Meeqqat ulluunerani kommunip paaqqinnittarfiutaaniittarnerinut kommunimillu ingerlanneqartumik angerlarsimaffinni ulluunerani paarineqartarnerinut akiliut pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 28 ulloq 13. september 1989-imeersoq.

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 12 1. november 1982-imeersumi, inatsisartut peqqussutaatigut nr. 4 28. april 1988-imeersukkut allannguuteqartinneqarsimasumi, § 26 aamma § 22 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:

 

Akiliut.

§ 1. Kommunalbestyrelsip ulluunerani paaqqinnittarfimmiinnermut kommunillu ingerlataanik angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsisitsisarnermut ukiumut akiliutissaq aalajangertassavaa ukiumut ingerlatsinermi paaqqinnittarfiup meeqqamut ataatsimut inissap aningaasartuutaanera naatsorsuutigalugu.
Imm. 2. Akiliutissaq kommunalbestyrelsimit aalajangerneqartassaaq ukiumut naatsorsuiffiusumut ataatsimut paaqqinnittarfiup ulluuneranilu paarisitsisarnerup aningaasartuutissatut missingersuusiai tunngavigalugit.
Imm. 3. Angajoqqaat akiliutissap angissusianik nalunaarfigineqartassapput ukiup naatsorsuiffiup aallartinnissaa qaammammik ataatsimik sioqqullugu.
Imm. 4. Akiliutissaq makku tunngavigalugit naatsorsorneqassaaq:

Isertitat:	Inissamut ataatsimut ingerlatsi nermi aningaasartuut %-inngorlugu
	% min.	% max.
Tikillutit - 99.999 kr.	0	5
100.000 - 104. 999 kr.	6	6
105.000 - 109. 999 kr.	7	7
110.000 - 114. 999 kr.	8	8
115.000 - 119. 999 kr.	9	9

120.000 - 124. 999 kr.	10	10
125.000 - 129. 999 kr.	10	11
130.000 - 134. 999 kr.	10	12
135.000 - 139. 999 kr.	10	13
140.000 - 144. 999 kr.	10	14
145.000 - 149. 999 kr.	10	15
150.000 - 154. 999 kr.	10	17
155.000 - 159. 999 kr.	10	19
160.000 - 164. 999 kr.	10	21
165.000 - 169. 999 kr.	10	23
170.000 - 174. 999 kr.	10	25
175.000 - 179. 999 kr.	10	27
180.000 - 184. 999 kr.	10	29
185.000 - 189. 999 kr.	10	31
190.000 - 194. 999 kr.	10	33
195.000 - 199. 999 kr.	10	35
200.000 - 204. 999 kr.	10	37
205.000 - 209. 999 kr.	10	39
210.000 - 214. 999 kr.	10	41
215.000 - 219. 999 kr.	10	43
220.000 - 224. 999 kr.	10	45
225.000 - 229. 999 kr.	10	47
230.000 - 234. 999 kr.	10	49
235.000 - 239. 999 kr.	10	51
240.000 - 244. 999 kr.	10	53
245.000 - og derover	10	55

§ 2. Illoqarfimmi ataatsimi paaqqinnittarfikkaarlugit akiliutissat aalajangerneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Kommunip illoqarfia ataatsimik arlalinnilluunniit nunaqarfeqarpat nunaqarfinni paaqqinnittarfinnut akiliutissaq aalajangerneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Meeqqanut 7 inorlugit ukiulinnut akiliutissaq assigiissinneqarsinnaavoq imaluunniit meeqqanut 0 - 2-nik ukiulinnut akiliutissaq assigiissinneqarsinnaavoq aammalu 3 - 6-inik ukiulinnut angissuseq alla.
Imm. 4. Meeqqanut/inuusuttunut 7 qaangerlugit ukiulinnut ulluunerani paaqqinnittarfimmiittunut akiliutip angissusia alla aalajangersarneqassaaq.

§ 3. Ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsinermut kommunalbestyrelsi allamik angissuseqartitsisinnaavoq.

 

Ulloq naallugu ullulluunniit affaanut inissat.

§ 4. Meeqqamut sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri 25-t tikillugit ulluunerani paaqqinnittarfimmiititaasartumut imaluunniit angerlarsimaffimmi paarineqartitaasartumut akiliutissap affaanik akiliisitsisoqartassaaq.

 

Qatanngutigiinnut akikillisaat.

§ 5. Pilersuisoq angerlarsimaffimmini najugalinnik 13-it inorlugit ukiulinnik ataasiinnaanngitsumik kommunip ulluunerani paaqqinnittarfiutaaniititsisartoq imaluunniit kommunip angerlarsimaffinni ulluunerani paarsisitsisuiniititsisartoq meeqqamut angajullermut akiliutissamik tamakkiisumik akiliisinneqartassaaq.
Imm. 2. Meeqqat angajulliup tullii tamarmik immikkut akiliutissap affaanik akiliissutaassapput.

 

Tamakkiisumik piffissalluunniit ilaanut inissat akeqanngitsut.

§ 6. Meeqqat 0-imiit 13-it tikillugit ukiullit ulloq unnuarlu naallugu paaqqinnittarfinnut imaluunniit pisortanit ilaqutariinni paarisassanngorlugit inissitaasimasut kommunit ulluunerani paaqqinnittarfiini akeqanngitsumik paaritinneqartassapput.

§ 7. Perorsaanermik pissuteqartumik meeqqat isumaginninnermi ataatsimiititamit ulluunerani paaqqinnittarfimmut angerlarsimaffimmulluunniit ulluunerani paarisaqartartumut pisinneqarnissaat inassutigineqaraangat ataatsimiititap tamakkiisumik piffissalluunniit ilaanut inissanut akiligassaanngitsunut pisissinnaavaat.

 

Akiliutissap aalajangiiffiginissaanut naatsorsuinermi tunngavissaq.

§ 8. Akileraartarnermi oqartussaatitat ukiumut kingullermut isertitat naatsorsuusiornerinik iniiffiusimasumi isertitatut aalajangigaat akiliutissat angissusissaannut tunngaviusassapput pilersuisut kisimiittut katissimasullu akiliutissaannut.
Imm. 2. Katissimanngitsunut, aalajangersimasumilli inooqatigiittunut, akileraaruteqaataasussanik isertitat tassaassapput inooqatigiit akileraaruteqaataasussanik ataatsimut isertitaat, inooqatigiinneq ukiumik ataatsimik sivisunerusumilluunniit pisimagaangat.

§ 9. Isumaginninnermi ataatsimiititap aalajangersinnaavaa isertitat angissusiat akiliutissamut tunngavigineqartoq tassaasinnaasoq kingullermik akileraaruteqaataasussanik isertitatut aalajangigaasimasunit allaanerusoq, siunissami isertitat annertuumik allanngorsimallutilluunniit annertuumik allanngoriaateqassasorineqarpata.

§ 10. Akileraaruserisartuutitat isertitanik akileraaruteqaataasussanik angissusiliisimanngippata angajoqqaat maanna isertitaat ukiumut isertitassatut amerlassusilikkat tunngavigalugit akiliisitsineqartassaaq.

§ 11. Isumaginninnermi ataatsimiititat akiliisarnissani angajoqqaat isertitaat tunngavigiumanagit aalajangersinnaapput, meeraq qaammatit pingasut sinnerlugit angerlarsimaffimminiissimanngippat.

 

Isertitat pillugit nalunaarut.

§ 12. Meeqqap ulluunerani paaqqinnittarfimmut imaluunniit angerlarsimaffimmi paarineqartalerneranut atatillugu pilersuisoq isumaginninnermi ataatsimiititanut allaganngorlugu isertitat pillugit nalunaarummik tunniussissaaq.
Imm. 2. Isertitat pillugit nalunaarutip isumaginninnermi ataatsimiititat pisinnaatissavai meeqqap kommunip ulluunerani paaqqinnittarfiutaaniittarnerata nalaani imaluunniit angerlarsimaffimmi paarineqartarnerata nalaani paasissutissanik pisariaqartunik akileraartarnermi oqartussanit paasiniaasarnissaanut.
Imm. 3. Pilersuisup piginnaatitsissut tunniutinngitsoorpagu akiliutissaq annerpaaq atortinneqassaaq.

§ 13. Pilersuisoq nammineerluni kommunimut nalunaartussaatitaavoq isertitat allanngornerinik imaluunniit nutaamlk angissusilerneqarnerinik.
Imm. 2. Isertitat pillugit paasissutissat isumaginninnermi allaffimmut tunniunneqartassapput imaluunniit tassanngaanit piniarneqartassallutik meeqqap angajoqqaavisa akiliutissaat paaqqinnittarfinnut ataasiakkaanut isumagisassanngortinneqarsimagaluarpalluunniit.

 

Akiligassanik kinguaattoorutit inissaarutsitsinerlu.

§ 14. Ulluunerani paaqqinnittarfimmiigunnaartitsinerit angerlarsimaffimmiluunniit paarineqartarunnaarsitsinerit tamarmik minnerpaamik ullunik 14-inik sioqqutsilluni nalunaarutigineqartassapput qaammatip aallaqqaataa aallartiffigisussanngorlugu.

§ 15. Pilersuisoq akiliutissaminik kinguaattoorpat allakkatigullu eqqaasinneqartaraluarluni akiitsut akilersornissaannut isumaqatigiissuteqarsimanngippat meeraq ulluunerani paaqqinnittarfimmiittarunnaarsinneqarluniluunniit angerlarsimaffimmi paarineqartarunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Paarineqartarunnaarneq akiitsut pissutigalugit pisimappat, akiitsulli tamarmik ullut 14-it ingerlanerini akilerneqarsimappata, paarineqartarunnaarsitsinissamik aalajangernerugaluaq atorunnaartutut naatsorsuunneqassaq.
Imm. 3. Akiitsut pissutigalugit meeqqamik paarineqartarunnaarsitsinissaq isumaginninnermi ataatsimiititamut nalunaarutigineqassaaq. Ataatsimiititaq isumaqaruni meeraq perorsaanermi pissutsit pissutigalugit ulluunerani paaqqinnittarfimmiiginnartariaqartoq/angerlarsimaffimi paarineqaannartariaqartoq tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit akiliussilluni inissamiiginnaqqusisinnaavoq, tak. § 7.

 

Atulersitsineq.

§ 16. Nalunaarut manna atulerpoq 1. januar 1990 aallarnerfigalugu. Tamatumunnga atatillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 130 atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, 13. september 1989

Moses Olsen

/

Martha Labansen