Nioqqutissanik il.il. eqqussuinermik annissuinermillu nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 22. marts 1990-imeersoq.
Nioqqutissanik Kaalaallit Nunaannut eqqunneqartartunik tassanngaannillu anninneqartartunik nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 16, 29. oktober 1985-imeersumi § 2, § 3, § 11 aamma § 13 kiisalu nioqqutissanik eqqussuinermi eqqussuinermilu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 1, 6. maj 1989-imeersumi § 9, § 10 aamma § 11 naapertorlugit makku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Nioqqutissanik eqqussineq
Nalunaarsuinermik nakkutilliinermillu aaqqissuussinermi maleruagassat pingaarnerit§ 1. Nioqqutissat, avataanit Kalaallit Nunaannut eqqunneqartut Kalaallit Nunaanni imaluunniit Aalborg-imi Akitsuutinut Niueqatiginninnermullu Nakkutilliisoqarfimmut imaalillugit nalunaarutigineqartassapput, rtakkutilliinermik oqartussaaffeqarfiup taassuma Naalakkersuisut kissaatigisaattut nunanik allanik niueqateqarnermi kisitsisitigut paasissutissanik pissarsisinnaassalluni. Ilanngullugu qulakkeerniarneqarpoq, ilaatigut nioqqutissat akitsuusigassat nalunaarsortarnissaat akitsuutillu akiligassat akilersinniarneqartarnissaat, ilaatigullu qulakkeerniarlugu nioqqutissat, Kalaallit Nunaannut eqquteqqusaanngitsut Kalaallit Nunaani nioqqutigineqannginnissaat aammalu nioqqutissat eqqunneqartut nioqqutissat eqqunneqarnissaannut immikkut aalajangersagaasinnaasunik naapertuuttuunissaat qulakkeerniarlugu.
§ 2. Akitsuusersuineq, kisitsisit atorlugit nalunaarsuineq nakkutilliinerlu ima aaqqissuunneqarsimapput, akitsuusersuineq kisitsisitigullu nalunaarsuineq il.il. Kalaallit Nunaanni pisassallutik. Tassa imaappoq nioqqutissat, nunanit allanit umiarsuartigut Kalaallit Nunaannut toqqaannaartumik eqqunneqartut imaluunniit timmisartukkut Danmark- imiit imaluunniit nunanit allanit eqqunneqartut kiisalu allakkat nunanit allanit Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik eqqunneqartut Kalaallit Nunaanni suliarineqartassapput. Allatigut akitsuusersuineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuineq Danmark-imi inqerlanneqartassapput.
Imm. 2. Akitsuusiineq nakkutilliisuusunut akitsuutit pillugit nalunaarutit imaluunniit nioqqutissat eqqunneqarnerat pillugu nalunaarutit tunngavigalugit kiisalu nioqqutissanik eqqussuineq eqqussuinermilu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 1-imi 6. maj 1989-imeersumi aalajangersakkat naapertorlugit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni kisitsisit atorlugit nalunaarsuineq il.il. pingasunik tunngaveqarpoq:
1) ingerlatsinermik isumaginnittup nassiussinermi nakkutilliinermik pisortanut nalunaarutaa,
2) nakkutilliinermik pisortat nassiussanik nalunaarsuinerat, kiisalu
3) nioqqutissamik tigusaqartup eqqussisimanermik nalunaaruteqarneranik.
Imm. 4. Nassiussanut inuutissarsiornermut tunngasuunngitsunut nassiussanullu annikitsunut immikkut aalajangersagaqarpoq, takuuk § 5, imm. 4 aamma 5, kiisalu § 10. Tamanna aamma atortuuvoq nioqqutissanut inunnit eqqunneqartunut, takuuk tikinnermi nioqqutissat akitsuuteqanngitsut nassatarisinnaasat pillugit nalunaarut nr. 12 22. marts 1990-imeersoq.
Umiarsuit nassataat Danmark-imeersut
§ 3. Inuit suliffiillu Danmark-imiittut nioqqutissanik Kalaallit Nunaanni nioqqutissanut akitsuuserneqartartunut ilaasunik umiarsuakkut Kalaallit Nunaannut nassitsiniartut nioqqutissat nassiussassatut Aalborg-imi tunniunneqarnerannut atatillugu akitsuusiinissamik nalunaaruteqassapput piumaffigineqarunillu pisiffimmiit faktura-mik aamma tunniussaqassallutik.
Imm. 2. Nassiussisup nioqqutissat tunniunneranni akitsuutinut akiligassat akilersinnaavai imaluunniit nassiussinermut allagartaani akiliussissutaagallartutut ilanngunneqartissinnaallugit taamaalilluni akitsuutit aningaasartaat Kalaallit Nunaanni tigusisumit akiligassanngortissinnaallugit.
Umiarsuit nassataat nunanit allaneersut Danmark-ikkoortitat
§ 4. Nioqqutissanut nunanit allaniit (aamma Savalimmiuniit) imaluunniit Københavns Frihavn-imiit tunniunneqartunut Danmark-ilu aqqusaarlugu umiarsuakkoortillugit Kalaallit Nunaannut ingerlanneqartunut tunngatillugu tunisisoq (nioqqutissanik ingerlatseqqittartoq/sinniisoq) pisussaavoq Aalborg-imi nakkutilliinermik pisortanut eqqussinermik nalunaaruteqarnissamut. Eqqussinermik nalunaarut tunisisumit fakturamik, nassiussat uppernarsaataannik aammalu akitsuusiinermut kisitsisillu atorlugit nalunaarsuinermut il.il. uppernarsaatinik pisariaqarsinnaasunik.
Imm. 2. Akitsuutit aningaasartaasa akiligassaalersut akilerneqarnerannut/akiligassatut allanneqarnerannut tunngatillugu § 3, imm. 2 taamatuttaaq atuuppoq.
Umiarsuit nassataat toqqaannartumik nunanit allaneersut
§ 5. Nioqqutissanut nunanit allanit toqqaannartumik umiarsuartigut Kalaallit Munaannut ingerlanneqartunut tunngatillugu, tamatumani ilaallutik aalisakkat aalisakkanillu nioqqutissiat qallunaat savalimmiormiullu aalisariutaaneersut, nunamut niuneqartut, nassiunneqartut tamarmik immikkut useqarnermik nalunaarummik sanaanneqassapput. Useqarnermik nalunaarut ingerlatsinermik isumaginnittumit suliarineqassaaq, tassa umiarsuaatilittut, umiarsuaatilimmut sinniisuusutut assigisaattulluunniit nioqqutissanik eqqussisumit, taannalu umiarsuup pappiaraataasa imaluunniit tikiunneqartut nalunaarsorneqarfiata allap nuutinneranik ilaqartillugu sapinngisamik piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu nassatat umiarsualivimmit peerneqartinnagit Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermik pisortanut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Useqarnermik nalunaarutip ullormit nalunaarsorneqarfianiit kingu?innerpaamik ulluinnaat qulit (arfininngornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuutigineqassapput) qaangiunnerini nioqqutissanik tigusisup nioqqutissat anniseqqillugilluunniit Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermik pisortanut eqqussinermik nalunaarsuusiussaaq.
Imm. 3. Eqqussinermik nalunaarsorneqartariaqanngillat pallet, containerit inaqanngitsut, qerattaqqutit, poortuutit imaqanngitsut atornikullu, illerfiit qummuattaasallu kiisalu angalanermi atortut, angalanermi taqussat assigisaallu.
Imm. 4. Aammattaaq eqqussinermi nalunaarsorneqartariaqanngillat nakkutilliinermik pisortat nassiussat nalunaarutigineqartussaatinngippatigik. Nassiussat nioqqutissanik akitsuusigassanik imaluunniit eqquteqqusaanngitsunik imaqanngippata nakkutilliinermik pisortat nassiussat makkuninngg imallit nalunaarutigineqartussaajunnaarsissinnaavaat:
1) Tunissutit inuinnarmiit inuinnarmut ingerlatitat.
2) Atortut annaassiniarnermi imaluunniit imaani ikiuiniarnerni annertunetusuni piffissami pineqartumi atorneqartussat.
3) Sammisassaqartitsiniutit umiarsuit umiarsualivissisimaneranni imarsiortunut atorneqartussat.
4) Imarsiortunut sammisassaqartitsiniutit nunat allat umiarsuaasa nunat tamalaat akornanni angalaartut iluarsagassatut nunamut oqqussaat.
5) Danskit umiarsuaataanut timmisartuinullu nunanut allamukartaatinut aammalu allamiut umiarsuaannut timmisartuinullu kingoraartissat atortussallu, kingoraartissat atortussallu umiarsuarnut imaluunniit timmisartunut pineqartunut tunniunneqarsimappata.
6) Nioqqutissat, nunani allani iluarsarneqarsimasut imaluunniit atorneqarallarsimasut eqquteqqinneqartut, nioqqutissanik tigusisoq annissinermik nalunaarutip imaluunniit uppernarsaatip allap pisariaqartup nuutinneranik takutitsisinnaappat.
7) Pequtit pialuillu atoreersimasutut takuneqarsinnaasut inunnillu Kalaallit Nunaanni najugaqalersunit eqqunneqartut.
8) Nioqqutissat atortussallu sakkutooqarfinni USA-p sakkutuuinut, Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutit naapertorlugit ingerlatsinerannut atugassatut eqqunneqartut.
Imm. 5. Nioqqutissat anniseqqitassatut aalajangiivigineqarlutilluunniit anniseqqitassatut kissaatigineqartut puuiarneqassanngillat, piffissarlu anniseqqiinissamut piffissaliunneqartoq imm. 2-mi taaneqartutut ulluinnarnik qulinik sivisussuseqarpoq, taamaattorli nioqqutissat makku eqqunrmqarnerminni anniseqqitassatut aalajangiivigineqareeirsimasut anninneqarnissaannut piffissaliussaq qaammatit arfineq pingasut tikillugit sivitsorneqarsinnaalluni:
1) Ilisimatuut atortui kiisalu ilisimasassarsiortut atortui, piginnitsiminnit nunamit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
2) Radio-mut, video-mut fjersyn-imullu atortut kiisalu filmiliornermut atortut piginnitsiminnit nunamit allamiumit radiokkut fjernsyn-ikkullu aallakaatitassiornissat im^luunniit filmiliornissaq siunertaralugit eqqunneqarallartut.
3) Sulinermi atortut, soorlu sakkuutit, atortut,apparatit, uuttortaatit maskiinallu, piginnitsiminnit nunamit allamiumit atugassatut eqqunneqarallartut.
Imm. 6. Annisseqqiinissap sivitsorneqarsinnaaneranut piumasaqaataavoq nioqqutissat immikkuutaarlugit nalunaarsuutip useqarnermik nalunaarummut ilanngullugu nassiussat tunniunneqartinnagit nakkutilliinermik pisortanut tunniunneqarsimanissaa.
Timmisartut usii Danmark-imeersut nunanilluunniit allaneersut
§ 6. Timmisartortitseqatigiiffik imaluunniit timmisartortitseqatigiiffimmut sinniisoq allaluunniit ingerlatsinermik isumagisaqartoq Danmark-imiit nunanilluunniit allanit nioqqutissanik Kalaallit Nunaannut eqqussisoq, timmisartut mittarfianni tikiffimmi nassiussanut tamanut useqarnermut nalunaarusiussaaq. Useqarnermik nalunaarut nakkutilliinermut pisortanut timmisartup pappiaraataasa inaluunniit usilersuinermik nalunaarsuiffiit allat nuutinnerannik ilaqartillugu tunniunneqassaaq, nassiussat timmisartoqarfimmit peerneqartinnagit.
Imm. 2. Useqarnermik nalunaarutip ullormit nalunaarsorneqarfianiit kinguninnerpaamik ulluinnaat qulit (arfininngornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuutigineqassapput) qaangiunnerini nioqqutissanik tigusisup nioqqutissat anniseqqissavai imaluunniit nakkutilliinermik pisortanut eqqussinermik imaluunniit akitsuusiinissamik nalunaaruteqassalluni.
Imm. 3. § 5, imm. 3-6-imut aalajangersakkat taamatuttaaq atortuupput.
Poortukkat Danmark-imeersut
§ 7. Poortukkaanik nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmark-imi pisiarineqarsimasunik imalinnik (nioqqutissat kisermaassilluni nioqqutit pinnagit) nassiussisut København-imi Aalborg-imiluunniit Kalaallit Allakkeriviinut akitsuusiinissamik nalunaaruteqassapput, taakkulu nakkutilliinermut pisortat sinnerlugit akitsuutit akiligassat Kalaallit Nunaanni tunniunneqarneranni akilerneqarnissaat isumagissavaat. Nassiussat inuutissarsiornermut attuumassuteqarpata akitsuusiirtissamik nalunaarut pisiffimmit fakturamik ilaqarteqquneqarsinnaavoq.
Poortukkat nunanit allaneersut Danmark-ikkoortitat
§ 8. Poortukkat nunanit allaneersut Danmark aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut nassiunneqartut adressekort-imik, faktura-mik, inmaqalu eqqussisinnaanermut akuersissummik uppernarsaammiilluunniit allamik, København-imi Aalborg-imiluunniit Kalaallit Allakkeriviata Aalborg-imi nakkutilliinermut pisortanut eqqussinermik nalunaaruteqarnissaanut kiisalu nassiussap Kalaallit Nunaanni tunniunneqarnerani akitsuusiissutaasinnaasut naatsorsorneqarnissaannut pisariaqartunik ilaqartinneqassapput.
Allakkat toqqaannartumik nunanit allaneersut
§ 9. Allakkat toqqaannartumik nunanit allanit Kalaallit Nunaannut tikittut illoqarfimmi tikiunneqarfimminni Kalaallit Allakkeriviannit nalunaarsorneqassapput.
Allakkerisarfikkoortitat tunniunneqarneri
§ 10. Nakkutilliinermi pisortat ilitsersuutaanni inassutigineqarpoq Kalaallit Allakkeriviata allakkerisarfikkut nassiussanik annikitsunik kisitsisitigut il.il. nalunaarsorneqanngitsunik ingerlatseqqiisarnissaa.
Nioqqutissanik eqqussuineq pillugu aalajangersakkat nalinginnaasut
§ 11. Useqarnermik nalunaaruteqarnermi , akitsuusigassanik nalunaaruteqarnermi aammalu eqqussinermik nalunaaruteqarnermi immer?ugassat nakkutilliinermut pisortanit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu imersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat nakkutilliinermut pisortanit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik nakkutilliinermut pisortanit piumasarineqartunik, soorlu fakturanik, nassiussinermi uppernarsaatinik aammalu eqqussinissamut akuersissutaasinnaasunik il.il. ilaqartinneqassapput.§ 12. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqartut tigusisussamut tunniunneqarsinnaalissapput eqqussinermut nalunaarsuineq nakkutilliinermut pisortanit tiguneqariarpat aammalu nioqqutissanik tigusisup nioqqutissanut pineqartunut immikkut eqqussinermi piumasaqaataasinnaasut naammassis.imappagit.
§ 13. Nioqqutissat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut allamut tigusassanngortinneqarpata ingerlatsinermik isumaginnittup allamulluunniit tigusassanngortitsisup piginnittup allanngornera piaartumik nakkutilliinermut pisortanut nalunaarutigissavaa, piginnittunngortup aqqa najugaalu nalunaarutigalugit.
§ 14. Nioqqutissat Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsumut nalunaarsorneqarsimappata, nassiussinermi nalunaarummik suliaqartoq nioqqutissanik tigusisutut isigineqassaaq, taamalu eqqussinermi akitsuutip suliarinninermilu akiliutinngorsinnaasunut akilerneqarnissaannut akisussaalluni.
§ 15. Nakkutilliinermut pisortap eqqussinermik nalunaarnissamut piffissarititaq ullunik qulinik sivisussusilik pissutsit immikkut ittut atuutsillugit sivitsorsinnaavaa.
Imm. 2. Assartuinermik isumaginnittoq pisussaavoq nassiussat nassiussatut nalunaarsorneqarsimasut nassiunneqarfimminnut tikinnerat nalunaarutigissallugu.§ 16. Piffissaliussatut aalajangikkap qaangiutinnginnerani eqqussinermik nalunaaruteqartoqanngippat nakkutilliinermut pisortap nalunaaruteqartussaq allakkatigut piumasaqarfigissavaa aaqqiinissamullu ullut pingasut piffissaliunneqassallutik.
Imm. 2. Piumasaqaat allamik ilaqarani nalunaaruteqartussamik pisussaaffilissaaq suliarinninnermut 500 koruuninik akiliinissamut.
Imm. 3. Piffissaliussap sivitsukkap iluani nalunaaruteqartoqanngippat nakkutilliinermut pisortap akitsuutaasinaasut missiliuussinikkut angissusilersinnaavai.
Imm. 4. Nakkutilliisuutitat nassiussat uninngatissinnaavaat, nioqqutissanik tigusisup nioqqutissanik eqqussinermi nalunaarsuinissamut/akitsuutinik nalunaarutiginninnissamut imaluunniit nioqqutissanik nalunaarsorneqarsimasunik annisseqqinnissamut nalunaarutiginninnissamut killissarititaq arlaleriarluni unioqqutittarsimappagu. Nakkutilliisuutitat taamaaliorsinnaapputtaaq akitsuutit akiligassat piffissaagallartillugu akilerneqarsimanngippata.§ 17. Faktura-mi aki, naliliinermi tunngavigineqartoq tassaavoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nioqqutissap akia, t.i. aki, piffissami nioqqutissap eqqunneqarfissaa sioqqullugu akilerneqarsimasoq, imaluunniit aki piffissami nioqqutissap eqqunneqarfiani
akilerneqartussaagaluaq. Tamatuma kingunerissavaa ilanngaatip suulluunniit (imaluunniit akimik appartitsissut alla) naliliinermi ilanngaatigineqarsinnaanera, ilanngaatip aki, akilerneqarsimasumut akiligassamulluunniit naapertuuttunngortissimappagu. Piumasaqaataavoq ilanngaat nioqqutissanut nalilerneqartussanut tunngassuteqartuussasoq. Ilanngaatit kingumoortumik atortuusut ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Faktura-p aningaasartaasa nunat allamiut aningaasaataanniit naatsorsornissaanni, Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni aningaasat nalingisa allattorsimaffiat kingulleq atorneqassaaq.§ 18. Akitsuutit naatsorsorneqassapput ullormi eqqussinermik nalunaaruteqairnerup Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermut pisortamut tunniunneqarnerani akitsuutit atuuttut tunngavigalugit. Danmark-imi akitsuusiinermi akitsuutit tassaapput, akitsuusigassat nalunaarutigineqarnerisa Kalaallit Niuerfiannit imaluunniit Kalaallit Allakkeriviannit ullormi tiguneqarfianni atuuttut.
Imm. 2. Akitsuutit nassiussamut ataatsimut 25 koruunit ataallugit annertussusillit akilersinniarneqassanngillat.
Imm. 3. Nioqqutissat akitsuusernerini akitsuutit annaarneqarsimappata, akitsuutit annaarutit utertinneqarsinnaapput. Akitsuutaavallaartunik utertitsiniarnermut qinnuteqaat, faktura-mik nassiunneqarnerinilu uppernarsaatit ilanngullugit, akitsuutit akilerneqarsimasut uppernarsaataat ilanngullugu Aalborg-imi nakkutilliinermut pisortamut nassiunneqassaaq.§ 19. Useqarnermik nalunaarut Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermut pisortamut tunniunneqassaaq Danmark-imi imaluunniit nunani allani umiarsuarnik timmisartunilluunniit nammineerlutik Kalaallit Nunaannut tikittussanik pisinermut atatillugu.
Sakkutooqarfinnut nioqqutissanik eqqussuineq
§ 20. Kangerlussuarmi Pituffimmilu danskisut innuttaassuseqartunut danskillu suliffeqarfiinut nioqqutissanik eqqussineq, niuernikkut kisitsisinik nalunaarsuutinik paasissutissiinissaq pissutigalugu nioqqutissanik eqqussinermi Kalaallit Nunaata sinneranut maleruagassat naapertorlugit pissaaq.
Kapitali 2
Nioqqutissanik annissineq
Nalunaarsuinermik nakkutilliinermillu aaqqissuussinermi maleruagassat pingaarnerit§ 21. Nioqqutissat, Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nunanulluunniit allanut ingerlanneqartussat Kalaallit Nunaanni Akitsuutinut Niueqatiginninnermullu Nakkutilliisoqarfimmut imaalillugit nalunaarutigineqassapput, oqartussaasut makkunannga pisussaaffilerlugit:
1) nioqqutissat pillugit pappiaranik nioqqutissiat suminngaanneernerannik uppernarsaataasunik atsiuinissamut,
2) nunanut allanut nioqquteqarnermut tunngatillugu kisitsisitigut nalunaarsuinissamik Naalakkersuisut kissaatigisaat tunngavississallu, kiisalu
3) ilaatigut qulakkeerniassallugu nioqqutissat, Kalaallit Nunaannit anninneqaqqusaanngitsut anninneqannginnissaat, ilaatigullu nioqqutissat annin niarneqartut immikkut piumasaqaataasinnaasunik naammassinnissimanissaat.
Imm. 2. Annissinermik nalunaarut atorneqassaaq nioqqutissanik toqqaannartunik nunanut allanut annissinermi aamma Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassitsinermi. Aamma anissinermik nalunaarut atorneqassaaq nioqqutissat ilaannik umiarsuartigut Danmark-imut annissinermi.
Danmark-imut nunanullu EF-imut ilaasortaasunut allanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat
§ 22. Ajornaannerusumik Danmark-imut imaluunniit nunamut EF-imut ilaasortaasumut allamut eqqussisinnaaneq pisinnaaqqullugu nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik nakkutilliinermut pisortamit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik (suminngaanneernermut uppernarsaat EUR 1) ilaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Allakkatigut nassiussanut, taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasutut suminngaanneerfeqartunut, aammalu nalingisa EF-ip killissarititaanik qaangiisimanngitsunut, avammut niuertup uppernarsaat EUR 2, nakkutilliinermut pisortamut atsiugassanngortitassaanngitsoq, atorsinnaavaa.
Imm. 3. Nioqqutissat inuutissarsiornermut tunngassuteqanngitsut poortukkani mikisuni Danmark-imi inuinnarnut nassiunneqartut nioqqutissat uppernarsaataannik ilaqartinnagit nassiunneqarsinnaapput, nassiussat tamakkerlutik nalingisa EF-ip killissarititaa qaangersimanngippassuk, aammalu nassitsisup nassiussat allagartaanni nalunaarutigippagu nassiussaq taamaallaat nioqqutissanik ajornaannerusumik eqqunneqarsinnaasunik imaqartoq.
Imm. 4. Nioqqutissat nassiunneqartut nalinginut killissarititat imm. 2-mi 3-milu taaneqartut nakkutilliinermut pisortamut paasiniarneqarsinnaapput.
Nunanut allanut, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimasaanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat
§ 23. Nunami, Kalaallit Nunaata niueqateqarnissamik assigisaanilluunniit isuntítqatigiissuteqarfigisimasaani ajornaannerusumik eqqussisinnaaneq pisinnaaqqullugu, nioqqutissaq nioqqutissat uppernarsaataannik ilaqartinneqassaaq, nakkutilliinermut pisortamit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasussamik.
Imm. 2. Nioqqutissat uppernarsaataasa isumaqatigiissutigisamik imaqarlunilu iluseqarpoq, taamaattumik nioqqutissamik avammut niuertoq/nassiussisoq nioqqutissat uppernarsaataat pillugu nakkutilliinermik pisortanut sukumiinerusumik paasiniaasariaqarpoq.
Annissinermik nalunaarutit Umiarsuakkut Danmark-imut nassiussat
§ 24. Nioqqutissanut, Kalaallit Nunaanniit Danmark-imut umiarsuakkut assartorneqartunut, nioqqutissallu allattorsimaffianni kapitalini makkunaniittunut, 2, 3, 5, 15, 16, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 51, avammut niuertoq/nassiussisoq nakkutilliinermut pisortamut annissinermi nalunaarusiussaaq.
Imm. 2. Annissinermik nalunaaruteqarnissamik piumasaqaammi uku pineqanngillat:
1) Tunissutitut nassiussat annerpaamik 950 koruuninik nalillit (Kalaallit Nunaanni pisiniarfimmi akia), inuinnarmit nassiunneqartut. Nassiussat allagartaanni allassimassaaq: "Tunissutitut nassiussaq".
2) Nioqqutissat misiligutit niuernermut attuumassuteqartut annerpaamik 500 koruuninik nalillit. Puuanni nassiussallu allagartaanni allassimassaaq: "Nioqqutissat misiligutit".
3) Kitaata Tunullu akornanni nassiussat Danmark aqqusaarlugu ingerlatitat.
4) Aalisakkat aalisakkanillu nioqqutissiat nunat allaamiut aalisariutaanneersut, danskit savalimmiormiullu aalisariutaanneersut ilanngullugit, nioqqutissiat pineqartut Kalaallit Nunaanni aalisakkerivinni suliarin?qarsimanngippata.
Imm. 3. Nioqqutissat nassiunneqartut anninneqanerminni nalingisa tamarmiusut 10.000 koruunit sinnersimappatigik, avammut niuertup faktura imaluunniit taassuma nuutinneqarnera nakkutilliinermut pisortamut tunniutissavaa. Taamaattoq nioqqutissanut nassiunneqartunut atorneqarallartussanngorlugit nassiunneqartunut fakturaliaagallartoq tunniunneqassaaq anninneqartut qanoq naleqaraluarpataluunniit.
Imm. 4. Nioqqutissanik nalunaarsorneqarsimasunik akitsuusiiffigineqaratillu kisitsisit atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq, akerlianilli useqarnermi nalunaarutip aappalaartortaa nakkutilliinermut pisortamut takutinneqassalluni.
Umiarsuartigut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiussat
§ 25. Nioqqutissanut, umiarsuartigut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiunneqartunut avammut niuertoq/nassiussisoq nakkutilliinermut pisortamut annissinermi nalunaarusiussaaq.
Imm. 2. Annissinermili nalunaaruteqarnissamut ilaatinneqanngillat:
1) Nioqqutissat tigummiaannarlugit nassarneqartut imaluunniit nassatatut tunniunneqarsimasut, anninneqarnerat inuutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
2) Angalanermi atortut, taqussat nioqqutissallu allat angalanermi nassatarineqartut, anninneqarnerat inuutissarsiummik ingerlatsinissamik siunertaqanngippat.
3) Sakkuutit, uttortatit, atortut assigisaallu, assassorlutik sulisartut eqqumiitsuliortulluunniit assassornerminni eqqumiitsuliornerminniluunniit atortagaat aallarnerminni nassataat.
4) Tunissutitut nassiussat nioqqutissat Kalaallit Nunaanni pisiniarfinni akii tunngavigalugit annerpaamik 950 koruuninik nalillit inuinnarmillu nassiunneqartut. Akimmisaaruteqanngitsumik annissisinnaanermut piumasaqaataavoq nioqqutissat anninneqartut inuutissarsiutigineqannginnissaat aammalu nassiussat nassiunneqarneranni paappiarartaanni allassimanissaa nassiussaq tunissutaasoq.
5) Nigaliliat naasullu, ilisinermut imaluunniit ilerrinut pinnersaatissatut naatsorsuussat nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit kiisalu naasut qilertctt assigisaalluunniit nalliuttorsiornermi tunissutissat nunanut allanut nassiunneqartut nassarneqartulluunniit.
6) Timmisartut qamutillu motorillit nunani allani nalunaarsortissimasut, Kalaallit Nunaannut eqqunneqarallarsimasut.
7) Umiarsuit, pujortuleeqqat angallatillu tuniniarneqanngitsut nammineerlutillu aallartut. Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq umiarsuillu nalunaarsorneqarfiannit allassimajunnaarnissaannik nalunaarnermi annissinermi nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
8) Timmisartut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut tuniniagaanngitsut. Tuniniarnissaat siunertarineqarpat annissinermi nalunaarusiortoqassaaq taannalu Silaannakkut Angallannermut Pisortaqarfimmut allassimajunnaarnissaannik nalunaarnermi annissinermilu nalunaarusiaq takutinneqassalluni.
9) Atuakkat, nuutit, allatsitsivissat, akit allattorsimaffii, nalunaarutit, allagartarsuit, atuinissamut ilitsersuutit naqitallu allat, atukkiussassatut tunissutissatulluunniit anninneqartut.
10) Naqitigassanngorlugit allatat, atuagassiat qaammammukkaarlutik sap. akunnikkaarlutillu saqqummersartut, avisit assigisaallu Kalaallit Nunaanni naqiterneqarsimasut, kalaallillu sulifeqarfiinit nunani allani pisartagalinnut tuniniaasartunullu nassiunneqartut.
11) Frimærkit frimærkinik allanik taarsigassanngorlugit nunanut allanut nassiunneqartut.
12) Illerfiit inuup timaanik imallit qummuattaasallu inuit timaasa ikuallanneqarsimasut arsakuinik imallit.
13) Nioqqutissat misiliguiit suliffeqarfinnit Kalallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunit nunanut allanut nassiussat, nalingisa 500 koruunit sinnersimanngippatigik, aammalu nioqqutissat misiligutit niueqatigiinneq siunertaralugu nassiunneqarsimappata tunineqarnissaat taarserneqarnissaalluunniit siunertarineqanngippat. Kiassiussat puuat nassiussanullu pappiaqqani allessimassapput "Nioqqutissat misiligutit".
14) Kliche-t aamma papmatrice-t.
15) Timersornermi atortut, tamatumani ilaallutik qamutit sukkaniutit umiatsiallu iporsuutit, nunani allani timersuutinik assigisaannillu unamminermi atugassatut anninneqaiallartut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni taamatut atorneqareerlutik anniseqqinneqartut.
16) Aningaasat pappiaqqat aggorsimasullu, akiitsukkanut uppernarsaatit (veksel-it), check-it assigisaallu, kiisalu naalagaaffiup pappiaraatai, aktiet pappiaqqallu allat nalillit.
17) Nioqqutissanik nalunaarsorsimasunik akitsuusiiffigineqanngitsunik kisitsisillu atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi.
Imm. 3. Taamaattoq timmisartukkut nassiussanut Kalaallit Nunaanut eqqunneranni nalunaarsorneqarsimasunut, Danmark-imillu tikittunut qallunaamillu pisiffimmit nassiunneqarsimasunut, nassiussat nunanut allanut anniseqqinneranni anissinermi nalunaarusiortoqassaaq.
Imm. 4. § 24, imm. 3-mi. aalajangersakkat taamatuttaaq atuupput.
Imm. 5. Aammattaaq annissinermi nalunaarusiornissaq piumasarineqarpoq nunat allamiut umiarsuaat, tamatumani ilaallutik danskit savalimmiormiullu umiarsuaat, nakkutilliisoqarfimmi uninngagallartillutik uulialersorpata.
Timmisartukkut Danmark-imut nassiussat
§ 26. Nioqqutissanik Danmark-imi tiguneqartussanik timmisartukkut annissinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq.
Imm. 2. Nioqqutissanik nassiussatut nalunaarsorneqarsimasunik, akitsuusiifliigineqanngitsunik kisitsisillu nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi nassiussat allagartaat aappalaartoq nakkutilliinermut pisortamut takutinneqassaaq.
Nunanut allanut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu timmisartukkut nassiussat
§ 27. Nioqqutissanik, timmisartukkut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiussinermi annissinentti nalunaarusiortoqassaaq. Annissinermik aamma nalunaarusiortoqassaaq timmisartoq, Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimanngitsoq, nakkutilliiveqarfimmiikkallarnermini orsersorpat. Tamatumani pineqanngilaq sakkutooqarfimmi Pituffimmi orsersorneq.
Imm. 2. § 25, imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkat taamatuttaaq atuupput.
Poortukkat Danmark-imukartut
§ 28. Poortukkanik Danmark-imut nassiussinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq.
Poortukkat nunanut allanukartut
§ 29. Poortukkat nunanut allanut nassiussinermi annissinermi nalunaarusiortoqassaaq.
Imm. 2. Annissinermili nalunaarusiortoqassanngilaq § 25, imm. 2, litra 1-5-imi aamma 9-17-imi nassiussinermi.
Imm. 3. Annissinermi nalunaarusiaq Kalaallit Allakkeriviannut tunniunneqassaaq nioqqutissat nassiunneqartussat tunniunneqarneranni. imm. 4. § 24, imm. 3 aamma 4-mi aalajangersakkat taamatuttaat atuupput.
Nioqqutissanik annissiinermi aalajangersakkat nalinginnaasut
§ 30. Annissinermi nalunaaruteqarnermi immersugassat nakkutilliinermut pisortanit akuerineqarsimasut aammalu immersorneqartussat ammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat torneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat nakkutilliinermut pisortanit tunninneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik nakkutilliinermut pisortanit piumasarineqartunik soorlu fakturanik, nassiussinermut uppernarsaatinik, immaqalu avammut niuernermik akuersissutinik il.il. ilaqartinneqassapput.
Kapitali 3
Eqqussuinermut annissuinermullu tunngasunik ataatsimut aalajangersakkat
Nakkutilliiffik§ 31. Nakkutilliiffik tassaavoq Kalaallit Nunaata nunataa, imartaa kiisalu pineqartut silaannartaat.
Umiarsuarnik nakkutilliineq
§ 32. Umiarsuarmi, nakkutilliisut pilersaarusiaat naapertorlugit aalajangersimasumik angalaarfeqanngitsup naalagaata, Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfimmut appakaannermini ingerlaannaq umiarsuup tikinnissaa umiarsualivimmi oqartussaasunut qaninnerpaanut nalunaarutigissavaa, Kalaallit Nunaannilu umiarsualivimmut tulannginnermini sivikinnerpaamik akunnerit 24-it sioqqullugit umiarsualivimmi. tikiffissami oqartussaasut umiarsuup tikiffissaatut ilimagisaq nalunaarutigissallugu. Qallunaat umiarsuaat alapernaarsuutit taamaallaat umiarsualivimmi oqartussasunut tikiffissaq nalunaarutigisassavaat, suliaminnut tamanna naapertuuttuuppat.
Imm. 2. Umiarsuup qaqugu tikissangatinneqarneranik nalunaarut tiguinnarlugu umiarsualivimmi oqartussaasut nakkutilliinermi pisortat tamatumannga nalunnarfigissavai kiisalu umiarsuup nalunaarutigineqarsimanngitsup tikiffissaa nalunaarutigissallugu. Umiarsualivimmi oqartussaasut umiarsuit, nakkutilliisutut oqartussaasut pilersaarutaat naapertorlugit aalajangersimasumik angalaartut tikiffissaat nalunaarutigisariaqanngilaat.
Imm. 3. Tikinnermi piaarnerpaamik umiarsuup naalagaata nakkutilliinermut pisortaq nalunaarfigissavaa, umiarsuaq suminngaanneernersoq, kiisalu usit taqussallu suuneri nalunaarutigalugit. Nakkutilliinermut pisortap umiarsuaq sukumiinerusumik misissorusuppagu taamatut misissuilinnginrmrmi umiarsuup naalagaata umiarsuaq, usii, taqussat il.il. allakkatigut nakkutilliinermut pisortamut nalunaarutigissavai, taamaattorli takuuk imm. 4 aamma 5.
Imm. 4. Umiarsuullu Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasup naalagaa Danmark-imut, Savalimmiunut nunanulluunniit allanut angalareerluni Kalaallit Nunaanni akitsuuteqarfimmut appakaattup, tikinnerani ingerlaannaq nakkutilliisunut allakkatigut umiarsuaq, usii taqussallu nalunaarutigissavai kiisalu nioqqutissat akitsuusigassat umiarsuup nassatai akitsuuserneqartussanut nalunaarsussallugit, aammalu umiarsuup inuttaasa ataasiakkaat nioqqutissanik akitsuusigassanik nassataasa allattorsimaffiat nakkutilliisunut tunniutissalluguttaaq.
Imm. 5. Umiarsuup Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasup, imm. 4-mi taaneqartunut ilaanngitsup, nioqqutissanik akitsuusigassanik akitsuuserneqarsimanngitsunik nassartup naalagaa imm. 4-misut iliuuseqassaaq.
Imm. 6. Umiarsuup, nakkutilliiffimmi umiarsualivimmit umiatsialivimmilluunniit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq nakkutilliinermut pisortamut nalunaarutigissavaa, umiarsuarlu aallassanngilaq nakkutilliinermut pisortaasoq akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaartussaatitaanngillat umiarsuit, angalanermut pilersaarut nakkutilliinermut pisortamut tunniunneqarsimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 7. Nioqqutissanut taqussanullu, malittarisassat unioqqutillugit nakkutilliiffimmit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit umiarsuup naalagaata akisussaaffigai.
Timmisartunik nakkutilliineq
§ 33. Timmisartoqarfimmi pisortat nakkutilliinermut pisortamut timmisartup tikiffissaatut aallarfissaatullu naatsorsuutigisaq nalunaarutigissavaat kiisalu timmisartut tikinnissartik nalunaarutigisimanagu tikittut nalunaarutigissallugit. Timmisartut aalajangersimasumik angalaartut, angalanermut pilersaarut nakkutilliinermut pisortamut tunniunneqareersimasoq naapertorlugu tikittut nalunaarutigineqartariaqanngillat.
Imm. 2. Tikinnermi piaarnerpaamik timmisartup naalagaata nakkutilliinermut pisortaq nalunaarfigissavaa, timmisartoq suminngaanneeirnersoq, kiisalu usit taqussallu suuneri nalunaarutigalugit. Nakkutilliinermut pisortap timmisartoq sukuniinerusumik misissorusuppagu taamatut misissuilinnginnermi timmisartup naalagaata timmisartoq, usii, taqussat il.il. allakkatigut nakkutilliinermut pisortamut nalunaarutigissavai, taamaattoq takuuk imm. 3.
Imm. 3. Timmisartumili naalakkap, timmisartoq nunat tamalaat aalajangersimasumik angalaartarfianni angalaanngippat, akitsuuteqarfimmut tikiinnavilluni nioqqutissat akitsuusigassat, timmisartup nassatai akitsuusigassatut nalunaarutigissavai akitsuutillu akilerlugit.
Imm. 4. Timmisartup, nakkutilliiffimmi timmisartoqarfimmit aallartussanngortup naalagaata aallarnissaq nakkutilliinermut pisortamut nalunaarutigissavaa, timmisartorlu aallassanngilaq nakkutilliinermut pisortaq akuersissuteqartinnagu. Aallarnissamik nalunaartussaanngillat timmisartut, angalanermut pilersaarut nakkutilliinermut pisortamut tunniunneqarsimasoq naapertorlugu angalasut.
Imm. 5. Nioqqutissanut taqussallunullu, malittarisassat unioqqutillugit nakkutilliiffimmit anninneqartunut atorneqartunulluunniit akitsuutit timmisartup naalagaata akisussaaffigai.
Suliffeqarfiit nalunaarsornerat
§ 34. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut inuutissarsi.utigalugu nioqqutissanik eqqussuillutillu annissuisut, nakkutilliinermut pisortamut nalunaarsorneqarnissaninnut nalunaaruteqassapput. Inuutissarsiutigalugu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu tassaapput suliffeqarfiup taassumaluunniit ingerlanneranut tunngatillugu eqqussuinerit annissuinerillu.
Imm. 2. Nalunaareernerni suliffeqarfik nalunaarsortinnermut normumik tunineqarsinnaavoq. Nalunaarsorneqarnermut uppernarsaat suliffeqarfimmut nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Nalunaarsorneqarnermi normu (suliffeqarfiup normua) suliffeqarfimmit atorneqartassaaq nioqqutissanik eqqussuinermi annissuinermilu, normulu eqqussuinermi annissuinermilu immersugassami allaffissaanut allanneqartassaaq. Nassiussani, akitsuusiinermik nalunaarut qallunaamit pisiffimmit immersorneqarsimagaangat, nalunaarsorneqarnermi normu allanneqassaaq akitsuusiinermik nalunaarummi.
Nakkutilliinermut pisortat pisussaaffii piginnaatitaaffiilu il.il.
§ 35. Nakkutilliinermut pisortani sulisut kinaassutsimut uppernarsaateqarput piumasarineqarpallu taanna takutissalugu.
§ 36. Paasissutissat tamarmik, nakkutilliinermut pisortani sulisunit nakkutilliinermik suliaqarnerminni pissarsiaat isertuulluinnarneqassapput.
§ 37. Misissuinissaq pisariaqartinneqartillugu nakkutilliinermut pisortaq akornuserneqarani sunut tamanut illoqannginnersani, timmisartoqarfinni, heliporteqarfinni, quersuarni kiisalu umiarsuani, timmisartuni qamutinilu motorilinni misissuisinnaatitaapput. Nakkutilliinermut pisortap nas?iussat misissorniarlugit ammarneqarnissaat piumasarisinnaavaa.
Imm. 2. Nioqqutissat nassiussat misissorneqarnerannut atatillugu nioqqutissanik tigusisut nassiussisullu pisussaapput pisariaqartunik isumaginnissallutik (puuiaaneq poortuinerlu, uuttortaaneq, ussersaaneq il.il.). Nioqqutissat, puuiarneqarnerminni akornuserneqarsinnaasut aserorneqarsinnaasulluunniit, imaluunniit pigisanik inunnilluunniit ajoquseeratarsinnaasut, nassiussatut nalunaarsortinneranni ammarneqassanngillat. Tamatumani soorlu makku pineqarput: natrium, gas-it naqitsinilinni puullit, akuutisat radio-p qinngorneri nik ulorianartunik akullit, akuutissat tunillaannartut, filmit qaamanermik misikkajasut qajuusaasallu plastic-imik seqqitsaatissiat aqerlorterlugit matusanik puukkat.
Imm. 3. Nassiussat nioqqutissanik imm. 2-mi taaneqartunik imallit ammarneqarniarpata tigusisussaq tamatumannga nalunaarfigineqassaaq, taamaalilluni taanna ilitsersuunneqassammat, nioqqutissat illersorsinnaasumik qanoq ammarneqarsinaanersut.
Imm. 4. Nakkutilliinernut pisortaq taarsiinertaqanngitsumik nioqqutissanik nisissugassanik misissuinissamut naammattunik tigusisinnaatitaavoq. Nakkutilliinermut pisortaq nioqqutissat misissorneqartussatut tigusat assinginik amerlaqataannillu taarserneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 5. Nioqqutissanik nassitsisoq nioqqutissat misissorneqareernerisa kingorna pisinnaatitaavoq misissugassatut tiguneqartut misisuinermi atorneqanngitsut piumasaqarnikkut utertissalugit.
Imm. 6. Nioqqutissanik nassitsisoq, tigusisoq imaluunniit annissuisoq pisussaavoq nioqqutissat nakkutilliinermut pisortamut ima piffissaqartigisumik takutissallugit, misissugassat pisariaqartut ingerlanneqarsinnaassallutik.§ 38. Poortukkat, Kalaallit Allakeriviata nammineq tunniutissallugit pisussaaffiginngisai, takuuk § 10, allakkerivimmit nakkutilliinermut pisortamut misissugassanngortissavai adressekort-i nalunaarutillu tassunga attuumassuteqartut tunniunnerisigut.
Imm. 2. Poortukkat nalunaarsorneqanngitsut misissorneqassapput poortugaq nalunaarullu tassunga nipitinneqarsimasoq tunngavigalugu.
Imm. 3. Misissuineq allakeriviup iluani pissaaq, nakkutilliinermullu pisortaq nakkutilliinerup ingerlanneqarnerani pisariaqartunut tamanut misissuisinnaatitaavoq. Misissuinermi poortukkap ammarneqarnera poortorneqarneralu allakkeriviup isumagissavai.
Imm. 4. Allakkat matoqqasut ammarneqarsinnaanngillat. Ammarneqassatillugit tigusisussaq allakkeriviliartinneqassaaq nassiussat ammarnissaat il.il. isumagiartorlugit.
Kapitali 4
Atortussanngortitsineimik pineqaatissiinermilu aalajangersakkat§ 39. Nalunaarummi uani § 3, § 4, § 5 imm. 1-mik 2-millu, § 5 imm. 5-mik 6-millu, §§-it 6-miit 8-mut, § 11 imm. 1-mik 3-millu, §§-it 12-miit 14-mut, § 15 imm. 2-mik, § 16 imm. 4-mik, § 17, §§-it 19-miit 21-mut, § 22 imm. 1-miit 3-mut § 23 imm. 1-mik, § 24 imm. 1-mik, 3-mik 4-millu, § 25 imm. 1-mik aamma 3-miit 5-mut, § 26 imm. 2, § 27, § 29 imm. 1-mik aamma 3-miit 4-mut, § 30 imm. 1-miit 3-mut, § 32 imm. 1-miit 6-mut, § 33 imm. 1-miit 4-mut, § 34 imm. 1-mik 3-millu, §§-it 35-miit 36-mut, § 37 imm. 1-miit 3-mut aamma 6-mik aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.
§ 40. Nalunaarut una 1, april 1990 aallarnerfigalugu atuutilerpoq.
Imm. 2. Nalunaarutip atuutilerfia killigalugu nioqqutissanik il.il. eqqussuinermik annissuinermillu nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit nalunaarut nr. 17 6. maj 1989-imeersoq atorunnaarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, 22. marts 1990
Emil Abelsen/
Kaare Hagemann