bkg_nr_38-1990

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 38 ulloq 28. august 1990-imeersoq Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisunngorniat sammisassaat pillugit.

Inatsisartut peqqussutaata nr. 1-ip 16. maj 1989-i-meersup § 15-ianut, tassa meeqqat atuarfiini ilinniartitsisussat inunnillu isumaginnittunngorniat ilinniartitaasarnerannut, tunngatillugit makku aalajangersarneqar-
put:

Imarisai.

§ 1. Ilinniarfissuarmi taassumalu avataani atuarnerit soraarummeernerillu ingerlanneqartassapput nalunaarut manna aammalu nalunaarut alla Namminersorlutik Oqartussat meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunngorniarnermik nalunaarusiaat aalajangersakkanik nalinginnaasunik imaqartoq kiisalu Nammlnersornerullutik Oqartussat nalunaarusiaat illoqarfiit ilaanni ilinniartitsisunngorniarsinnaanermik imalik najoqqutaralugit.

Perorsaanermut atuartitsinermullu tunngasut.

§ 2. Siunertaq unaavoq, ilinniartup sammisamigut inuttut ineriartorsinnaanissaa, ilisimasaqaleriartornissaa, paasisimasaqaleriartornissaa piukkunnarsarnissaalu
1) perorsaanermik tarnillu pissusiinik isummat atornissaannut,
2) ilinniartitsisup suliaata, atugaasa periarfissaasalu atuarfimmi taassumalu avataani, misissoqqissaarnissaannut nalilersornissaannullu,
3) meeqqat inuusuttullu ilaqutariinni atuarfinni inooqatigiinnilu pissutsit allanngorartut atuuffiini atuartinnissaannut tunngatillugu allaaserinnissinnaanissamut, pilersaarusiorsinnaanissamut aaqqissuisinnaanissamullu,
4) atuartitaaneq perorsaanerlu pillugit tunngaviusunik isummersinnaanissamut,
5 ) atuartitsinermik sungi usarnermut atasumik atuartunik ataasiakkaanik atuaqatigiinnillu siunertaqarluartumik ilitsersuisinnaanissamut,
6) atuaqatigiinnik, ilinnlartitsisoqatinik,angajoqqaanik, atuarfinnik inooqatigiinnilu oqartussaasunik suleqateqartarnissamut,
7) perorsaanerup, atuartitsinerup ilinniartitaanerullu ineriartortitaaneranni peqataanissamut ineriartortitsinissamullu.
Stk. 2. Perorsaanermut atuartitsinermullu tunngasut tassaaput: perorsaaneq, tarnimut tunngasut atuartitsinerlu nalinginnaasoq. Suliamut ilanngunneqassapput qanoq iliuutsit, isummat, naliliinernut tunngaviusartut soqutigisallu misissornissaat nalilersornissaallu. Apeqqutit sammisanut tunngasut inuiaqatigiinni periarfissarititaasunut qanoq attuumatigisarnerat ersersinniarneqassaaq. Ilinniartup kisimiilluni peqateqarlunilu ilinniartitsisup suliaa pullavigiartussavaa. Ilinniarnermi pingaartinneqarpoq ilinniartup ilisimasanik, piginnaasanik isummiutinillu meeqqat atuarfiannut tamarmut aammalu immikkut atuartitsinermut naapertuuttunik pissarsisinnaanissaa. Sammineqassapput ilinniartitsisup sulinerani periarfissaasartut allanngorartut, atuarfiit angissusiannut ilusiligaanerannullu tunngasut, ilanngullugit nunaqarfinni atuarfinni atugassarititaasut. Isummat timitaleriarnissaallu sammisanut allanut attuumatillugit aallunniarneqassapput.
Stk. 3. Ilinniakkap imarissavai perorsaanermi, atuartitsinermi, periaatsini tarnimullu tunngasuni isummat pingaarnerit taakkulu ilinniartitsisup suliaanut, atuartitaanermut inuiaqatigiittullu inuunermut pingaarutaat.
Sammineqassapput
1) perorsaanermi tarnimullu tunngasulerinermi isummat tunngaviusut,
2) perorsaanerup, atuartitaanerup taassumalu sunik immersugaanissaata anguniagaqarnissaatalu ingerlaasiat pingaarnersiugaq,
3) peqqussutit kaajallaasitallu atuartitaanermut pingaaruteqartut taakkulu nalingisa tunngavigisaat inuiaqatigiinnilu periarfissarititaasut,
4) atuarfimmi oqaasissaqaqataaneq, inuiaqatigiinnilu oqaasissaqaqatigiinnermut atuarfiup pingaarutai,
5) ilinniartitsisutut suliap tunngavii, ilinniartitsisuittut kinaassutsip pilersinniarnera,
6) atuartitseriaatsit atortulersuutillu, ilanngullugit sammisanik ataqatigiissitseriartarneq, pilersaarutinik annerusumik ingerlatsisarneq, qulequtarsorluni sulineq, sullivissorneq aalajangersimasunik sammisaqarallartarneq,
7) inuup inuttut ineriartornera kinguaariinnilu inuunera,
8) inuup pisariaqartitai, soqutigisai, qanoq ilioriarfigisinnaasaalu allat peqatigalugit, pinngortitap qeqqani inuiaqatigiinriilu inooqataanerraini kiisalu
9) meeqqat, inuusuttut inersimasullu ineriartortarnerat ilinniartarnerallu nalinginnaasumik inuunerminni, atuarfinni ilinniartitaanermilu.
Stk. 4. Qulequtarsuit iiriaritinneqartussat makkuupput:
1) meeqqat inuusuttullu inerikkiartortarnerat, perorsarneqartarnerat peroriartorfigisartagaallu angerlarsimaffinni, atuarfinni inuiaqatigiillu akornanni, Kalaallit Nunaanni nurianilu allani,
2) atualertarneq atuartitsinerullu aallarnisarneqartarnera, anguniagassarititaasut, sunik immersugaasarnera, periaatsit atortussiallu.
3) meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqartut: pissutaasartut, ikiorsiiriissamut, aaqqeeriarnissamut pinaveersaartitsinissamullu periarfissat kiisalu
4) inuusuttunik sunngiffimmilu atuartitsineq, tassunga atatillugu atuarfimmik qimatsisarneq, suliffeqalersarneq ilinniaqqittarnerlu.
Stk. 5. Inaarineq:
1) ukiut ilinniarfiusut siulliat aappaallu tamarmik suliamik inikkamik takussutissartaqassapput. Qulequttat qanoq iliorniarnermillu siunniussat ilinniartunit suleqatigiinnit ataasiakkaanilluunniit aalajangiunneqartassapput ilinniartitsisumillu akuerineqarsimasussaasassallutik. Ukiup aappaani suliassatut aalajangiussat ukiumi siullermi suliassatut aalajangiussanit allaassapput. Suliat sammisami ilinniartitsisuusumit nalilerneqartassapput imaalillugit: "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq". Suliaq "akuerineqanngilaq" atorlugu naliligaasimagaangat, suliareqqillugu ukiup atuarfiusup naannginnerani nalilerseriaqqinneqartassaaq.
2) Soraarummeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli soraarummeernemi karakteriliineqassaaq.

Atuartitsineq.

§ 3. Siunertaapput makku:
1) ilinniartut ilinniartitsisup suliaanut tunngasunik tamanik ima paasisimasaqartigilissasut atuartut, angajoqqaat atuarfimmilu sulisut allat peqatigalugit nunatsinni meeqqat atuarfiat tamakkerlugu allanngorarfeqarluartumik percrsaanermullu naapertuuttumik ingerlatsisinnaassallutik,
2) sungiusassallugit sissuigaqarneq, paasiniaaqqissaarneq aammalu ilinniartitsisup suliaanut tunngasut maannakkut atuuttut taarseraattullu isummerfigisassallugit nunatsinni meeqqat atuarfiini siunertaq anguniarlugu kiisalu
3) piginnaalissallugit piviusut aallaavigalugit atuartitsinermik ilinniartitsisulluunniit suliassaanik allamik kisimiilluni allanilluunniit suleqateqarluni aaqqissuussisarnissaq, timitaliisarnissaq naliliisarnissarlu.
Stk. 2. Imai aaqqissorneralu: Sammisap imarai nalunaaquttap akunneri atuartitsinermik sungiusarfiusut akunnerillu siunnersoqatigiiffiusut taakkununnga atasut. Aaqqissuineq Ilinniarfissuup isumagissavaa ilinniartut atuartitsinermillu sungiusarfiit suleqatigalugit. Atuartitsinermik sungiusarnerup aaqqissornera perorsaanermut atuartitsinermullu tunngasunik sammisassartanut atasoq ilinniarnermi sammisat allat peqatigalugit iluarsartuunneqartassaaq. Katillugit sapaatip akunnerini 13-ini atuartitsinermik sungiusarneq ingerlanneqartassaaq, pissusissamisuussappat ukiunut pingasunut tamanut siammakalallugit.
Stk. 3. Inaarutaasumik naliliineq: Atuartitsinermik sungiusarneq ilinniarnerup ukiuani siullermi pisoq nalilerneqartassaaq ilinniartup aggertarsimanera sulilluarsimaneralu tunngavigalugit. Atuartitsinermik sungiusarnerup sinneri ukiut aappaanni pingajuannilu pisut tamarmik immikkut nalilerneqartassapput ilinniartup aggertarsimanera, pilersaarusioriarsinnaanera, atuartitsisinnaanera atuartitsinermillu naliliisinnaassusia tunngavigalugit. Atuarfiit sungiusarfiusut naliliinertik Ilinniarfissuarmut ingerlateqqittassavaat oqaasertaritillugit "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq". Ukiut aappaata pingajuatalu naanerini naliliinerit najoqqutaralugit Ilinniarfissuaq naliliinernik eqikkaariartassaaq uku oqaasertaritillugit "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq". Naliliinermi oqaasertaritinneqaraangat "akuerineqanngilaq" ilinniartoq atuarfiit Nuumiittut arlaanni tapiutaasumik atuartitsinermik sungiusaqqinnissamut periarfissinneqarsinnaassaaq ilinniarnerup ukiuisa pingajuat naatinnagu.

Kalaallisoorneq (atuaqatigiinnut tamanut)

§ 4. Siunertaq mannaavoq ilinniartut meeqqat atuarfiata tamarmiusup atuartitsiviginissaanut piginnaanngorsassallugit
1) saqqummiusseriaatsinik oqaatsinillu atuinermik sungiusarnermikkut kalaallisoornerup allanngorarfeqarluartumik aallussinnaalernissaanut,
2) oqaatsit atorlugit suliat assigiinngitsut paasiniaqqissaarnerisigut nalilersornerisigullu kalaallit inuillu immikkut pigisaannik saqqummiusaannillu paasisimasaqalernissamut, tamakku nutsigaappata nutsigaanngippataluunniit assigiinunik
3) paasisimasassanik itisiliinikkut periaatsinillu sungiusarnikkut oqaatsit sannaannik atornissaannillu paasinninnerunissamut,
4) nammineerluni suliatigut namminerisanik oqaaseqarnerup sakkortusarneqarnissaanut atuartitsisutut kalaallisut oqaasilittut oqaatsinillu ilitsoqqussanik atuisutut sammisap atuarfimmi inuiaqatigiinnilu immikkut inissisimanerannik siunersisaqarnissamut,
5) atortussanik sammisamut tunngasunik paasisimasaqalernissamut kiisalu
6) sammisap atuartitsissutiginissaanut imassaanullu tamatumalu saniatigut periaatsinut tunngasunik sungiusimasaqalernissairut
Stk. 2. Sammisamut ilaapput oqaatsinik atuineq allanngorarfiilu, sammisap atuartitsissutiginissaa periaatsillu, kiisalu allaqqissaarnermik ilinniartitsineq:
1) Oqaatsinik sulineq.
a) Sammineqassapput oqaatsit sannaat, ingerlaasiat, atornerat pissusaallu immikkoortortaliullugit: nipilerineq, oqaaseqatigiilerineq, oqaatsit ataasiakkaat suunerisa allanngorarfiisalu sammisassartaat, isumalerineq, nipinik isumatalinnik immikkut sammisaqarneq, sumiorpaluutit, taaguusersueriaatsit paasisimasassallu atassuteqaqatigiinnermut tunngasut.
b) Oqaatsit ilitsoqqussat atorlugit perorsaanermut tunngasut atuartitsinermi atortorisanut atuartitsinerullu ingerlarnanut naleqqiussorlugit paasiniaaneq sammineqassaaq.
c) suleriaatsit assigiinngiiaartut atorlugit ilinniartut oqaluinnarlutlk allallutillu oqaatsiminnik atuinissaannut kalaallisuunngortitsinermullu piukkunnarsarneqasscipput.
2) Allaaserisanik sulineq.
a) Sammisaritinneqassapput atuakkiat saqqummiussallu allat isumaliutersuutinik piviusunillu imallit meeqqanut inersimasunullu naatsorsuussat misigisassarsiorf igitillugit, misissoqqissaarlugit, isumasiorlugit nalilersorlugillu, atuakkat nutsikkat mininnagit. Atuakkiat saqqummiussallu allat sammisaritinneqartut; pissutsimikkut, qanganisaassutsimikkut qanorlu saqqummiussaanermikkut assigiinngiiaassapput.
b) Tamakku saniatigut ilinniartut tamarmik immikkut sammissavaat atuakkiat saqqummiussallu allat meerarsiutit inuusuttorsiutillu qulit atuakkianik saqqummiussanillu allanik inersimasorsiutinik sisamanik ilallugiit. Sulianit sammineqartunit amerlanerpaamik sisamat atuakkatut suliaanngissinnaanerat akuersaarneqarpoq.
3) Atualerlaanik kalaallisoortitsineq. Sammisinneqassapput kalaallisoorreq, kalaallisoortitsinerup tunngavii atuffarissaanissaq, iluamik atuagarsorsinnaanissaq, allanngorarfeqarluartumik siunertanullu naapertuuttumik meeqqat oqaatsiminnik atuisinnaanngornissaat siunertaralugit.
4) Takornartanik kalaallisoortitsineq. Oqaasiviginngisanik ilinniartitseriaatsit tamatumanilu atortulersuutit pilersaarusioriaatsillu sammitinneqassapput.
5) Allaqqissaarneq. Allanniarsarinerup tarnimut timimullu attuumassutai nassuiarneqassapput saamiusarneq talerpiusarnerlu ilanngullugit. Allariaatsit, naqinnerit assigiinngitsut allaqqissaarnerlu sammitinneqassapput. Allaqqissaarneq soraarummeernertaqanngilaq.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Dansk (atuaqatigiinnut tamanut)

§ 5. Siunertaapput ilinniartut piginnaanngorsarneqassasut
1) oqaatsinik nipiusunik allagaasunillu paasinnissinnaalernissamut nammineerlunilu oqalussinnaalernissamut allassinnaalernissamullu,
2) danskit oqaasii atorlugit sulianik paasiniaanissamut nalilersuisinnaanissamnllu kiisalu
3) sammisap iluani suleriaatsinik atuartitseriaatsinillu paasisimasaqalernissamnt, ilinniartut meeqqat atuarfianni tamanit aqqusaarneqartussaasumi danskit oqaasiinik atuartitsisinnaanngornissaat siunertaralugu.
Stk. 2. Atuartitsinerup Imarissavai sammisaq taassumalu atuartitsissutigineqarnissaa atuakkianik saqqummiussanillu allanik oqaatsinik sulinerup ilagisaanik aallutaqarnermi periaatsit ilaringullugit.
1) Atuakkialerineq saqqummiussalerinerlu:
a) sammitinneqassapput misigisassarsiortitsineq, misissueqqissaarneq, paasiniaaneq nalilersuinerlu saqqummiussat tamalaat aallaavigalugit soorlu isumaliutersuutit piviusunillu tunngavillit, naqitat naqitaanngitsullu (assilissat, filmit radiumit TV-millu allakaatitat il.il.)
b) Ilinniartut ataasiakkaat tamarmik immikkut ilinniarnermik nalaani siammakalallugit atuassavaat meerarsiutit inuusuttorsiutillu danskit oqaasii atorlugit allagaasut arfineq pingasut, taakku ilaat ataaseq oqaluttariarsorlugu ataaserlu allaganngorlugu atuaqatigisanut saqqummiutissallugit. Atuakkat ilaasa marluk atuagaanngitsunik taarteqartitaasinnaanerat akuersaarneqarpoq.
2) Oqaasilerineq:
a) Sammitinneqassapput oqaatsit sannaat, atugaanerallu nipilerineq, oqaasilerineq isumalerinerlu anguniarnerullugu danskit oqaatsillu taakku eqqarliisa kalaallit oqaasiinit nikingassutaasa ersersinnissaat.
b) Takornartat oqaaslinik ilinniartitseriaatsit tunngavii tamatumanilu atortulersuutit pilersaarusioriaatsillu samniitinneqassapput.
c) Atuartut suliaat assigiinngitsut qanoq issusersiorneqassapput assigeequtaat tamakkulu atuartitsinermi iluaqutiginlarneqarsinnaanerat siunertaralugu.
d) Ilinniartup nammineq oqaloriarsinnaanera allariarsinnaaneralu.
Stk. 3. Soraarummeerutaassapput allattariarsorneq oqaluttariarsornerlu. Soraarummeerutit kimittoqatigiipput ataatsimullu katinneqassallutik.

Dansk (immikkut sammisaq).

§ 6. Siunertarineqarpoq ilinniartut piukkunnarsarnissaat
1) nammineerluni sulinissamut nalilersuinissamullu atassuteqaatit oqaasiusut oqaasiunngitsullu atugaanerannut tunngasuni, sammisap inerisarsimassutsimut inoogatigiinnermullu attuumassutaanik paasisimasaqalernissamut,
2) oqalunnermi allannermila danskit oqaasiinik patajaatsumik atuisinnaanissamut kiisalu
3) apeqqutit danskit oqaasiinik ilinniartitsinermut tunngasut anigorniarnissaasa paasisimasaqarfiginissaannut, ilinniarnerminnik naammassinnikkunik atuarfik tamaat danskisoortitsinermik ingerlatsilersinnaanissaat siunertaralugu.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) Apeqqutit aalajangersimasunik sammivilikkat arlallit. Sammitinneqassapput:
a) qulequtaq oqaatsinut tunngasoq,
b) apeqqut atuarfimmi dcinskisoortitsinermut taassumalu timitalerniarsarineranut tunngasoq,
c) atuakkiortup malunnaateqartup suliai, atuakkiortut arlallit suliaat imaluunniit ukiut aalajangersimasut nalaanni atuakkiornerup pissusia,
d) atuakkiat takorluukkersaarutaasut aallaavigalugit saqqummiusseriaatsit,
e) qulequtaq ilinniaartumit ilinniartitsisorisaq peqatigalugu toqqagaq. Atuakkiat saqqummiussallu allat atorneqartut periaatsit allanngorartut, qanganisaassutsillu allanngorartut najoqqutaralugit toqqartorneqassapput, taamaattorli amerlanerit nutarfasissooqquneqarlutik. Taakku ilaat ikinnerpaamik ataaseq amerlanerpaamillu pingasut nutsigaassapput.
2) Qulequtaq nammineerluni toqqagaq. Ilinniartut tamarmik immikkut oqaatslnut atuakkiornermulluunniit tunngasumik sammisaqasjsapput; naatsukullammik allaaseralugu saqqumiutassaminnik. Qulequtaq ilinniartup nammineq toqqagaa ilinniartitsisumit akuereqqaagassaassaaq.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Regning/matematikki (atuaqatigiinnut tamanut).

§ 7. Siunertaq unaavoq ilinniartut piginaanngorsarneqassasut:
1) sammisap iluani paasisimasassanik tunngaviusunik, kisitsinermi taaguutit imarisaannik periaatsinillu pinngitsoorani atuarfiusumi regning/matematikkimillu atuartitsisinnaanissaat siunertaralugu,
2) sammisap sammisani allani inuiaqatigiinnilu atuuffiinik paasisimasaqalernissamik, tamakkunanilu suliassanik naammassiniagaqartarnermik tassunga atatillugu toqqammavinnik suliap riaammassiniarnissaanut pingaaruteqartunik nammineerluni ujarlersinnaanissamik,
3) kisitassanik immikkut toqqartukkanik suliaqariallaqqissutsimik meeqqat atuarfianni tamarmik aqqusaagassaanni atuartitsinermut naatsorsuussanik, tassunga atatillugu suliassanik aaqqissueriaatsinik naliliisinnaaneq kiisalu
4) kisitsinermut tunngasut imarisaannik ulluinnarni misigisarisartakkanut tutsiterisinnaanermik.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) sanunisap iluani taaguutit imarisaat periaatsillu,
2) sammisamik ima piginnaasaqalernissaq meeqqat atuarfianni tamarmik aqqusaagassaanni pineqartartussat pisinnaanngorlugit,
3) sammisassartat immikkut toqqartukkat sammisap immini qiterisai meeqqat atuarfianni tamat aqqusaagassaannut naatsorsuussat qinertuarnissaannut,
4) aallarterlaanik atuartitsinermi ajornartorsiutaasartut immikkut ittut perlaatsillu suliassartaannut,
5) sammisami atortussiat pinngitsoorani atuarfiusumi atugassatut naatsorsuussat, ilanngullugit atortorissaarutit aalajangersimasut piukkunnarnersiornissaat atornissaallu pisinnaanngorlugit,
6) sammisaq taassumalu sammisanut allanut attuumarna qulequtarsorluni atuartitsinermut atatillugu kiisalu
7) suliaq nammineq ilinniartitsisoq akuersitillugu aalajangiussaq atuartitsinermik aaqqissuussinermik ingerlatsinermillu, imaqartoq.
Stk. 3. Soraarumeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Regning/matematikki (immikkut sammisaq).

§ 8. Siunertaavoq manna, ilinniartut piginnaanngorsarsimassasut
1) atuarfimmi matematikkinii sammisassat pisinnaalernissaannut, sanunisap iluani tunngaviusut katiterneqaataasullu pingaarnerit ilisimasaqarfigilernissaannut, kisitsinerup imarisaasci ataqatigiinnerannik paasisimasaqalernissamut aammalu sammisap atuartitsissutiginissaata paasisimasaqarfigilernissaanut,
2) matematikkip atorneqarnerata tunngaviinik ilisimasaqalernissamut, qanoq iliorluni apeqqutit sammisanut allanut inooqatigiinnullu tunngasut matematikki sakkugalugu suliarineqeirtarnerannik ilimasaqalernissamut,
3) sammisassartat piukkunnarnersiukkat meeqqat atuarfianni tamarmi sammitinnissaannik piginnaaneqalernissamut, tassunga atatillugu nammineerluni assersuutinik suliassersuutinillu allanngorartitsisinnaanerup pisinnaalernissaa, ilinniartut meeqqat atuarfiat
tamakkerlugu regning/matematikkimillu atuartitsisinnaalernissaat anguniarlugu.
Stk. 2. Sammisap imai ataani taagorneqarput. Tamakku sammitinnerat iluatsillugu sammisap qanoq atuartitsissutigineqarnissaa ilanngunneqartassaaq.
1) Meeqqat atuarfianni regning/matematikkimik atuartitsinermi sammisassat pingaarnerit sammitinneqarnissaat.
2) Naqinnerit kisitsisinut taarsiullugit kisitseriaatsit.
3) Kisitsisit paasisimasassallu taakkununnga tunngasut.
4) Naatsorsueqqissaartarneq missingeeriaatsillu.
5) Ilutsit kisitassartaat.
6) Kisitseriaatsit naatsorsueriaatsillu.
7) Suliassaq nammineq aalajangiussaq meeqqat atuarfianni matematikkertitsinermut: imaluunniit matematikkip nalinginnaasumik iluaqutigeriarneqartarneranut tunngasoq. Ilinniartup ssuliassamisut immikkut toqqakkani naatsumik allaaserissavaa ilinniartitsisuminut akuerititassanngorlugu.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Paasisitsiniaaneq kristumiussuserlu.

§ 9. Siunertaavoq manna, ilinniartut piukkunnarsassallugit
1) atuagarsorluni ilisimassassanut meeqqallu atuarfianni tamarmik aqqusaagassaanni sammisassatut piukkunnartut pitsaasumik sammisinneqarnissaannut,
2) sammisat assigiinngitsut atortussartaasa suunerannut taakkulu qanoq atornissaannut kiisalu
3) sammisat assigiinngitsut atuartitsissutiginissaannut nammineerlunilu periaatsinik assigiinngitsunik atuisinnaalernissamut.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) qulequttat sammisat arlallit ataatsimoorteriarneranni atorsinnaasutut piukkunnarnersiukkat,
2) paasisimasassat periaatsillu pingaarnerit tunniunniarneqassapput taamatullu apeqqutit sammisanit pineqartunit arlaliusunit pisut ataqatigiisseriarneqartassapput ingerlaasilerineq, tak. § 20, nunalerutit, tak. § 21, uumasulerineq, tak. § 22, upperisarsiorneq, tak. § 23, nalitsinnullu tunngasut, tak. § 24 aajortuiffigalugit. Qulequttat samminiakkat ilinniartitsisup ilinniartut peqatigalugit toqqartortassavai meeqqat atuarfianni tamarmik aqqusaagassaanni klassit assigiinngiiaarnerat qiviaqqajaallugu, pisassat ataatsimut sammisanit tamanit tigooqqagaanissaat oqimaaqatigiikanneqqullugu. Qulequttat samminiakkat meeqqat atuarfianni taniarmik aqqusaagassaanni ingerlatassat aalajangersimasunik taaguuserlugit ingerlanneqartassapput.Qulequttat ima suliarineqartassapput ilinniartut apeqqutit aalajangersimasut pineqartut aallaavigalugit atuartitsinermi atortorisat pigeriikkat namminerlu sanaat atortorinissaannut sungiusarsinnaanngorlugit, taamaaliornikkut suliaq meeqqat atuarfiannut, ilinniartitsisunngorniarnermullu imartunerusumik itinerusumillu ingerlasinnaaqqullugu.
Stk. 3. Ilinniarnerup naanerani pisinnaasat nalilerneqartassapput,ilinniartup naanunassisai, sammisap iluani periaatsinik paasisimasai atuartitseriarsinnaaneralu tunngavigalugit.

Tuluttoorneq (qinigassaq).

§ 10. Siunertaq mannaavoq, ilinniartut atuartitsivigisinnaalissagaat pinngitsoorani atuarfiusoq piginnaanngorsarfigisimallugit
1) oqalunneq allannerlu nalinginnaasut aammalu nammineerluni oqalussinnaallunilu allassinnaaneq,
2) nalinginnaasumik oqaasilerisinnaaneq,
3) nunani tuluttut oqaluffiusuni piorsarsimassutsimut inooqatigiinnermullu tunngasut, pingaartumik Canadami USA-milu kiisalu
4) sammisap iluani atortorisanik periaatsinillu paasisimasaqarneq.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) ilinniartunik oqallorissaaneq,
2) atuakkianik taallianik saqqummiussanillu allanik takorluukkersaarutaasunik piviusunilluunniit tunngavilinnik sammisaqarneq, taakkununnga atatillugu allaaserisat inooqatigiinnermut piorsarsimassutsimullu tunngasut,
3) allattariarsorneq,
4) oqaasilerinermik nipilerinermillu sammisaqarneq atuartitsilernissami atugassatut eqqarsaatigineqartut kiisalu
5) sammisap iluani periaatsinik atuarfiullu atortussaataanik sammisaqartitsiiieq.
Stk. 3. Sammisaq inaarneqassaaq pisinnaalikkat nalilerneqarnerannik.

Tuluttoorneq (immikkut sammisaq)

§ 11. Siunertaavoq manna, ilinniartut atuartitsivigisinnaalissagaat pinngitsoorani atuarfiusoq piginnaanngorsarfigisimallugit
1) patajaatsumik oqalussinnaaneq allassinnaanerlu,
2) oqaasilerinermik iluamik atuisinnaaneq,
3) nunani tuluttut oqaluffiusuni piorsarsimassutsimut tunngasut pingaarneruscrtaannik paasisimasaqarneq,
4) sammisap atuartitsissutiginissaa periaatsillu.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) atuakkiat, taalliat saqqummiussallu allat nutarfasinnerusut, naqitat naqitaanngitsullu, takorluukkersaarutit takorluukkersaarutaanngitsullu, nunanit assigiinngitsunik tuluttut oqaluffiusunit pisut, pingaartumik Canadamit USA-millu, suliallu piorsarsimassutsimut inooqatigiinnermullu tunnganerusut,
2) oqallorissuseq allariallaqqissuserlu,
3) itinerusumik oqaasileri sinnaallunilu nipilerisinnaaneq kiisalu
4) sammisap, iluani atuartitsinermut atortuutit periaatsillu.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornermik allattariarsornermillu misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineiqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Fysik/kemi (qinigassaq).

§ 12. Siunertaq mannaavoq, ilinniartut piginnaanngorsarfigissagaat
1) fysikkip kemiillu ilaanik nalinginnaanerusumik paasisimannilernissaq,
2) sammisap imarisaanik taassumalu iluani periaatsinik taakkulu atornissaanik paasisimannilernissaq,
3) sammisap inerisaanermi periarfissaanik, pinngitsoorani atuarfiusumi atugasísatut piukkunnartunik ilisimasaqalernissaq, tassuriga ilanngullugit sammisap atuartitsisissutiginissaanut tunngasut, ilinniartut pinngitsoorani atuarfiusumi sammisamik atuartitsisinnaalernissaat anguniarlugu.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) sammisap imai periaatsillu nalinginnaasut, ilanngullugit misissueriallaqqissutsit,
2) sammisap iluani paasisimasassat pinngitsoorani atuarfiusumi atussallugit naammattut,
3) apeqqutit pingaaruteqartut fysikkimut kemiimullu tunngasut nalinginneianerusut, misiligaanertaat ilanngullugit,
4) sammisap atortuutaanik meeqqat atuarfianni tamanut aqqusaagassaatitaasumi atugaasut paasisimalernissaat, atuartitsissutaanera periaatsillu ilanngullugit.
5) sammisap, paasisitsiniaanermi sanunisanut allanut akuulluni meeqqat atuarfianni tamanut aqqusaagassarititaasumi ilaanera,
6) mianersorfissartanik paasisimasassat,
7) atuartitsinermik nalunaarsuusiat allagaasut, atuartut misiliisitaanerinik takutitsinernillu ilallugit. Suliassat ilinniartumit namminermit toqqarneqartassapput qanorlu ingerlanniarnerinik pilersaarut ilinniartitsisumit akuerineqartassalluni.
Stk. 3. Sammisaq inaaruserneqassaaq piginnaalikkat nalilerlugit karakterilernerannik.

Fysik/kemi (immikkut sammisaq).

§ 13. Siunertaq mannaavoq, ilinniartut piginnaanngorsarsimassagaat
1) fysikkip kemiillu paasisimasassartaasa tunngavii, taakkua imarisaat suleriaatsillu atugaasut,
2) fysikkip kemiillu inuiaqatigiinnit atugaanerat kiisalu
3) sammisap atuartitsissutiginissaa taassumalu saniatigut pisinnaalersimassallugit misileraasinnaaneq atuartitsinermullu atasumik takussutissanik saqqummiussisinnaaneq, ilinniartut meeqqat atuarfiat tamakkerlugu sammisamik piiieqartumik atuartitsisinnaanngornissaat siunertaralugu.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) mekanikki ataavartoq pingaarnersiorlugu, kissarnermut tunngasut, kallerup inneranut saviullu kajungerisaanut tunngasut, qaamanermut maligaasanullu tunngasut kiisalu, atominut tunngasut,
2) kemiip ilaa nalinginnaanerusoq, uummaatsulerinermut uumassusilerinermullu tunngasoq,
3) inunikkut piukkunnarsinnaasut ulloriarsiornermut, nunarsuup pissusianut katitigaaneranullu tunngasut, Kalaallit Nunaata nunallu issittut pissusiannut tunnganerusorsiorlugit,
4) sammisat qinigassat (fysikkimut tungasoq ataaseq kemiimullu tunngasoq ataaseq ilinniartumit namminermit toqqakkat ilinniartitsisumit akuerisat). Sammisat tamakkiunneqarsinnaapput ilinniartunilluunniit ataasiakkaanit kisermaanneqarsinnaallutik,
5) sammisap atortussaqutai. meeqqat atuarfianni,
6) misileraaneq nalunaarsuinertalik. Misileraanerit sisamat fysikkimut tunngasut nalunaarusiorsimassapput kemiimullu tunngasut marluk taamaasisaassallutittaaq,
7) atuartitsinermik misileraatit fysikkimut tunngasut sisamat kemiimullu tunngasut marluk immikkut qulequtsikkat. Suliassat tamaasa immikkut ilinniartup nassuiaasertassavai, tassani atuartitsissutitut misiliinerup suna imarigaa apeqqutillu atuarfimmi sammisinneqarnissaanut piukkunnaataasa nassuiaataat ilanngullugu kiisalu atuartitsissutiginissaanut periaatsinullu atorniakkanut nassuiaatit naatsumik allaaserinerat ilanngulluguttaaq. Atuartitsinermik misileraanermut atasumik ilinniartup mianersornissamut tunngasut ilanngunniartassavai kiisalu
8) Misileraavimmik/katersanillu nakkutilliinissamik ilitsersuut.
Stk. 3. Soraarummeerneq cqaluttariarsornermik fysikkimik aamma oqaluttariarsornermik kemiimik misilitsinnerussaaq. Misilitsinnerit immikkut naliliiffigineqassapput ataasiinnarmilli karakteriliineqassaaq.

Erinarsorneq/nipilersorneq (qinikkat).

§ 14. Siunertaavoq manna, ilinniartut namminneq erinarsorlutik nipilersorlutillu piginnaanngorsassagaat
1) nipilersornermut tunngasunik piginnaasaqarneq,
2) atuagarsorluni paasisimasassat ilisimasassallu teknikkimut tunngasut kiisalu
3) sanunisap iluani periaatisinut atuartitsissutiginissaanullu tunngasut.
Stk. 2. Imai. Sammisinneqassapput
1) erinarsorneq,
2) noqartilissorneq nipilersuutillu allat, ilinniartut ataasiakkaarlugit nipilersuutinik ilinniartinneqassapput,
3) naalaarnermut tunngasut/atuagarsorluni paasisimasassat, nipilersugassiat,
4) nipilersornermik paasissimasassat kiisalu
5) nipilersorneq perorsaanermut atatillugu, ilanngullugit nipilersornerup allanut ataneranut periarfissat.
Stk. 3. Atuarnerup naammassinerani ilinniartup piginnaaligai nalilerneqassapput piginnaassusai, paasisimaligai sammisallu iluani periaatsit atuartitsisinnaaneralu tunngavigalugit.

Timersorneq (qinigassaq).

§ 15. Siunertaq unaavoq, ilinniartut
1) timersornerup sammisassartaanut atuartup timikkut inooqatigiinnerullu tungaatigut iluaqutigisinnaasaanut pillaqqissunngornissaat paasisimannilernissaallu,
2) timersuutinik ilinniartitsinermik pilersaarusiorsinnaanngornissaat, atuartitsisinnaanissaat nalilersuisinnaanngornissaallu,
3) sammisap meeqqat atuarfianni perorsaanermut tunngatillugu periarfissaanik paasisimasaqalernissaat,
4) soqutiginnilersinnissaat kajumilersinnissaallu timersornerup tungaatigut atuarfimmi inuiaqatigiinnilu sullissinissamut tamannalu aqqutigalugu atuartut inuuneq isukkaarlulugu timersornermik ingerlatsisinnaanissamik soqutiginnllersitsinissaannut.
Stk. 2. Imai makkuupput: Timersornermik taassumalu paasisimasassartaanik allanngorarfilimmik aallussineq, ilinniartup timersornermik atuartitsinnaanngornissaa pilersaarusiorsinnaanngornissaalu siunertaralugit, suliaminut timersornerup qallikkut, ilorlikkut inooqatigiinnerullu tungaatigut sunniutigisinnaasai tapullugit. Imarisai makkunannga tigooqqagaassapput:
1) aalaaseq nipilersornerlu,
2) aalaaseq takussutissartaalu,
3) pinnguaatit aalaatsimut tunngasut illup iluani silamilu atorsinnaasut,
4) sungiusarneq toqqammaviusoq,
5) atortulersorluni timersorneq,
6) arpanneq, pissigarneq,, eqqattaarneq,
7) arsarneq arsamillu pinnguaatit,
8) silami sammisassat,, ukiukkut timersuutit arpanneq sumiissusersiornertallk nunap assingata atornissaanik ilallugu,
9) timersornerup sammisariut allanut attuumarna,
10) timersornermut tunngasunik paasisimasassat, timip sannaanut, timip uumassusilittut pissusiinut aalaatsinullu tunngasut timip ineriartorneranut sungiusarneranullu tunngasut,
11) apeqqutit timersornerup perorsaanermut attuumassutai, sammisap atuartitsissutiginissaanut, tarnimut inuiaqatigiinnullu attuumarnanut tunngasut,
12) timersornermik ilinniartitsisup suliassai perorsaanermut tarnimut inooqatigiinnermullu atasut,
13) peqqinissamut attuumarngi,
14) mianersornissamut attuumarngi.
Stk. 3. Ilinniarneq inaarneqassaaq piginnaalikkat nalilernerannik, tunngavigalugit ilinniartup timersornermi pillaqqissusaa, paasisimasai aammalu periaatsinik paasisimasaqarnera atuartitseriarsinnaaneralu.

Assassorluni sulineq (qinigassaq).

§ 16. Siunertaq mannaavoq, ilinniartut
1) suliassanut pillaqqissunngornissaata sammisanullu tunngasunik paasisimssaqalernissaata anguniarnissaat,
2) nammineersinnaalernissaat, nutaaliorsinnaalernissaat misileraasinnaanngornissaallu kiisalu
3) sammisap perorsaanermi periarfissaanik paasisimasaqalernissaat.
Stk. 2. Imarai paasisimasassartat sammisamut tunngasut suliamillu aallussineq ukunani:
1) allapalaarineq,
2) nissiaaneq,
3) nuersaaneq,
4) allalersuineq,
5) katiterineq (ilaartuirieq)
6) perlaaneq allunaaserinerlu,
7) savat meqqulerineq,
8) qissineq,
9) ikaartiterineq,
10) ammerineq,
11) amernik mersorneq,
12) sapangaaqqerineq,
13) mersorfissorneq,
14) ikaartitikkanut tunngasut,
15) misuttaanermut tunngasut,
16) sakkuuserineq,
17) mersorfiup passunnissaa,
18) atisat oqaluttuarisaanerup piorsarsimassutsillu tungaanit,
19) meeqqat atuafianni perorsaanermik atuartitsinermillu pilersaarusiorneq,
20) pisiortornermut tunngasut,
21) atuartut pussugissusiannut tunngasut sammisap atortuinut sanilliunnerat.
Stk. 3. Ilinniarnerup inaarnerani paasisimasarilikkat nalilerneqassapput, tunngavigalugit ilinniartut naammassisaat, paasisimasariligaat, sammisallu iluani periaatsinik atuartitseriaatsinillu pisinnaaligaat.

Ilusilersuineq (qinigassaq).

§ 17. Siunertaq unaavoq, ilinniartut piginnaanngorsarneqassasut
1) meeqqat assilissanik atuisarnerannik paasisimasaqalernissamut inuiaqatigiinnilu assilissat atugaanerannik ilisimasaqalernissamut,
2) pillaqqissuseqalernissamut isunngasunik itissusilinnilluunniit ilusilersuinermut aammalu ilusilersuinerup oqaatiginninniarnermi nalunaarniarnermilu atornissaanut,
3 ) paasisimasaqarnissamut sammisap atuarfimmi perorsaanermut atasumik periarfissaanik.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) Ilusilersuineq,
a) meeqqat atuarfianni tamanut aqqusaagassaatitaasumi sammisassat eqqarsaatigalugit. Oqaatiginneriaatsit makku sammlsinneqassapput: titartaaneq, qalipaaneq, nipititerilluni assilialiorneq, naqitsineq, qipernineq aammalu ilusilersuineq piffissami qaangiussortumi pingaarnerutitat allanngorarfii malillugit:
- aalajangersimasuriik aallaaveqarluni ilusilersuineq (takorluukkanik isigisanillu ilusilersuineq),
- taqamut ilusilersiuineq (ilusilersuineq suliami atortussat aallaavigalugit) kiisalu
- allalersuilluni ilusilersuineq (alutornarsaalluni allalersuinermi isumassarsiat assilissanillu katiterineq, suliat arlaliuttarissat).
b) Ilusilersuinerup atuarfimmi atorneranut atasumik sanunisinneqassapput makku:
- allattarfissorneq aammalu
- ilusilersuinerup sammisanut allanut attuumarna.
2) Paasisimasassat:
a) meeqqat assilissanik oqaatsitut atuinerat,
b) assilissanik qimerluueriaaseq,
c) atortussanik paasisîimasassat,
d) ilusilersuinermik atuartitsineq.
Stk. 3. Ilinniarneq inaarneqassaaq piginnaalikkanik naliliinermik, tunngavigalugit ilinniartup naammassisai, paasisimaligai, sammisap iluani periaatsinik pisinnaasai atuartitseriarsinaaneralu.

Sananeq (qinigassaq).

§ 18. Siunertaq unaavoq
1) ilinniartut assassortut periaasiinik misilittagaannillu paasisimasaqalersinnissaat, pinnguisinnaassuseqalersinnissaat sannarissunngornissaallu,
2) ilinniartut paasisimssassat sammisamut tunngasut pigilissagaat atuartitsinermullu tunngasut ilisimasaqarfigilissallugit,
3) ilinniartut assassorluni sulinerup nuannersui suli annerulersissinnaassagaat kiisalu
4) ilinniartut nammineersinnaalissasut misileraasinnaalissasullu issuaaginnarunnaarlutik.
Stk. 2. Imai makkuupput:
1) titartaagasuarneq titartaaqqissaarnerlu,
2) atortussanut tunngasut, kalaallit atortussaataat inunikkut ittut ilanngullugit,
3) sakkuuserineq, sakkuutinik sannatinillu aserfallatsaaliineq,
4) maskinarsorneq,
5) sanariaatsit,
6) katitereriaatsit,
7) qalippeeriaatsit,
8) timip suleriaasai, sulinerup sulliviullu isumannaatsuunissaannut tunngasut kiisalu
9) sammisap atuartitsissutiginissaa periaatsillu.
Stk. 3. Ilinniarneq inaarneqassaaq piginnaalikkanik naliliinermik, tunngavigalugit ilinniartup sannarissusia, paasisimasassanut kakkassusia sammisallu iluani periaatsinut atuartitseriarnissamullu piginnaaneqarnera.

Illumi suliassiat (qinigassaq)

§ 19. Siunertaq unaavoq, ilinniartut
1) sammisap iluani suliassanik pisinnaasaqalissasut paasisimasassanillu tassunga tungasunik ilisimasaqalissasut,
2) tulluartunik naleqquttunillu nerisaqarnermik peqqinissamillu paasinnilissasut,
3) sanunisap perorsaanermut periarfissaanik takunnissinnaalissasut.
Stk. 2. Imarai sammisap suliassartaanik paasisimasassartaanillu sammisaqarneq makkuusunik:
1) Nerisassiornerup tunngavii periaatsillu, tassunga atatillugu piareersaariaatsit, iganeq, siatsineq, iffiorneq, asiutsaaleeiriaatsit soorlu qerititsineq, pujoorineq, panertulineq tarajorterinerlu. Sulinermut ilanngunneqassapput atortorissaarutinik atuineq, aserfallatsaaliineq nalilersuinerlu kiisalu mianersornissamut isumannaallisaanermullu tunngasut.
2) Inuussutissalerineq: inuup inuussutissanik atorfissaqartitsinera:
a) proteinit, orsoq, kulhydratit taakkulu nerisassani akuunerat, timip inuussutissanik arrorsaasarnera, timip qanoq sulinera inuussutissanillu atuinerata nalingi,
b) vitaminit saffiugassallu nerisani akuusut, tamakku timimut sunniutaat, atorfissaqartitsineq, pisariaqartitatut inassutaasut amigaatillu ersernerisartagaat.
3) Nerisassalerineq: inuussutissat immikkoortukkuutaat, inuussutissat pingaaruteqavissut, tassunga ilanngullugit kalaallit nerisassaataat, taakku akui, passunnissaat, inuussntissatut naleqassusiat paarinissaallu. Inuussutissat atornissaannik suliarinissaannillu sungiusaatit peqqinnartuunissaannut atatillugit. Inuussutissanut paasissutissiat inatsisillu inuussutissaqarnermut tunngasut.
4) Nerisassanut tunngasut: nerisat sunit katitigaanissaat qanorlu naleqassusiat nerisanut aningaasartuutinik naatsorsuisarneq tassunga ilanngullugu.
5) Atisanik passussineq ipeersaarnerlu: inimi atortut atisallu sunit sanaanerat, tamakku suliarinissaannut paarinissaannullu atortut periaatsillu, atisanik passussinermik errorsinermillu sungiusaatit. Suliamut ilanngunneqassapput atortorissaarutinik atuineq, aserfallatsaaliineq naliliinerlu kiisalu mianersornissamut; isumannaallisaanermullu tunngasut.
6) Peqqinnissamut tunngasut: ipeersaarneq, sajaatsussuseq inuussutissanillu peqqissaarussineq, inuussutissat nappalissutaasarnerat toqunartoqalertarnerallu ilanngullugit.
7) Sulisaaseq pilersaarusiortarnerlu: sulisaatsit aalaatsillu tulluartut, angerlarsimaffimmi sullivimmik aaqqissuussineq, suliamik pisariillisaanerit angerlarsimaffiup ingerlanneranut tunngasut suliassanillu pissamaarusiortarneq.
8) Atuinermik pisiassanillu paasisimasassat. Atuisunut ilisimatitsissutit: atuisut pisussaaffii pisinnaatitaaffiilu, piseqqusaarineq, siunnersuisoqarfiit. Pisiassanik paasisimasassat: pisiat allagartaat nalunaaqutsersuutaallu, pisiassat akiinik pitsaassusiinillu naliliisinnaassuseq. Suliani tamani atuartitseriarsinnaaneq ilaassaaq, ilinniartut ilinniarnerminni suliassanut pillaqqissunngornissaat, ilisimasaqalernissaat isummersinnaanngornissaallu pillugit.
Stk. 3. Ilinniarneq inaarneqassaaq piginnaalikkanik naliliinermik, tunngavigalugit ilinniartut nalunaarusiaat, sullerissusaat sanunisallu iluani periaatsinik sungiussisimanerat atuartitseriarsinnaanerallu.

Historie (immikkut sammisaq).

§ 20. Siunertaq unaavoq, ilinniartut piginnaalersimassagaat
1) historie ilisimasassat paasisimasassallu tamannalu aqqutigalugu ukiut qaangiussortut inuiaallu ingerlaasiannik inuiaqatigiillu piorsarsimassusiinik paasinninnissaq,
2) sammisap iluani suleriaatsinik sammisallu imaanik ilisarsinissaq, ingerlaatsip iluani apeqqutinik piukkunnarnersiusinnaanissaq taakkulu akissutissaannik tunngavilinnik ujartuisinnaanissaq kiisalu
3) sammisap iluani periaatsinik atuartitsinermillu pisinnaasaqalernissaq.
Stk. 2. Sammisap makku imarai:
1) apeqqutit arlallit ukiunut qaangiussortunut, nunarsuup ilaani sumiissutsinut, aningaasarsiornermut, inooqatigiinnermut, piorsarsimassutsimut naalakkersugaanermullu tunngasnt oqaluttuarisaanermit isigalugit. Apeqqutit ilaat minnerpaamik ataaseq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut tunngasuussaaq; taassuma avataatigut sammineqartut danskit europamiullu aammalu europaniiuunngitsut piorsarsimassusiannut: tunngasuussapput.
2) Assersuutit immikkut toqqakkat ingerlaatsimik ilisimatusarnermut tunngasut sammisap iluani periaatsinik atortussanillu imaqartut,
3) sammisap anguniagai atuartitsinermilu atortussaqutai, suleriaatsit meeqqallu atuarfianni sammisitassanik piukkunnarnersiueriarsinnaaneq,
4) Ilinniartut ataasiakkaat tamarmik immikkut nammineq toqqarlugu ilinniartitsisuminnullu akueritillugu nalunaarusiaat.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornerussaaq, tunngavigalugit ilinniartup nalunaarusiaa apeqqutillu sammisami aqqusaagaasimasut ilaata soraarummeernermi makitap nalilernerat. Karakteri ataasiinnaassaaq, tassaassalluni pineqartut arlariit ataatsimut nalilernerat.

Geografi (immikkut sammisaq).

§ 21. Siunertaq unaavoq, ilinniartut piginnaanngorsarsimassasut
1) inuiaqatigisat inuiaqatiginngisallu ilisimasassartaannut inuiaallu sunnerneqartarnerata allanngortinneqartarneratalu pissutigisartagaasa piorsarsimassutsimut pinngortitamullu attuumassuteqartarnerannik paasinninnermut,
2) sammisap iluani paasisimasassanut, ilusiliinernut, sammisap imarisaanik periaatsinillu atugaasunik paasisimasaqarnissamut, kiisalu
3) sammisap iluani periaatsinik atuartitseriarsinnaanermillu sungiussinissiamut.
Stk. 2. Sammisap imarisai makkuupput:
1) nunarsuup ilai immikkoortut arlallit annertussutsimikkut pissutsimikkullu nikingasut. Kalaallit Nunaata saniatigut Nunat Avannarliit arlaat, Amerikap avannarliup ilaa nunavissuillu allat ilaat. Nunalerutinut atasumik suleriaatsit immikkoortortaasa ilaat imaluunniit qulequtaq aalajangersimasoq suleriaatsip immikkoortortaanik imaqartoq aallaavigalugit suliaq ingerlanneqassaaq.
2) Nunalerutinut atasumik paasisimasassat pingaarnerit, ilusiliinerit, nunalerutit imarisaat periaatsillu nunalerutit sanimisassartaannut soorlu inuit nunaqarfiilu, pissarsiorneq aningaasarsiornerlu, nunarsuup ilusaanut tunngasut nunarsuullu silaannaanut tunngasut pineqassapput. Atuartitsinermi ineriartortitseriaatsit ilaat, ajornartorsiutit tamani atuuttut, nunap pissusiisalu oqimaaqatigiinnerannik mingutsitsinerit, ilanngullugit.
3) Sammisap anguniagai atuartitsinermilu atortussaqutit pigineqartut, atuartitseriaatsit meeqqallu atuarf ianni pilersaarutit eqqaallugit piukkunnartorsiuisinnaaneq.
4) Ilinniartut ataasiakkaat tamarmik immikkut nammineq toqqarlugu ilinniartitsisuminnullu akueritillugu nalunaarusiaat.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornerussaaq, naliliinermut tunngaviussallutik sanunisap iluani pisimasanit apeqqut makitaq nalunaarusiarlu allagaasoq. Karakteri ataasiinnaassaciq tassaassalluni pineqartut arlariit ataatsimut nalilernerat.

Biologi (immikkut sammisaq).

§ 22. Siunertaq unaavoq, ilinniartut
1) ilisimasaqarfigilerlugillu paasisimasaqarfigilissagaat pinngortitami uumassusillit naasut uumasullu, inuk taassumalu pinngortitamik sunniisarnera ilanngullugit,
2) paasisimasaqarfigilisisagaat sammisap paasiniaanermut, suliassanut inooqatigiinnullu attuumassutai,
3) biologinerup iluani suleriaatsinik atuisinnaanngorlutillu nalilersuisinnaanngornissaat kiisalu
4) sammisap atuartitsissutiginissaanik periaatsinillu atugaasunik sungiussiiiissaat.
Stk. 2. Imarisai makkuupput:
1) Biologineq nalinginnaasoq, biologinerup naajuitsulerinertaa, sananeqaatilerineq, uumasut inuunerat, kingornuttakkanut tunngasut, uumasut eqqarsanngikkaluarlutik qanoq ilioriartarnerannut tunngasut, uumasut atorfissaqaqatigiinnerat ineriartornerullu paasisimasassartai sammisinneqassapput samminneriaatsip iluani immikoortortat imminnut attuumassuteqarnerat ilinniartunut misinnarsisillugu qulequttallu aallaavigalugit atuartitsineq iluaqutsiullugu.
2) Naasut uumasullu arlalippaaluit sannamikkut, inuusaatsimikkut ataqatigiikkuutaarnermikkullu imminnut ataqatigiissutaat, ilusaannut, avatangiisaannut inuunerannullu tunngasut pingaarnerutillugit, uumasullu eqqaallugit ileqqulersuutaat pinerullugit.
3) Nunat issittut ilaanni arlalinni naasut, uumasut isumalluutigeqatigiinrierullu sammisinneqarnissaat. Tassunga atasumik paasiniaanissaq siunertaralugu aallaarsimaneqassaaq/allamut nikittoqassaaq.
4) Biologinerup inuiaqatigiinni atorfii, tassunga atatillugu mingutsitsinermik oqallitsitsineqassalluni mingutsitsinerup uumasulerinermut naajuitsulerinermullu tunngarna qulequtsiullugu. Tamatumunngattaaq atasumik apeqqutit pinngortitami atuinermut tunngasut sammineqassapput.
5) Sammisap anguniagai atuartitsinermilu atortussaqutit, periaatsit meeqqat atuarfianni sammisassanik piukkunnnarnersiuisarneq.
6) Misissuiffimmi suliassanik sungiusarneq, tassunga atasumik takutitsinermi atortuutinik atortorissaarutinillu paarsineq. Asiimi misissueriaatsit meeqqat aallaarsimaartitaasarnerat siunnerfigalugu. Ilinniartut misileraanerit tamakku ilaat aalajangersimasumik amerlassusillit nalunaarsuusiarissavaat. Nalunaarsuusiat ilinniartitsisumut akuerititassaassapput.
7) Ilinniartut tamarmik immikkut qulequtaqarlutik nalunaarsuusiaat ilinniartitsisumit akuerisaasoq.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornerussaaq, tunngavigalugit ilinniartup nalunaarsuusiaa apeqqutillu sammisami aqqusaagaasimasut ilaata soraarummeernermi makitap nalilernerat. Karakteri ataasiinnaassaaq tassaassalluni pineqartut arlariit ataatsimut nalilernerat.

Religion (immikkut sammisaq).

§ 23. Siunertaq unaavoq, ilinniartut anguniassagaat
1) kristumiussutsip upperutsillu allat inuunermillu paasinneriaatsit allat samminerisigut sammisap immikkoortuinik paasisimasaqalernissaat,
2) sammisap iluani periaatsinik sungiussinissaat,
3) sammisap perorsaanermi periarfissaanik inissisimaneranillu paasisimannilernissaat atuartitsinermullu sammisortaanik ilisimaarinnilernissaat.
Stk. 2. Sammisap imarai makku:
1) Kristumiussutsip atuagarsuarmi bibelimi tunngavii aammalu oqaluttuarisaariermi ullutsinnilu ersinneri immikkuullarissut ,
2) kristumiussutsimi qulequttat immikkut toqqakkat kristumiusutsip upperutsillu inuunermillu paasinneriaatsit allat imminnut attuumarnat pinerullugu, tassunga atasumik kristumiussutsip inuit mianerisaannut aporaannera,
3) upperutsit kristumiussusiunngitsut ilaat ataaseq arlalliluunniit, qanoq pilersimanerat, immikkoorutaat, ullutsinni piorsarsimassutsimut inooqatigiinnermullu pingaarutaat,
4) apeqqutit akissutaallu upperisarsiornermut tunngasut ileqqorissaarnissamut, tarnimut eqqarsaqqissaarnermullu atasut. Apeqqutit sammineqassapput nallitta paasineqarnissaa siunertatut pigalugu.
5) Sammisap anguniagai atuartitsinermilu atortussaqutai, periaatsit meeqqat atuarfianni atuartitsinerup pilersaarusiornerani piukkunnartorsiornermut atatillugit.
6) Ilinniartut tamarmik inunikkut qulequttamut namminneq qinikkaminnut nalunaarsîuusiaat, ilinniartitsisumit akuerisaq.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornerussaaq, pereersimasat ilaat makitaq aammalu nalunaarsuusiatut allagaq tunngavigalugit. Karakteri ataasiinnaassaaq tassaassalluni naliligassat arlariit ataatsimut nalinernerat.

Nalerput (immikkut sammisaq).

§ 24. Siunertaq unaavoq, ilinniartut piginnaanngorsarsimassasut
1) inuiaqatigiinni assigiinngitsuni inuusaatsinik assigiinngitsunik ilisimasaqalernissamut,
2) ilisimasanik taakkuninnga atuisinnaalernissamut inuiaqatigiinni pissutsinut tunngasunik misilittakkat atorlugit misissueqqissarsinnaanissanut,
3) sammisap perorsaanermi periarfissaanik paasisimasaqalernissamut atuartitseriaatsimillu pillaqqiffeqalernissamut.
Stk. 2. Sammisap imai meikkuupput:
1) apeqqutit aalajangersimasut, nunaqarfigisamut, inuiaqatinut silarsuarmulluunniit tamarmut tunngasut, nalitta ajornartorsiutitai, sammisinneqartussat ingerlaatsimut siunissamullu sammisillugit inuiaqatigiit pissusiinik paasisimasat periaatsillu aallaavigalugit. Qulequttat sanunisallu inuiaqatigiinnit kalaallinit inuiaqatigiinnillu allanit aajortugaassapput.
2) Misissueriaatsit paasiniaaqqissaariaatsillu suleriaatsit assigiinngitsut atorlugit atortullu assigiinngitsut atortoralugit.
3) Sammisap anguniagai atuartitsinermilu atortussaqutai, periaatsit piukkunnartorsiortarnerlu meeqqat atuarfianni pisassat eqqarsaartilgalugit.
4) Ilinniartut ataasiakkaat namminneq toqqarlugu ilinniartitsisuminnullu akueritillugit nalunaarsuusiaat.
Stk. 3. Soraarummeerneq oqaluttariarsornerussaaq, tunngavigalugit periikkanit makitaq nalunaarsuusiarlu allagaasoq. Ataasiinnarmik karakteriliisoqassaaq. Karakteriliussarlu tassaassaaq nalilerniakkat ataatsimut nalilernerat.

Atortuulersitaanissaa il.il.

§ 25. Kultureqarnermi iituartitsinermilu Pisortaqarfiup aalajangersinnaavai atuarnermi malittarisassat sammisallu soraarummeerutcianerannut tunngasut.

§ 26. Nalunaarut atortuulissaaq 1. september 1990.

Namminersornerullutik Oqartussat, Nuuk ulloq 28. august 1990

Jens Lyberth

/

Hugin S.Christiansen