Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 17 ulloq 22. oktober 1990-imeersoq.
Kapitali 1.
Inatsisip atortuuffissaa siunertaalu.§ 1. Inatsimmi tassani pineqarput Kalaallit Nunaata aalisarfittaani inuutissarsiutigalugu aalisarneq aammalu tamatuma avataani kalaallit inuutissarsiutigalugu aalisarnerat.
§ 2. Inatsimmi tassani siunertarineqarpoq aalisakkat ajoqutaanngitsumik ilisimatuussutsikkullu illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisip matuma atortinnerani aalisagaqartuarnissaa kinguaassiortuarnissaallu, aaqqissuulluakkamik ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu uumasunik ilisimatuut nalinginnaasumik siunnersuinerat naapertorlugu pitsaanerpaamik iluaquteqarnissaq, aalisagartassiissutit aalisariutillu pisarisinnaasaasa naleqquttuunissaat, kiisalu aalisarnermik inuutissarsiuteqarnermi, suliffissuarni suliareqqiisarfiusuni inuutissarsiutinilu allani inuutissarsiummut attuumassuteqartuni aningaasarsiornernut suliffissaqartitsiniarnernullu tunngasut pingaartinneqassapput.
Kapitali 2.
Nassuiaatit.§ 3. Inatsimmi matumani "PISASSAT TAMAT" (TAC) Kalaallit Nunaata aalisarfittaani aalisakkat aalajangersimasut ukiumut qanoq annertunerpaamik pisarineqarsinnaanissaattut paasineqassaaq.
Imm. 2. Inatsimmi matumani "akuersissut" (licens) aalisakkanik aalajangersimasunik Naalakkersuisut umiarsuaatilinnut nalunaarutigisinnaasaannik aalisarsinnaanertut paasineqassaaq.
Imm. 3. Inatsimmi matumani "pisassanit pisassaqarneq" (kvoteandel) kalaallit tamakkiisumik pisassaannit pisassinneqarsimanertut, ukiup ingerlanerani umiarsuaatillit Naalakkersuisunit akuerineqartumik pisarisinnaasaattut, paasineqassaaq.
Imm. 4. Inatsimmi matumani "ukiumut pisassat" (årskvote) umiarsuaatillit aalisakkanik aalajangersimasunik, aalisarfimmi aalajangersimasumi, ukiumi aalajangersimasumi tonsinngorlugit annerpaamik pisarisinnaasaattut paasineqassapput.
Kapitali 3.
Pisassanik PISASSANILLU TAMANIK (TAC) aalajangiineq.§ 4. Naalakkersuisut ukiut tamaasa Kalaallit Nunaata aalisarfittaani aalisakkanut aalajangersimasunut imaluunniit aalisakkanut immikkoortukkuutaanut PISASSANIK TAMANIK (TAC) aalajangiisassapput. Pisassat kalaallit kalaaliunngitsullu § 6-imi eqqaaneqartut aalisarnerinut agguaanneqarneri, Naalakkersuisunit, nunarsuarmi isumaqatigiissutini aalajangersakkat mianeralugit, ingerlanneqartassapput. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaateqassapput PISASSAT TAMAT (TAC) pisassiissutillu aalajangernerinut tunngasunik paasissutissanik pisariaqartunik tamanik imaqartuntik, tak. § 2.
Imm. 2. Akuersissutit imm. 1-imi eqqaaneqartut kingusinnerusukkut Naalakkersuisut allanngortissagaluarunikkit, imm. 1-imi eqqaaneqartutut Inatsisartunut nassuiaateqartoqaqqissaaq.
Kapitali 4.
Kalaallit Nunaata aalisarfittaani aalisarsinnaaneq.§ 5. Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfiusumi inuutissarsiutigalugu aalisarneq taamaallaat angallatinit Kalaallit Nunaanni najugaqavissunit pigineqarnertik tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqavissunit ingerlanneqarsinnaavoq. Angallat atavissumik motorilik taamatut aalisarsinnaassaaq pigineqaruni imatut:
1) Inummit ataatsimit inunnilluunniit ataasiakkaanit ataatsimoortunit, namminneq ataasiakkaarlutik aningaasatigut ajutoortoqassagaluarpat ikioqatigiillutik toqqaannartumik akisussaasunit, aammalu imm. 2-mi piumasarineqartunik naammassinnissimasunit,
2) imaluunniit selskabimit ataatsimit, imm. 3-mi piumasarineqartunik naammassinnissimasumit,
3) imaluunniit Kalaallit Nunaanni pisortaqarfinnit, selskabimit Kalaallit Nunaanni oqartussanit pigineqartumit selkabimilluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit piginneqataaffigineqartumit.
Imm. 2. Angallat tak. imm. 1, 1) inunnit ataasiakkaanit pigineqaraangat piumasarisat makku naammassineqarsimassapput:
1) Inuit pineqartut tamarmik inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqassapput,
2) inuit pineqartut tamarmik Kalaallit Nunaanni najugaqartutut inuit aqqisa allattorsimaffianni nalunaarsorsimassapput, Kalaallit Nunaannilu inuit aqqisa allattorsimaffianni ukiuni kingullerni marlunni nalunaarsorsimasimassallutik,
3) inuit pineqartut tamarmik Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartuussapput, Kalaallit Nunaannilu inuit aqqisa allattorsimaffianni ukiuni kingullerni marlunni akileraartartussaasimassallutik,
4) inuit pineqartut tamarmik ukiuni kingullerni marlunni inuutissarsiutigalugu aalisartuusimassapput, aningaasartuutillu ilanngaatigereerlugit nammineq sulinikkut ukiuni kingullerni marlunni isertitat 2/3-ii inuutissarsiutigalugu aalisarnermit isertinneqarsimassapput. Inuutissarsiutigalugu aalisartuunermut nallersuunneqarput piniartutut, savaatilittut, tuttuutilittut assigisaannillu inuutissarsiuteqarnerit.
Imm. 3. Angallat tak. imm. 1, 2) selskabimit pigineqarpat piumasarineqartut makku naammassineqarsimassapput:
1) Selskabi aktieselskabitut, anpartsselskabitut, andelsselskabitut partsrederitulluunniit aaqqissuunneqarsimassaaq,
2) ikinnerpaamik selskabip aningaasaataasa 2/3-ii (rejerniarnermi: selskabip aningaasaatai tamaasa) inunnit ataasiakkaanit, imm. 2, 1) - 3)-mi piumasaqaataasunik naammassinnissimasunit aalisarnermik inuutissarsiuteqartunit toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit pigineqassapput aamna
3) ikinnerpaamik selskabip aningaasaataasa affaat aalisarnermik inuutissarsiuteqartut toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit pigissavaat, taakkulu imm. 2 l)-4)-mi piumasarineqartut naammassisimassavaat.
Imm. 4. Naalakkersuisut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput
1) Imm. 2, 2) aamma 3)-mi piumasarineqartunit allatut iliortoqarsinnaavoq qinnuteqartoq ilinniagaqarluni allamilluunniit tamatumunnga assingusumik peqquteqarluni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarsimappat;
2) imm. 2, 4)-mi piumasarineqartunit allatut iliortoqarsinnaavoq qinnuteqartoq piffissap pineqartup ingerlanerani ilinniarfimmi angallammiluunniit aalisartunngorniarluni ilinniagaqarsimappat aamma
3) imm. 2, 4)-mi piumasarineqartunit allatut iliortoqarsinnaavoq uppernarsarneqarsinnaappat aningaasanit isertinneqartunit pissarsiassat annertussusissaattut piumasarineqartut immikkut pissuteqartumik naammassineqarsimanngikkaangata.
Imm. 5. Naalakkersuisut pissutsini immikkorluinnaq ittuni imm. 1-3-mi piumasarineqartunit allatut ittumik akuersissuteqarsinnaapput, taamaaliorneq kalaallit aalisarnikkut inuutissarsicrnerannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarnermut pingaaruteqarsorinaraangat.
Imm. 6. Naalakkersuisut imm. 1-3-mi piumasarisat naammassisimanissaannut tunngatillugu uppernarsaatinik takujumallutik piumasaqarsinnaapput.§ 6. Kalaallit Nunaata aalisarfittaani inuutissarsiutigalugu, angallatit § 5-imi eqqaaneqarsimanngitsut, taakku nunarsuarmi isumaqatigiissutit naapertorlugit pisussaagunik, imaluunniit immikkut ittumik Naalakkersuisunik aalisakkanik annertussutsinillu aalajangersimasunik Kalaallit Nunaata aalisarfittaani aalisarnissamut isumaqatigiissuteqarsimagunik akuersissummillu pisimagunik, aalisarsinnaapputtaaq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu aalisarneq tunngaviusumik killigititamiit (basislinien) 12 sømilit iluanni ingerlanneqassanngilaq. Naalakkersuisulli akuersissuteqarsinnaapput, pissutsit immikkut ittut, taakkununnga ilanngullugit ingammik Kalaallit Nunaanni suliffissuarnut tulaassuinissat, tamanna pisariaqartippassuk.
Kapitali 5.
Kalaallit Nunaata aalisarfittaata avataani aalisarneq.§ 7. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata aalisarfittaata avataani kalaallit aalisarnerannut maleruagassiorsinnaapput.
Kapitali 6.
Aalisarnerup nalinginnaasumik allanngor tissinnaanera. Akuersissutit il.il..§ 8. Naalakkersuisut pisuussutit atorneqarnerannut pitsaaliuutissanik Kalaallit Nunaanni aalisarneq killilersimaarniarlugu qanoq iliuuseqarsinnaapput, tak. § 5. Pitsaaliuutit taamaattut naammassiniarnerini pisassiissutigineqartut, aalisariutit maannakkut pigineqartut pisarisinnaasaat aalisarnermillu inuutissarsiuteqarnerup nunap immikkoortortaani assigiinngitsurti naleqquttumik ineriartortinnissaat eqqarsaatigineqarsinnaapput, tamakkununngalu ilanngullugit malittarisassiortoqassaaq imaattunik:
1) Pisassiissutigineqarsimasut piffissaq sumiiffiillu eqqarsaatigalugit agguataarneri.
2) Pisassiissutigineqarsimasut angallatinut assigiiaanut, angallatinut ataasiakkaanut imaluunniit aalisarnermi atortunut assigiiaanut aalajangersimasunik annertussusilinnik pisassillugit agguataarneri.
3) Piffissaq eqqarsaatigalugu sivisunerpaamik aalisarsinnaaneq, qasseriarluni pisanik tulaassinissaq tulaassinermilu ataatsimi tulaassat akuerineqartumik annertunerpaaffissaat.
4) Pitsaaliuutit l)-3)-nti eqqaaneqartut malillugit pisanik nalunaaruteqartussaatitaaneq.
5) Aalisakkat immikkut taaneqartut aalisarnerisa tulaassorneqarnerisalu unitsinneqarnerisigut, imm. l)-3) naapertorlugit killiliinerit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk.§ 9. Naalakkersuisut kalaallit aalisariutaasa pisarisinnaasaasa aalisarnernti periarfissanut naleqqussarnissaat eqqarsaatigalugu, tak. § 5, maleruagassiorsinnaapput, tamatumalu kingorna angallatinik 5 BRT sinnerlugu angissusilinnik, inuutissarsiutigalugu aalisarnermi atugassanik, sicrnatigut Kalaallit Nunaanni aalisariutitut nalunaarscrneqarsimanngitsunik, pisaarneq, aatsaat akuersissumnik peqqaarluni pisinnaanngorlugu.
Imm. 2. Kiisalu aamma Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput angallatit allanngortiternerinut atatillugu annertunerusumik pisaqarsinnaalernissat akuersissummik peqqaarluni pisinnaanngorlugit.
Imm. 3. Imm. 1 aamma inm. 2 naapertorlugit akuersissutini piumasaqaateqartoqarsinnaavoq angallat aalisakkanik aalajangersimasunik aalisartinneqassasoq imaluunniit, angallat aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilik aalisarnermit illuartinneqassasoq.§ 10. Kalaallit angallataanni, tak. § 5, angallammi tunisassiorsinnaaneq Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut aatsaat pisinnaavoq.
Imm. 2. Kalaallit angallataannit angallatinut tunisassiorsinnaasunut, imaluunniit angallatinut Kalaallit Nunaata avataani nalunaarsorsimasunut pisanik usingiarneq, tak. § 5, Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut aatsaat pisinnaavoq.§ 11. Kalaallit angallataat, tak. § 5, rejerniartut imaluunniit kapisilinniartut, kiisalu angallatit § 6-imi pineqartut, Kalaallit Nunaata aalisarfittaani aalisalersinnaanngillat, Naalakkersuisunit, § 4-mi pisassat pisassiissutigineqartullu aalajangerneqarsimasut malillugit, aalisarsinnaanermut akuersissummik peqqaarsimatinnatik.
Imm. 2. Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput aalisakkanik ataasiusunik arlalinnilluunniit aalisarneq akuersissuteqarluni aatsaat pisinnaasoq, tamatumunnga ilanngullugu akuersissut angallatinut aalajangersimasunik angissusilinnut atortuussasoq.
Imm. 3. Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput akuersissummik tunniussinissamut tunngatillugu aalajangerniarnermut atugassanik paasissutissanik pisariaqartitanik tunniussisoqartassasoq.§ 12. Kalaallit angallataannut tak. § 5 akuersissutinik assigiinngitsunik sisamanik tunniussisoqarsinnaavoq:
1) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killillit killilimmik amerlanerpaanik pisassaqarfiusut.
2) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killeqanngitsut killilimmik amerlanerpaanik pisassaqarfiusut.
3) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killillit killilimmik amerlanerpaanik pisassiiffiunngitsut
4) Akuersissutit piffissaq eqqarsaatigalugu killeqanngitsut killilimmik amerlanerpaanik pisassiiffiunngitsut.
Inatsisartut siusissukkut siumut inatsisiliornermikkut akuersissutit killeqanngitsumik atuuttussanngortinneqarsimasut, tak. normu 2) aamma normu 4), killilimmik atuuttussanngortissinnaavaat.
Imm. 2. Akuersissummi piginnittup aalisakkat sorliit angallammik sumik aalisassanerai kiisalu suut aalisarnermi piumasaqaataanersut akuersissummi allassimasinnaavoq. 2)-misut akuersissutilinni pisassat, tak. imm. 1, § 4 tunngavigalugu pisassanut pisassiissutinullu tunngatillugu aalajangersakkat ilaattut pisassatut allassimassapput maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangerneqarsimasut tunngavigalugit. Taamatuttaaq Naalakkersuisut ukiumut pisassat amerlanerpaaffissaat pillugit maleruagassiorsinnaapput. Rejerniarsinnaanermut akuersissutit akuersissutitut 2)-misut imaluunniit 4)-misut ittut, tak. imm.l, suliarineqassapput, maleruagassat Naalakkersuisurit aalajangerneqarsimasut tunngavigalugit.
Imm. 3. l)-imisut 2)-misullu akuersissutinut tunngatillugu, tak. imm. 1, ukiut tamaasa Naalakkersuisut amerlanerpaamik ukiumut qanoq amerlatigisunik pisaqartoqarnissaanik nalunaaruteqartassapput.§ 13. Akuersissutit pisassanillu pisassarisat, rejerniarnissamut atortussatut tunniunneqarsimasut, tak. § 12, imm. 2, tuniniarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Tunisinermi piumasarineqarpoq imm. 1 malillugu,
1) pisassanit pisassanik tunisineq aalisarfimmut ataatsimut ataasiaannarluni pissaaq, kisiannili pisisunut arlalinnut agguataarlugu tuninneqarsinnaalluni, aamma
2) tunisineq Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut umiarsuaatillit kattunnerini pisassanit pisassat ikililernissaannut (utertitsisussaatitaaneq) maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 4. Imm. 2, 2)-mi aalajangersakkat taamaakkaluarpataluunniit umiarsuaatillit 1991-ip naanissaata tungaanut pisassanit pisassamik ilaat tunisinnaavaat, umiarsuaatillit tamakkiisumik pisarisinnaasamik aalisarnermi pisarisinnaasaminnut naleqqiullugit annerpaanngortinniarnerat anguniarlugu taamaaliorniarunik.
Imm. 5. Namminersornerullutik Oqartussat selskabii pisassanit pisassanik pisisinnaatitaanngillat. Taakkununngali ilaanngillat pisassanit pisassat inatsisip uuma atortuulinnginnerani pisiarineqarsimasut aamma pisassanik pisinerit, pisassanut tassani tunineqarsimasunut taarsiuttut.
Imm. 6. § 13 imm. 5-imi Namminersornerullutik Oqartussat selskabiisut naatsorsuunneqassapput selskabit Namminersornerullutik Oqartussat toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit 50% sinnerlugu aningaasaleeqataaffigisimasaat.
Imm. 7. Naalakkersuisut rejerniarnermi pissutsinut naleqqussaaniarlutik immikkut pissutissaqartillugu maleruagassat § 13, imm. 5-imi oqaaseqatigiinni siullerniittut saneqqunneqarsinnaanerannik nalunaaruteqarsinnaapput.
Imm. 8. Pisassanit pisassat atukkiunneqarsinnaanngillat, imaluunniit assigisaannik qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanatik, kisiannili aatsaat pigisassanngorlugit tunineqarsinnaallutik.§ 14. Akuersissutit pisassanillu pisassat kingornunneqarsinnaapput.
§ 15. Umiarsuaatillit akuersissummut pisassanillu pisassanut sunniuteqanngitsumik ukiumut pisassaminnik imaluunniit taakku ilaannik tunisisinnaapput, imaattoqarsimappat
1) ajutoorsintagunik imaluunniit sivisuumik amutsivimmiittussaagunik,
2) silap nammineq pissutaanik ajoqusersorneqarunik, soorlu sikunit imaluunniit
3) assipajaavinik peqquteqartumik ajoqusersorneqarlutik umiarsuaatillit ukiunut pisassiissutigineqartut tantakkerlugit pisarisinnaanngipatigit.
Imm. 2. Kiisalu aamma ukiumut pisassanik immikkut ittumik pisoqartillugu, aningaasanut aammalu allaffissornernut tunngasutigut pissutsit tamanna pisariaqalersippassuk, tunisisoqaisinnaavoq.
Imm. 3. Ukiumut pisassanik tunisineq pisassanit pisassanik atukkiussinertut isikkoqartinneqassanngilluinnarpoq.
Imm. 4. Namminersornerullutik Oqartussat selskabii imm. 1-3-mi aalajangersakkat taamatulluunniit isikkoqaraluarpata ukiumut pisassanik tuninisisinnaapput pisisinnaallutilluunnit.
Imm. 5. Imm. 1-4 malillugit tunisinerit Naalakkersuisunit akuerineqassapput.§ 16. Tamakkiisumik kalaallit pisassaasa ilaat umiarsuaatillit akuersissutaanniinngippata Naalakkersuisut
1) taakku taakkuluunniit ilaat pisassanit pisassatut tunisinnaavaat;
2) taakku taakkuluunniit ilaat ukiumut pisassatut ukiumoortumik tunisinnaavaat aamma
3) taakku taakkuluunniit ilaat ukiumut pisassatut tunniussinnaavaat misileraalluni aalisarsimanermut matussutissanngorlugit.
Imm. 2. Imm. 1-ili atortuunngilaq, umiarsuaatillit ataatsit arlallilluunniit pisassanit pisassaat taamaaliornikkut annikilleriassappata.
Imm. 3. Imm. 1, 1) aamma 2) malillugit tuniniaanermi akinik aalajangiinermi, pingaartinneqarsinnaapput pissutsit tullinnguuttut:
1) Umiarsuaatillit tunisassiorsinnaatitaanerisa annertussusia.
2) 1. juni 1990-imi umiarsuaatillit pisassanit pisassaasa annertussusia.
3) Umiarsuaatillit sumi angerlarsimaffeqarnerat.§ 17. Piginnittut ataasiakkaat ukiumut pisassatik tamakkeraangatigit erngiinnaartumik aalisarneq unitsinneqartassaaq. Aamma taamatut kalaallit tamakkiisumik pisassaat nungunneqaraangata pisoqartassaaq.
Imm. 2. Kalaaliunngitsut angallataasa akuersissutaat atortuujunnaartassapput, tak. § 6, aalisarneq pisassiissutigineqarsimasut nungunnerat pillugu unitsinneqaraangat. Akuersissut atortuujunnaarsinneqarpat aalisarneq erngiinnaartumik unitsinneqassaaq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarnermut tunngatillugu maleruagassanik imaluunniit akuersissummi piumasaqaataasunik unioqqutitsineq kinguneqarsinnaavoq taassuma atorsinnaanerata killiliiffigineqarneranik, kiisalu annertuumik arlaleriarluniluunniit unioqqutitsisoqarnerani akuersissut arsaarinnissutigineqarsinnaavoq. Tamatumannga aalajangiineq Naalakkersuisut aalajangissavaat, nalunaarutigineqarneraniillu ullut 15-it qaangiutsinnagit Kalaallit Nunaanni landsretsimut tamanna ingerlateqqinneqarsinnaavoq.§ 18. Kalaallit aalisarneranni, tak. § 5, akuersissumntik tunineqarsinnaanissaannut piumasarineqarsinnaapput makku,
1) pisat tamakkerlugit ilaannaalluunniit Kalaallit Nunaanni tunisassiorfimmut tunisassiorfinnulluunniit aalajangersimasunut tunineqassasut, immaqa piffissani aalajangersintasuni aamma annertussutsit, pitsaassutsit aamrna pisat suunissaat aalajangersimasut (tulaassisussaatitaaneq), aamma
2) inuttat ilaat amerlassutsimikkut aalajangersimasut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuussasut (inuttat ilaat) aammalu
Imm. 2. Tulaassisussaatitaanermi piumasarineqartut inuttallu ilaasa aalajangersimasut maanimiuunissaannut tunngatillugu nalinginnaasumik maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangerneqassapput.
Kapitali 7.
Eqqissisimatitsineq, aalisagaqartuaannarsinnaanissaanut tunngatillugu qanoq iliuutsit il.il.§ 19. Naalakkersuisut aalisagaqartuaannarnissaanut tunngasunik maleruagassiorsinnaapput, tassunga ilanngullugit malittarisassicrfigisinnaallugit, 1) piffissat eqqissisimatitsiffissat eqqissisimatitsiveqarfiillu,
2) aalisarnermi atortut sannaat piniutit atortuisalu atorneqarneri, taakkununnga ilanngullugit atortut aalajangersimasut, atortut taakkorpiaat imaluunniit aalisariaatsit qanoq ittut atorneqarnissaannut inerteqqutit,
3) aalisarnerup peqqissaarunnissaanut malittarisassat,
4) aalisakkat il.il. minnerpaaffissaat,
5) nigartat angissusissaat taakkulu uuttortarnissaat, kiisalu
6) aalisakkanik aalajangersimasunik allanilluunniit aalisartilluni pisarisuukkat amerlanerpaaffissaat.
Imm. 2. Naalakkersuisunit pisinnaatitaareernerup kingorna maleruagassat imm. 1, l)-3)-mi eqqaaneqartut kommunemut ataatsimut taassuma kommunalbestyrelseanit Naalakkersuisunit akuerineqartumik suliarineqarsinnaapput.
Kapitali 8.
Ilisimatuut aalisarnernik misissuineri misileraallunilu aalisarnerit.§ 20. Ilisimatuut aalisarnermik misissuineri kiisalu misileraalluni aalisarnerit inuutissarsiutigalugu aalisarnermiluunniit killilersuisoqaraluarpat Kalaallit Nunaanni Aaalisarnermik Misissuisoqarfimmit aamma Kalaallit Nunaanni Avatangiisinik Misissuisoqarfimmit imaluunniit allanit Naalakkersuisunit akuerineqarsimasunit ingerlanneqarsinnaapput. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Misissuisoqarfimmit tusarniaareernermikkut misileraalluni aalisarnermi piumasaqaatinik aalajangiisinnaapput.
Imm. 2. Ilinniartitsiniarluni aalisarnerit inuutissarsiutigalugu aalisarnermiluunniit killilersuisoqaraluarpat Naalakkersuisunit akuerineqarlutik ingerlanneqarsinnaapput. Taamatut aalisarnermi Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangiisinnaapput.
Kapitali 9.
Naatsorsueqqissaarneq.§ 20. Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput, tamatuntalu kingorna kalaallit angallataat, tak. § 5, tunisassiorfiit Kalaallillu Nunaanni allat aalisarneq pillugu naatsorsueqqissaarnissamut atugassanik paasissutissanik nassitseqquneqassallutik.
Kapitali 10.
Nakkutilliineq.§ 22. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu malittarisassat eqquutsinneqarnersut paasiniarlugit Naalakkersuisut nakkutilliinernut tunngasunik maleruagassiorsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput pisat inatsit naapertorlugu maleruagassianut akerliusumik pisarineqarsimasut allanut tunineqarnissaasa akornuserneqarnissaannik siunertaqartumik, tassunga ilanngullugu makkununnga tunngasut,
1) pisanik pisianut tunngatillugu paasissutissiisussaatitaaneq;
2) inunnit selskabinillu il.il., aalisarsinnaatitaanngitsunit pisinissat inerteqqutaaneri kiisalu
3) pisarineqarsinnaasutut akuerineqareersimasut pisarereernerisa kingorna pisanik pisinissap inerteqqutaanera.§ 23. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu maleruagassiat eqquutsinneqarnissaat maannamutut annertussusilimmik sakkutuut imarsiortut politiillu nakkutigissavaat.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisut pisussaaffigaat akuersissutini, inatsit tunngavigalugu tunniunneqartuni, piumasaqaataasut malitsinneqarnissaat nakkutigissallugu, kiisalu suliassat allat Naalakkersuisunit aalajangerneqartut suliarissallugit. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu maleruagassiat malitsinniarlugit suliassat nakkutiginninnermik ilaqarpata suliassat naalagaaffimmi oqartussat oqaloqatigereernerisigut aalajangerneqassapput.§ 24. Sakkutuut imarsiortut politiillu aalisariutinik aalisakkanillu assartuutinik suliassaminnik isumaginninniarlutik unitsitsisinnaallutillu ikkiviginnissinnaapput, tamakkununngalu ilanngullugu umiarsuit allagaataat, aalisarnermi allattuiffiit, usinut tunisassiornernullu nalunaarsuifiit assigisaallu misissuiffigisinnaavaat kiisalu aalisarnermi atortut pisallu misissuiffigisinnaallugittaaq, aammalu piumasarisinnaallugu aalisarnermi atcrtut qaqinneqassasut suliamut atatillugu misissorneqassallutik. Aammattaaq angallatit taamaattut Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut toqqakkamut misissorneqariartorlutik imaluunniit pisanut atortunullu tunngasurik paasissutissiiartorlutik ingerlassasut naalakkerneqarsinnaapput.
§ 25. Naalakkersuisut aalisariutit akuersissummik pigisaqartut pisussaatissinnaavaat Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmeersunik nakkutilliisunik angallatit Kalaallit Nunaata aalisarfittaani sumi aalisartarnerinik paasiniaasussanik ilaatitaqassasut. Angallammiinnerinut nerisanullu aningaasartuutit angallatip nammineq aningaasartuutigissavai.
Imm. 2. Aalisarnermik Nakkutilliisut suliassaat pisinnaatitaaffiillu Naalakkersuisunit naalagaaffimmi oqartussat oqaloqatigereernerisigut aalajangerneqassapput.
Imm. 3. Aalisarnermik Nakkutilliisut angallatip radioartik telekkullu atortcrissaarutaanik kalaallit danskillu oqartussaannik attaveqarnissamut atugassanik atuisinnaanerntut periarfissinneqassapput.§ 26. Sakkutuut imarsiortut aalisariut sumiissutsimi piffissamilu, usit, aalisarnermi atortut il.il. misissornissaannut atatillugu, alajangersimasumiissasoq piumaffigisinnaavaat. Piffissaq sumiissusissarlu sapinngisamik naalagaasumik isumaqatigiissuteqarnikkut pisassapput.
Imm. 2. Aaqqissuussineq imm. 1-imi eqqaaneqartoq aalisarnissamut periarfissanik, § 4 naapertorlugu aalajangersarneqarsimasunik, akornusiisussanngorlugu atortinneqassanngilaq.§ 27. Angallatip aalisarnissamut pisatsersugaasup Kalaallit Nunaata aalisarfittaani angallammut aalisarfigeqqusaanngitsumiinnermini aalisarnermut atortuni angallatip iluaniitissavai umiatsiaallu inigisartakkaminniitissallugit.
Kapitali 11.
Pineqaatissat.§ 28. Akiliisitaanermik pineqaatissiissutaasinnaapput
1) inatsisip § 5-iani, imm. 1 aamma 2-mik, § 6-ianik, § 8-ianik, § 10-anik, § 11-anik, § 13-iani, imm. 2 aamma 5-ianik, § 17-ianik imaluunniit § 20-anik unioqqutitsineq.
2) § 24, § 25, imm. 1, § 26 imaluunniit § 30 malillugu peqqussutit nalunaarutigineqarsimasut imaluunniit peqqussutit inerteqqutilluunniit inatsit malillugu malittarisassiuunneqarsimasut naapertorlugit nalunaarutigineqarsimasut malinneqarsimanngippata.
3) inatsit imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiornerit naapertorlugit akuersissummi tunniunneqartumi piumasarisanik sumiginnaanerit aamma
4) pisortanut oqartussaasunut paasissutissanik eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit nalunaaruteqarneq, imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiat naapertorlugit peqqussutinik paasissutissiinnginneq.
Imm. 2. Inatsit malillugu maleruagassiani aalajangerneqarsinnaavoq maleruagassiani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaasoq.
Imm. 3. Aktieselskamit, anpartsselskabimit, andelsselskabimit assigisaannilluunniit uniqqutitsisoqarsimappat selskabi taamatut akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Angallat atorlugu unioqqutitsinerni angallatip piginnittua imaluunniit atuisua akiliisussanngortinneqarsinnaavoq taanna piaaraluni mianersuaatsoorluniluunniit unioqqutitsisutut pisuutinneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit. Pinerluttuliornernut inatsimmi maleruagassiaq eqqartuussap akiliutigeqqusaq akilersinnaanngippagu pinerlussimasurtut isertitsisarfimmut inissinneqarsinnaanermik imaqartoq atortinneqartussaanngilaq.§ 29. Pinerluttuliornernut inatsimmi arsaarinninnernut maleruagassiat allanngortinnagit atorneqassapput. Taantaattorli angallammit unioqqutitsilluni aalisartoqarpat angallatip pisai imaluunniit taakku nalingi, unioqqutitsinani aalisarnermit pisarinegarsimasutut uppernarsineqartut nalingi pinnagit, tamarmik arsaarinnissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Tamakku saniatigut angallat imaluunniit taassunta nalinga, annertuumik unioqqutitsisimagaanni imaluunniit arlaleriarluni paasissutissiinngitsoorsimagaanni imaluunniit pise.nut tunngasunik paasissutissanik eqqunngitsunik paasissutissiisimagaanni arsaa-
rinnissutigineqarsinnaavoq.§ 30. Pisat nalingi intaluunniit pisat ilaasa nalingi arsaarinnissutigineqassappata tamatumunnga atatillugu angallat peqquneqarsinnaavoq arsaarinnissutissat pisanit allanit immikkooiteqqullugit pinaasegqunagulu taakku oqartussanit, § 24-mi eqqaaneqartunik nalunaaqqutsersuinernut atatilluqu, taamaaliornikkut pisat, nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut pisallu allat akuleruttoornissaat pinngitsoorneqarsinnaanngippat, angallat peqquneqarsinnaavoq pisatik, nalingi arsaarinnissutaasussat, usingiaqqullugit.
Imm. 2. Immikkoortiterineq nalunaaqqutsersuinerlu ingerlanneqassapput angallatip Kalaallit Nunaata aalisarfitaaniinnerani.§ 31. Pissutissaqarluartumik ilimagineqarpat angallat inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu maleruagassianik, akiliisitaanermik kinguneqarsinnaasumik, unioqqutitsilluni aalisarnermut atorneqarsimasoq, sakkutuut imarsiortut imaluunniit politiit tigusarinnissinnaatitaapput.
Imm. 2. Kalaallit Nunaatali aalisarfittaata avataani angallat nunanit allaneersoq aatsaat unitsinneqarsinnaavoq, misissuiffigineqarsinnaavoq tigusarineqarsinnaalluniluunniit, Kalaallit Nunaata aalisarfittaani unioqqutitsineq pisimasoq, peqqutissaqarluartumik ilimagineqarpat, angallallu Kalaallit Nunaata aalisarfittaanili uninnani malersorneqalereersimappat.§ 32. Angallat § 31 malillugu tigusarineqartoq eqqartuussisoqareerneratigut imaluunniit akiliisussanngortitaareernikkut atortui tamaasa ilanngullugit tigummigallarneqarsinnaavoc[ akiliisussanngortitaanermi tigusarineqarnermilu akiligassat suliassallu suliarineranni aningaasartuutaasut akilereerserlugit, imaluunniit akiligassat qularnaveeqqusernissaasa tungaannut, aammalu § 30 malillngu qanoq iliuusissat naammassineqarnissaasa tungaannnt. Suliassap inaavillugu suliarineqareernerata kingcrna tamanna qaammatit marluk iluanni pinngippat angallat atortullu naammassinnissutiginiarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi maleruagassaq, angallammik atuisup taamaaliortussaatitaanani angallat atorsimappagu, atortinneqassanngilaq.
Imm. 3. Uninngatinneqarneq akerliuffigineqarpat Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnernut inatsimmi kap. 5, § 9 taamatut atortinneqassaaq, kisiannili apeqqut taanna landsdommerimut saqqummiunneqassalluni.§ 33. Inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu maleruagassianik unioqqutitsinernut atatillugu suliassat politiinit umiarsuulluunniit aalisarnermik nakkutilliissutip naalagaanit akiliisitsinikkut, arsaarinninnikkut, suliassap suliarinerani aningaasartuutinik akiliisitsinikkut aammalu § 30-mi qanoq iliuusissat malillugit qanoq iliuuseqarnertigut aalajangiiffigineqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnernut inatsimmi kap. 5, § 21 taamatut atortinneqassaaq.
Imm. 2. Suliassaq imm. 1 malillugu aalajangiiffigineqanngippat suliassaq Kalaallit Nunaanni Landsretsimut saqqummiunneqassaaq.
Imm. 3. Suliassaq imm. 1 malillugu aalajangiiffigineqarsimagaluarpalluunniit Kalaallit Nunaanni Landsretsip qinnuigineqareernermigut suliassaq landsretsimut saqqummiunneqartussanngortissinnaavaa. Aatsaalli taamaaliortoqassaaq pissutsit immikkut ittut tamanna pisariqartissappassuk, aammalu taamaalioqqusineq akuersissuteqareernerup kingorna piaarnerpaamik pisimappat imaluunniit qinnuteqartup taamaalioqqusinerup tapersersorneqarneranik ilisimasaqalersimanerata kingorna.
Kapitali 12.
Atortuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat.§ 34. Inatsit l.januar 1991 atortuulissaaq.
Imm. 2. § 5-ili aatsaat l.juli 1990 atortuulissaaq. Kisiannili § 5, imm. 3 litra 2-mi aalajangersagaq rejerniarnermut tunngasoq angallatinut 1988-imi rejerniarsinnaanermut angallammut pisassaqarnissamut akuersissutilinnut aatsaat l.januar 1993 atortuulissaaq.§ 35. Tantanna ilutigalugu inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 21. november 1984-imeersoq atortuujunnaarsinneqarpoq. Taassumali inatsisip § 3-a aatsaat l.juli 1991 atortuujunnaassaaq.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat nr. 7 ulloq 17.maj 1990-imeersoq inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 11 21. november 1984-imeersup allanngortinnissaanut tunngasoq 1. januar 1991 atortuujunnaassaaq.
Imm. 3. Nalunaarutilli maleruagassallu allat aalisarnermut tunngasut inatsisit taakku malillugit suliarineqarsimasut, imaluunniit inatsisit taakku atorlugit atortinneqartut atortuuirnassapput tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit inatsit una imaluunniit Inatsisartut inatsisaat alla malillugu atortuujunnaarsinneqarnissaasa tungaannut.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 22. oktober 1990
Jonathan Motzfeldt/
Kaj Egede