Nioqqutissanik eqqussuineq, eqqussuinermilu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 6.maj 1989-imeersoq.

 

Kapitali 1.
Akitsuuteqarfiusoq.

§ 1. Akitsuuteqarfiusoq tassaavoq Kalaallit Nunaata nunataa, imartaa kiisalu taaneqartut silaannartaa.
Imm. 2. Akitsuuteqarfiusumut ilaanngillat Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 27. april 1951-imeersoq naapertorlugu illersornissamut sakkutooqarfiusut.
Imm. 3. Akitsuuteqarfiit imm. 1-imi taaneqartut ilaat akitsuuteqarfimmut ilaatinneqannginnissaannik aammalu nioqqutissanut akitsuuteqanngitsunut peqqumaasivinnik pilersitsisinnaanernut naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 2.
Nioqqutissat akitsuusigassat akitsuutaallu.

§ 2. Akitsuuteqarfiusumut nioqqutissanik eqqussinermi, takuuk § 1, landskassimut nakkartussanik akitsuutit makku atuupput:

Nr. 1.
Sukkunik nioqqutissiat suulluunniit, tamatumani ilaallutik sirup aamma glukose .............kg.-mut 5 kr. 31 øre.

Nr. 2.
Sukkulaatit sukkulaatinillu nioqqutissiat suulluunniit (cacao pinnagit), lakrids-it lakrids-inillu nioqqutissiat suulluunniit, marcipan-it marcipan-inillu nioqqutissiat suulluunniit, karamel-it, bonbons-it, sukkuaqqat assigisaallu, sukkullit sukkoqanngitsullu .................................kg.-mut 22 kr. 50 øre.

Nr. 3.
Immiaaqqat,
a) 1 vægtprocent-imik taannalu ataallugu aalakoornartullit ...............................33 cl.-mut 0 kr. 29 øre.
b) 1 vægtprocent sinnerlugu annerpaamillu 1 3/4 vægtprocent-imik aalakoornartullit ......33 cl.-mut 0 kr. 58 øre.
c) 1 3/4 vægtprocent sinnerlugu 4 vægtprocent-ilu ataallugu aalakoornartullit .................33 cl.-mut 4 kr. 62 øre.
d) 4 vægtprocent taannalu sinnerlugu aalakoornartullit ...............................33 cl.-mut 5 kr. 50 %re.

Nr. 4.
Imigassat kimittuut sprit-illu, sprit-it imigassatut atorneqarsinnaanngitsut, sprit-illu Kalaallit Nunaanni peqqinnissamik isumaginniffiup atugai pinnagit,
a) 60 rumprocent sinnernagu aalakoornartullit .............................liter-imut 194 kr. 45 øre.
b) allat.....................liter-imut 260 kr. 65 øre.

Nr. 5.
Vinit aalakoornartullit, tamatumani ilaallutik druanit viniliat, seqquluttunit viniliat, iipilinit viniliat (cider) paarnanillu viniliat allat kiisalu honning-imit imigassiaq (mjød),
a) 14 rumprocent sinnernaqu aalakoornartullit ..............................liter-imut 23 kr. 00 øre.
b) allat.......................liter-imut 37 kr. 00 øre.

Nr. 6.
Imeruersaatit, sodavand-i", limonade-t, imeruersaatillu kulsyre-tallit, aalakoornartoqanngitsut allat ...............................liter-imut 4 kr. 00 øre.

Nr. 7.
Imeruersaatiliassat kulsyre-tallit, imeruersaasiornermi automat-imi assigisaannilu sanaassiat ..............................liter-imut 28 kr. 80 %re.

Nr. 8.
Imeruersaatit suulluunniit puui, tamatumani ilaallutik imeruersaatiliassat puui, immummit nioqqutissiat puui kiisalu puiaasaaqqat utertittakkat pinnagit ..................................ataaseq 1 kr. 00 øre.

Nr. 9.
Sikaat, sikaavaqqat cigarillo-llu,
a) 3 gr. taannalu ataallugu oqimaassusillit ................................ataaseq 0 kr. 56,3 øre.
b) 3 gr. taannalu sinnerlugu oqimaassusillit ................................ataaseq 0 kr. 67,3 øre.

Nr. 10.
Sikaritsit......................ataaseq 0 kr. 90,7 øre.

Nr. 11.
Tupat,
a) tupat aggukkat, cut plug, tupat aseqqorissut assigisaallu, kiisalu tupat allat minnerpaamik 1,5 mm-imik silissusillit
................................kg.-mut 176 kr. 64 øre.
b) allat........................kg.-mut 276 kr. 00 øre.

Nr. 12.
Imusivissat, immertariaannaat ilanngullugit ..................................ataaseq 0 kr. 12 øre.

Nr. 13.
Kaffit, kaffeeqqat kaffiliassallu ..................................kg.-mut 6 kr. 00 øre.

Nr. 14.
Tiit, tiiliassallu allat..........kg.-mut 6 kr. 60 øre.

Nr. 15.
Savat savaaqqallu neqaat taakkunanngalu nioqqutissiat. Nutaat, nillataartitat, qerititat, tarajortikkat, taratsuni aatsitaniittut, panertut imaluunniit pujuukkat, nioqqutissat allattorsimaffianni 0204.10.00.0-imiit 0204.43.00.0 ilanngullugu allassimasut kiisalu nioqqutissat allattorsimaffianni ukunani inissisimasut, 0206.80.99.0, 0206.90.99.0 aamma 0210.90.11.0, 0210.90.19.0 aamma 0210.90.60.0 .................................kg.-mut 25 kr. 00 øre.

Nr. 16.
Nersussuit neqaat taakkunanngalu nioqqutissiat, a) nutaat nillataartitalluunniit, nioqqutissat allattorsimaffianni kapitali 02.01-imiittut .................................kg.-mut 10 kr. 00 øre.
b) qerititat, nioqqutissat allattorsimaffíanni kapitali 02.02-mi allassimasut kiisalu nioqqutissat allattorsimaffianni 0210.20.10.0-imi aamma 0210.20.90.0-imi allassimasut ..................................kg-mut 6 kr. 75 øre.

Nr. 17.
Puulukit neqaat taakkunanngalu nioqqutissiat,
a) nutaat, nillataartitat qerititalluunniit, nioqqutissat allattorsimaffianni kapitali 02.03-imi allassimasut ..................................kg.-mut 2 kr. 25 øre.
b) tarajortikkat, taratsuni aatsitaniittut, panertitat imaluunniit pujuukkat, nioqqutissat allattorsimaffianni 0210.11.11.0-imiit 0210.19.90.0 ilanngullugu kiisalu 0210.90.31.0-imiit 0210.90.39.9 ilanngullugu allassimasut ..................................kg.-mut 3 kr. 25 øre.

Nr. 18.
Timmissat neqaat nutaat, lillataartitat imaluunniit qerititat, nioqqutissat allattorsimaffianni kapitali 02.07-imi allassimasut, ilanngunnagilli tinguit, nioqqutissat allattorsimaffianni makkunani allassimasut, 0207.31.00.0, 0207.39.90.0, 0207.50.10.0 aamma 0207.50.90.0 ..................................kg.-mut 3 kr. 50 øre.

Nr. 19.
Nioqqutissat allat nr. 15-imiit 18-imut allassimasut, piariikkat imaluunniit aqerlortikkat
a) savaaqqat savallu neqaannit nioqqutissiat, nioqqutissat allattorsimaffianní makkunani allassimasut, 1602.10.00.0, 1602.90.71.0.10 aamma 1602.90.79.0.10 .................................kg.-mut 25 kr. 00 øre.
b) nersussuit neqaannit nioqqutissiat, nioqqutissat allattorsimaffianni makkunani allassimasut, 1602.10.00.0 kiisalu 1602.50.10.1-imiit 1602.50.90.9 ilanngullugu aamma 1602.50.90.9 kiisalu 1602.90.69.0-imi. ..................................kg.-mut 4 kr. 00 øre.
c) puulukit neqaannit nioqqutissiat, nioqqutissat allattorsímaffianni ukunani allassimasut, 1602.10.00.0 kiisalu 1602.41.10.1-imiit 1602.49.90.0 ilanngullugu kiisalu 1602.90.51.0-imi ............................kg.-mut 2 kr. 00 øre.
d) pølsit suulluunniit, tamatumani ilaallutik tingummit aammillu pølsiliat, nioqqutissat allattorsimaffíanni kapitali 16.01-imi allassimasut ..................................kg.-mut 3 kr. 00 øre.
e) tingummit nioqqutissiat, nioqqutissat allattorsimaffianni 1602.20.10.0-imi aamma 1602.20.90.0-imi allassimasut ..................................kg.-mut 2 kr. 50 øre
f) timmissanit nioqqutissiat, nioqqutissat allattorsimaffianni 1602.10.00.0-imi kiisalu 1602.31.11.0-imiit 1602.39.90.0 ilanngullugu allassimasut ..................................kg.-mut 3 kr. 50 øre

Nr. 20.
Tipigissaatit, pinnersaatit eqqiluisaarnermullu atortut, makkuli pinnagit: qaqorsaatit, kigutigissarnermut atortut, quligutit, unernut tipigissaatit, taratsut uffarnermut atortut, nakkalatsiterutit kiisalu naalungiarsunnik paaqqinninnermi atortut ...........................fakturami nalingisa 38%-iat

Nr. 21.
Knallertit, inaarluutillit knallertii Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginnittoqarfik aqqutigalugu piniarneqarsimasut pinnagit ..............................ataaseq 2.530 kr. 00 øre

Nr. 22.
Snescooterit EF-ip EFTA-llu avataanneersut, nunanillu allanit, Kalaallit Nunaata akitsuutitaqanngitsumik niuerfiginissaanik isumaqatigiissuteqarfigisimasaasa avataaneersuneersut ..............fakturami nalingisa 5%-iat

Nr. 23.
Inuit bilii:
Benzin-atortut.............fakturami nalingisa 50%-iat minnerpaamilli 50.000 kr.
Diesel-itortut.............fakturami nalingisa 35%-iat minnerpaamilli 35.000 kr.

Qamutit motorillit allat:
Benzin-atortut.......................ataaseq 50.000 kr.
Diesel-itortut.......................ataaseq 35.000 kr.

Tamatuma saniatigut inuit biliinut EF-ip, EFTA-p avataaneersunit nunanillu alianit Kalaallit Nunaata akileraarutitaqanngitsumik niueqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigisaasa avataanneersuneersut ............................fakturami nalingisa 5%-iat.

Nr. 24.
Video-mik assiliinermut aallakaatitsinermulluunniit atortut ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 25.
Fjernsynit suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 26.
Radio-kut aallakaatitanik tigooqqaaviit suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 27.
Nipinik immiussissutit aallakaatitsissutilluunniit suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 28.
Forstærkerit, equalizerit, højtaler-it, alimasissumit ingerlassissutit (fjernbetjeningsenheder), tusartaatit atisartakkat (hovedtelefon-it), øretelefon-it, mikrofon-it suulluunniit, kiisalu nipiliuutinut nerriviliat, stativ-it assigisaallu ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 29.
Nuutit, makkulu immiussiffigineqarsimasut immiussiffigineqarsimanngitsullu: kassettebånd-it, videobånd-it, video-nit cd-nillu nuusiat suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 30.
Assiliiviit kiisalu tamakkua atortui suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 31.
Video-nik pinnguaatit pinnguaatillu allat fjernsyn-imi, qarasaasiami monitor-imiluunniit atorneqarsinnaasut, kiisalu program-it taarserneqarsinnaasut suulluunniit ...........................fakturami nalingisa 30%-iat.

Nr. 32.
Automat-it pinnguaatit assigisaallu aningaasanik ikisiffigalugit pinnguaatit, nuannaarsartarfinni, sutorniartarfinni, pølsevogn-ini il.il. atorneqartartut, tamatumani ilaallutik pinnguaatit aningaasanik eqquissutaasinnaasut eqquissutaasinnaanngitsullu, soorlu billardit innaallagissamoortut, ooqattaasarutit innaallagissamoortut il.il. ...........................fakturami nalingisa 50%-iat.

§ 3. Umiarsuarni taqussat, Danmark-imit, Savalimmiunit nunanilluunnit allanit aallareernermi umiarsuarnit Kalaallit Nunaanni nalunaarsortissimasunit Kalaallit Nunaannut oqqunneqartut § 2 naapertorlugu akitsuuteqarput.
Imm. 2. Timmisartuni taqussat, timmisartunit nunat tamalaat timmisartortitsisarfianni timmisartuussisanngitsunit Kalaallit Nunaannut oqqunneqartut § 2 naapertorlugu akitsuuteqarput.

 

Kapitali 3.
Akitsuuserneqartussaanngitsut.

§ 4. Akitsuuserneqartussaanngitsut makkuupput:
1) Qamutit motorillit, takuuk § 2, imm. 1, nr. 23.
a) qatserutitut annaassiniutitullu immikkut sananeqarsimasut taamatuinnarlu atorneqartut,
b) ambulance-tut toqusunullu assartuutitut immikkut saneqarsimasut taamatuinnarlu atorneqartut,
c) sulinermi immikkut atugassatut sananeqarsimasut, sananeqaamminni assartugassanik inunnilluunniit aqqusinermi assartuutissatut naatsorsuussaanngitsut,
d) maskinat sulinermi atortut traktor-illu,
e) naalagaaffiit allat aallartitaqarfiinit konsul-eqarfiinilluunniit sulisunit tikisitanit pigineqartut.
2) Nioqqutissat,
a) danskit sakkutuuisa imarsiortut umiarsuaannut, ukiumut qaammatit arfineq-pingasut inorlugit Kalaallit Nunaanniittunut tunineqarlutillu taakkunani atorneqartut,
b) nunat allat aallartitaqarfiini konsul-eqarfiiniluunniit sulisunut likisitanut tunineqartut taakkunanngalu atorneqartut,
c) nunat allat naalagaaffiisa umiarsuaanniitiinnarneqartut.
3) Taqussat pisariaqartitallu allat, umiarsuarnit timmisartunilluunniit, akitsuuteqarfiup avataaneerlutik tikittunit nassarneqartut umiarsuarmilu timmisartumiluunniit, umiarsuup timmisartulluunniit akitsuuteqarfimmut akitsuuteqarfimmilluunniit angalanerani akitsuuteqarfimmiinneranilu atugassatut naatsorsuutigineqartut, nakkutilliisitaasunit umiarsuup timmisartulluunniit qanoq ittuussusaa, sulisut ilaasullu amerlassusaat aammalu akitsuuteqarfimmiinnissaata sivisussusaa tunngavigalugit naammaginartutut isigisaat. Akitsuuteqanngisitsineq umiarsuarnut timmisartunullu § 3-mi taaneqartunut atuutinngilaq.
4) Nioqqutissat misiligutít, nassiussisoq Afgifts- og Samhandelskontrollen-imit akuersissummik pisimappat.
5) Nuunnermi angalanermilu nassatat, § 2, nr. 24-imiit 31-imut taaneqartut, inuussutissarsiutiginissaat siunertaralugu eqqunneqanngitsut, piginnittumillu Kalaallit Nunaata avataaniinnermini sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni pigineqareersimasut.

 

Kapitali 4.
Aalajangersakkat allat.

§ 5. Glukose kiisalu nioqqutissat § 2, nr. 2, 3 c aamma d-mi kiisalu 4-5 aamma 9-12-imi taaneqartut § 4 imaluunniit § 9 tunngavigalugu akitsuuteqanngitsumik eqqunneqarsinnaanngikkunik akitsuuteqarfimmut Kalaallit Niuerfiannit taamaallaat eqqunneqarsinnaapput.

§ 6. Sakkutooqarfinnut nioqqutissat § 2, nr. 3 c-mi d-milu kiisalu nr. 4-5-imi aamma 9-12-imi taaneqartut Kalaallit Niuerfiannit aammalu Amerikami naalagaaffeqatigiit sakkutuuinit aammalu naalakkersuisunit immikkut akuersissuteqarnikkut taamaallaat eqqunneqarsinnaapput.

§ 7. Nioqqutissanik § 2-mi taaneqartunik Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutigalugu nioqqutissiortoqarnerani naalakkersuisut nioqqutissat eqqunneqartut akitsuutaattut akitsuusiisinnaapput.

§ 8. Nioqqutissanik, nioqqutissat allat akitsuusigassat atorlugit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutigalugu nioqqutissiornermi § 2 imaluunniit § 7 naapertorlugu akitsuutinik akilerneqarsimasunik utertitsinissamut naalakkersuisut piginnaatitaapput.

§ 9. Kalaallit Nunaannut tikinnermi nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik eqqussisinnaanermut naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 10. Nioqqutissat § 2-mi taaneqartut eqqunneqarnissaannut akitsuuserneqarnissaannullu naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

§ 11. Naalakkersuisut, pissutsit immikkut ittut atuutsillugit akitsuutinik akiliinngitsoornissamut akuersissuteqarsinnaapput.

§ 12. Nioqqutissanik angallassisoq taassumaluunniit sinniisua nioqqutissat akitsuutaasa akilerneqarnissaannut akisussaavoq, nioqqutissat pissusissamisoortumik nakkutilliisutut oqartussaasunut nalunaarsorneqarnissaasa tungaannut.
Imm. 2. Nioqqutissanik tigusisoq nioqqutissat, imminerminut nalunaarsorneqarsimasut akitsuutaasa akilerneqarnissaannut aammalu sullissinermi akiliutaasinnaasunut akisussaavoq.
Imm. 3. Nioqqutissanik nassiussisoq nioqqutissat nassiussatut nalunaarsortitami akitsuutaasa akilernissaannut akisussaavoq, nioqqutissanik tigusisussaq eqqortumik nalunaarsimanngikkuniuk, nalunaarsinnaanngikkuniuk imaluunniit tigusisussaanngitsoq nalunaarsimaguniuk, imaluunniit nioqqutissanik tigusisussaq akitsuuteqarfiup avataani najugaqarsimappat.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3-mi pisussaassutsit atorunnaassapput, nioqqutissat tamatumunnga maleruagassat atuuttut naapertorlugit anniseqqinneqarsimappata.

§ 13. Inatsimmi matumani aalajangersakkanik imaluunniit inatsimmut tassunga peqqussusianik unioqqutitsineq unioqqutitseriarnerluunniit akiliisitaanermik kinguneqarsinnaavoq. Nioqqutissaq taassumaluunniit nalinga arsaarinnissutaasinnaavoq.
Imm. 2. Selskabit, peqatigiiffiit assigisaalluunniit unioqqutitsippata unioqqutitseriaraluarpataluunniít, selskabi peqatigiiffilluunniit imm. 1 naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommune kommunelluunniit ingerlataa unioqqutitsippat unioqqutitseriaraluarpalluunniit, kommune kommunelluunniit ingerlataa imm. 1 naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 5.
Atuutilersitsinermi aalajangersakkat.

§ 14. Inatsisartut inatsisaat una ingerlaannaq atuutilerpoq.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaata matuma atuutilerneratigut nioqqutissanik eqqussuineq, eqqussuinermilu akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 15 29. oktober 1985-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguuteqartarsimasoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Maleruagassat, Inatsisartut inatsisaanni manna tikillugu atuuttumi imm. 2-mi taaneqartut tunngavigalugit aalajangersarneqarsimasut atuutiinnassapput, inatsit manna tunngavigalugu imaluunniit inatsisartut inatsisaatigut allatigut aalajangersakkatigut atorunnaarsinneqarnissaasa tungaannut.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. maj 1989.

Jonathan Motzfeldt

/

Emil Abelsen