Piginneqatiglilluni inissiat pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 20. juni 1989-imeersoq.

Inissaqartitsineq, inissialiornermi tapiissuteqartarneq, inissianik attartortarneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit nr. 944 23. december 1986-imeersoq malillugu aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitel 1
Peqqussutip atuuffia

§ 1. Peqqussut manna inissianut pisortanit tapiiffigineqarlutik sanaanut piginneqatigiillunilu inissiaateqarnermik peqatigiiffimmit pigineqarlutillu ingerlanneqartunut atuuppoq.

 

Kapitel 2.
Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiit

§ 2. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffimmut taamaallaat ilaasortanngortinneqarsinnaavoq ilaasortanngornerminut atatillugu peqatigiiffiup inissiaataanik atuisinnaatitaasoq. Ilaasortaaneq taamaallaat inissiamut atuisinnaatitaaffimmut tunngatinneqarsinnaavoq. Ilaasortaq taamaallaat inissiamut ataatsimut atuisinnaatitaavoq.
Imm. 2. Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffimmut aallarniutaanik aningaasalersuisoq inissiat imaluunniit peqatigiiffiup ingerlatitaaneranut oqartussaaqataanissamik piumasaqarsinnaatitaanngilaq.
Imm. 3. Peqatigiiffimmut oqartussaanerpaatitaavoq ataatsimeersuarneq. Ataatsimeersuarnermi piginneqataassut ataaseq taasinermik ataatsimik naleqarpoq. Ulluinnarni ingerlatsisussanik siulersuisussanik immaqalu pisortaatitassamik ataatsitsimeersuartut qinersisassapput. Ataatsimeersuartut peqatigiiffiup malittarisassai alajangersortassavaat. Piginneqatigiinnikkut inigisanut ataasiakkaanut akiliutissat ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi aalajangersaavigineqartassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut toqqammavissamik malittarisassaliussapput, malittarisassallu taassuma imarisai piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiup malittarisassaasa minnerpaamik aamma imarissavaat.

 

Kapitel 3
Piginneqatigiilluni inissialiornermut tapiissutit

§ 3. Piginneqatigiilluni inissialiornissamut tapiissuteqarumallutik neriorsuisinnaatitaapput naalakkersuisut Kommunalbestyrelsilu.
Imm. 2. Naalakkersuisut tapiissuteqarnissamik neriorsuutaat Inatsisartut ukiut tamaasa aningaasanut inatsisiliaata iluanit tunniunneqartassaaq. Akuersissutit ukiumi naatsorsuiffiusumi tamakkerlugit atorneqanngittaraangata, sinneruttut ukiumut naatsorsuiffiusumut tulliuttumut nuunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Taamaallaat piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffik aallarneriigaq tapiiffigineqarnissamik neriorsorneqarsinaavoq, tak. § 2, tassa imaappoq peqatigiiffiup ilaasortaanit atugassianik piginneqatigiilluni inissialiornissamik siunertaqartoq.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatileqatigiit peqatigiiffiat tapiiffigineqarnissamik neriorsorneqarnissaq angujumallugu sanatitsisutut suliassap timitalersuiffiginissaanut siunnersortissamik ilinniarsimasumik pissarsereersimassaaq.
Imm. 5. Kingusinnerpaamik tapiissuteqarnissamik neriorsuut tunniunneqarpat ilaasortat piginneqataassutsinik pinngitsooratik pisinissartik atsiussavaat.

§ 4. Inissiat sananeqarnerinut aningaasartuutinut tamarmiusunut pisortanit tapiissutaasut tunniunneqartassapput sanaartukkanut taarsigassarsiatut ernialersorneqaratillu akilersugassaanngitsutut. Taarsigassarsiat illuutinik qularnaveeqquserlugit nalunaarsuiffimmi allanneqassapput aammalu realkredit-imit aningaaserivinnillu illuutit qularnaveeqqusiullugit pitsanngorsarnissaannut allanngortiterinissanulluunniit taarsigasarsianut tullinngorlugit illuartinneqarsinnaallutik. Taarsigassarsiat aanunalu illuutit nalingisa qaffariarnerinut pissarsiaasinnaasut piginneqatigiinnikkut inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarnerani utertinneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Nunap aningaasivia Kommunilu tamarmik immikkut sanaartornermi aningaasartuutit tamarmiusut pingajorarterutaannik tapiissuteqartassapput.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffimmut ilaasortaq nammineerluni inigisami sananeqarneranut aningaasartuutit tamarmiusut 7%-iannik aallarniuteqassaaq.
Imm. 4. Sanaartornermi aningaasartuutit tamarmiusut sinneri aningaasalersorneqassapput piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiup realkredit-imit aningaaserivinnilluunniit attartorneratigut.

§ 5. Ilaasortaq piginneqataassummik pisinissaminut atsiortinnani peqatigiiffiup siulersuisuinit aallarniutissap qanoq annertutigissangatinneqarneranik, ineqarnermut akiliutip qanoq annertutigissangatinneqarneranik ilisimatinneqassaaq, kiisalu aningaasanut naatsorsuusiassatut ilimagineqartunik saqqummiivigineqassalluni.

§ 6. Aningaasartuutissatut killissarititat iluanni, tak. § 11, illuliornermi aningaasartuutit ikilisarniarlugit suliassat aalajangersimasut nammineerluni sanaqataaffiginissaat akuerineqarsinnaapput. Sanaqataasup sunik suliaqarnissaa sanaartornissamut pilersaarusiami takuneqarsinnaassaaq Naalakkersuisunillu akuersissutigineqasalluni. Suliap nalinga piginneqataassutip nalinganut ilanngunneqassaaq.

 

Kapitel 4
Illuliornermut tapiissuteqartarneq pillugu aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 7. Qinnuteqaatit ataasiakkaat suliarineqartassapput Kommunalbestyrelsinit taperserneqarsimallutik Naalakkersuisunut tulleriiaarlutik takkussuunnerat najoqqutaralugu.

§ 8. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisortanit tapiissutissat agguaanneqarnissaat imatut aaqqissuunneqartassaaq sinerissami naammaginartumik siammarneqarnissaat qulakkeerlugu.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissialiorfissani ininik attartortitsinerup annertussusia eqqarsaatigalugu tapiissuteqarnissamik neriorssuineqartassaaq.

§ 9. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermut peqatigiiffiup sanaartornermi aningaasartuutinut tamarmiusunut akileeqataassutissani uppernarsaatissaqartissavaa Kommunimiillu toqqavissamik tunineqareersimassalluni.
Imm. 2. Sanaartornermi aningaasartuutinut tamarmiusunut ilaatinneqassapput sanaartugassap pilersaarutiorneqarneranut, sanaartorfissap piareersarneqarneranut sanaartugassallu napparneqarnerannut aningaasartuutit.

§ 10. Tapiiffigineqartumik sanaartukkat sananeqassapput sanaartornermi pilersaarusionermilu inatsisaasut atuuttut malillugit aammalu minnerpaamik sanaartornerup nalaani sanariaatsinut ingerlatsinermullu pitsaassuserititat atuuttut malillugit.
Imm. 2. Akuersissuteqarnissamut periaasissat pillugit malittarisassat Nalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Imm. 3. Ikiorsiissuteqarnissamik qularnaarlugu aatsaat neriorsuuteqartoqarsinnaavoq allanngortitassaanngitsumik isumaqatigiissuteqartoqarsimananilu sanaartorneq aallartinneqarsimanngippat.

§ 11. Naalakkersuisut ukiut tamaasa piginneqatigiilluni inissialiornermi kvadratmeterimut akiusussaq annerpaaq aalajangersartassavaat, taannalu taaneqartarpoq akinut qununut killiliussaq.

§ 12. Nunaqarfinni piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffik minnerpaamik sisamanik inissiaateqassaaq illoqarfinnilu minnerpaamik arfinilinnik.

§ 13. Inissiat ataasiakkaat 105 kvadratmeter sinnersimassanngilaat. Ataatsimoorullugit atugassianik ineqassappat taakku inissiat angissusissaannut ilanngullugit naatsorsuutigineqassanngillat, annerpaamilli taakkua annertussusiisa 10%-at sinnersimassanagu.
Imm. 2. Inissiani tamani minnerpaamik igaffeqassaaq, perusuersartarfeqarluni uffarfeqassallunilu, igaleqassalluni inigineqarsinnaasumillu minnerpaamik marlunnik initalerlugu avinneqarsinnaasumik initaqassalluni. Inini ataatsimoorullugit atugassiani igalermik sanasoqartillugu inissiani ataasiakkaani igaleq immaqa ilanngunneqanngitsoorsinnaavoq.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiani inuutissarsiorfinnik iniliortoqaqqusaanngilaq.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiat quleriiaanngorlugit imaluunniit attuumasut/pukkitsunngorlugit sananeqarsinnaapput. Immikkut ittunik tunngavissaqartillugu Naalakkersuisut illut ataasiakkaat affarleriilluunniit sananeqarnissaannut pisinnaatitsisinnaapput.

§ 14. Inissiat sillimmasiisarfinuni, Finanstilsynip illunik ajutoornissamut sillimmasiinissamik ingerlatsinissamut akuersissutigisimasaani, sillimmaserneqassapput

§ 15. Inissiat nalingi inissiat napparneqarneranni aningaasartuutinut tamarmiusunut naatsorsuutit Naalakkersuisunit Kommunalbestyrelsimillu akuerineqartut naapertorlugit aalaj angersarneqassapput.

§ 16. Sanaartornerup ingerlanneqarnissaanut Konunune peqataaumananilu aningaasalersueqataaumanngippat Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaanngillat.

 

Kapitel 5
Misiliutigalugu sanaartorneq

§ 17. Sanariaatsinik nutaanik atortussianillu nutaanik misiliinernut atatillugu aammalu ilinniartitaaneq suliffissaqartitsiniarnerlu pillugit misiliinerni imaluunniit suliniutinut nutaanut allanut sanaartornermi aningaasartuutissanut killissarititat sinnerlugit aningaasartuutaassussat naalakkersuisut akuersinerisigut killissaatitaasut avataanit aningaasaliivigineqarsinnaapput. Taamaaliornissamik qinnuteqaammut ilanngullugu nalunaarutigineqassaaq misiliinermut kikkut tapiissuteqarnersut. Misiliinernut atatillugu aningaasartuuteqarneruneq sanaartornermi naatsorsuutini immikkut ilanngunneqassaaq taamaalilluni piginneqataassutsip nalinganut ilanngunneqarani.

 

Kapitel 6
Ilaasortat

§ 18. Ilaasortaq taamaallaat pisussaaffinnut peqatigiiffimmut attuumassuteqartunut aallarniutigisimasami nalingannut pisussaaffilerneqassaaq, taamaallaalli tak. imm. 2.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut aalajangersimappata realkredit-imit aningaaserivinuniilluunniit taarsigassarsisoqassasoq tammarnaveeqqusiinermut uppernarsaat (pantebrev) imaluunniit tammarnaveeqqusiinermut uppernarsaatip nammineq pigisap tunniukkallarneratigut qularnaveeqqusikkanik, ilaasortat nammineerlutik tamarmiullutillu qularnaveeqqusikkamik akiligassamut tassunga pisussaaffilerneqassaapput, tamanna taarsigassarsisitsisup erseqqissumik piumasaqaatigippagu.
Imm. 3. Piginneqataasoq taassumaluunniit qimatai imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugit pisussaaffeqartussaatitaapput inigisap nutaamik piginneqataalersumit tiguneqarnissaata tungaanut aammalu taassuma akiligassanut pisussaaffimmik tigusinissaata tungaanut.

§ 19. Ilaasortat akiliutimik annertussusii naapertorlugit peqatigiiffiup pigisaanut piginneqataapput. Ataatsimeersuartut piginneqataassutsit angissusii allanngortissinnaavaat, taamaalilluni piginneqataassutsit inissiallu akunnerminni nalingat imminnut naleqquttunngorlugu.

§ 20. Peqatigiiffiup pigisaanut piginneqataassutit qularnaveeqqusiissutaasinnaanatillu eqqartuussisutigut suliassiissutigineqarsinnaanngillat.

§ 21. Piginneqataassut piginneqataanermut uppernarsaammik, piginneqataasup aqqanikatsiorlugu, uppernarsaaserneqassaaq. Piginneqataanermut uppernarsaat tanmassagaluarpat nutaamik taarserneqarsinnaavoq, tammarsimasumut taartitut allagartalerlugu.

 

Kapitel 7
Piginneqataassutinik allanut tunniussineq

§ 22. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffimmi piginneqataanermut allagartanik allanut tunisinermi akiusup aallaqqaammut piginneqataassutip nalinga sinnersimassanngilaa, kisiannili pitsanngorsaanermi akitsorsaatit ilanngunneqarlutillu aserfallaataasimasinnaasunut ilanngaatissat ilanngaatigineqassallutik kiisalu sanaartornermi akit angissuserilersimasaat ilanngunneqassallutittaaq. Sanaartonermi akit angissuserilersimasaannut naatsorsueriaasissaq Naalakkersuisut erseqqarinnerusumik malittarisassiuutissavaat.
Imm. 2. Pitsanngorsaatit nalingat piginneqatigiilluni inissiaateqarnermikpeqatigiiffiup siulersuiuisa aalajangertassavaat pitsanngorsaatit suliarineqarnerisa nalaani pissarsiarinerinut akiusutut angitigisunngorlugit aserfallakkiartornermik nutaanngiliartornermillu pissuteqartumik nalikillisaataasimasinnaasunik ilanngaaserlugit.

§ 23. Peqatigiiffimmit piginneqataassutinik allanut tunniussineq tunisaqarnerlu akunnermiliuffigineqartassaaq.
Imm. 2. Peqatigiiffiup pisiniartoq isumaqatigiissuteqarfigitinnagu piqinneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiup malittarisassai, piginneqatigiiffiup ukiomoortumik naatsorsuutai aningaasartuutissanullu pilersaarutai kinguliit kiisalu akiliutaasimasup qanoq ililluni naatsorsorneqarsimaneranut, pitsanngorsaasimanernut pisattanullu tunngatillugu nassuiaatit tunniutissavai. Taamatuttaaq peqatigiiffiup pisiniartoq isumaqatigiissuteqarf igitinnagu ilaasortaanermi pisussaatitaaffinnik allakkatigut ilisimatissavaa, tak. § 18-imi malittarisassat.
Imm. 3. Pisinermi akiusoq peqatigiiffimmut akilerneqassaaq, tassanngaanniillu tunisisoq akiligassaqarsimappat ilanngaatigeriarlugit sinneri piginneqataasimasumut tassunga tunniunneqassalutik.

§ 24. Piginneqataasoq toquppat aapparisaq ilaasortaanngikkaluaruniluunniit pisinnaatitaavoq ilaasortaaneq ingerlateqqissallugu.
Imm. 2. Piginneqataasoq toquppat piginneqataasumik minnerpaamik ukiuni marlunni illoqateqarsimasoq pisinnaatitaavoq ilaasortaaneq ingerlateqqissallugu.
Imm. 3. Piginneqataasup averuserluniluunniit avinneragut imaluunniit pineqartup aappariinnerata eqqartuussisutigut atorunnaarsinneqarneratigut aalajangerneqassaaq pisariaqarpallu avinnissamut akuersissummi eqqartuussisutigulluunniit aalajangikkami nalunaarsimassalluni aappariit arlaat sorleqilaasortatut ingerlaqqissanersoq.
Imm. 4. Piginneqataasup aappani qimappagu, piginneqataasup aapparisaa pisinnaatitaavoq ilaasortaaneq ingerlateqqissallugu, takuulli imm. 3-mi malittarisassaq.
Imm. 5. Piginneqataasoq utoqqalinini nappaateqarniniluunniit pissutigalugit napparsimasunik paaqqinnittarfimmut assigisaannulluunniit nuuppat, imm. 1-imi 2-milu aalangersakkat taamatuuttaaq atuutissapput.

§ 25. Inuit, aappaa piginneqataasoq, minnerpaamik ukiuni marlunni illoqatigeereerlutik inooqatigiinnertik taamaatikkunikku, sorleq ilaasortaaginnassanersoq isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat. Isumaqatigiissut siulersuisunit akuerineqassaaq, siulersuisullu pissutissaqarluarsorigunikku isumaqatigiissut akerliuffigisinnaavaat.

§ 26. Piginneqataassut kingornutassiinikkut inissiami najugaqanngitsumut tunniunneqassappat siulersuisut akuersiteqqaarneqassapput. Siulersuisut pissutissaqarluarsorigunikku taamatut tunniussinissaq akerliufigisinnaavaat. Taamaattoqassappalli piginneqataalersup nutaap piginneqataassutissani pissarsiarereerpagu siulersuisut pisussaatitaapput piginneqataassutip nalinga kingornussisumut akiliutigissallugu, § 22-imi maleruagassiat naapertorlugit naatsorsorlugu.

§ 27. Piginneqataassutinik §§ 24-25-milu aamma § 26, imm. 1-imi, taagorneqartunik allaanerusumik allanut tunniussinerit toqqammavissiatut malittarisassani aalajangersakkat malillugit pisassapput.

 

Kapitel 8
Aserfallatsaaliuineq il. il.

§ 28. Inissiat isumannaatsumik aserfallatsaalineqassapput.
Imm. 2. Inissiap iluani aserfallatsaaliuineq tamaat piginneqataasup pisussaaffigaa, tassunga ilaallutik qalipaaneq, qilaamik qalipaaneq iikkanillu tapetilersuineq, natiisa, matuisa, igaffimmi nerriviit assigisaasalu taarsersornerat.
Imm. 3. Aserfallatsaaliuinerit allat tamaasa piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiup isumagisassarai.
Imm. 4. Aserfallatsaaliuinissaq imm. 3-imi eqqartorneqartoq ataatsimeersuarnermi erseqqarinnerusumik maleruagassaliuunneqartassaaq, tassunga ilaallutik illut akorngisa avatangiisillu illuutinut atasut, illuutit ataatsimoorullugit atugassiat assigisaasalu aserfallatsaalineqarnerat.
Imm. 5. Piginneqataasup aserfallatsaaliuinissamik pisussaaffini sumiginnarpagu siulersuisut aalajangersumik piffissalerlugu pisariaqartumik aserfallatsaaliuinissaq piumasarisinnaavaat. Siulersuisut inissiami iluarsagassat iluarsaanneqarsimanersut qularnaallillugu paasiniarlugu inigisamut isernissamut akuerineqarsinnaallutillu nammineerlutik isersinnaatitaapput. Piffissaliussaasup ingerlanerani aserfallatsaaliuinissaq suliarineqarsimanngippat, peqatigiiffiup piginneqataasumut akiligassanngorlugu aserfallatsaaliugassat suliaritissinnaavai, piginneqataasorluunniit peqatigiiffimmit soraarsissinnaallugu, tak. § 31, imm. 1, nr. 3. Atuisinnaatitaanerli minnerpaamik qaammatinik pingasunik piffissaliilluni aatsaat atorunnaarsinneqarsinnaavoq, tak. § 31, imm. 2.

 

Kapitel 9
Allanngortiterinerit

§ 29. Piginneqataasoq inissiap allanngortiternissaanut pisinnaatitaavoq. Silataani allanngortiterinissat siulersuisunit akuerineqaqqaassapput.
Imm. 2. Allanngortiterinerit assassornikkut suliatigut isumannaatsumik suliarineqassapput aammalu sanaartornermi inatsisini pisortallumaleruaqqusaanni piumasaasut malillugit suliarineqassallutik.
Imm. 3. Inissiamik allanngortitsineq sunaluunniit suliarineqalersinnani siulersuisunut saqqummiunneqaqqaassaaq. Sananissamut akuersissut piumasaqaataasaraangat suliaq aallartitsinnagu akuersissut siulersuisunut takutinneqaqqaassaaq. Siulersuisut pisortanit akuersissummik piniaqqaarnissamut akisussaatitaanngillat.
Imm. 4. Inissiat allanngortiterneqarnerisa kingunerinik aserukkanut siulersuisut akisussaatitaanngillat.

 

Kapitel 10
Attartortitsineq/atukkiussineq

§ 30. Piginneqataasup siulersuisut akuersinerisigut inigisani attartortissinnaallugulu atukkiussinnaavaa, taamatulli akuersissuteqartoqarsinnaavoq taamaallaat piginneqataasoq immikkut pissuteqarluni inigisani qimakkallartariaqalerpagu. Siulersuisuttaaqattartortussaqattartornermullu piumasaqaataasut akuersissutigeqqaassavaat.
Imm. 2. Ineeqqanik ataasiakkaanik attartortitsineq atukkiussinerlu siulersuisunit akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Attartortitsineq atukkiussinerlu kiisalu akiliutissap angissusissaanik aalajangiineq inissianik attartortitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni maleruagassat malillugit pisassaaq.
Imm. 4. Inigisamut akiliutissap piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffimmut akilerneqarnissaa piginneqataasup pisussaaffigissavaa.

 

Kapitel 11
Soraarsitsineq

§ 31. Imatut pisoqaraangat siulersuisut ilaasortaq soraarsissinnaavaat atuisinnaatitaaneralu unitsillugu:
1) ilaasortap nammineerluni aallaqqaasiutissaq akilerneqanngitsoq akilinngippagu, ilaasortallu allakkatigut piumaffigineqareerluni kingusinnerpaamik akiligassaq ullut 7-it qaangiutsinnagit akilereersimanngippagu,
2) ilaasortaq ineqarnermut akileraarumminik akiligassanillu allanik tassunga ilanngullugit akiligassaminik kinguaattoorsimappat, allakkatigullu akileeqqussummik tigusaqareernermi kingorna kingusinnepaamik ullut 7 qaangiutsinnagit akiliisimanngippat, imaluunniit
3) ilaasortaq aserfallatsaaliuinissaminik sumiginnaalluinnarsimappat, tak. § 28, imm. 5-imi maleruagassiat.
Imm. 2. Soraarsitsineqartillugu minnerpaamik qaanunatinik 3-nik piffissaliilluni inigisamik atuisinnaatitaaneq aatsaat atorunnaarsinneqarsinnaavoq.

 

Kapitel 12
Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu

§ 32. Peqatigiiffiup aningaasartuutissanut pilersaarutaa ukiumoortumillu naatsorsuutai maleruagassiat Naalakkersuisunit aalajangersakkat malillugit suliarineqartassapput. Ukioq naatsorsuiffik qaammatinik 12-inik sivisussuseqassaaq. Taamaattorli peqatigiiffiup aallaqqaammut piffissaq naatsorsuusiorfia siulleq - aammalu kingusinnerusukkut piffissamik naatsorsuiffiusumik allanngortitsineranut atatillugu - piffissaq naatsorsuiffiusoq sivikillineqarluniluunniit sivitsorneqarsinnaavoq, annerpaamilli qaammatinik 18-inik sivisussuseqassalluni.
Imm. 2. Naalakkersuisut Kommunalbestyrelsilluunniit piumasarisinnaavaat piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffiup naatsorsuutaannik saqqununiussiffigineqarnissartik.

 

Kapitel 13
Atorunnaarsitsineq

§ 33. Pigisanik naatsorsuinikkut atorunnaarsitsineq atorunnaarsitsinermi naatsorsuuserisut marluk ataatsimeersuartut toqqagaat ingerlatsisoralugit pisinnaavoq.
Imm. 2. Peqatigiiffiup pigisaasa tunereerneranni akiligassallu akilereerneranni tamatuma nalaani ilaasortaasunut piginneqataassutaasa angissusii najoqqutaralugit sinneqartoorutaasimasinnaasut agguarneqassapput.

§ 34. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiifiup atorunnaarsitaanera Naalakkersuisunut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq. Naalakkersuisut Kommunalbestyrelsillu piginneqatigiilluni inissiat allatut qanoq inigineqalernissaat kiisalu pisortanit tapiissutit utertinneqassanersut aalajangissavaat.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffik § 33-imi aamma § 34, imm. 1-imi taaneqartutut atorunnaarsinneqarpat inissiallu nalinginnaasumik attartugassanngortinneqarpata atuukkallarnerani piginneqataasimasut attartortutut najugaqaannarsinnaatitaapput, attartortitsisullu qularnaveeqqutitut qaammammilu ataatsimi ineqarnermut akiliutitut qaammatini 4-ini attartornermut akiliutip nalinga piumasarisinnaavaa.

 

Kapitel 14
Aqutsinermut malittarisassat

§ 35. Kommunalbestyrelsip piginneqatigiilluni inissiaateqarnermik peqatigiiffik peqqusinnaavaa aserfallatsaalisassat suliareqqullugit.

§ 36. Peqqussummi matumani aalajangersakkat eqquutinneqarnissaat erseqqinnerusumik Naalakkersuisut malittarisassiuutissavaat.

 

Kapitel 15
Pineqaatissiissutaasinnaasut

§ 37. Peqqussummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsisut eqqartuuneqarsinnaapput akiliisitassanngorlugit.

§ 38. Peqqussummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu pisortat taarsigassarsisitsisimasut piumasarisinnaavaat taarsigassarsiarititat utertinneqarnissaat.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititanik utertitsinissamut maleruagassat erseqqarinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersaavigineqassapput.

 

Kapitel 16
Atuutilerfia

§ 39. Peqqussut atuutilissaaq 1. januar 1990.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 20. juni 1989

Jonathan Motzfeldt

/

Moses Olsen