Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat nr. 15, 6. maj 1989-imeersoq.

Nioqqutissanik eqqussuinermi eqqussuinermilu akitsuutinut tunngatillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 1, 6. maj 1989-imeersumi § 9, § 10 aamma § 11 malillugit makku aalajangersarneqarput:

 

§ 1. Nioqqutissat akitsuuserneqartussat akitsuuteqarfiusumut eqqunneqarneranni aalajangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.
Imm. 2. Akitsuutit Kalaallit Niuerfiannut akilerneqassapput.
Imm. 3. Akitsuutinik isertinneqarsimasut Kalaallit Niuerfiata landskassemut qaammatikkuutaartumik akilertassavai sulissussinermut akiliutissaq ilanngaatigereerlugu. Februarip qaammataa naatinnagu landskassemut naatsorsuutinik tunniussaqartoqassaaq, ilutigalugulu qaammatisiutit ukiuat qaangiuttoq pillugu akitsuutinik isertinneqarsimasunik inaarummik akiliutissat isumannaarneqassapput.

§ 2. Nioqqutissat konsul-itut aallartitaanngitsunit imaluunniit konsuleqarfiit atorfilittaannit taakkualu sulisuinit eqqunneqartut aalajangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.

§ 3. Nuunnermi angalanermilu nassatat minnerpaamik qaammatini arfinilinni, qimatami Kalaallit Nunaata avataaniittumi pigineqareerlutillu atorneqareersimasut Kalaallit Nunaannut nuunnermut atatillugu akitsuusernagit eqqunneqarsinnaapput inatsimmi § 4, nr. 5 naapertorlugu. Nuunnermi nassatat kingusinnerusukkut eqqunneqartut aalajangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.

§ 4. Umiarsuaq Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq Danmark-imi Savalimmiuni nunaniluunniit allani angalareerluni akitsuuteqarfiusumut tikinniariarpat umiarsuarmi taqussat nassarneqartut akitsuusigassat pillugit umiarsuarmi naalagaasoq akitsuutinik nalunaaruteqassaaq akitsuutinillu iluarsiissalluni, ilanngullugulu oqaatigineqassalluni kisermaassilluni nioqqutissat eqqunneqarsinnaasut, takuuk inatsimmi § 5, nakkutilliisutut oqartussaasunit tigummineqassapput.

§ 5. Timmisartoq nunanut allanut assigiinngitsunut ingerlassisuunngitsoq akitsuuteqarfiusumut tikinniariarpat timmisartumi taqussat nassarneqartut akitsuusigassat pillugit timmisartumi naalagaasoq akitsuutinik nalunaaruteqassaaq akitsuutinillu iluarsiissalluni, ilanngullugulu oqaatigineqassalluni kisermaassilluni nioqqutissat eqqunneqarsinnaasut, takuuk inatsimmi § 5, nakkutilliisutut oqartussaasunit tigummineqassapput.
Imm. 2. Akitsuusigassanut ilaanngillat timmisartumi taqussat akitsuuteqarfiusumut aqqusaarnermi nassarneqartut ingerlaqqilernermi anniseqqinneqartussat, timmisartup uninnganera sivikitsuinnaappat.

§ 6. Kalaallit Niuerfiat nioqqutissanik umiarsuarnut imaluunniit timmisartunut Kalaallit Nunaanni najugaqartuunngitsunut, imaluunniit umiarsuarnut qallunaat, savalimmiormiut nunalluunniit allat umiarsualiviinut ingerlassallutik Kalaallit Nunaata imartaanik qimatsisunut taquassanik akitsuuteqanngitsunik tunisaqarsinnaavoq. Taquassanik pinermi malinneqassapput angallatinut nunani allani angalasunut akitsuuteqanngitsunik tunniussinissamut maleruagassat atuuttut.

§ 7. Nioqqutissat Kalaallit Niuerfiannit imaluunniit namminersortumit qimagutsinnatik ajutoornikkut annaaneqartut akileraaruserneqassanngillat Kalaallillu Niuerfiannit atsiorneqarsimappat nioqqutissat annaaneqarsimasut.
Imm. 2. Nioqqutissat tunineqaqqinnissaat siunertaralugu eqqunneqarsimasut kisiannili akitsuuteqarfiusumit utertinneqartut akitsuutaasa akilerneqareersimasup utertinneqarnissaa piumasarineqarsimappat akitsuutip aningaasartaasa 15 procent-ii Kalaallit Níuerfiata uninngatissinnaavai sulissussinermut akiliutit matussutissaattut.

§ 8. Nioqqutissanik nalunaakkanik annisseqqinnermi akitsuutinik akiliiaussaatitaasoq pisussaavoq nakkutilliisutut oqartussaasunut nioqqutissap anniseqqinneqarnerani akiliut utertitsissutigissallugu.

§ 9. Kalaallit Niuerfiata nioqqutissat akitsuusigassat pappiaraminernik amitsukujuunik imaluunniit nalunaaquttamik allamik pilersinnaavai takutinniarlugu akitsuut akilerneqarsimasoq.

§ 10. Oqimaassutsip, angissutsip naleqassutsillu il.il. aalajangersarneqarnissaanni maleruagassat danskit ilanngaaserisuisa malitaat malinneqassapput.

§ 11. Akitsuusiinermik maleruagassat malinneqarnissaannik nakkutilliineq Kalaallit Nunaanni politinit aamma Kalaallit Niuerfiannit ingerlanneqassaaq. Oqartussaasut taakku pisussaaffeqarlutillu pisinnaatitaaffeqarput, nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartartut tassanngaaniillu anninneqartartut nalunaarsorneqarnerat nakkutigineqarnerallu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 16-imi 29. oktober 1985-imeersumi, takuneqarsinnaasunik.

§ 12. Nalunaarummi uani aalajangersakkanik unioqqutitsineq unioqqutitseriaraluarnerluunniit akiliisitsissutaasinnaavoq aammalu nioqqutissaq imaluunniit aningaasat, taassuma nalingata angeqatai arsaarinnissutigineqarsinnaapput.

§ 13. Nalunaarut una ingerlaannaq atortuulerpoq.
Imm. 2. Nalunaarutip atortuulerneratigut nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartut akitsuutaat pillugit nalunaarut nr. 11, 5. december 1984-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. maj 1989.

Emil Abelsen

/

Kaare Hagemann