Meeqqat atuarfiat pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 25. oktober 1990-imeersoq.

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfii pillugit inatsit nr. 579, 29. november 1978-ineersoq naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Meeqqat atuarfiata suussusia siunertaalu

Suussusia

§ 1. Meeqqat atuarfiat tassaavoq atuarfik pisortanit ingerlanneqartoq meeqqat atuarfii pillugit inatsisartut peqqussutaat una inalillugu atuartitsinissamik neqerooruteqartoq.
Imm. 2. Kalaallit oqaasii atuartitsinermi atorneqassapput.
Imm. 3. Ilinniartitsisussaqarnerup atuartitsinermilu atortussaqarnerup imaluunniit atuartup pisariaqartilerpagu atuartitsinermi qallunaat oqaasii atorneqarsinnaapputtaaq.

 

Siunertai

§ 2. Meeqqat atuarfiata siunertarai, atuartut angerlarsimaffii suleqatigalugit,
- atuartut anersaakkut timikkullu piginnaassusiisa ineriartortitaanissaannut periarfissiornissaat,
- atuartut namminneq eqqarsarsinnaanerisa ineriartortitaanissaat suleqatigiissinnaanermullu sungiusarneqarnissaat,
- atuartut iluaqutaasunik ilisimasaqalersinnerisigut inuttut patajaatsumik ineriartornissamut aqqutissiorneqarnissaat,
- atuartut imminnut inuiaqatiminnullu akisussaaffiginninnermik tamannalu tunngavigalugu allat isumaannik ataqqinninnermik  ilinniartinnissaat,
- atuartut inuutissarsiutitigut periarfissanik tamatigoortumik ilitsersuunneqarnissaat kiisalu
- atuartut inuiaqatigiinni silarsuarmilu allanngorartuartumi innuttaaqataasutut inooqataanissaannut piareersarnissaat.

 

Kapitali 2
Atuartitsinerup aaqqissuussaanera

Meeqqat atuarfiata immikkoortui

§ 3. Meeqqat atuarfiat tassaavoq ukiumi 1-mi atuarfik piareersarfik, aamma ukiuni 8-ni atuarfik tunngaviusoq, ukiuni 2-ni atuaqqiffimmik tamatumalu kingorna ukiumi 1-mi pikkorissarfimmik nangeqqinneqarsinnaasoq.

 

Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq

§ 4. Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu atuartut atuartuunngitsullu ukiumikkut peqqussummi matumani pineqartut tamaasa, tak. § 23, sunngiffimmi ilinniartitaanissaannut periarfissaqartissavai.
Imm. 2. Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu atuartut atuartuunngitsullu ukiumikkut peqqussummi matumani pineqartut sunngiffimmi sammisassanut allanut peqataanissaannut periarfissaqartissinnaavai.
Imm. 3. Neqeroorutit taakku meeqqat atuarfiata atuartitsinerani neqeroorutinut allanut aammalu sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu peqqussummi neqeroorutinut allanut ataqatigiissaarneqassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut sammisassat imm. 1 - 3-mi taaneqartut pillugit erseqqinnerusumik aalajangersaassapput.

 

Atuarfik piareersarfiusoq

§ 5. Atuartitsineq sammisassat ineriartuutaasinnaasut atorlugit ingerlanneqassaaq, meeqqallu ulluinnarni atuarfimmi inuunermik sungiussitinneqassapput.

 

Atuarfik tunngaviusoq

§ 6. Atuartunut tamanut fagit uku atuartitsissutigineqassapput:
1) kalaallit oqaasii, kisitsineq/matematik, kristumiussuseq/upperisarsiorneq aamma timersorneq klassini tamani.
2) danskit oqaasii, oqaluttuarisaaneq, uumassusilerineq aamma nunalerutit 4. - 9. klassini.
3) ilusilersuineq aamma erinarsorneq/nipilersorneq 2. - 7.klassini.
4) sananeq aamma assassorluni sulineq 5. - 6. klassini.
5) tuluit oqaasii 7. - 9. klassini.
6) illumi suliassat aamma fysik/kemi 8. - 9. klassini.
Imm. 2. Danskit oqaasii 2. aamma 3. klassimi atuartitsissutigineqarsinaapputtaaq.
Imm. 3. Sananeq assassornerlu 7. - 9. klassini neqeroorutigineqassapput.
Imm. 4. Erinarsorneq/nipilersorneq ilusilersuinerlu 8. - 9. klassini neqeroorutigineqassapput.
Imm. 5. 4. - 9. klassini atuartitsinermi kinguaassiornermut tunngasunik nassuiaaneq, peqqinnissamik ilinniartitsineq, ilaqutariinrtermut tunngasunik ilisimasaqarneq, inuulluarniutinik aalakoornartunik/ikiaroornartunik nassuiaaneq, angallannermik ilinniartitsineq, piniarnermik/aallaasilerinermik ilinniartitsineq, eqqissisimatitsineq avatangiisullu aammalu ilinniagaqarnissamik inuutissarsiutitaarniarnissamillu paasisitsiniaaneq ilaatinneqassapput.
Imm. 6. Sapaatip akunneranut nal. akunnera aalajangersimasoq ataaseq 2. - 9. klassini klassip ilinniartitsisuata klassiminik Isumaginninnissaanut piffissaritinneqassaaq.
Imm. 7. Kultureqarnerni atuartitsinermilu Pisortaqarfiup imm. 1 - 6-mi allassimasut najoqqutarinagit atuartitsinerit fagit sammisassallu taagorneqartut kattutaarlugit atuartitsinissamik siunertallit akuersissutigisinnaavai, aammalu fagit sammisassallu allat atuartitsinermut ilaatinneqarsinnaanerat akuersissutigisinnaallugu.
Imm. 8. Faginik imm. 3-mi 4-milu eqqartorneqartunik toqqaanerit angajoqqaanit aalajangerneqartassapput, tak. § 40, atuartup atuarfiullu isumasioqatigereernerisigut.

 

Atuaqqiffik

§ 7. Atuartitsineq sammivinnut 2-nut assigiinngitsunik imalinnut immikkoortulerlugu aaqqissuunneqassaq, sammivimmut tamatigoortumut aamma sammivimmut annertusisamut.
Imm. 2. Sammivimmik toqqaaneq angajoqqaat, tak. § 40, atuartoq isumasioqatigereerlugu aalajangertassavaat aamma atuarfiup allakkatigut oqaaseqaateqarnera tunngavigalugu.
Imm. 3. Sammivimmi tamatigoortumi atuartitsinermi kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, kristumiussuseq/upperisarsiorneq kiisalu nalerput pillugu paasisitsiniaaneq tamatumunnga ilanngullugit ilinniagaqarnissamik inuutissarsiutitaarniarnissamillu paasisitsiniaaneq, ilisimasassat sulinermut tunngasut ilanngullugit atuartunut temanut atuartitsissutigineqassapput.
Imm. 4. Tuluit oqaasii fysik/kemilu atuartitsissutissatut neqeroorutigineqassapput.
Imm. 5. Sammivimmi aiinertusisami atuartitsinermi kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, tuluit oqaasii, kisitsineq/matematik, kristumiussuseq/upperisarsiorneq, fysik/kemi, oqaluttuarisaaneq, uumassusilerineq aamma nunalerutit atuartunut tamanut atuartitsissutigineqassapput. Atuartitsinermi nalerput pillugu paasisitsiniaaneq, ilisimasassat sulinermut tunngasut ilanngullugit ilaatinneqartassapput.
Imm. 6. Sammivik qinigaq apeqqutaatinnagu atuartunut tamanut timersorneq, qisunnik/saviminernik sananeq, assassorneq, illumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq ilusilersuinerlu neqeroorutigineqassapput.
Imm. 7. Sammivik qinigaq apeqqutaatinnagu atuartunuttamanut tyskit oqaasii, maskinamik allanneq, motorilerineq, piniarneq/aalisarneq, naatsorsuuserineq, ammerineq/amminik mersorneq qarasaasialerinerlu neqeroorutigineqarsinnaapput.
Imm. 8. Atuartitsinermi kinguaassiornermut tunngasunik nassuiaaneq, peqqlnnissamik ilinniartitsineq, ilaqutariinnermut tunngasunik ilisimasaqarneq, inuulluarniutinik aalakoornartunik/ikiaroornartunik nassuiaaneq, angallannermik ilinniartitsineq, piniarnermik aallaasilerinermillu ilinniartitsineq, eqqissisimatitsineq avatangiisullu pillugit nassuiaaneq ilaatinneqassapput.
Imm. 9. Sapaatip akunneranut nal. akunnera aalajangersimasoq ataaseq 10. - 11. klassini klassip ilinniartitsisuata klassiminik isumaginninnissaanut piffissaritinneqassaaq.
Imm. 10. Kultureqarnerini atuartitsinermilu Pisortaqarfiup akuersissutigisinnaavaa imm. 6 - 7-imi fagit taaneqartut kattutaarlugit atuartitsissutigineqarsinnaaneri, aammalu atuartitsinerup faginik allanik imaluunniit sammisanik allanik imaqartinneqarsinnaanera.
Imm. 11. Faginik imm. 4, 6 aamma 7-imi taaneqartunik toqqaaneq angajoqqaanit, tak. § 40, aalajangerneqartassaaq atuartoq atuarfillu isumasioqatigereerlugit.

 

Pikkorissarfik

§ 8. Pikkorissarfimmi atuartunut atuartitsissutissatut neqeroorutigineqassapput kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi. Fagini taakkunani atuartitsineq naligiinngitsunut marlunnut assigiinngitsunik imalinnut aammalu atuartut qanoq piginnaatiginerat pisariaqartitsinerallu naapertorlugu assigiinngitsunik nal. akunnilersukkanik ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Atuartitsissutissatut qisunnik/saviminernik sananeq, motorilerineq, piniarneq/aalisarneq, assassorneq, ilusilersuineq, lllumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq, timersorneq, qarasaasialerineq, maskinamik allanneq, naatsorsuuserineq aamma ammerineq/amminillu mersorneq neqeroorutigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup imm. 2-mi aalajangersakkat allassimasut najoqqutarinagit atuartitsinerit fagit kattutaarlugit atuartitsissutiginissaannik siunertallit akuersissutigisinnaavai, aammalu akuersissutigisinnaallugu faginik sammisassanillunniit allanik atuartitsineq.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip atuarfeqarnermut ataatsimiititat ilinniartitsisullu rådiat tusarniaaffigereerlugit aalajangersinnaavaa imm. 1. malillugu fagimi ataatsimi arlalinniluunniit naligiinngitsunut marlunnut avitsisoqassanngitsoq.
Imm. 5. Naligiinngitsut arlaannik iserfigerusutamik faginillu toqqaaneq angajoqqaanit, tak. § 40, aalajangerneqartassaaq, atuartoq atuarfillu isumasioqatigereerlugit.

 

Fagit siunertaat

§ 9. Kristumiussutsimik atuartitsinerup siunertaraa atuartut angerlarsimaffii ilagiillu kalaallit suleqatigalugit ilagiit lutherikkut inuunermik isiginninnerata pingaassusianik ilisimannilernissaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut fagini allani, fagini ataatsimoortuni sammisassanillu atuartitsinermi siunertat pillugit malittarisassat aalajangersartassavaat aammalu §§ 5, 6, 7 aamma 8-imi fagini taaneqartuni sammisassanilu nal. akunnerisa agguataarnissaannut maleruagassat atuartitsissutissanullu maleruagassiatut siunnersuutit, tak. § 19 imm. 2, nassiuttassallugit.

 

Atuartunut angerlarsimaffiit, atuartunut inissiat, atuarfiit najugaqarfiusut efterskolillu

§ 10. Peqqussut manna naapertorlugu atuartut tamarmik atuartitaanissamik periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu atuartunut angerlarsimaffiit atuartunullu inissiat atuarfinnut pioreersunut atasut pisariaqartinneqartut pilersinneqassapput.
Imm. 2. Najugaqalersitsineq angajoqqaat, tak. § 40, atuartoq atuarfillu isumasioqatigeerlugit qinnuteqarnerisigut pisassaaq.
Imm. 3. Atuartunut angerlarsimaffinni, atuartunut inissiani aamma atuarfinní najugaqarfiusuni najugaqarneq akeqanngilaq.
Imm. 4. Atuarfinnut najugaqarfiusunut immikkut aaqqissuussanut siunertalinnullu atuartut innarluutillit inissinneqarsinnaapput, taakkununnga pingaaruteqarluinnartussatut ikkaangat atuaqqinnissaq/sungiusaqqinnissaq siunertaralugu angerlarsimaffik qimallugu allami najugaqarnissaq.
Imm. 5. Atuartunut angerlarsimaffinnut, atuartunut inissianut atuarfinnullu najugaqarfiusunut najugaqartussanngortitsineq inissitsiterinerlu naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat naapertorlugit pisassaaq.
Imm. 6. Naalakkersuisut aalajangersagaat erseqqinnerusut naapertorlugit eíterskolinik pilersitsisoqarsinnaavoq atuartunut atuartuusussaatitaanermik qaangeereersunut.

 

Immikkut ittumik atuartitsineq

§ 11. Atuartunut ineriartornerminni immikkut isumagisariaqartunut imaluunniit tapersersortariaqartunut immikkut ittumik atuartitsineqartassaaq aammalu allatut perorsaanikkut ikiorsiineqartassalluni.
Imm. 2. Atuartut atuarfimminni taamatut naammattumik ikiorsiivigineqarsinnaanngitsut neqeroorfigineqassapput § 10-mi taaneqartuni atuartunut angerlarsimaffinni, atuartunut inissiani atuarfinniluunniit najugaqarfiusuni najugaqarnissanrut.
Imm. 3. Allatut perorsaanikkut ikiorsiineq malittarisassat naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit pisassaaq, tamatumunngalu tunngatillugu naalakkersuisut pisinnaatitaapput §§ 5, 6, 7, 8, 9, 15, 16, 17 aamma 23-p najoqqutarinnginnissaannut.

 

Naammattusaammik atuartitsineq

§ 12. Atuartunut sivisunerusumik atuartitaasimanngitsunut, atuarfimmut allamut nuussimasunut imaluunniit Kalaallit Nunaannut nuussimasunut naammattusaammik atuartitsisoqarsinnaavoq allatulluunniit atuartitsissutini ikiorsiisoqarsinnaalluni. Naalakkersuisut aalajangersassavaat malittarisassat taakkununga tunngasut aammalu atuartut kalaallisut oqaasiliunngitsut oqaatsiminnik atuartinneqarnissaannut tunngasut.

 

Kristumiussutsimtik atuartitsineq, atuartitaanngitsoorneq

§ 13. Atuartoq kristuniussutsimik atuartitaassanngilaq angajoqqaat, tak. § 40, tamanna pillugu allakkatigut atuarfiup pisortaa namminneerlutik meeqqap upperisarsiornermik atuartlnnissaa isumagiumallugu nalunaarfigippassuk. Atuartoq 15-ileereersimappat atuartitaanngitsoorneq taamaallaat atuartup akuersineratigut pisinnaavoq.

 

Atuaqatigiiaat

§ 14. Atuartut atuartinneqartassapput sapinngisamik klassini ukioqatigiikkuutaartunut immikkoortitikkani, tak. §§ 18 aamma 27.
Imm. 2. Atuartoq angajoqqaat akuersineratigut, tak. § 40, klassimi ataatsimi ukiut marluk atuartinneqarsinnaavoq immikkut pissutissat tamanna pisariaqartikkaangassuk. Taamattaaq pissutsit immikkut illuinnartut pissutigalugit atuartup klasse ataaseq alluinnarsinnaavaa.

 

Angerlarsimaffimmut nalunaarutit, misilitsinnerit

§ 15. Atuartut angajoqqaallu, tak. § 40, ileqquusumik nalunaarfigineqartassapput atuarfiup atuartut atuarnerminni qanoq pissarsiaqarsimanerannut isumaanik. 7. klassimit fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, fysik/kemi, oqaluttuarisaaneq, uumassusilerineq, nunalerutit aamma nalerput pillugu atuartitsinermi atuartut angusaat karakteriliinikkut nalunaarneqartassapput.
Imm. 2. Atuartunut 8. klassimit kingusinnerusukkulluunniit atuarunnaartunut atuarfik atuarsimanermut uppernarsaammik nalunaarusiussaaq atuartup atuartitsinernut sunut peqataasimanera paasissutissiaralugu, karakterii kingullerpaat misilitsissimappallu misilitsinnermini karakterii, tak. imm. 4 - 6, nalunaarlugit.
Imm. 3. Naalakkersuisut tamatuma saniatigut aalajangersaasinnaapput qanoq ittumik atuartut angajoqqaallu nalunaarfigineqartassasut atuarfiup atuartut atuarnerminni qanoq pissarsiaqarnerannut isumaanik.
Imm. 4. 11. klassimi sammivimmi tamatigoortumi atuareerneq fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi misilitsinnermik inaarneqartassaaq. Fagini taakkunani misilitsinerit Inaarutaasumik Misilitsinnermik taaguuteqassapput.
Imm. 5. 11. klassimi sammivimmi annertusisami atuareerneq fagini ukunani: kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi misilitsinnermik inaarneqartassaaq. Fagini taakkunani misilitsinnerit Annertusisamik Inaarutaasumik Misilitsinnermik taaguuteqassapput.
Imm. 6. 12. klassimi atuareernermi fagit kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii aamma fysik/kemi inaarutaasumik imaluunniit annertusisamik misilitsinnermik inaarneqartassapput. Annertusisamik aatsaat misilitsittoqarsinnaavoq atuartup atuaqqiffimmi sammivimmi annertusisami fagimi pineqartumi atuartitsinermut naapertuuttoq peqataaffigisimappagu.
Imm. 7. Misilitsinneriri allattariarsorluni misilitsissutissat Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit isumagineqassajpput. Misilitsissutissat allat naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat naapertorlugit ilinniartitsisumit isumagineqassapput.
Imm. 8. Faginik allanik inaarsisarneq pillugu naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput.
Imm. 9. Naalakkersuisut fagini ataasiakkaani misilitsinnermi piumasarisassat pillugit, misilitsinnissanut nalunaarutit pillugit, misilitsinnerit ingerlanneqarnissaat pillugu, naliliineq karakterilersuinerlu pillugit aamma allagartat atuarsimanermut uppernarsaatit ilusilersornissat pillugu maleruagassiat aalajangissavaat.

 

Ukiup atuarfiusup sivisussusia

§ 16. Ukioq atuarfiusoq 1. august aallartissaaq, ullullu atuarfiusussat 200 - 240-nik amerlassuseqassallutik sapaatip akunnerata ulluinut siullernut tallimanut imaluunniit ulluinut arfinilinnut tamanut agguarsimasut.
Imm. 2. Atuartitsineq nalinginnaasumik sap. ak. 40-ni ingerlanneqartassaaq. Atuartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq sap. ak. ikinnerusuni, ikinnerpaamilli sap. ak. 36-ni, tak. § 19. Aamma § 6-imi imm. 3-mi 4-milu aamma § 17-imi imm. 3-mi 4-milu aalajangersakkat sanioqqunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut atuanngiffissanik pilersaarusiaq atuarfiit ataasiakkaat atuanngiffissanik aaqqissuussineranni tunngavissaq suliarissavaat.
Imm. 4. Klassini atuartitsineq taamaatinneqarallarsinnaavoq nal. akunnerinut amerlanerpaamik ukiumut ullutut atuarfiusussatut 1. - 7. klassini 10-tut, 8. - 9. klassini 20-tut, 10. - 11. klassini sammivik tamatigoortumi 35-tut, 10. - 11. klassini sammivik annertusisami 25-tut, siunertaralugu atuartut peqataanissaat tammaarsimaarnernut, inuutissarsiutinik paasisassarsiorluni angalanernut, inuutissarsiutinik misiliinernut assigisaannulluunniit. 12. klassimi ullut atuarfiusut pisariaqartitsineq naapertorlugu tamakkununnga atorneqarsinnaapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut imm. 4-mi taaneqartut ullut atuarfiusut atorneqarnissaat pillugit erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaapput.

 

Atuartitsinerup sivisussusissaa

§ 17. Atuartunut atuartitsivissap sivisussusissaa ukiumut najoqqutassatut lektionit 45 minuttiusut tunngavigalugit aalajangerneqassaaq.
Imm. 2. Lektionip sivisussuseqarnerata allanngortinnissaanut tassungalu atatillugu lektionit amerlassusiisa allanngortinnissaannut maleruagassiat Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup aalajangersinnaavai.
Imm. 3. Lektionit atuartitsiffissat ukiumut ikinnerpaamik ima amerlassuseqassaput 1., 2. aamma 3. klassimi 800, 4. klassimi 1040, 5. aamma 6. klassimi 1200, 7. klassimi 1120, 8. aamma 9. klassimi 1160, 10. aamma 11. klassimi sammivimmi tamatigoortumi 1000, 10. klassimi sammivimmi annertusisaml 1240, 11. klassimi sammivimmi annertusisami 1280, 12. klassimi 960.
Imm. 4. Atuartut sap. ak. sivisunerpaamik atuartinneqartassapput lektionini 1., 2. aamma 3. klassimi 24, 4. klassimi 28, 5., 6. aamma 7. klassimi 32, 8. aamma 9. klassimi 33, 10. aamma 11. klassimi sammivik tamatigoortumi 31, 10. aamma 11. klassimi sammivik annertusisami kiisalu 12. klassimi 36.
Imm. 5. Atuartut ullormut sivisunerpaamik atuartinneqartassapput lektionini 1., 2. aamma 3. klassimi 5, 4. aamma 5. klassimi 6, 6. - 9. klassimi 7, 10. - 12. klassimi 8.
Imm. 6. Naalakkersuisut erseqqinnerusunik imm. 3-mi 1. - 9. klassini lektionit amerlassusissaannit allaasunik aalajangersagaliussapput atuarfinni ukioqatigiiaanngitsunik ukioqatigiiaanillu atuartitsiffiusuni klassimi atuartuusussat 18-inik ikinnerusariaqaraangata atugassanik.
Imm. 7. Aalajangersakkani imm. 1 - 6-imi § 4 malillugu sunngiffimmi atuartitsineq aamma § 12 malillugu naammattusaammik atuartitsineq pineqanngillat.

 

Klassimi atuartut amerlassusiat

§ 18. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani atuartut klassimi amerlassusiisa nalinginnaasumik 24 qaangissanngilaat. Kisianni kommunalbestyrelsip pissutsit immikkut ittut peqqutigalugit atuartut amerlanerunissaat akuersaarsinnaavaa, taamaattorli 26 qaangernagu.

 

Atuartitsinissamut pilersaarut

§ 19. Atuarfiit ataasiakkaat tamarmik atuartitsinissamut pilersaarusiaq suliarisassavaat aalajangersakkanik makkuninnga imaqartussaq:
1) atuaqatigiiaani tamani atuartitsisarnissap aaqqissuunneqarnera, tak. §§ 3 - 8 aamma 11 - 12, taakkununnga ilanngullugit nalunaaquttap akunnerisa faginut ataasiakkaanut imaluunniit faginut kattutaartunut atugassanngortitaasut pilersaarusiorneri,
2) fagini ataasiakkaani, fagini kattutaakkani sammisanilu atuartitsinerup imarisassai atuartitsinissamut pilersaarutitut nalunaarlugit,
3) atuaqatigiiaani tamani nalunaaquttap akunnerisa ukiumoortumik sapaatillu akunnikkoortumik atugassat nalunaarsornerat, tak. § 17, aammalu atuartitsineq §§ 11 - 12-ilu malillugit, aamma
4) atuanngiffeqarnissat, tak. § 16.
Imm. 2. Naalakkersuisut ileqquusumik atuartitsisarnissamut pilersaarutit ukioqatigiiaanik ukioqatigiiaanngitsunillu atuartitsisarnermut naapertuuttut suliarisinnaavaat.
Imm. 3. Atuartitsinissamut pilersaarutit Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartassapput.
Imm. 4. Kommunit ilinniartitsisunut nalunaaquttap akunnerinik atugassanngortitsisarneri pillugit nalimmassaatissanik naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput.

 

Atuartitsinermi atortussat

§ 20. Atuartitsinermi atortussat pisariaqartinneqartut atuartunut akeqanngitsumik atugassanngortinneqassapput.

 

Atuarfinni atuakkanik atorniartarfiit

§ 21. Atuarfinni ataasiakkaani tamani atuakkanik atorniartarfinnik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Atuarfinni atuakkanik atorniartarfinni ilaatinneqassapput atuartitsinermi atortussani atortussanilu allani nalunaarsuisaaseq ataatsimoorussaq naapertorlugu nalunaarsorneqarsinnaasut.
Imm. 3. Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput atuakkanik atorniartarfinni sulinermut tunngasunut atortussanik, takuuk atuakkanik atorniartarfeqarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat.

 

Misiligutaasumik iliuuseqartarneq

§ 22. Misiligutaasumik iliuuseqartitsisarnissaq siunertaralugu peqqussutip matuma kapitaliata aappaani atuartitsinerup aaqqissuussaanissaanik aalajangersakkat atunngikkallartinneqarsinnaanerat naalakkersuisut akuerisinnaavaat tamanna meeqqat atuarfiata siunertaanut naleqquttuuppat.

 

Kapitali 3
Atuarfeqarfiup aaqqissuunnera

Kommunini atuarfiit

§ 23. Meeqqat inuusuttullu 20-t inorlugit ukiullit atuartitaanissaat §§ 4 - 3 aamma 10 - 14 najoqqutaralugit pisussaq pisortatigoortumik oqartussaatitat isumagisussaavaat.

 

Meeqqat atuarfianniunngitsoq atuarneq

§ 24. Meeqqat atuarfianniunngitsoq atuarneq Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq, tak. § 33.

 

Napparsimasunik atuartitsineq

§ 25. Atuartut tunillaasinnaaneq peqqutigalugu imaluunniit peqqinnissaat atugarissaarnissaalluunniit pissutigalugit sivisuumik atuarfimmi atuartitaasinnaanngitsut angerlarsimaffimminni imaluunniit isumaginniffimmi najugarisaminni atuartinneqartassapput.
Imm. 2. Pisortatigut oqartussaatitat isumagisassaraat imm. 1 malillugu atuartitsisarneq aaqqissuutissallugu napparsimmavinni imaluunniit isumaginniffinni meeqqanik inuusuttunillu 20-t inorlugit ukiulinnik tigummiaqartartuni kommunimiittuni.
Imm. 3. Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput atuartitsineq imm. 1 - 2-mi pineqartoq pillugu.

 

Atuarfinnik atorunnaarsitsineq

§ 26. Atuarfimmik atorunnaarsitsineq aatsaat pisinnaavoq naalakkersuisut akuersinerisigut.

 

Atuaqatigiiaanik pilersitsineq

§ 27. Atuarfiit atuaqatigiiaanik pilersitsisassapput atuartut amerlassusiat najoqqutaralugu, tak. §§ 14 aamma 18. Pisariaqartillugu atuartut atuaqatigiiaanit assigiinngitsunit arlaqartunit pisut klassimi ataatsimoorsinnaapput. Taamattaaq atuartitsineq fagini ataasiakkaani atuaqatigiiaanut assigiinngitsunut arlalinnut ataatsimoorussaasinnaavoq.
Imm. 2. Atualeqqaat 1. klassimut agguataarneqartarneranni anguniarneqassaaq atuaqatigiilersut ukiuni tulliuttuni atuarfik tunngaviusoq tamaat atuaqatigiiginnarsinnaanissaat.

 

Atuarfinnik pilersaarut

§ 28. Kommunit ataasiakkaat tamarmik atuarfinnik pilersaarummik suliaqartassapput aalajangersakkanik makkuninnga imaqartartussamik:
1) Atuarfiit taaguutaat, tassunga ilanngullugu atuarfik sorleq kommunimi atuarfinni qitiunersoq,
2) §§ 4 - 8 aamma 10 - 12 naapertorlugit atuartitsinerit atuarfinni ataasiakkaani annertussusiat,
3) isumaginniffinni atuartitsineq, tak. § 25, aammalu
4) meeqqat atuarfiini atcrfillit, nalunaaquttap akunneranut akissarsiaqarlutik ilinniartitsisut, aalajangersimasumik taartaallutik ilinniartitsisut, isumaginnermik ilinniagallit aammalu perorsaanermik ilinniagallit sulisorineqartut amerlassusiat.
Imm. 2. Atuarfinnik pilersaarutit Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nassiunneqartassapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangersassavaat atorfiit atuarfinnik pilersaarutini pineqartut inuttalertarnissaannut amerlassusissatut tunngavissat erseqqinnerusut.

 

Kapitali 4
Ilinniartitsisut

Atuarfinni atuartitsisartut

§ 29. Meeqqat atuarfianni atuartitsiniartup meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussatut ilinniarneq imaluunniit ilinniarneq alla naalakkersuisut akuerisimasaat naammassillugu ilinniarsimassavaa.
Imm. 2. Nalunaaquttap akunneranut akissarsiaqarlutik ilinniartitsisunik, ilinniartitsisunut taartaasartunik allanillu atorfiliunngitsunik sulilersitsineq pisassaaq aalajangersakkat naalakkersuisunit atortussanngortinneqartut najoqqutaralugit.

 

Atuartitsisut immikkut ilinniagallit

§ 30. Sunngiffimmi § 4 malillugu atuartitsinissamut, atuartunut angerlarsimaffinni, atuartunut inissiani efterskolinilu, tak. § 12, perorsaanermut tunngasutigut suliassani, imaluunniit allatut perorsaanermut tunngatillugu, tak. § 11, immikkut iliuuseqarnissanut, sulilersinneqarsinnaapput inunnik isumaginninnermik suliallit imaluunniit sulisorisat allat immikkut ilinniagaqarsimasut.

 

Kristumiussutsimik atuartitsinngitsoorsinnaaneq

§ 31. Ilinniartitsisoq tamanna pillugu qinnuteqaateqaruni kristumiussutsimik atuartitsissanngilaq.

 

Kapitali 5
Atuartuusussaatitaaneq il. il.

Atuartuusussaatitaaneq

§ 32. Meeraq kinaluunniit Kalaallit Nunaanni najugalik, imaluunniit sivikinnerpaamik qaammatini 6-ini najugaqartussaq atuartuusussaatitaavoq malittarisassat §§ 33 - 35-miittut najoqqutaralugit.

 

Atuartuusussaatitaanerup imaa

§ 33. Atuartuusussaatitaanerup nassataraa meeqqat atuarfianni atuartitsinermut peqataasussaaneq imaluunniit atuartinneqarneq alla meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaasunut nallersuuttoq.

 

Atuartuusussaatitaanerup aallartinnera taamaatinneralu

§ 34. Atuartuusussaatitaaneq aallartittarpoq augustip aallaqqaataani qaammatisiutit malillugit meeqqap arfinilinnik ukioqalerfissaani, taamaatittarlunilu juulip 31-ani meeraq pissusissamisoortumik ukiuni 9-ni atuartinneqareerpat. Atuartuusussaatitaanerli kingusinnerpaamik taamaatittarpoq juulip 31-ani qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqap 16-inik ukioqalerfiani imaluunniit atuarfik tunngaviusoq naammassereersimappagu.
Imm. 2. Kultureqarnermut atuartitsinermullu ataatsimiititaliap angajoqqaat qinnuteqareernerisigut imaluunniit akuersitereernerlsigut akuerisinnaavaa, meeqqap atuartinneqalernissaa atuartuusussaatitaaneq aallartereeraluartoq ukiumik ataatsimik kinguartinneqarsinnaasoq, tamanna meeqqap perorsimassusianik peqquteqartinneqarpat.
Imm. 3. Kultureqarnermut atuartitsinermullu ataatsimiititaliap angajoqqaat qinnuteqareernerisigut atuartoq atuartuujunnaarsissinnaavaa ukiuni 8-ni atuartooreersimappat, pissutsit immikkut ittut taamaattariaqartippassuk. Atuartuujunnaarsitsineq Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartassaaq.

 

Angajoqqaat akisussaanerat

§ 35. Angajoqqaat, tak. § 40, meeqqap atuartuusussaatitaanerminik eqqortitsinissaa akisussaaffigaat atuartuusussaatitaaneranullu akornusersuissanatik.

 

Allatsinneq atualernerlu

§ 36. Meeqqat atuarfianni atualerneq pisarpoq ukiup atuarfiusup aallartinnerani ukiumi meeqqap 6-nik ukioqalerfiani, takuulli § 34, imm. 2.
Imm. 2. Kultureqarnermut atuartitsinermullu ataatsimiititaliap aalajangersinnaavaa atualernissamut allatsinneq piffissami aalajangiussami killissarititap iluani pissasoq, allatsinnerli kingusinnerpaamik pisimassaaq juunip aallaqqaataani.
Imm. 3. Atualersussanik allatsitsineq atuarfimmilu atuarunnaarneq pillugit naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Sumiginnaasarnerit

§ 37. Atuarfiup ilinniartitsisuisa nakkutigissavaat meeqqat atuartuusussaatitaasut atuarfimmi atuartinneqarnerminnut peqataanersut.
Imm. 2. Atuartoq atuartitsinermut peqataasimanngippat angajoqqaat, tak. § 40, ornigullutik imaluunniit allagaqarlutik peqataannginneranut pissutaasoq atuarfimmut nalunaarutigissavaat. Atuanngitsoorneq sapaatit akunneri marluk sinnerlugit napparsimanermik peqquteqarsimappat atuarfik nakorsamit uppernarsaammik piumasaqarsinnaavoq.
Imm. 3. Atuarfiup pisortaata atuarnissamut peqataanngitsoornerit napparsimanermik imaluunniit allamik peqquteqavissumik peqquteqanngitsut tamaasa atuarfeqarnermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigisassavai.
Imm. 4. Atuartoq atuarnissaminik peqquteqanngitsumik sumiginnaasimappat at:uarfeqarnermut ataatsimiititat:
1) Angajoqqaajusut qinnuteqarfigisinnaavaat oqaloqatiginnillutik allakkatigulluunnit nassuiaaqqullugit, tak. § 40.
2) Atuarfik peqqusinnaavaat angajoqqaajusut atassuteqarfigeqqullugit.
3) Atuarfik peqqusinnaavaat atuartoq tarningatigut misissugassanngortinniaqqullugu.
4) Pineqartoq isumaginninnermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigisinnaassavaat.

 

Kapitali 6
Aalajangersakkat allat

Torersaarnissatnut maleruagassat

§ 38. Atuarfimmi torersaarnermik pitsaasumik periaaseqarniarnissamut aammalu atuarnerup nalaani atuartut atuarfiup tungaanit nakkutigineqarnissaannut tunngasunik naalakkersuisut maleruagassianik suliaqassapput.

 

Apersortinnissamut piareersarneq

§ 39. Apersortinnissamut piareersalerfissaq atuarfeqarfiup palasillu isumaqatigiinniareernerisigut aalajangerneqassaaq. Isumaqatigiinniartut isumaqatigiissinnaanngippata Kulturimut atuartitsinermullu ataatsimiititaliap palaseqarfiup siulersuisui isumaqatiginiareerlugit aalajangissavaa.

 

Angajoqqaat pisinnaatitaaneri pisussaaffiilu

§ 40. Angajoqqaat pisinnaatitaaneri pisussaaffiilu peqqussut manna naapertorlugu pigineqarput inummit imaluunniit inunnit atuartumut angajoqqaatut oqartussaaffeqartumit/-nit. Atuartut angajoqqaatut oqartussaaffigineqanngitsut pisinnaatitaanernik pisussaaffinnillu pigisaqalissapput angajoqqaatut oqartussaaffeqartup pigisartagaraluinik.
Imm. 2. Atuarnerup aallartinnissaa sivisussusissaalu pillugit apeqqutit saniatigut atuarfiup atuartumik isumaginnittuusoq angajoqqaatut oqartussaaffeqartumut sinniisuulluni iliuuseqartartutut isigisinnaavaa.

 

Kapitali 7
Atortuulersitsinermi ikaariarnermilu aalajangersakkat il. il.

Atortuulersitsineq

§ 41. Peqqussut atulerpoq 1. august 1991, § 12-ili pinnani.
Imm. 2. Ulloq taanna atorunnaassaaq meeqqat atuarfii pillugit landstingip peqqussutaa nr. 6 16. oktober 1979-imeersoq, taamaattorli §§ 12 aamma 13 pinnatik.
Imm. 3. Peqqussummi § 12 atulissaaq 1. august 1994. Ulloq taanna landstingip peqqussutaani imm. 2-mi taaneqartumi §§ 12 aamma 13 atorunnaassapput.
Imm. 4. Atuartut ukiumi atuarfiusumi 1990/91-imi 10., 11. imaluunniit 12. klassimi atuartuusut aalajangersakkat landstingip peqqussutaa imm. 2-mi taaneqartoq naapertorlugu atuuttut malillugit ingerlaqqissapput.
Imm. 5. Nalunaarutit il.il. landstingip peqqussutaa imm. 2-mi taaneqartoq naapertorlugu peqqussutinngortinneqartut atuinnartinneqassapput aalajangersakkatigut peqqussut una naapertorlugu suliarineqartutigut allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 25. oktober 1990

Jonathan Motzfeldt

/

Jens Lyberth