikkut, tassani allanneqassallutik aalisarsinnaanermut uppernarsaatit normui, uppernarsaatit naammassineqarsimanerannik uppernarsaatit Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermik Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqassapput.
Imm. 5. Akuersissuteqarnissamut piumasaqaataavippoq aalisariutaatillit pineqartut Kalaallit Nunaata imartaani angallammik tassannga saarullinniarnissamut akuersissummik pigisaqarnissaat.
Imm. 6. Aalisarnermi piumasaqaataasussat erseqqinnerusut akuersissuteqarnikkut aalajangersarneqarsinnaapput.
Imm. 7. Naalakkersuisut imm. 4-mi piumasaqaataasut qinnuteqaateqartoqarneratigut aamma pissutsit immikkut itsillugit saneqqussinnaavaat.

§ 4. Naalakkersuisut ukiup ingerlanerani pisarineqarsinnaasut amerlanerpaaffiata annertussusiat allanngortissinnaavaat, takuuk § 2, imm. 1. Aammattaaq Naalakkersuisut immani pineqartuni aalisartoqarsinnaanera killilersinnaavaat.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu allannguinerit killiliinerillu taamaallaat atulersinneqarsinnaapput soqutigisaqaqatigiiffiit attorneqartut isumasioqatigireernerisigut.

§ 5. Akuersissut taassumaluunniit assilillugu nuutsinneqarnera angallammiitinneqassaaq.

§ 6. Aalisarneq unitsinneqassaaq
1) kalaallit pisassaat tamakkerlutik, takukkit § 2, imm. 1 aamma § 4 imm. 1, pisarineqarsimappata aamma
2) pisassarititaasut, § 3 imm. 1 malillugu aalajangersarneqarsimasut, pisarineqarpata.
Imm. 2. Kisiannili aalisarneq kingusinnerpaamik unitsinneqassaaq Naalakkersuisut tamanna pillugu nalunaaruteqarpata. Taamatut nalunnarut aalisariutaatileqatigiinnut, angallammut toqqaannartumik ingerlatinneqarsinnaavoq imaluunniit tusagassiuutit aqqutigalugit.

§ 7. Aalisarnermi maleruagassanik imaluunnit akuersissuteqarnermi piumasaqaatinik unioqqutitsineq taassuminnga atuisinnaatitaanermik killiliinernik kingimeqarsinnaavoq aammalu pinartunik pisoqartillugu imaluunniit unioqqutitsisoqaqqitsillugu piginnaatitaaffimmik arsaarinninnermik. Tamakku pillugit Naalakkersuisut aalajangiissapput, nalunaarutiginninnerullu kingornatigut ullut 15-it qaangiutsinnagit Kalaallit Nimaata Eqqartuussivianut suliassanngortitsisoqarsinnaavoq.

§ 8. Akuersissut allanut atugassanngortinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Akuersissut atorunnaassaaq,
1) inuk akuersissummik pigisaqartoq toquppat
2) ingerlatseqatigiiffik akuersissummik pigisaqartoq atorunnaarsinneqarpat, aamma
3) angallat akuersissuteqarfigineqarsimasoq tunineqarpat umiuppalluunniit.
Imm. 3. Akuersissutip tunniunneqarnerani piumasaqaataasuni allannguutit, tassaasinnaasut piginneqatigiit allanngorneri, Naalakkersuisunut akuersissutigineqartussanngorlugit saqqummiunneqassapput.

§ 9. § 2-mik, § 3-imi imm. 1-imik, §§ 5-mik aamma 6-imik unioqqutitsinerit taamatullu akuersissummi piumasaqaatinik sumiginnaanerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput. Tamakkulu pillugit suliassat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat tunngavigalugit suliarineqassapput.
Imm. 2. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi imaluunniit umiarsuaatileqatigiit unioqqutitsisimappata ingerlatseqatigiiffik akiliisitaanermi akisussaatinneqarsinnaavoq.

§ 10. Nalunaarut atuutilissaaq 15. juli 1991.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 11. juli 1991

Emil Abelsen

/

Jacob Poulsen