Inuutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 9 ulloq 25. oktober 1990-imeersoq.
Inatsit nr. 134, 28. marts 1984-imeersoq Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngasoq najoqqutaralugu matumuuna makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Inuutissarsiutinut tapersiisarnermi siunertat tunngaviillu.§ 1. Kalaallit inuutissarsiutaasa eqaatsumik ingerlannissaasa unammillersinnaanerisalu annertusarnissaannut kiisalu suliffissaqartitsinerup pitsanngorsarnissaanut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat kapitali 3-mi aamma kapitali 4-mi eqqaaneqartutut annertutigisunik Kalaallit Nunaanni inuutissarsiummik ingerlataqartunut ingerlataqarusuttunullu, inunnit Kalaallit Nunaanni inuutissarsiummik ingerlatsisinnaanermik pigisaqartunut Kalaallillu Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut imaluunniit selskabinut assigisaannullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut, tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Tapiissuteqarnermi inuutissarsiummut naleqquttumik aammalu ineriartortitsinissanut allanut, oqartussat aallartissimasaannut aallartinniarlugilluunniit eqqarsaatigisaannut, naleqqussakkamik, inissiiniartoqassaaq.§ 2. Tapersiissummik tunniussinissamut, qanoq taassuma annertutiginissaanut tapersiissummullu atatillugu atugassaritinneqartunut tunngasunik aalajangiinermi naatsorsuutigineqassapput makku:
1) Tapersiissutit inuutissarsiutinut inuiaqatigiit aallaavigalugit aningaasassaqarniarnikkullu atugassarititaasut eqqarsaatigalugit siuarsarneqarusuttunut, tapiissutigineqartassapput.
2) Aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq ineriartortitsinermut kissaatigineqartumut, soorlu suliffissuarnut, angallatinut, umiarsualivinnut, inissianut, kallerup inneqarfinnut imeqarfinnullu, aqqusinernut, sullivinnullu sullisinermik ingerlataqartunut il.il. tunngatillugu aningaasaliinissanut pilersaarutinut sullivik naleqqutissappat.
3) Aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq ingerlatassanut taknikkip tungaatigut illersorneqarsinnaasunut, aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasarsiornissaannut tunngatillugu ingerlaannarsinnaasutut nalilerneqarsinnaasunut.
4) Qinnuteqaateqartup sammisaminut tunngatillugu ilisimasaqassusia kiisalu isertitaanut aningaasaataanullu tunngasut.
5) Ingerlatassanut atatillugu aningaasanut tunngasunik missingersuusiat il.il. nalilernerini suliffeqarfiup aningaasatigut ingerlatsinermini illersorneqarsinnaasumik pisariaqartitaatut isigineqartunit annertunerusunik tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.
Kapitali 2.
Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap inuttalersugaanera, pisinnaatitaaffi pisussaaffiilu.§ 3. Tapiissuteqarnissamut aalajangiineq Inuutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliamit peqqussummi aalajangersakkat malillugit aalajangiiffigineqartassaaq.
Imm. 2. Ataatsimiititaliaq Inatsisartunit toqqarneqartunik, qinersinerup atuuttuusup ataatsip ingerlanerani ilaasortaasussanik, tallimanik inuttaqassaaq. Tamannalu ilutigalugu Inatsisartut toqqarneqartut akornanni kina ataatsimiititaliami siulittaasuussanersoq kinalu siulittaasumut tulliussanersoq toqqassavaat.
Imm. 3. Inatsisartunit ilaasortassatut toqqarneqartunut tamanut sinniisussanik aamma Inatsisartut toqqaassapput.
Imm. 4. Ataatsintiititaliap suliassat inuiaqatigiinnut annertuumik kinguneqartussat, tassunga ilanngullugu immikkut ittumik aningaasanut tunngatillugu kinguneqarsinnaasut, Naalakkersuisunut saqqummiuteqqaarlugit aatsaat aalajangiiffigisinnaavaat.
Imm. 5. Ataatsimiititaliap aalajangigaanut tunngatillugu maalaarutaasut suliarineqartarnissaannut Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Maalaaruteqartarfimmik taagorneqartumik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 6. Maalaaruteqartarfik Inatsisartunit toqqarneqartunik, qinersinerup atuuttuusup ataatsip ingerlanerani ilaasortaasussanik, pingasunik inuttaqassaaq. Maalaaruteqartarfimmi ilaasortaasut tamanna ilutigalugu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnermi Ataatsimiititaliamut ilaasortaasinnaanngillat.
Imm. 7. Qinnuteqartut Ataatsimiititaliap aalajangersimasai Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Maalaaruteqartarfimmut, aalajangiisimanerup nalunaarutigineqarnerata tigunerata kingorna sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit, maalaarutigisinnaavaat.§ 4. Ataatsimiititaliap aalajangissavaa ilaasortaq suliassamut tunngatillugu ima soqutigisaqartigisoq ataatsimiititaliap suliassamik suliarinninnerani peqataasinnaanngitsoq.
Imm. 2. Ilaasortaasup suliassamut atatillugu nammineq ima attuumassuteqartigiguni peqataasinnaanissani nalorninassuteqarsinnaasoq Ataatsimiititaliaq ilisimatissavaa.§ 5. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisup peqqussutip ingerlannerani aalajangersakkat nalunaarusiornertigut aalajangersassavai, taakkununnga ilanngullugit ataatsimiititaliap suliassaanut aammalu kommunet peqataatinneqarnerinut tunngasut.
Kapitali 3.
Inuutissarsiutinut ataasiakkaanut tapiissutit.
Aalisarneq piniarnerlu il.il..§ 6. Aalisarnermut piniarnermullu atugassanik angallatitaarniarnermi ernialinnik aamma erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaavoq kiisalu bankini namminersortuni aammalu oqartussat atorniartarfiini atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu tamakkiisumik aningaasaliineq angallatip pisaariniarnerani akianut naleqqiullugu annerpaamik aningaasaliiffigineqarsinnaapput imatut:
1) Angallatinut ukiut qulit angullugit pisoqaassusilinnut 90%,
2) angallatinut ukiut qulit aqqaneq tallimallu akornanni pisoqaassusilinnut 85%,
3) angallatinut ukiut aqqaneq tallimat sinnerlugit pisoqaassusilinnut 80%.
Imm. 3. Angallatitaarniaraanni inuutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermullu atugassamik erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaavoq. Siusinnerusukkut angallatitaarniarnermut erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqareersimappat taava nutaamik erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaanrtgilaq. Kisiannili erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkat sinneri aningaasaliinermut atatillugu ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 4. Imm. 3 naapertorlugu atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu, imm. 5 aamma imm. 8-mi pissutsit eqqaaneqartut kisiisa pinnagit, angallatip pisaarinerani nalingata annerpaamik 25%-erisinnaavai.
Imm. 5. Imm. 3 naapertorlugu atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu angallatip pisaarinerani nalingata 40%-ia angullugu naleqarsinnaapput, tassa angallatip pisaariniarnerani, kingornalu angallammut tunngatillugu aningaasaliinerni, aningaasanut pisariaqartitanut tunngatillugu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliamit atornani atukkanillu qularnaveeqqusiisoqarnani, aningaasalersuisoqassappat.
Imm. 6. Imm. 1 naapertorlugu atukkat qularnaveeqqusiinerillu angallatip qanoq sivisutigisumik pigineqarsinnaaneratulli naatsorsuutigineqartutut sivisutigisumik taarsersorneqassapput. Kisiannili taarsersuinerup sivisussusissaa sivisunerpaamik imaassinnaavoq:
1) Angallatinut nutaanut qisuusunut saviminiusunulluunniit ukiut inuk naallugu,
2) angallatinut nutaanut glasfiberiusunut ukiut aqqaneq tallimat aammalu
3) angallatinut atornikunut ukiut qulit. Kiisalu aamma angallatinut atornikunut tunngatillugu atukkat imaluunniit atukkanik qularnaveeqqusiinernut atatillugu atukkat taarsersornissaat taarsersuinissanut tunngatillugu imatut aalajangersaasoqarpoq, atukkat qularnaveeqqusikkalluunniit taarsersorlugit naammassineqarsimassasut kingusinnerpaamik angallat ukiunik inuk naallugu tallimanillu pisoqaassuseqalerpat, tassa angallat qisuuppat savimiuppalluunniit angallallu glasfiberiuppat ukiunik inuk naallugu pisoqaassuseqalerpat.
Imm. 7. Angallatinik atornikunik pisaarnernut atatillugu qanorluunniit imm. 6-imi aalajangersaasoqarsimagaluarpat, maannakkut peqqussut imaluunniit siusinnerusukkut inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngatillugu maleruagassaareersut atuuttuusut naapertorlugit atukkiussaareersimasut qularnaveeqqusiiffigineqareersimasullu atukkamut nutaamut atatillugu ilanngunneqarsinnaapput atorneqarnerisa nalaanni qanoq sivisutigisumik taarsersorneqarnissaannut aalajangersaasimaneq atortuutiinnarlugu, kiisalu aamma atukkanik qularnaveeqqusiinernillu taamaattunik atukkanut ilanngussinermi atukkiisoqarsinnaalluni qularnaveeqqusiisoqarsinnaallunilu ukiut tallimat ingerlanerini taarsersugassanik.
Imm. 8. Angallatinik nutaanik inuutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermullu atugassanik, aalisarnerinnavimmulli imaluunniit pingaarnerutillugu aalisarnermut, sumiiffinni aalisarnerup ineriartortinnissaanut pisariaqartitsiffeqarfinni periarfissalinnilu tunisassiat annertusiartortinnissaannut atatillugu, atorneqartussanut pisaarnermi akigitinneqartup nalingata 35%-ia angullugu atukkiisoqarsinnaavoq. Taamaattoqartillugu, atukkerneqartup sumiiffimmi pineqartumi najugaqarnissaa angallatillu tamaani angerlarsimaffeqarnissaa, piumasarineqarpoq.
Imm. 9. Angallatit pisaarinerini, uani siuliani aalajangersakkat malillugit aningaasalersorneqartuni isumaqatigiissummi akigititassatut isumaqatigiissut, aalisarnermi atortussat pisariaqartitat, sillimmasiinermi qaammatinut pingasunut atuuttumut akiligassaq kiisalu angallatip tiguneqarnerani aningaasartuutit il.il. angallatip nammineq angerlarsimaffianiit tamakkiisumik aalisalernissami pisariaqartinneqartutut isigineqartut, ilaapput.§ 7. Angallatit inuutissarsiummut atorneqartut allanngortiternerinut iluarsaannerinulluunniit imaluunniit atortussarsinerinut, motorisinerinut, ajutoornaveersaarutisinerinut allanullu teknikkimut tunngasunik ikkussuinernut atukkiisoqarsinnaavoq imaluunniit atukkiisarfinnit namminersortunit oqartussalluunnit pigisaannit atorniarnermi qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Iluarsiissutinut annertunerusunut, maskineliinernut annertunerusumik nalilinnut kiisalu ajutoornaveersaarutisinernut aningaasartuutit 30%-iisa nalinginut erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugu tamakkiisumik aningaasaliinerit tamakkiisumik aningaasaliissutit annerpaamik 90%-erisinnaavaat. Pitsanngorsaatinut annertuunut maskinanullu tunngatillugu annertuumik nalilimmik taarsersuinernut atatillugu tamakkiisumik aningaasaliinerit tamakkiisumik aningaasartuutaasut 95%-erisinnaavaat.
Imm. 4. Imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugu atukkiussat sivisunerpaamik taarsersorneqarsinnaapput imatut:
1) Annertunerusumik iluarsiinernut maskinenullu tunngatillugu annertuumik nalilimmik taarsiinernut ukiut qulit,
2) iluarsaassinernut allanut ajutoornaveersaarutisinernullu ukiut tallimat aammalu
3) aalisarnermut atortusinernut, angallatip pisaarineranut atatillugu pisaarineqarsimanngitsunut ukiut pingasut.§ 8. Aningaasanik atorniartarfinnit, angallatip ingerlannissaanut, atukkanut, aningaasalerneqarsimasunut una peqqussut imaluunniit siusinnerusukkut inuutissarsiutinut tapersiisarnerni maleruagassat naapertorlugit, qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq.
Uummasuuteqarneq, tuttuuteqarneq assigasaallu.
§ 9. Uumasuuteqarnermut assigisaannullu atatillugu pilersitsinermi, tigusinermi imaluunniit inuutissarsiummut atatillugu illutanik allilerinermi aammalu taamaaliornernut atatillugu piginnittumut, atuisumut, aqutsisumut imaluunniit ikiortimut illuliuussinerni imaluunniit pisinermut ernialinnik atukkiisoqarsinnaavoq, atukkanik qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq aningaasanik atorniartarfinni namminersortut imaluunniit oqartussat pigisaanni imaluunniit erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaangitsullu sanaassat imaluunniit pisaat nalingisa annerpaamik 60%-erisinnaavaat. Uumasuuteqarlunili inuutissarsiummut atatillugu nammineerluni sanaartortoqarpat atortussanut aningaasartuutit nalingisa 90%-ii angullugit erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiiffigineqarsinnaapput. Namminersorluni savaateqarfiutitaarniarnermut atatillugu uumasuutinut atugassanik sanaartortoqarpat, taannalu nammineq sanallugu, taava atortussat nalingisa 95%-ii angullugit erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiiffigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu atukkiinermi ernialinnik atukkiussisoqarsinnaavoq imaluunniit sulisartunut pisariaqartitanut akissanik atornermut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 4. Imm. 1 aamma imm. 2 malillugit atukkat amerlanerpaamik ukiuni 25-ni taarsersorneqassasut aalajangerneqarpoq. Imm. 3 malillugu atukkat amerlanerpaamik ukiuni qulini taarsersorneqassasut aalajangerneqarpoq.§ 10. § 9-mi aalajangersakkat tunngavigalugit illuliat kallerup innilernissaannut imaluunniit kallerup inniliuusernissaanut ernialinnik atukkiisoqarsinnaavoq imaluunniit atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni kiisalu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu atukkiussat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu annerpaamik sanaartukkat pisaarineqartulluunniit aningaasartuutaasa 60%-erisinnaavaat.
Imm. 3. Imm. 1 aamma imm. 2 malillugit atukkat sivisunerpaamik ukiut qulit taarsersorneqassasut aalajangerneqarsinnaavoq.§ 11. Uumasuutissarsinernut, tassunga ilanngullugit tuttut aamma uumasut meqqullit kiisalu maskinersinernut, uumasuuteqarnermut atortussarsinernut assigisaannullu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaavoq inaluunniit atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu atukkanut imaluunniit atukkat qularnaveeqqusernerinut atatillugu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu traktorersinernut assaatinillu maskinersinernut, kiisalu maskinenut allanut angisuunut motorimik ikkunneqareersimasumik ingerlatilinnut, tamakkiisumik aningaasartuutit 30%-iat angullugu atukkiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1 aamma imm. 2 malillugit atukkat sivisunerpaamik ukiut qulit taarsersorneqassasut aalajangerneqarsinnaavoq.§ 12. Nunaatit pitsanngorsarnerinut, tassunga ilanngullugit naggorissaanerit ujaraajaanerillu nutaat, marraasarterinerit, sullulinnik kuuffiliornerit, kalkilersuinerit naggorissaanerillu kiisalu imerterusiornerit, ungalulersuinerit assigissaalu, ernialinnik atukkiisoqarsinnaavoq imaluunniit atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq kiisalu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiineq annerpaamik aningaasartuutit 60%-erisinnaavaat.
Imm. 3. Imm. 1 aamma imm. 2 malillugu atukkat sivisunerpaamik ukiut qulit taarsersorneqassasut aalajangerneqarsinnaavoq.§ 13. Akiligassarsianut, taarsigassarsiniartarfinnit namminersortunit nunaateqarnerup, tuttuuteqarnerup assigisaasalu ingerlannissaanut atorniarlugit atorneqarsimasunut, qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq.
§ 14. Pigisanut nalilinnut, § 9-mi, § 10-mi aamma § 11-mi aalajangersakkanut ilaasunut, ernialinnik atukkiisoqarsinnaavoq imaluunniit atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni kiisalu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu atukkiisoqarsinnaalluni, pigisat nalillit pisaarinerini aalajangersakkanisut annertutigisunik, kisiannili ukunani atukkat taarsersornissaat sivisunerpaamik ukiut qulit ingerlassasoq aalajangerneqarsinnaalluni.
§ 15. § 9-mi, § 10-mi, § 11-mi, § 12-imi, § 13-imi aammalu § 14-imi aalajangersakkat malillugit atukkat erniallit imaluunniit atukkanut qularnaveeqqusiinerit siunertarineqartumut tunngatillugu atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu erniaasa annertunerpaaffissaatut aalajangikkap aammalu 90%-ip assigiinngissutaattut annerpaamik annertussuseqarsinnaapput, kisiannili 95%-iusinnaalluni namminersorluni savaatilinngoqqaarniarnermut atatillugu.
§ 16. Atortup aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugu pisariaqartinneqartutut isumaqartoqarpat, § 9-mi, § 10-mi, § 11-mi, § 12-imi, § 13-imi aamma § 14-imi aalajangersakkat malillugit atukkanut tunngatillugu erniat taarsersugassallu taarsersorlugit aallartinnissaat kinguartinneqarsinnaavoq atukkat pilersinneriniit ukiut pingasut angullugit. Erniat akilersornissaannut tunngatillugu akilersuinissaq kinguartikkallarneqarsimappat, kinguartitsigallarnerup nalaani erniat atorneqartunut ilanngunneqassapput.
Suliffissuaqarneq, niuerneq sulliveqarnerlu il.il..
§ 17. Allatut iliorluni aningaasassanik naammattunik, naammaginartumik atugassaqartitaalluni pissarsiarisinnaasanik, pissarsisinnaasoqanngippat, kalaallit kommunee inuutissarsiutinut atatillugu sanaassanut pisiassanulluunniit, suliffissuaqarnerup, niuernerup sulliviuteqarnerullu iluanni kalaallinut inuutissarsiutilinnut attartortitsinissaq tuniniaanissarluunniit eqqarsaatigalugit sananeqartussanut atugassanik, ernialinnik atukkerneqarsinnaapput.
§ 18. Sullivinnut suliffissuaqarnerup, niuernerup sulliveqarnerullu il.il. iluanniittunut, siusinnerusukkut inuutissarsiutinut tapersiisarnernut ataatsimiititaliamit taperserneqareersimasunut, tapersiissutillu suli tamakkerlugit akilerneqarsimanngippata, aatsaat tapersiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Sullivinnut, imm. 1-imi piumasarineqartunik naammassinnissimasunut, inuutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 5 13. november 1986-imeersumi § 9-mi, § 10-mi, § 11-mi aamma § 12-imi aalajangersakkat malillugit atukkiisoqarsinnaavoq atukkanulluunniit qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Kapitali 4.
Erniatigut tapersiissut qularnaveeqqusiiinerlu.§ 19. Atukkiussat atukkiisarfinniillu namminersortunit oqartussanillu pigineqartunit kapitali 3-mi aalajangersakkat naapertorlugit atukkat erniaasa appartinnissaannut erniatigut tapersiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Kiisalu aamma atukkanik imaluunniit ingerlatsinernut atatillugu inuutissarsiutinut tapersiisarnermi maleruagassat siusinnerusukkut atortuusut naapertorlugit atukkiunneqarsimasunut qularnaveeqqusiinernut atatillu erniatigut tapersiissuteqartoqarsinnaavoq.§ 20. Atukkanut atukkiussanullu bankini, sparekasseni atukkiisarfinnilu allani oqartussat ataanni nakkutigineqartuni atorneqarsimasunuinnaq qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq.
Kapitali 5.
Tapersiinermi atugassarititaasut.§ 21. Atukkat nalinginnaasut, maleruagassat aalisarnermut suliffissuaqarnermullu naalakkersuisumit aalajangerneqarsimasut malillugit, ernialersorneqassapput taarsersorneqarlutillu. Atukkiussat naafferartumik tunniunneqarsinnaapput.
§ 22. Atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu, atukkat qanoq sivisutigisumik taarsersornissaannut tunngatillugu kapital 3-mi ukiut aalajangerneqarsimasut malillugit, ikilisikkiartuaarneqassapput. Siusinnerusukkut ernialinnik atukkiisoqarsimappat imaluunniit pisaarniarnermut atatillugu atornermut qularnaveeqqusiisoqarsimappat, taava atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu taakkunannga taarsersuinissanut tunngatillugu aalajangersakkat assinginik, ikiliartuaartinneqassapput.
Imm. 2. Nalillit pissarsiarineqarsimasut ikililerinissamut piffissaritinneqartup aalajangerneqarsintasup ingerlanerani atukkiinermi sumut atornissaannut naatsorsuutigineqarsimasutut atorneqarsimanngippata, imaluunniit atukkiinermi imaluunniit ernialinnik atukkiinermi atugassaritinneqartut imaluunniit taakkununnga atatillugu atukkat qularnaveeqqusikkat, iluamik ingerlanneqarsimanngippata, taava aningaasat nalikilliliissutigineqarsimanngitsut utertinneqassapput. Kisiannili atukkat uninngatiinnarneqarsinnaasut immaqa piumasaqaatitalerlugit akiligassat sinnerisa siunissami ernialersorneqarnissaat atukkatullu ernialittut taarsersorneqarnissaat aalajangerneqarsinnaavoq.§ 23. Arlaannik sillimmasiussaqarsinnaasunut aatsaat atukkiisoqarsinnaavoq aamma atukkanut qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq atukkiussisoqarsinnaalluniluunniit.
Imm. 2. Atukkiussinernut qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq immikkut ittumik sillimmasiussaqarnissamik piumasaqarnani, naliliisoqarpat sullivik inuutissarsiutit ineriartortinnissaannut suliffissaqartitsiniarnermullu pingaaruteqartoq kiisalu inuutissarsiutinut tapersiisarnernut ataatsimiititaliap sullivinnut tunngatillugu peqataanerata annertussusia illersorneqarsinnaappat, kiisalu aamma uppernarsineqarsinnaappat sulliviup siunissami inuutissarsiutinut tapersiisarnernut ataatsimiititaliamut pisussaaffini eqqortissinnaassagai.§ 24. Sullivinni kapitali 3 malillugu tapersiiffigineqarsimasuni killilimmik akisussaaffeqartumik aktiesiortortoqarsinnaavoq, piginneqataassutisiortortoqarsinnaavoq imaluunniit aktieselskabini, anpartsselskabini imaluunniit andelsselskabini piginneqataassutisiortortoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu aktiesiortornermi, piginneqataassutisiortornermi imaluunniit piginneqatigiinni piginneqataassutisiortornermi, aktiesiortortoqarsinnaanngilaq, piginneqataassutisiortortoqarsinnaanngilaq piginneqatigiiffinniluunniit piginneqataassutisiortortoqarsinnaanani tamakkiisumik aktieetigineqartut, piginneqataassutigineqartut piginneqatigiiffinniluunniit piginneqataassutigineqartut 50%-ii sinnerlugit.
Imm. 3. Aktiesinermi, piginneqataassutisinermi imaluunniit piginneqatigiiffinnit piginneqataassutisinermi, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat selskabip siulersuisuini sinniisoqassasoq, piumasaqaataasinnaavoq.
Imm. 4. Aktiesinermi, piginneqataassutisinermi piginneqatigiiffinnillu piginneqataassutisinermi tamakkunanngaluunniit tunisinermi aalajangerneqarsinnaavoq, selskabip aktieetaanik, piginneqataassutaanik piginneqatigiiffiilluunniit piginneqataassutaannik tuniniaanermi inuit inuutissarsiummik ingerlatsisinnaatitaasut Kalaallillu Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut aamma selskabit assigisaallu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut salliutinneqassasut.
Imm. 5. Aalajangerneqarsinnaavoq selskabi ukiumut iluanaarutissanik aggornersiassanilluunniit tamakkiisumik aktieetit, piginneqataassutit piginneqatigiiffinni piginneqataassutit aningaasanngorlugit nalingisa 6%-iannit annertunerumik tunniussuisoqassanngitsoq.§ 25. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisoq maleruagassanik aalajangiisinnaavoq atukkiinermi, qularnaveeqqusiinermi aamma aktiesiortornermi, piginneqataassutisiortornermi piginneqatigiiffinnilu piginneqataassutisiortornermi piumasaqaataasut amerlanerussasut.
Kapitali 6.
Atukkat akilersorneri, pillaammik ernialiussat aamma akiligassanik akilinngikkarnissaanut kiisalu isumakkeerneqarnissaanmit tunngatillugu aaqqissuussinerit aammalu atortuujunnaarsitsinernut tunngatillugu aaqqissuussinerit.§ 26. Atukkat qanoq sivisutigisumik akilersorneqarnissaat nalikillisikkiartuaartinneqarnissaalluunniit tunngavigalugu ukiumut amerlaqatigiikkuutaanik akiliisarluni atukkat ikilisikkiartuaarneqassapput.
Imm. 2. Tapersiissut qularnaveeqqusiissutitut immaqalu atukkanut imaluunniit atukkiisarfimmiit atukkanut tunngatillugu erniatigut tapersiissutitut tapersiissutaasimappata, atukkat atukkiussalluunniit isumaqatigiissusiornerini aalajangersakkat naapertorlugit ikiliartuaartinneqassapput.§ 27. Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq, pigisat nalillit sillimmasiunneqarsimappata, atukkanut atatillugu atugassarititaasut naapertorlugit taarsersuinissamut tunngatillugu naammaginartumik akiliinngikkallartitsisinnaapput ernialersortillugit qaammatit arfineq marlukkaartunik ukiut tallimat angullugit, siunissami taarsersuinissanut atatillugu amerlaqatigiikkaartunik taarsersuisoqarsinnaavoq, taamaalilluni atukkat sinneri sivisunerpaamik ukiut tallimat ingerlanerini akilerneqartussanngorlugit.
§ 28. Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq ernianut tunngatillugu § 27-mi eqqaaneqartutut tassani piumasaqaatit assinginik piumasaqaatitalerlugit akiliinngikkallartitsisinnaapput, kisiannili ukiut marluk kisiisa angullugit.
§ 29. Tapersiissut qularnaveeqqutitut tunniunneqarsimappat atorfigisimasamut, atukkiisarfiup Inuutissarsiutinullu Tapersiisarnermi Ataatsimiititaliap akornanni isumaqatigiissuteqareernikkut, akiliinngikkallartitsisoqarsinnaavoq.
§ 30. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisumut saqqummiussereernikkut Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq atukkanut atatillugu sillimmasiunneqarsimasut eqqarsaatigalugit akiliinngikkallartitsisinnaavoq peqqussummi atukkat akilersornissaannut tunngatillugu killigititassatut aalajangerneqarsimasoq qaangerlugu.
§ 31. Tapersiiffigineqarsimasoq akiliinngikkallarnissamik qinnuteqaateqareersimappat Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq aalajangeereertinnagu ernianut pillaat kisinneqassanngikkallarpoq.
Imm. 2. Akiliinngikkallarnissaq nalunaarutigineqareersimappat ernianut pillaat kisinneqassanngilaq, atukkamulli atatillugu nalinginnaasumik erniaritinneqartussatut aalajangerneqarsimasoq kisimi ernialiussanit taarsersugassanillu kisinneqassalluni.
Imm. 3. Allatut pisoqartillugu, tassa akiliiffissaritinneqartoq kingulleq eqqarsaatigalugu qaammat ataaseq qaangiuttoq akiligassat akilerneqarsimanngippata, ernianut pillaat atukkat nalinginnaasumik erniaasa saniatigut ukiumut 6%-iusoq kisinneqarsinnaavoq.§ 32. Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap atukkiunneqareersimasut erniallit atukkanullu qularnaveeqqusiinerit allangortissinnaavai atukkatut nutaatut isikkoqqalersillugit akilersornissaat sivisussusilerlugit, pigisap nalillip atukkiiffigineqarsimasup qanoq sivisutigisumik suli pigineqarnissaata naatsorsuutigineqarnera, qulaannagu.
Imm. 2. Immikkut ittumik pisoqartillugu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap, Naalakkersuisut akuersinerisigut, inuutissarsiutinut tapersiissutitut akiitsut allanngortissinnaavai atuganngorlugit erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu sivisunerpaamik ukiut tallimat angullugit kiisalu akiitsut nalikilliliiffigalugit aammalu immikkut ittumik tapiissuteqarluni sullivimmi, peqqussut una naapertorlugu tapiiffigineqarsimasumi imaluunniit siusinnerusukkut inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngatillugu aalajangikkat atortuusimasut naapertorlugit tapiiffigineqarsimasumi, aningaasanut tunngatillugu saliinermut atatillugu.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu aningaasanut tunngasunik saliinermi piuntasarineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat sullivimmi pineqartumi, taanna selskabimik assigisaannilluunniit ingerlanneqarpat, siulersuisunut ataatsimik arlalinnilluunniit ilaasortaatitaqassasut.
Imm. 4. Imm. 1-imi aamma imm. 2-mi aalajangersakkat eqqaaneqartut, sulliviup atukkami akilersornissaanut tunngatillugu pisussaaffini siunissami eqqortissinnaagai uppernarsineqarsinnaappat, atortuutinneqarsinnaapput.§ 33. Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap angallatip, manna tikillugu aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqarnermut atorneqarsimasup, unalu peqqussut aammalu siusinnerusukkut inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngatillugu aalajangersakkat atortuusimasut naapertorlugit tapersiissuteqarfiusimasup, atortuujunnaarsinneranut atatillugu inuutissarsiutinut tapersiissutinut akiitsut utertinnissaannut atatillugu erniaqanngitsoortitsisinnaapput akiliinngikkallartitsisinnaallutilluunniit. Kiisalu aamma Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut akuersinerisigut taamatut atortuujunnaarsitsinermut atatillugu immikkut ittumik pisogartillugu akiitsunik nalikilliliisinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu tapiissutit aatsaat angallatit, ima pisoqaatigisut taamaattunik angallatitaassagaluaraanni atukkiussat taarsersornissaasa sivisunerpaaffilernerinit sivisunerusumik piusimasut, kiisalu aningaasatigut illerscrneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaanngitsutut naatsorsuutigineqartut, aammalu iluarsaakkaluaraanni aningaasanut tunngatillugu illersorneqarsinnaanngitsutut nalilerneqarsimasut, atortuujunnaarsinnerinut atatillugu tapiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu tapiissutit aatsaat angallatip atortuujunnaarsinneqartup taartissaanik pissarsiniarnermut atatillugu tapiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Imm. 1 malillugu tapiissutit aatsaat tapiissutigineqarsinnaapput atortup manna tikillugu angallamminik ingerlatsisimanera tunngavigalugu aamma atukkat taarsersornissaannut atatillugu pisussaaffiit eqqortillugit ingerlatsisimanera angallatillu teknikkinut aalisarsinnaaneranullu atatillugu atorsinnaanera tunngavigalugit uppernarsineqartutut isigineqarpat atortup maannakkut atukkanut angallatitaarniarnermullu atatillugu atugassanut tunngatillugu pisussaaffinnik siunissami eqqortitsisinnaasoq.
Imm. 5. Imm. 1 malillugu ernianut akiliisussaatitaajunnaarneq akiligassanillu akiliinngikkallarsinnaatitaaneq ukiut tallimat angullugit tunniunneqarsinnaavoq, tamatuma kingorna akiitsut atukkiunneqarneranni atugassarititaasut naapertorlugit ernialersorneqassapput taarsersorneqassallutillu, angallatip atortuujunnaarsinneqartup taartissaanik angallatitaarnermut atatillugu atukkat taarsersornissaasa sivisussusissaannit, sivisunerunngitsumik piffissalerlugit.
Imm. 6. Imm. 1 malillugu tapiissuteqarnermut atatillugu angallammut atortuujunnaarsinneqartumut tunngatillugu atorsimasat qulakkeerneqassapput angallammi nutaami sallunaveeqqusiinikkut.
Imm. 7. Imm. 1-imut atatillugu tapiissuteqarnermi Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq angallatit atortuujunnaarsinnissaannut atatillugu aningaasartuutissat aningaasalersornissaannut ernialinnik atukkiisinnaavoq. Tamanna aalajangersagaq malillugu atukkat angallammut nutaamut atatillugu akiitsunut ilanngunneqassapput.
Imm. 8. Atortunut, angallatip atortuujunnaartup akuersissutaanik tunisisunut tunisinermilu iluanaarutigineqartunik angallammut atortuujunnaarsinneqartumut atatillugu inuutissarsiutinut tapersiinermut akiitsunut, tamakkiisumik iluanaarutaasunik nakkartitsisunut, Inuutissaersiutinut Tapersiinermut Ataatsimiititaliaq immikkut ittumik akuersissummik tunisereernerup kingorna akiitsunut sinneruttunut tunngatillugu nalikilliliisinnaavoq. Nalikilliliineq akiliutigineqartutut annertutigissaaq, kisiannili inuutissarsiutinut tapersiisarnernut akiitsut sinnerinit annertunerussanani.
Imm. 9. Imm. 8-mi eqqaaneqartutut pisoqartillugu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq akiitsut sinnerinut tunngatillugu atortup akiitsuminut akiliutigisaatut annertutigisunik nalikilliliisinnaavoq, kisiannili taakkununnga ilanngunnegassanngillat Namminersornerullutik Oqartussat angallatip atortuujunnaarsinnissaanut atatillugu tapiissutigisimasinnaasaat.§ 34. Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap akiligassallit inuutissarsiutinut tapersiisarnermit atukkanut tunngatillugu ernianut tunngasunik akiliissanngitsut nalunaarfigisinnaavai, Inuutissarsiutinut Tapersiisarnermi Ataatsimiititaliap sallunaveeqqutaasumik tigusinera, ajutoortoqarnera, imaluunniit sallunaveeqqutip allanik peqquteqarluni akiligassalimmit pigineqarunnaarsimanera pissutigalugu aningaasanut pisassanut tunngatillugu sallunaveeqqutaaruttoqarsimappat, aammalu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq isumaqarpat akiitsulik periarfissaqanngitsoq periarfissaqalernavianngitsorluunniit akiligassaminik taakkuluunniit ingerlaavartumik erniaannik akiliinissaminut.
Imm. 2. Kiisalu aamma imm. 1-imi pissutsini eqqaaneqartuni Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliaq akiitsut annikillisinnissaannut immikkut ittumik ukiumoortumik tapiissuteqarsinnaavoq ukiumi tassani akiitsoqartup aningaasartuutit ilanngaatigereernagit aningaasarsiaasa 10%-iisa nalinginik akiitsut ukioq taanna akilersuiffigisimappagit. Tapiissutit annerpaamik akiitsullip akiliutigisimasaatut amerlatigisinnaapput.
Imm. 3. Imm. 1-imi eqqaaneqartutut pisoqartillugu Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliap, akiitsulik 60-it sinnerlugit ukioqalersimappat, utoqqalinersiuteqarluni imaluunniit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqarluni imaluunniit oqartussanit aningaasatigut allatut ittumik isumagineqarluni ikiorneqarpat, akiligassanik pinngitsaaliilluni utertitsiniarnissaq unitsissinnaavaa.
Imm. 4. Akiligassat sallunaveeqqusiinikkut sallunaveeqqusiisinnaanikkulluunniit imaluunniit pigisanit nalilinnit, akiitsulimmit pigineqartunit pigilerneqartunilluunniit matuneqarsinnaappata qanorluunniit imm. 1-imi, imm. 2-mi aamma intm. 3-mi aalajangersaasoqaraluarpat qulakkeerutissat pissarsiariniarneqassapput atortiinnarneqassallutillu.
Kapitali 7.
Ikaariarnermi atortuulersitsinermilu aalajangersakkat.§ 35. Manna tikillugu inuutissarsiutinut tapersiisarnernut maleruagassat naapertorlugit atukkat allallu tapersiissutaasimasut Inuutissarsiutinut Tapersiisarnernut Ataatsimiititaliamit, tapersiinermut atatillugu atugassaritinneqartutut aalajangikkat malillugit, ingerlanneqassapput.
§ 36. Inuutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 4-p, 20. november 1984-imeersup atortuulerrteraniilli Namminersornerullutik Oqartussat inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngatillugu manna tikillugu maleruagassaasimasut naapertorlugit atukkiinernut qularnaveeqqusiinernullu tapiissuteqartarnernut atatillugu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu, siornatigut Naalagaaffimmit isumagisassaasimagaluartut pisussaaffigineqarlutillu, tiguaat.
Imm. 2. Naalagaaffiulli 1. januar 1985 sioqqullugu pisussaaffiit suli akisussaaffigai. Taamatut akisussaaffeqarneq pissutigaluqu aningaasartuutit Naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanit matutissallugit pisinnaatitaavoq.§ 37. Una peqqussut 1. januar 1991 atortuulissaaq.
Imm. 2. § 11 imm. 2-mi aalajangersakkat atukkanut imaluunniit atukkat qularnaveeqqusernerinut, 1. januar 1986-ip kingorna tunniunneqarsimasunut atatillugu, atorneqassapput. Atukkat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu, una aalajangersagaq naapertorlugu siusinnerusukkut atukkanut ernialinnut imaluunniit atukkat qularnaveeqqusersimanerinut atatillugu, atukkiunneqartut atortup aallaqqaataani siunertamut atorsimasaanik, imaluunniit atukkanik allanik imaluunniit atukkanik qularnaveeqqusikkanik appartitsissutitut atorneqassapput.§ 38. Peqqussutip matuma atortuulernera ilutigalugu Inuutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 5 13. november 1986-imeersoq, § 9-mi, § 10-mi, § 11-mi aamma § 12-imi, uani peqqussimmi § 18 malillugu killissarititaasut tunngavigalugit atortinneqartussat kisiisa ilanngunnagit, atortuujunnaarsinneqarpoq.
Imm. 2. Inuutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4 20. november 1984-imeersoq naapertorlugu nalunaarusiaq nr. 12 12. december 1984-imeersoq inuutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngasoq, peqqussut manna naapertorlugu aalajangersakkat taarserneqarnissaasa tungaannut, atortuuinnassaaq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 25. oktober 1990
Jonathan Motzfeldt/
Kaj Egede