Isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsinermi fagit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 15. april 1991-imeersoq.

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermilu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi 16. maj 1989-imeersumi § 29 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Imai.

§ 1. Isumaginninnermi siunnersortissat ilinniartitaaneranni ilinniartitsineq soraarummeersitsinerlu ingerlanneqassapput nalunaarummi uani aalajangersakkat aamma Namminersornerullutik Oqartussat inunnik isumaginnittussanik ilinniartitsineq pillugu nalunaarutaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit.

 

Isumasiuinerit periaatsillu.

§ 2. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut isumaginninnermik suliaqarnermi periaatsinik ilisimasaqalerlutillu paasinninnissaat taamaalillutik tamaat isigalugu paasisimasaqarluarlutik
1) inuiaqatigiinni ajornartorsiutinut peqqutaasut misissorsinnaassallugit pinngorfigisartagaat, inummut ataatsimut gruppinut inuiaqatigiinnullu kingunerisartagaat aamma
2) isumaginninnermi periaatsinik atuinermik ujartuilluni pinaveersaartitsinermik sulissussinermullu piginnaassuseqalernissaat.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Isumaginninnermik suliaqarnermi ataatsimut paasisassat.
a) Inuiaqatigiit iluanni ajornartorsiutit peqqutaat pinngorfigisartagaat inuiaqatigiillu tamaasa isigalugit inummut ataatsimut gruppinut inuiaqatigiinnilu pilersaarummut sunniutaasa imminnut ataqatigiinnerannik paasinnilluarnissaq.
b) Aaqqissuulluagaasumik sulissussineq, suleriaatsimut tunngavissiaq imannak immikkoortortaqartoq aallaavigalugu, allaaserinninneq/paasisitsiniaaneq, misissueqqissaarneq /naliliineq, pilersaarusiorneq, iliuuseqarneq/malinnaaqqissaarnissarlu inummut ataatsimut gruppinut inuiaqatigiinnilu pilersaarummi ajornartorsiutinut naleqqiullugit.
c) Inuup atassuteqaqateqarniarnerani periaasiinik, atassuteqalernerminillu atuineranik isumasiuinerit, piviusumillu isumaginninnermik suliaqartilluni oqaloqateqarnermi periaatsit namminerlu isumarisanik atuinerit. Akunnermiliunneq tusagassiuutit isiginnaartitsinerlu atassuteqaqatigiinniarnermut atortoralugit.
d) Isumaginninnermi siunnersortip sulinera inuutissarsiornermi sulisartunut allanut sanilliullugu.
e) Sammisassarititat ilinniartitsissutaanerisa, periarfissaqarnerisa killilersorneqarnerisalu misissorneqarnerat nalilernerallu siunertarisanut inunnullu gruppinut isumaginninnermi sulissutanut sanilliullugit.
2) Isumaginninnermik suliaqarnermi periaatsit.
a) Inunnik ataasiakkaanik sulissussineq.
b) Ilaqutariinnik sulissussineq.
c) Ilaqutariinnik ataatsimoortitsilluni sulissussineq.
d) Sammisat assigiinngitsut akornanni suleqatigiinneq.
e) Ajornartoortunik isumaqatigiisitsiniarneq.
f) Isumaginninnermi gruppikkuutaarluni suleqatigiinneq.
g) Pinaveersaartitsisumikujartuisumilluavatangiisimik sulissutiginninneq.
h) Nakkutilliilluni ilitsersuineq (supervision).
i) Isumaginninnermi sulianik misissuineq.
Imm. 3. Sammisami marloriarluni misilitsittoqartarpoq. Misiliinerup aappaa oqaluttarissanik misiliinerussaaq. Misiliiinerup aappaa allattarissanik oqaluttarissanillu misiliinerusinnaavoq, ingerlanneqarsinnaalluni gruppikkuutaarluni aamma sammisimasat ataatsimoortillugit misiliinerusinnaalluni, tak. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat § 17 isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsinerit pillugit. Misiligutit assigiimmik oqimaassusilerneqassapput karakteriliisoqassaarlu karakterimik ataatsimik.

§ 3. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) inuit gruppillu ineriartornerini periarfissat killilersuiffigineqarnerilu kulturimut inuiaqatigiinnullu sanilliullugit inuit assigiinngitsut akornanni qanoq iliuuseqaqatigiinnerat paaasisimasaqarfigilerlugulu ilisimasaqarfigilissagaat, aamma
2) piviusumik isumaginninnermik suliaqarnermi tarnikkut pissutsini isummanik periaatsinillu katititsisinnaanngornissaat.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Inuuneq tammat ineriartorneq perorsarnerlu: Inuup ineriartornermini misigissutsikkut, inooqatigiinnermi periarfissai killiliiffigineqarneralu aamma ilaqutariinneq, inooqatigiinnermi pissutsit, suliffeqarneq inuiaqatigiillu silassorissusermut sanilliullugit.
2) Ajornartoornerit, tassani ilaavoq ajornartoornermi nalinginnaasumik paasisimasaq, inuunermi immikkoortunut assigiinngitsunut ilaasoq. Ilungersunartumik nappaat toquluunniit pissutigalugit ajornatorsiuteqalerneq. Aliasuuteqalernerit. Imminorneq.
3) Allaassutillit: Maligassianut assigiinngitsunut aammalu annertuumik nalunaaqutsiinermi suliniutinik nassuaanernut sanilliullugit aallaassuteqarnermik pissusersiuilluni nassuiaaneq. Allaassutit assigiinngitsut aammalu sulissusseriaatsinik assigiinngitsunik paasisimasaqarneq.
4) Arbejdsspykologi: Suliamik suunerinillu nassuiaaneq. Sulinermi ileqquniknassuiaaneq. Suleqatigeeriaatsit. Tarnikkut ilungersuatitaaneq suliamut sanilliullugu. Suliffissaaleqineq inummut ataatsimut gruppinullu sanilliullugu.
5) Socialpsykologi: Inuit gruppit gruppinillu pissusersiuilluni nassuiaaneq. Ileqqut maligassallu inuiaqatigiinnut sanilliullugit. Inunnut eqimmattanut suliniutit, periaatsit periaaseqalernerillu. Isumaqatigiinnginneq, qimerluuineq atassuteqaqateqarnerlu.
Imm. 3. Soraarummeerneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsornerusinnaavoq, gruppikkuutaarluni ingerlanneqarsinnaavoq sammisimasallu ataatsimoortillugit misilitsinnerusinnaalluni, tak. isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 17. Soraarummeernermi ataatsimik karakteriliisoqassaaq ataatsimut naliliinermik tunngaveqartumik soraarummeerneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruppat.

 

Sociologi.

§ 4. Siunertarineqartoq tassaavoq
1) isumaginninnermi ajornartorsiutit isumaginninnermilu pissutsit qanoq issusaannut/atugassarititaannullu peqqutaasut ataqatigiinneri sociologimi paasisimasat isumasiuinerit aammalu inummut ataatsimut gruppinut inuiaqatigiinnilu siunertarisamut isumaliuutit aallaavigalugit ilinniartut paasisimasaqalerlutillu paasinninnissaat aamma
2) isumaginninnermik suliaqarnermi sociologimi periaatsinik atuisinnaanngornissaat.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Inuiaqatigiit aaqqissugaanerannik aammalu ineriartornerannik, oqaluttuarisaanikkut nunarsuarmullu tamarmut atassuteqartunik isumasiuinerit, aammalu isumasiuinernut taakkununnga inuup isumaa.
2) Ilaqutariinnik isumaginninnerup imaa ilusaa suleriaatsillu allanngorarnera. Ileqqut, maligassiat inuiaqatigiinnilu assigiimmik atugaqalersitsiniarnermi periaatsit ilaqutariinnut tunngatillugit.
3) Ulluinnarni inuit avatangiisiinik isumasiuinerit, ulluinnarni inuit avatangiisiinut tunngassutilinnik isumaginninnermik suliallit, ilaqutariinnik pisortanillu nakkutiginninnerup qanoq pingaartiginera.
4) Inooqatigiinnermi assigiinngissutsit akerleriissutaat (inissisimaneq-, inooriaaseq, innuttat inissisimanerat -, pitsaanerunerallu pillugu paasisimasat) taakkulu inuiaqatigiit katitigaanerannut ineriartornerannullu ileqqorisaat.
5 ) Pissusissamisoortunik allaassutilinnillu pissusersiuilluni nassuiaanerit misissuinerillu.
6) Suliniuteqarnermi sociologi. Suliniuteqarnermi isumasiuinerit assigiinngitsut aammalu pissaaneqarneq pillugu isumaliuutit, aalajangiiniarnerit aamma pisortat namminersortullu immikkoortoqarfiini aqutseriaatsit.
7) Sociologimi periaatsit isumaginninermi sulianik misissueqqissaarinernut atugassat. Tassunga ilaapput paasissutissanik katersinermi suliarinninnermilu angissutsinut amerlassutsinut pitsaassutsinullu tunngasutigut periaatsit aammalu periaatsit sanngiissusii piginnaaneqassusiilu pillugit oqaloqatigiissutiginninnerit.
Imm. 3. Soraarummeerneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruvoq, tak. Namminersornerullutik Oqartussat isumaginninnermi siunnertissanik ilinniartitsinerit pillugit nalunaarutaat, § 17. Soraarummeernermi karakteri ataaseq tunniunneqassaaq. Karakteri misilitsinnerni naliliissutaasut katinnerinit tunngaveqarpoq.

 

Aningraasararneq.

Inuiaqatigiinnik allaaserinninneq, isumaginninnermi aningaasaqarnikkullu pilersaarusiorneq.

§ 5. Siunertarineqartoqtassaavoqilinniartutpaasisimasaqalerlutillu paasinninnissaat makkua pillugit
1) kalaallit inuiaqatigiit isumaginninnikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornerat katitigaanerallu aamma
2) pisortat immikkoortoqarfiini pilersaarusioriaatsit tulleriiaariaatsillu assigiinngitsut isumaginninnermilu periaatsinik taakkuninnga atuineq.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Inuit ataasiakkaat gruppillu atortutigut aningaasaqarniarnikkullu atugarisaat aammalu maleruagassareqqusat killiliinerillu taakkuninnga aalajangiisartuusut.
2) Kalaallit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnikkut ineriartornerat maannakkullu pissutsit qanoq ittuunerat aammalu isumaginninnermi immikkoortoqarf immut taakkua qanoq pingaartiginerat.
3) Suliffissarsiuussinermi pissutsit, tassunga ilaapput inuutissarsiornermi aaqqissugaaneq, suliffissaaleqineq, isumaqatigiissutit suliffeqarnermi suliffeqarnermullu politikkimi isumaqatigiissutit.
4) Isumaginninnermi immikkoortoqarfiup ineriartortinneqarnera aammalu isumaginninnermi politikkikkut periaaseq ilusilersuinerlu, tassunga ilaapput taassuma tungaatigut isummat assigiinngitsut.
5) Isumaginninnermi aningaasaqarnermi pilersaarusiorneq tassunga ilaapput kommunit assigiinngitsut Namminersornerullutillu Oqartussat iluanni pilersaarusiornermi suliniutit assigiinngitsut, pilersaarusiornermi periaatsit nalileeriaatsillu assigiinngitsut aammalu isumaginninnerup iluani pilersaarusiornerit assigiinngitsut iluanni sungiusarnerit.
Imm.3. Soraarummeerneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsornerusinnaavoq, gruppikkuutaarluni ingerlanneqarsinnaalluni sammisimasallu ataatsimoortillugit misilitsinnerusinnaalluni, tak. isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 17. Soraarummeernermi karakteri ataaseq tunniunneqassaaq. Soraarummeerneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruppat karakteri misilitsinninnerni naliliissutaasut katinnerinit tunngaveqassaaq.

 

Isamiginninnermi inatsisit.

§ 6. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) isumaginninnermi inatsisilianik aamma taakkunannga aallaaveqartunik isumaginninnermi maleruagassianik nassuiaanermilu najoqqutarisassianik nalinginnaasunik ilisimasaqalernermik paasininnermillu angusaqarnissaat aamma
2) isumaginninnermik suliaqarnermi ajornartorsiutinik piviusunik imaluunniit nalinginnaasunik suliarinninniarnerminni ikiuinermi maleruagassianik atuinissamut piginnaassuseqalernissaat.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Inatsisini maleruagassat pinngortinneqarnerat, inatsisit aallaaviinik ilinniagaqarneq, inatsisinik nassuiaaneq inatsisinillu isumasiueqqissaarneq tassunga ilaapput inatsisit immikkoortiternerat, peqqussutit, nalunaarutit, kaajallaasitat, ilisimatitsissutit ilitsersuutillu.
2) isumaginninnermi imikkikkoortoqarfiup katitigaanera aaqqissugaaneralu, tassunga ilaapput naammagittaalliornissamut periarfissat, najuuffimmi - aamma kommunerisami ajornartorsiutit, isumaginninnermut tunngassutilinnik sammisani assigiinngitsuni suleqatigiinneq.
3) Isumaginninnermi ikiueriaatsip sananeqaataa, tassunga ilaapput paasisat naapertorlugit akilioraasitsinerit aamma sillimaniarnermi akilioraasitsinerit.
4) inunnik ataasiakkaanik, ilaqutariinnik, meeqqanik aamma inuusuttunik, innarluutilinnik utoqqarnillu ikiuinerit:
a) Pisortatigut inunnik isumaginninneq.
b) Meeqqanik inuusuttunillu ikiuineq.
c) Pisortanit angissuserititat tunngavigalugit ikiuutit.
d) Inunnut timimikkut aamma /imaluunniit tarnimikkut annertuumik innarluutilinnik ikiuinerit.
e) Ikiuinermi soraarnerussutisiat: Inuussutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit, utoqqalinersiutit, sioqqutsilluni utoqqalinersiutit.
5) Sillimmasiinermi ikiuutit allat:
a) Meeqqanut tapisiat.
b) Ineqarnermut sillimmasiineq ineqarnermullu allatut ikiuineq.
c) Atuartunut nunaqavissunut tapiissutit, ilinniagaqarnermi tapiissutit.
d) Sulilluni ajutoorsinnaanermut sillimmasiinerit.
e) Akissarsiaqarlutik sulisut sillimmasiisarfiat.
6) Aalajangikkat allat.
a) Inatsisartut ininik attartortitsinerit pillugit peqqussutaat, inatsisartut piginneqatigiilluni inissialiortiternerit pillugit nalunaarutaat.
b) Suliffimmi avatangiisit pillugit inatsit.
c) Isumaginninnermi paaqqinnittarfiit pillugit aalajangersakkat.
Imm. 3. Soraarummeerneq allattariarsorneruvoq. Soraarummeernermi ataatsimik karakteriliisoqartassaaq.

 

Inatsisit ilaqutariinnermut tunngasut.

§ 7. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut inatsisini maleruagassat, innuttap ataatsip pisinnaatitaaffiinik inatsisillu ilaqutariinnermut tunngasut iluanni pisussaaffiinik killilersuisuusut pillugit ilisimasaqalernissaat paasinninnissaallu.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Katittarneq avittarnerlu.
2) Allagartaqanngitsumik inooqatigiinnerit.
3) Inatsisit aappariinnermut sunniutaat.
4) Meeqqat inatsisitigut inissisimanerat.
5) Oqartussaassuseq.
6) Meerarsiartaarneq.
7) Kingornussineq pigisanillu aalajangersaasarneq.
8) Naartuersinneq kinguaassiorsinnaajunnaarnerlu.
Imm. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsorneruvoq allattariarsornerulluniluunniit. Soraarummeernermi ataatsimik karakteriliisoqartarpoq.

 

Pisortaqarfitsigut ingerlatsinermut tunngasut.

§ 8. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut ilisimasaqalerlutillu paasinninnissaat makku pillugit
1) pisortaqarfitsigut ingerlatsinerup aaqqissugaanera, tassunga ilaapput kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat aaqqissugaanerat aqunneqarnerallu,
2) pisortaqarfitsigut ingerlatsinerup iluani aalajangiiniartarnerit, tassunga ilaapput nalinginnaasumik sulissussinermi maleruagassat aqutsinermillu nakkutilliinermut maleruaqqusat aamma
3) isumaginninnermik siunnersortip sulinermini aqutsinermik sungiussinissaa.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Inatsisit aallaaviinik ilinniagaqarneq. Inatsisini maleruagassat allassimasut allassimanngitsullu inatsisinik tunngaveqartumik najoqqutarisassaq nassuiaanerlu. Demokratiimi pisinnaatitaaffiit.
2) Pisortatigut aqutsinerup katitigaanera aaqqissugaaneralu. Qallunaat naalagaaffimmik qanoq aqutseriaaseqarnerannik allaaserinninneq, naalagaaf f iup Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni suliassat agguarneqarnerat.
3) Nakorsaqarfiup aqutsisui ingerlanneqarneralu.
4) Kommunip aaqqissugaanera kommunillu aqutsinerat pillugu inatsisiliat.
5) Pisortatigut aqutsinermi ilisimatitsiniarnermi aalajangiiniarnermilu suliniutit.
6) Nalinginnaasumik sulissussinermi maleruagassat aqutsinermilu inatsisitigut najoqqutarisassat, tassunga ilaapput aqutsivimmi pisortatigoortut pillugit maleruagassat nipangersimasussaanermilu maleruagassat.
7) Aqutsinerup nakkutigineqarnera. Naammagittaalliornermi periaaseq, aalajangikkanik akisussaaffeqarnerusunut suliassanngortitseqqineq (rekurs) il.il.
8) Aqutsinikkut inatsisitigullu ajornartorsiutit EDB-mik atuinermik tunngassutillit.
Imm. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsorneruvoq allattariarsornerulluniluunniit. Soraarummeernermi ataatsimik karakteriliisoqassaaq.

 

Socialmedicin.

§ 9. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) avatangiisit, nappaatit peqqinnissallu imminnut ataqatigiinnerannik ilisimasaqalerlutillu paasinninnissaat aamma
2) ilisimasaqalernermikkut sammisani assigiinngitsuni isumaginninnermut peqqinnissamullu immikkoortoqarfimmi sulisut allat suleqatigisinnaanngornissaat.
Imm. 2. Imarisai ukunannga sammisassartaqarput:
1) Peqqinnissamik pisortaqarfiup katiterneqarnera, aningaasaqarnera akiliisinnaassusialu.
2) Ilisimatusaatinik isumasiueqqissaarneq, nappaateqarnermut peqqissutsimullu tunngavissiat aammalu paasisimasat.
3) Napaatit siaruaattarnerisa innuttanut avatangiisinullu qanoq atassuteqarnerannik ilinniarneq (epidemiologi). Nappaatit annertussusaannik innuttanut innuttallu inissisimanerannut agguarneqarnerat pillugu paasisimasaqarneq, inuit inuuniarnerat atugassarisaannut naleqqiullugu.
4) Socialpædiatri, meeqqat alliartornerminni atugassarisaat, atuagarisaasalu nappaatit pinngortarnerinut sunniutaat.
5) Arbejdsmedicin, suliffimmi avatangiisit nappaatit pinngortarnerinut atassuteqarnerat.
6) Socialmedicinimikkatsorsaaneq. Pinaveersaartitsinermik katsorsaanermillu suliaqarneq gruppinut navianartorsiortunut naleqqiullugit, tassunga ilaapput atornerluisartut innarluutillillu.
7) Socialmedicinimut tunngassutilinnik assigiinngitsuni suleqatigiinneq.
Imm. 3. Sammisami misilitsittoqassanngilaq.

 

Psykiatri.

§ 10. Siunertarinegartoq tassaavoq ilinniartut tarnikkut nappaatinik taakkulu katsorsarnerqartarnerinut periaatsinik ilisimasaqalernissaat, taamaalillutik isumaginninnermi siunnersortip tarnimikkut nappaatilinnik pinaveersaartitsisumik katsorsaasumillu suliaqarnerani pissusaanik paasisimasaqalerniassammata.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Tarnikkut nappaatit oqaluttuarisaanerat.
2) Psykiatrimi suliassat, tassunga ilaapput tarnikkut nappaatinik paasisimasat aamma tunngaviusumik paasisimasat.
3) Tarnikkut nappaatit, sianiutilunnerit aamma kinaassutsikkut uippallersimanerit, tarnikkut amigaateqalernerit, tarnikkut ineriartorniarnermi sunnerneqarneq, atornerluineq.
4) Katsorsaaniarnermi periaatsit atuuttut qinigassaasullu, tarnikkut nappaatinut katsorsaatit, tarnikkut nappaatilinnik katsorsaaneq.
5) Tarnikkut nappaatillit pinerlunneranni qanoq pineqartarnerat, tassunga ilaavoq tarnikkut nappaatilinnut inatsit.
6) Avatangiisit tarnimut qanoq sunniuteqartarnerat (socialpsykiatri), tassunga ilaapput isumaginninnermi siunnersortip tarnimikkut nappaatilinnik sulissussinermini pinaveersaartitsisumik katsorsaasumillu suliassai.
Imm. 3. Sammisami misilitsittoqassanngilaq.

 

Pinerluttut pillugit inatsisit.

§ 11. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut qitiusumik inatsisini maleruagassat, pinerlunnermi inatsisit eqqartuussiniarnermilu maleruagassat iluanni innuttaasut pisinnaatitaaffiinik akisussaaffiinillu killilersuisuusunik ilisimannilerlutillu paasinninnissaat.
Imm. 2. Ukunannga imaqarpoq:
1) Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup katitigaanera aqunneqarneralu.
2) Pinerlunnermi inatsisip tunngaviusumik najoqqutassartai.
3) Politiit/unnerluussisussaatitaasut ingerlanerat.
4) Pasilligaasup pisinnaatitaanera.
5) Pinerlunnermi isumagininnerup katitigaanera aqunneqarneralu.
6) Pinerlunnermik pinaveersaartitsiniarnerup sulissutiginiarnera.
Imm. 3. Sammisami misilitsittoqassanngilaq.

 

Sagitsaannerit pillugit inatsisit.

§ 12. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut inatsisini maleruagassanik, saqitsaanneq pillugu inatsisit iluanni innuttat pisinnaatitaaf f iinik pisussaatitaaf fiinillu killilersuisuusunik ilisimasaqalernissaat.
Imm. 2. Imai:
1) Taarsiiffigitinneq sillimmasiinerlu.
2) Pigisat nalillit pillugit pisinnaatitaanerit.
3) Isumaqatigiinnermi malittarisassat. Isumaqatigiissuteqarnerit naammassinissaallu.
4) Taarsigassaqarneq, eqqartuussivimmi tamanut tusagassiineq, uppernarsaasiussat, qularnaveeqqusiineq, pisoqalisoortarneq pillugu maleruagassat.
5) Incasso - immikkut ittumik tassunga ilaapput kommunit akileraarutinik akiligassaasunik katersuinerat.
Imm. 3. Sammisami misilitsittoqassanngilaq.

 

Akileraartarneg pillugu inatsisit.

§ 13. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut akileraartarnermi inatsit pillugu paasisaqarnissaat, taamaalillutik sulissutanut ilitsersuussisinnaalernissaat aammalu oqaasissaqartittaasunut innersuussisinnaalernissaat.
Imm. 2. Imarisai ukuupput:
1) Akileraartarnerit oqaluttuarisaanerat, tassunga ilaapput kommunini nunalu tamakkerlugu akileraarutit.
2) Akileraartarnermut politikki.
3) Akileraartarnerit siunertaat pissusersiorlugillu nassuarneri.
4) Aningaasarsiat akileraaruteqartarneri assigiinngitsut.
5) Akileraaruseriviup aqunneqarnera.
6) Naammagittaalliuuteqarnermi oqaasissaqartitaasut.
7) Kikkut akileraartussannerat suullu akileraarutaasussaanerat.
Imm 3. Sammisami misilitsittoqassanngilaq.

 

Sulinermik sungriusarneq.

§ 14. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) isumaginninnermi suliat isumaginninnermilu suliffeqarfiit pillugit ilisimasaqalernissaat,
2) sungiusarneqarnisssaat atuagarsornikkut ilisimalikkaminnik tamanut sammisitamik isumaginninnermi suliaqarnermi atuisinnaalernissamut sulinermilu paasisanik isumassarsiorfiginnissinnaalernissamut,
3) paasisimasaqalernissaat isumaginninnerup inooqatigiinnermi ajornartorsiutinik erseqqissunik aaqqiiniartarnermi ikiorsiiffiginninniartarnermilu qanoq periarfissaqartigineranik killissaqartigineranillu naliliiniartarnissaq eqqarsaatigalugu,
4) sungiusarneqarnissaat inooqatigiinni ajornartorsiutinik suliaqartarnissami isumaanik periaatsinillu sianisuumik qinersisarnissamut atuisarnissamullu, tamatumunnga ilanngullugu isumaginninnermik suliaqarnissami ilisimasassanik nammineq atorumaagassanik naliliinissamut aamma
5) sianigisaqalernissaat isumaginninnermik suliaqarnermi ileqqorissaarnermut tunngasunik.
Imm. 2. Sulinermik sungiusarnissamut piumasarisat:
1) Sulinermik sungiusarneq ingerlanneqassaaq sulinermik sungiusarfissat Ilinniarfissuarmit akuerineqartut ilaanni.
2) Sulinermik sungiusartoq pisussaavoq sulinermik sungiusarfimmi sulinermi peqataassalluni aammalu allat ilisimasassarinngisaannik nipangiussisassalluni aammalu pisussaaffeqarluni sulinermik sungiusarnissaq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu.
3) Ilinniarfissuup sulinermik sungiusartoq akisussaasumik sulinermik sungiusarfiani siunnersorteqartissavaa (praktiklærerimik).
Imm. 3. Sulinermik sungiusarneq nalilerneqassaaq piffissap affaa siulleq ingerlareerpat. Sulinermik sungiusarnerup naanerani tamaat ataatsimut isigalugu nalilerneqassaaq naliliinermi atorlugu "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq".
Imm.4. Ilinniartup ilinniakkamigut sulinermigullu piginnaassusii nalilerneqassapput, naleqq. siunertatut imm. 1-imi oqaatigineqartoq, tamakkununnga ilanngullugit
1) ilinniartup paasisimasaqalernera
a) sulinermik sungiusarfiup siunertaanik, inatsisaanik allanillu inatsisitigut tunngavissaanik, aaqqissugaaneranik aamma sulisorisaasa suunerinik,
b) eqqarsaatigisarialinnik inunnillu suliffiup toqqammavigisaanik, aamma isumaginninnermi siunnersortip suliarisartagaanik assigiinngitsunik,
c) sulinermik sungiusarfimmi suliassat (sagit) ingerlanneqartarnerinik,paaqinniffinnutinissiisarnerni periaatsinik, saginik aqutsinermik aalajangiiniartarnernillu,
d) sulinermik sungiusarfiup suleqatigisaanik, suliffigisami taamatullu taassuma avataani, tamatumalu pingaarutaanik kiisalu
2) ilinniartup piginnaaneqalernera
a) sagit aalajangersimalluinnartumut tunngasut suliarinerini isumaginninnermik sulinissamut atuakkatigut ilisimalikkaminik atuinermik,
b) saginik suliassanik aaqqissuussinermik suliaqarnermillu,journaliliornermik,qinnuteqaatiliornermik, aamma (qullersarisamut) siunnersuuteqarnernik il.il.,
c) isumaginninnermi suliassanik sulinermi apeqqutinut sulianut tunngasunut namminerlu isummanut paasisimasaqartutut pissuseqarsinnaanermik,
d) isumaginninnermi ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi allanik suliaqartunik suleqateqartarnermik.
Imm. 5. Naliliineq Ilinniarfissuup isumagissavaa sulinermik sungiusartup suliffia suleqatigalugu.
Imm. 6. Naliliineq isumaqatigiiffigineqarpat sulinermik sungiusarneq ingerlaannartumik akuerineqassaaq imaluunniit akuerineqassanngilaq. Isumaqatigiiffigineqanngippat censorimik ivertitsisoqassaaq, naliliisoqassaarlu oqaluttarissanik misilitsinneq pillugu maleruagassat malillugit, tak. isumaginninnermi siunnersortissanik ilinniartitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 18, imm. 1.

 

Atortuulersitsineq il.il.

§ 15. Fagini ilinniartitsineq soraarummeernerlu pillugit maleruagassat Kultureqarnermi, Ilinniartitaanermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfiup aalajangersarsinnaavai.

§ 16. Nalunaarut una atortuulerpoq ulloq 1. august 1991.

§ 17. Nalunaarut atortuussaaq ilinniartunut ukiumi ilinniarf iusumi 1990/91-imi imaluunniit kingusinnerusukkut ilinnialersunut.
Imm. 2. Ilinniartut siusinnerusukkut ilinnialersut ilinniarnertik inaarsassavaat aalajangersakkat maannamut atortuusut malillugit.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 15. april 1991.

Marianne Jensen

/

Kaj Kleist