bkg_nr_21-1987

Meeqqat atuarfiata naggataarutaasumik misiliineri il.il. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 8. oktober 1987-imeersoq.

Meeqqat atuarfii pillugit Landstingip peqqussutaa nr. 6 16. oktober 1979-imeersoq, § 16, imm. 8, naapertorlugu matumuuna aalajangersarneqarput fagini ataasiakkaani misilitsinnisssamut piumasarisat pillugit, misilitsittussanngornissaq pillugu, misilitsinnerit ingerlanneqarnissaat pillugu qanoq iginninneq karakterilersuinerlu pillugit aamma atuarnermik naggasiisimartermut misilitsissimanermullu allagartat upperrtarsaatit ilusilersornissaat pillugu aalajangersakkat imaattut.

Kapitali I
Siunertaa

§ 1. Meeqqat atuarfiata naggataarutaasumik misiliinerisa siunertaraat atuartunik periarfissiinissaq fagini misilitsiffiusussani ilinniartitsinermi anguniagassatut aalajangigaasuni qanoq annertutigisumik angusaqarsimanerminnik nakkutigisaasumik misilitsinnissaannut. Atuartoq misilitsissinrtaaqqullugu atuarfiup isumagissavaa misilitsinnissamut piumasarisaasunik naammassinninnissamut tunngavissaqalissutissamik ilinniartitsinissaq. Misiliinerit sapinngisamik annertunerpaamik ulluinnarni ilinniartitsinerup qanoq ingerlanneqarsimaneranut eqqaanartuuniassapput.

Kapitali II
Aalajangersakkat nalinginnaasut.

§ 2. Meeqqat atuarfiata naggataarutaasumik misiliineri ingerlanneqassapput maj/junimi (ukiumoortumik misilitsiffik).
Imm. 2. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup immikkut pissutissaqartillugu piffissani allani misilitsinnissat akuerisinnaavai.

§ 3. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup ullut allattariarsorluni misilitsiffissat misilitsinnerillu nal. qassinngornerani pinissaat aamma oqaluttariarsorluni misilitsinnerit piffissami sumi pinissaat aalajangissavai.

§ 4. Atuarfiup pisortaa misilitsinnerit naammassineqarnissaannut akisussaavoq. Kommuneqarfimmi misilitsinnerit skoleinspektøriunerup/skoledirektørip ataqatigiissassavai.

Kapitali III
Misilitsittussanngornissaq aamma nalunaarneq.

§ 5. 11. klassemit naggataarnermi kingusinnerusukkulluunniit atuartut fagini ukunani: Kalaallit oqaasii, qallunaat oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliineranik misilitsittussanngorsinnaapput ukiumoortumik misilitsiffissami.
Imm. 2. 12. klassemit naggataarnermi kingusinnerusukkulluunniit atuartut fagini ukunani: Kalaallit oqaasii, qallunaat oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliineranik imaluunniit annertusisamik naggataarummik misiliineranik misilitsittussanngorsinnaapput ukiumoortumik misilitsiffissami. Atuartoq fagini ukunani: Qallunaat oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi annertusisamik misilitsittussanngussaguni ukiumi kingullermi kursusimik annertusisamik ilinniartitsinermik malittarinnissimasariaqarpoq.
Imm. 3. 10. klassemit naggataarnermi kingusinnerusukkulluunniit atuartut maskiinamik allannermik meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliineranik misilitsittussanngorsinnaapput ukiumoortumik misilitsiffissami.
Imm. 4. 12. klassemit naggataarnermi kingusinnerusukkulluunniit atuartut franskit oqaasiinik aamma latinerit oqaasiinik meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliineranik misilitsittussanngorsinnaapput ukiumoortumik misilitsiffissami.
Imm. 5. Misilitsittussanngornissaq aalajangerneqassaaq atuartumit angajoqqaat, tak. meeqqat atuarfii pillugit Landstingip peqqussutaa nr. 6 16. oktober 1979-imeersoq, § 41, atuarfillu siunersioqatigereerlugit.

§ 6. Inuit atuarfimmi/kursusimi meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliinerini pisarneq malillugu misilitsinnissamut periarfissaqarsimanngitsut maleruagassat malillugit, tak. § 8, Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut saaffiginnissinnaapput ukiumoortumik misilitsiffissami misilitsinnissamik qinnuigalugu.

§ 7. Atuartut ukiumoortumik misilitsiffimmi misilitsittussanngorsimasut, kisiannili nappaammit akornuserneqarlutik misilitsinngitsuuissimasut imaluunniit misilitsiffissat ilaannaannik misilitsissimasut misilitsittussanngoqqinniarsinnaapput misilitsiffissami tullermi qaninnermi.
Imm. 2. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup immikkut ittunik pissutissaqarpat akuersissutigisinnaavaa atuartut misilitsiffissami misilitsittussanngorsimagaluartut napparsimanngikkaluarlutik allamilli pissuteqarlutik misilitsissimanngitsut ilaannaasumilluunniit misilitsissimasut misilitsittussanngoqqinniarnissaat misilitsiffissami tullermi qaninnermi.
Imm. 3. Fagimi ataatsimi naggataarummik misilitsinneq allattariarsornerullunilu oqaluttariarsorneruppat, imaluunniit allattariarsornertaa ataasiinnaanngitsumik naammassiniagassaqarfiuppat tamarmik immikkut karakterilerneqartussanik, atuartut imm. 1-imi 2-milu eqqartorneqartut misilitsiffigissavaat akornuteqarlutik misilitsiffiginngitsoorsimasartik kisiat.

§ 8. Meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliinerinut misilitsittussanngornissaq aamma nalunaarnissaq il.il. pillugit maleruagassat erseqqinnerusut Kulture-qarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit aalajangersarneqassapput.

Kapitali. IV
Allattariarsorluni misilitsinnerit.

§ 9. Misilitsinnerni allattariaqarsorluni misilitsissutissat atugassanngortinneqassapput Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit nassiunneqassallutillu atuarfinnut misilitsiffiusussanut.
Imm. 2. Misilitsissutissat suuneri atuarfinnit takuneqassanngillat misiliinissaq nallertinnagu.

§ 10. Atuarfiup pisortaata isumagissavaa atuartut tamarmik misilitsinnerit nal. qassinut pinissaannik ilisimatinneqarnissaat.
Imm. 2. Atuartoq allattariarsorluni misilitsinnissamut inortuiguni misilitsiffissap immikkoortuani tassani amerlanertigut peqataasinnaasanngilaq. Taamaattorli atuartup inortuisup peqataanissaa atuarfiup pisortaata akuerisinnaavaa inortuisoq taanna suliassamik ilisimatinneqarsorisimananngivippat inortuinermullu pissutigineragaasoq akuerineqarsinnaappat, aamma peqataanissamut piffissaq amigarsorinanngippat. Nalornisoornartoqartillugu pisortaasup Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfik piaartumik atassuteqarfigissavaa. Pisortaasup pisimasoq tamatigut allaganngorlugu Pisortaqarfimmut nalunaarutigissavaa.
Imm. 3. Atuartoq akissutissamut - qularineqarsinnaanngitsumik - eqqunngitsumik imminut ikiortissarsiorsimasoq imaluunniit atuartumik allamik ikiorsiisimasoq misilitsiffigineqartumit peersinneqassaaq, pisimasorlu Pisortaqarfimmut piaartumik nalunaarutigineqassaaq. Misiliinermi imaluunniit misilitsittut suliaasa qanoq issusersiorneqarnerini isumaqarnarsippat atuartoq eqqunngitsumik imminut ikiortissarsiorsimasoq imaluunniit ikiuisimasoq imaluunniit taamaaliorniarsimasoq, tamanna allaganngorlugu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq, Pisortaqarfiullu aalajangissavaa misilitsinneq akuerineqarsinnaanersoq.

§ 11. Misilitsissummut akissut qanoq-issusersiorneqassaaq (nalilerniarneqassaaq) censorimit aamma ilinniartitsisumit. Censoriusussat toqqarneqassapput Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit.
Imm. 2. Misilitsissummut akissutit atuarfiup toqqortarissavai sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi, naammagittaalliornissamullu piffissarititap qaangiutereernerani, tak. § 38, tunniussinnaallugit atuartunut, akissutit tunniunneqarnissaannik kissaateqartunut. Taamaattorli qanoq-issusersiuineq naammassereersimappat, tak. § 35, imm. 4 aamma 6, misilitsissummut akissutit assilineri tunniunneqarsinnaapput.

§ 12. Ikiuutissat akuerineqartut pillugit ikiuutissallu allat atorneqarsinnaanerat pillugu, tak. §§ 39 aamma 42, malittarisassat erseqqinnerusut Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup aalajangersarsinnaavai.
Imm. 2. Atuarfiup isumagissavaa pappiarat ikiuutissallu akuerisaasut atuartunut tunniunneqarnissaat.

§ 13. Misiliinerit qanoq ingerlanneqarnissaat ajunngitsumik naammassineqarnissaat pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup aalajangersassavai.

Kapitali. V
Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit.

§ 14. Atuarfiup pisortaata Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nassiutissavai oqaluttariarsorluni misilitsinnissanut pisassiissutit pillugit paasisutissat tamaasa aamma fagini ilinniartitsisut kikkut ilinniartitsisuusimanersut. Fagi fysik/kemi aamma latinerit oqaasii pillugit nalunaarutigineqassaartaaq misilitsinnermi periaatsit arlaat sorleq atorneqassanersoq, tak. § 23, imm. 3, § 25, imm. 4 aamma § 32, imm. 3. Skemat Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.
Imm. 2. Paasissutissat imm. 1-imi taaneqartut nassiunneqassapput maleruagassat § 8-mi taaneqartut malillugit.
Imm. 3. Fagini kalaallit oqaasiini, qallunaat oqaasiini, tuluit oqaasiini, tyskit oqaasiini, latinerit oqaasiini aamma franskit oqaasiini quppernerit nalinginnaasut qassiussusissaat piumasarineqarpoq. Qupperneq nalinginnaasoq taallaliaanngitsut eqqarsaatigalugit tassaavoq qupperneq naqinnerit 1300 atorlugit allaffigineqarsimasoq, taalliallu eqqarsaatigalugit versit titarnerinik 30-nik allaffigineqarsimasoq.
Imm. 4. Misiliinerni peqataassapput censorit skoledirektørimit/skoleinspektøriunermit toqqarneqartussat. Ilinniartitsisup atuarfimmi suliffigisamini censoriunissaa sapinngisamik pinaveersaartinneqassaaq. Taamaattorli immikkut ittunik pissutissaqartillugu Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfik aalajangiisinnaavoq censoriusussat Pisortaqarfimmit toqqarneqassasut.
Imm. 5. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit aallartinnissaat sioqqullugu Pisortaqarfiup atuarfiit nalunaarfigissavai fagini suni censoreqartitsiumaarneranik.
Imm. 6. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit ingerlanneqarnissaannut pilersaarutit tamarmiusut, censoriusussat Pisortaqarfimmit atuarfeqarfimmillu toqqagaasut aqqi, ullut misilitsiffiusussat il.il. pillugit paasissutissat ilanngullugit tamatumunnga maleruagassareqqusaasut, tak. § 8, naapertorlugit atuarfiup pisortaata Pisortaqarfimmut nassiutissavai. Skemat Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.

§ 15. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerni misilitsissutissat fagimi ilinniartitsisuusumit suliarineqassapput, fagimi immikkoortut arlallit taakkunani ilaatinneqarsinnaallutik.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerni misilitsissutissat pisassiissutitut sammisassatut nalunaarutigineqartup imaa tamaat imarissavaat atuartut qassiunerat apeqqutaatinnagu. Misilitsissutissat atuarfiup pisortaa aqqutigaluu censorimut ima piaartigisumik nassiunneqassapput taassumannga tiguneqareersinnaanngorlugit fagimi pineqartumi misilitsinnissaq kingusinnerpaamik ullunik qulinik sioqqullugu. Tamatuma kinguninngua censorip ilinniartitsisullu misilitsinnerup ingerlanissaa misilitsissutissallu oqaloqatigiissutigissavaat, nalornisoorutissaqassagaluarpat aaqqinneqarsinnaanngorlugit ulloq misilitsiffissaq nallertinnagu, pisariaqassappat atuarfiit misilitsiffiusussat pisortaat ilagalugit.

§ 16. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerni misilitsissutissat atuartunut makitsinikkut agguaanneqassapput.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsinnissani piareersarfissaqartitsineqarpat atuartullu ataaseq sinnerlugu piareersaqatigiissappata, piareersarnerup nalaani piareersarfimmi nakkutilliisoqassaaq. § 10, imm. 3-mi aamma § 12-imi aalajangersakkat aamma atussapput.
Imm. 3. Misiliineq ilinniartitsisumit siulersorne qassaaq. Ilinniartitsisulli censori isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaa misiliinermi qanoq annertutigisumik peqataanissaa pillugu. Ilinniartitsisup siulersuinera censorip naammaginartinngippagu tamanna ilinniartitsisup censorillu, immaqa atuarfiup pisortaa ilagalugu, misilitsinnerit marluk akornanni unitsiarnermi allanik tusaasoqartinnagu oqaloqatigiissutigissavaat. Ilinniartitsisup siulersuinera censorip naammaginartinngittuarpagu tamanna atorfeqarfikkoortumik piffissaq tulleq atorlugu Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq. Nalunaarutip assinga ilinniartitsisumut pineqartumut taassumalu pisortaanut nassiunneqassaaq.

§ 17. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit tamanut ammasuupput.

Kapitali. VI
Meeqqat atuarfiata fagini ataasiakkaani naggataa rutaasumik misiliineri.

§ 18. Kalaallit oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinnennermik misilitsinneq.
Imm. 3. 0qaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut minutsit 60 piffissaritinneqassapput. Fagimi ilinniartitsisoq diktatertitsisuusariaqarpoq; taamaattorli kia diktatertitsisuunissaa atuarfiup pisortaata aalajangersinnaavaa.
Imm. 4. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup allaaserisassatut qinersimasani oqaatsit erseqqissut paasinarluartut atorlugit allaaserisinnaassavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuulluarsinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.
Imm. 8. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 60-80-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, drama, lyrik) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaat marluk pisassiissutigineqassapput, klassep iluani immikkuutaartunut imaluunniit holdini atuartunut assigiinngitsuutinneqarsinnaasut. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik kalaallisut atuakkianit qangarnisaanerusunit nutaanerusunillu tigusaassapput. Atuakkiat nutsikkat arlaqanngitsut ilanngunneqarsinnaapput. oqaluttarissatigut misilitsinnermi ilanngunneqarsinnaapput atuartut nalunaarusiaat, ukiumoortumik suliat assigisaalluunniit allaganngorlugit suliat. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (naqitigaanngitsut (assilissat, nipit, filmit il.il.)) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq pisassiissut (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat allaluunniit) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut tunngasuusinnaassaaq pisassiissummi pineqartut ilaannut.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minuttini 30-40-ni. Ilinniartitsisup suliassamut tunngasut naatsumik ilitsersuussutigissavai. Atuartup piareersarnermini nalunaarsukkani atorsinnaavai, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattukkani.
Imm. 11. Piumasarineqarpoq misilitsissutigisap imaanik paasinnissinnaanissaq naliliisinnaanerlu aammalu atuakKapitali imarisaanut oqaatsillu tungaasigut malussarissuseqarnissaq mmisilitsissut ilisimariinngisaq taamatullu pisassiissut tunngavigalugit kiisalu piumasaqaataalluni oqaluinnarluni saqqummiussillaqqissuseqarnissaq.
Imm. 12. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 19. Qallunaat oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Misilitsinnerup allattariarsornertaata immikkoortorai oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinneq aamma allaaserinninnermik misilitsinneq.
Imm. 3. Oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermik/kukkunaveersaarnermik misilitsinnermut minutsit 60 piffissaritinneqassapput. Fagimi ilinniartitsisoq diktatertitsisuusariaqarpoq; taamaattorli kia diktatertitsisuunissaa atuarfmp pisortaata aalajangersinnaavaa.
Imm. 4. Karakteri ataaseq karakteriliurtneqassaaq.
Imm. 5. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 6. Atuartup allaaserisassatut qinersimasani paasinartumik oqaatsillu annertunerusukkut eqqortut atorlugit allaaserisinnaassavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuulluarsinnaassallugu.
Imm. 7. Allaaserisap suliarineranut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.
Imm. 8. 0qaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 60-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, lyrik, drama) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiaq takkajaaq ataaseq pisassiissutigineqassaaq, klassep/holdip iluani atuartunut assigiinngitsuutinneqarsinnaasoq. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik qallunaatut atuakkianit nutaanerusunit aamma kalaallisut atuakkianit qanganisaanerusunit nutaanerusunillu qallunaatut allagaasunit tigusaassapput aammalu atuakkianit allanit nutsikkanit tigusaasinnaallutik. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi ilanngunneqarsinnaapput atuartut nalunaarusiaat, ukiumoortumik suliat assigisaalluunniit. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit, filmit il.il.) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 9. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat allaluunniit) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut tunngasuusinnaassaaq pisassiissummi pineqartut ilaannut.
Imm. 10. Atuartoq piareersassaaq minuttini 30-40-ni. Ilinniartitsisup suliassatut eqqorneqarsimasumut tunngasut naatsumik ilitsersuussutigissavai. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavai nalunaarsukkani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattukkani.
Imm. 11. Misilitsissutip qallunaatut oqaloqatigiissutigineqarneratigut atuartup takutissinnaasariaqarpaa misilitsissutip imarisaanik paasinninnini naliliisirtnaaninilu.
Imm. 12. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 20. Kisitsineq/matematik.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq imaralugillu kisitsigasuarsinnaanermik misilitsissutissat aamma kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat.
Imm. 2. Misilitsissutissap imarai kisitassat immikkoortunit pingaarnernit pingasunit ukunannga pisut: kisitsisit aamma algebra, geometri, statistik aamma sandsynlighedsregning.
Imm. 3. Misilitsissutissani taakkunani arlariinni misiliineqassaaq kisitsinermi paasisimasassanik suleriaatsinillu qanoq pisinnaatiginermik atuisinnaanermillu.
Imm. 4. Kisitsigasuarsinnaanermik misilitsissutissat suliarinissaannut nalunaaquttap akunnera ataaseq piffissaritinneqassaaq.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.
Imm. 6. Kisitassanik eqqarsaatigisarialinnik misilitsissutissat suliarinissaannut nalunaaquttap akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 7. Kisitassat kisinnerinut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.

§ 21. Tuluit oqaasii.
Misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassaaq atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusaq 30-nik nalinginnaasunik quppernilik, naleqquttumik artornassusilik.
Imm. 3. Misiliineqassaaq tuluit oqaasiinik allassimasunik oqaluinnarlunilu atorneqartunik paasinnissinnaanermik aamma tuluit oqaasii atorlugit oqaloqatiginnissinnaanermik. Misiliineq tuluttut oqaloqatigiilluni ingerlanneqassaaq. Oqaloqatigiinnermi aallaavigineqassaaq atuagassaq atuartup ilisimariinngisaa quppernerup nalinginnaasup pingajuanik avinneratut - affaatulluunniit takitigisoq aamma tusarnaagassaq atuartup ilisimariinngisaa (båndimut imaluunniit videomut immiussaq) minutsinik 2-4-nik sivisussusilik. Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut imamikkut attuumassuteqassapput. Atuagassanik tusarnaagassanillu ilisimariinngisanik paasinninneq misilinneqarsinnaavoq kalaallisut imaluunniit qallunaatut oqaluttuareqqiisitsinikkut. Misiliinermi immikkoortunik naannerusunik nipituumik atuaasitsineq ilanngullugu atorneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Aallarniutissat ilisimaneqariinngitsortaannut minuttit 20 missaat piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 22. Tyskit oqaasii.
Misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassaaq atuakkianit assigiinngitsunik imaqartunit tigusaq 30-nik nalinginnaasunik quppernilik, naleqquttumik artornassusilik.
Imm. 3. Misiliineqassaaq tyskit oqaasiinik allassimasunik oqaluinnarlunilu atorneqartunik paasinnissinnaanermik aamma tyskit oqaasii atorlugit oqaloqatiginnissinnaanermik. Misiliineq tyskisut oqaloqatigiilluni ingerlanneqassaaq. Oqaloqatigiinnermi aallaavigineqassaaq atuagassaq atuartup ilisimariinngisaa quppernerup nalinginnaasup pingajuanik avinneratut - affaatulluunniit takitigisoq aamma tusarnaagassaq atuartup ilisimariinngisaa (båndimut imaluunniit videomut immiussaq) minutsinik 2-4-nik sivisussusilik. Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut imamikkut attuumassuteqassapput. Atuagassanik tusarnaagassanillu ilisimariinngisanik paasinninneq misilinneqarsinnaavoq kalaallisut imaluuniit qallunaatut oqaluttuareqqiisitsinikkut. Misiliinermi immikkoortunik naannerusunik nipituumik atuaasitsineq ilanngullugu atorneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Aallarniutissat ilisimaneqariinngitsortaannut minuttit 20 missaat piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 23. Fysik/kemi.
Misilitsinneq suliaqarneruvoq/oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutit fysikkimut kemiimullu tunngasuussapput. Ilinniartitsinerup immikkoortuisa ilaat naammassiniagassaqartitsinertut/sammisassaqartitsinertut ingerlanneqarsimappata, immaqa atuarfimmi fagit allat peqatigalugit, naammassiniagassat/sammisassat pisassiissummi ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Misilitsinneq ilinniartitsisup aalajangiinera malillugu makkua arlaattut ingerlanneqarsinnaavoq:
a) Atuartoq misilitsissutissamut sulinerusumut/oqaluttariarsornerusumut minutsit 20 angullugit piareersassaaq. Oqaloqatigiinnermi, atuartup misilitsissutissami suliarinissaanut nassuiaateqarfigisassaani, misilitsissutissaq itisilerneqassaaq. Oqaloqatigiinnermut atatillugu atuartoq suliassamut tunngasunik misilittaasarsinnaavoq. Oqaloqatigiinnermi pisassiissutip immikkoortui allat ilanngullugit sammineqarsinnaapput. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinninnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik aammalu fysikkimut kemiimullu tunngasunik misilittaanermi paasisat tunngavigalugit oqaatiginnissinnaanermik.
b) Atuartoq laboratoriami suliassap qanoq naammassiniarnissaata paasiniarnissaanut nal. akunnerata ataatsip missaanik piffissaqartinneqassaaq. Suliassat kisimiilluni arlaliulluniluunniit (atuartut marluusarlutik pingasuusarlutilluunniit) ingerlanneqarsinnaapput. Suliap ingerlanneqarnerani atuartut ataasiakkaarlugit oqaloqatigineqassapput laboratoriami suliaq pillugu. Naggataatigut laboratoriami suliat immikkoortui itisilernerullugit oqaloqatigiissutigineqassapput. Oqaloqatigiinnermi tassani pisassiissutip immikkoortui allat ilanngullugit sammineqarsinnaapput. Misilitsinneq ingerlanneqassaaq atuaqatigiinnit arfinillit angullugit amerlassusilinnit. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik sulisinnaanermillu aammalu fysikkimut kemiimullu tunngasunik misilittaanermi paasisat tunngavigalugit oqaatiginnissinnaanermik.
Imm. 4. Misilitsinnerup ingerlanissaa toqqarneqartoq (A imaluunniit B) atuartunut tamanut holdeqatigiinnut atussaaq.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 24. Franskit oqaasii.
Misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutigirteqassaaq atuakkanit tigusaq 20-nik nalinginnaasunik quppernilik, naleqquttumik artornassusilik.
Imm. 3. Misiliineqassaaq franskit oqaasii atorlugit oqaloqatigiinnermik. Oqaloqatigiinnermi aallaavigineqassaaq atuagassaq aamma/imaluunniit tusarnaagassaq (båndimut imaluunniit videomut immiussaq) atuartup ilisimariinngisaa naleqquttumik takissusilik. Atuagassaq ilisimariinngisaq pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut imamigut attuumassuteqassaaq. Kiisalu misiliisoqarsinnaavoq atuagassap ilisimariinngisap ilaanik nipituumik atuarnermik nutserinermillu imaluunniit kalaallisut qallunaatulluunniit oqaluttuareqqiinermik. Misiliinermi immikkoortunik naannerusunik atuaasitsineq ilanngullugu atorneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Atuagassat ilisimaneqariinngitsortaannut minuttit 20 missaat piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 25. Latinerit oqaasii.
Misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutigineqassaaq peqqissaartumik atuarsimasamit tigusaq quppernerit nalinginnaasut 20 miss. ataqatigiissoq naleqquttumik artornassuseqartoq.
Imm. 3. Misiliineqassaaq nutserinermik, oqaatsinik misissueqqissaarnermik, tamatumunnga ilanngullugu oqaaseqatigiinnik oqaatsinillu ataasiakkaanik oqaasilerineq, aamma atuarneqartup imarisaanik paasinnissinnaanermik.
Imm. 4. Misilitsinneq ilinniartitsisup aalajangiinera malillugu makkua arlaattut ingerlanneqassaaq:
a) Atuartoq misilinneqassaaq pisassiissutipilaa tunngavigalugu.
b) Atuartoq misilinneqassaaq atuagassaq ilisimariinngisaq quppernerup nalinginnaasup pingajuanik avinnerata missaanik takissuseqartoq naleqquttumik ajornakusuussusilik tunngavigalugu. Atuartoq piareersartinneqassaaq minuttini 20-ni.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 26. Maskiinamik allanneq.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq.
Imm. 2. Misilitsissutissaq sukkasuumik kutsimanngitsumillu allanneqassaaq.
Imm. 3. Misilitsissutip suliarineranut minutsit 30 piffissaritinneqassapput.
Imm. 4. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq

Kapitali. VII
Meeqqat atuarfiata fagini ataasiakkaani annertusi samik naggataarutaasumik misiliineri.

§ 27. Kalaallit oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allaaserinninnermik misilitsinnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 3. Atuartup misilitsissutissamisut qinersimasani allaaserisinnaassavaa oqaatsit eqqortut allanngorartullu atorlugit. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu allaaserisanilu aaqqissuussinnaassallugu.
Imm. 4. Allaaserisap suliarineranut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.
Imm. 5. 0qaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 80-100-nik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, lyrik, drama) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut (sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaat pingasut pisassiissutigineqassapput, klasseqatigiit imaluunniit holdeqatigiit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasut. Pisassiissutigineqartussat sapinngisamik kalaallisut atuakkianit qanganisaanerusunit nutaanerusunillu tigusaassapput. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit il.il.) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 6. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunniit marluk, assilissat allalluunniit) atuartumit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissutissaq tunngasuusinnaassaaq pisassiissummi pineqartut ilaannut, allagaasunut naannerusunut pisassiissutinullu allanut taamattaarlu atuakkianut takkajaanerusunut.
Imm. 7. Atuartoq piareersassaaq minuttini 30-40-ni. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavainalunaarsukkani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattukkani.
Imm. 8. Misiliineqassaaq oqaluinnarluni saqqummiussilluarsinnaanermik oqaaseqatigiiliorluarsinnaanermillu, tamatumunnga ilanngullugu misilitsissutigisap imarisaanik misissuineq, paasinninneq, assersuussisinnaaneq naliliisinnaanerlu.
Imm. 9. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq,

§ 28. Qallunaat oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allaaserinninnermut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 3. Atuartup allaaserisassatut qinersimasani oqaatsit paasinartut eqqortullu atorlugit allaaserissavaa. Atuartup takutissinnaassavaa ilisimasaqarnini, misilittagaqarnini isumaliuteqartarninilu aammalu allaaserisani aaqqissuussinnaassallugu.
Imm. 4. Allaaserisap suliarineranut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.
Imm. 5. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuakkanit assigiinngitsunik imaqartunit tigusat 80-inik nalinginnaasunik quppernillit, tassaassallutik atuakkiat (prosa, lyrik, drama) aamma allaaserisat sulianut aalajangersimasunut tunngasut sagprosa). Taakkualu saniatigut atuakkiat takkajaanerusut marluk, klasseqatigiit imaluunniit holdeqatigiit iluanni assigiinngitsuutinneqarsinnaasut aammalu ilaat ataaseq sulianut aalajangersimasunut allaaserinninnerusinnaalluni. Pisassiissutigineqartut sapinngisamik qallunaat atuakkiaannit nutaanerusunit aamma kalaallit atuakkiaannit qangartisaanerusunit nutaanerusunillu qallunaatuunngortitaasunit tigusaassapput aammalu atuakkianit allanit nutsikkanit tigusaasinnaallutik. Atuakkiat saniatigut allaatigisaanngitsut (assilissat, nipit il.il.) pisassiissutigineqarsinnaapput annikitsuinnarmilli.
Imm. 6. Misilitsissutissaq (atuagassaq ataaseq atuagassalluunnit marluk, assilissat allaluunniit) atuartunit ilisimaneqariinngitsoq tunngaviussaaq. Misilitsissut tunngasuusinnaassaaq pisassiissummi pineqartut ilaannut, allagaasunut naannerusunut taamattaarlu atuakkianut takkajaanerusunut.
Imm. 7. Atuartoq piareersassaaq minuttini 30-40-ni. Atuartup piareersarnermini atorsinnaavainalunaarsugarisani, misilitsinnerminilu atorsinnaallugit piareersarnermini allattugarisimasani.
Imm. 8. Misilitsissutip qallunaatut oqaloqatigiissutigineratigut atuartup takutissavaa misilitsissutip imarisaanik misissuisinnaanirti, paasinninnini, assersuussisinnaanini naliliisinnaaninilu.
Imm. 9. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 29. Kisitsineq/matematik.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu kisitassat immikkoortunit pingaarnernit pingasunit ukunannga pisuupput:
Kisitsisit aamma algebra,
geomitri,
statistik aamma sandsynslighedsregning.
Imm. 3. Allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu misiliineqassaaq fagimi ilisimasariaqartunik suleriaatsinillu paasisimasaqarnermik paasinninnermillu.
Imm. 4. Allattariarsornermi kisitassat ataatsit suliarineqassapput. Suliarinerinut nal. akunneri sisamat piffissaritinneqassapput.
Imm. 5. Suliarinerinut karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq peqqissaarnermullu karakteri ataaseq.
Imm. 6. Oqaluttariarsornermi suliassanut atuartoq minuttit 40 angullugit piareersassaaq. Misilitsinnermi suliassiissut piviusunik imaluunniit eqqarsaatersuutinik tunngavilik aallaaviussaaq eqqarsaatersuutit imaluunniit nassuiaatit ineriartuaartittarnerannut akerlianulluunniit atassuteqartussaq.
Imm. 7. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

§ 30. Tuluit oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allattarissatigut misilitsinnermi suliassat ataatsit inerniarneqassapput. Pisassap suliarineranut nal. akunneri pingasut piffissaritinneqassapput.
Imm. 3. Piumasarineqarpoq allakkatigut oqaatsit atorlugit oqaatiginnissinnaassuseqarneq, tamatumanilu sapinngisamik oqaatsit eqqortumik atorlugit.
Imm. 4. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.
Imm. 5. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuagassat assigiinngitsunik imaatuartup ilisimariinngisaa, allagaasoq tusarnaagassaasorlu (båndimut aamma/imaluunniit videomut immiussaq). Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut attuumassuteqassapput. Misiliinermi ilanngunneqarsinnaavoq immikkoortunik naannerusunik atuaasitsineq.
Imm. 7. Pisassiissummut ilisimaneqariinngitsumut minuttit 30 missaat atuartumut piareersarfitiginneqassapput.
Imm. 8. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq,

§ 31. Tyskit oqaasii.
Misilitsinneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu.
Imm. 2. Allattarissatigut misilitsinnermi suliassat ataatsit inerniarneqassapput. Pisassap suliarineranut nal. akunneri pingasut piffissaritinneqassapput.
Imm. 3. Piumasarineqarpoq allakkatigut oqaatsit atorlugit oqaatiginnissinnaassuseqarneq, tamatumanilu sapinngisamik oqaatsit eqqortumik atorlugit.
Imm. 4. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.
Imm. 5. Oqaluttarissatigut misilitsinnermi pisassiissutigineqassapput atuagassat assigiinngitsunik imaqartut 50-inik nalinginnaasunik quppernillit naleqquttumik artornassuseqartut.
Imm. 6. Misiliineqassaaq tyskit oqaasiinik allagaasunik oqaluinnarlunilu oqaatigisaasunik paasinnissinnaanermik aamma tyskisut oqaloqatiginnissiinnaanermik. Misiliineq ingerlanneqassaaq tyskisut oqaloqatigiinnermik. Oqaloqatigiinnermi tunngaviussaaq pisassiissut atuartup ilisimariinngisaa, allagaasoq tusarnaagassaasorlu (båndimut aamma/imaluunniit videomut immiussaq). Atuagassat ilisimaneqariinngitsut pisassiissutip ilaanut oqaloqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaasumut attuumassuteqassapput. Misiliinermi ilanngunneqarsinnaavoq immikkoortunik naannerusunik atuaasitsineq.
Imm. 7. Pisassiissummut ilisimaneqariinngitsortaannut minuttit 30 missaat atuartumut piareersarfigitinneqassapput.
Imm. 8. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq,

§ 32. Fysik/kemi.
Misilitsinneq sulineruvoq/oqaluttariarsorneruvoq.
Imm. 2. Pisassiissutissaq fysikkimit kemiimillu tigusaassaaq. Ilinniartitsinerup ilaa naammassiniagassaqartitsinerusimappat/sammisassaqartitsinerusimappat, immaqa atuarfimmi faginik allanik suleqateqarluni, naammassiniagassat/sammisassat misilitsissutissamut ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Misilitsinneq ilinniartitsisup aalajangiinera malillugu makkua arlaattut ingerlanneqassaaq:
a) Atuartoq misilitsissutissamut sulinerusumut/oqaluttariarsornerusumut minutsit 20 angullugit piareersassaaq. Oqaloqatigiinnermi, atuartup misilitsissutissami suliarinissaanut nassuiaateqarfigisassaani, misilitsissutissaq itisilerneqassaaq. Oqaloqatigiinnermut atatillugu atuartoq suliassamut tunngasuni misilittaasarsinnaavoq. Oqaloqatigiinnermi pisassiissutip immikkoortui allat ilanngullugit sammineqarsinnaapput. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik aammalu fysikkimut kemiimullu tunngasunik misilittaanermik paasisallu tunngavigalugit oqaatiginnissinnaanermik.
b) Atuartoq laboratoriami suliassap qanoq naammassiniarnissaata paasiniarnissaanut nal. akunnerata ataatsip missaanik piffissaqartinneqassaaq. Suliassat kisimiilluni arlaliulluniluunniit (atuartut marluusarlutik pingasuusarlutilluunniit) ingerlanneqarsinnaapput. Suliap ingerlanneqarnerani atuartut ataasiakkaarlugit oqaloqatigineqassapput laboratoriami suliaq pillugu. Naggataatigut laboratoriami suliat immikkoortui itisilernerullugit oqaloqatigiissutigineqassapput. Oqaloqatigiinnermi tassani pisassiissutip immikkoortui allat ilanngullugit sammineqarsinnaapput. Misilitsinneq ingerlanneqassaaq atuaqatigiinnit arfinillit angullugit amerlassusilinnit. Misiliineqassaaq sammisassanik ilisimasaqarnermik paasinnissimanermillu aamma misilitsissutissanik aaqqissuussisinnaanermik aammalu fysikkimut kemiimullu tunngasunik misilittaanermik paasisallu tunngavigalugit oqaloqatiginnissinnaanermik.
Imm. 4. Misilitsinnerup ingerlanissaa toqqarsimasaq (A imaluunniit B) atuartunut holdeqatigiinnut tamanut atuutissaaq.
Imm. 5. Karakteri ataaseq karakteriliunneqassaaq.

Kapitali. VIII
Karakterilersuineq.

§ 33. Karakteriliinermi makku karakteriliunneqartassapput:

13: Namminersorluinnartumik pitsaalluinnartumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
11: Pitsaasumik namminersortumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
10: Pitsaasumik sungiussiinnarpasissumilli suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
9: Pitsaasumik, tassa akunnakusoortumit pitsaanerulaartumik, suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
8: Akunnakusoortumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
7: Naammaannartumik, tassa akunnakusoortumit ajornerulaartumik, suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
6: Nalornisoortumik taamaattorli naammaaginarsinnaasumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
5: Nalornisumik naammaginanngitsumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
03: Nalornisooqisumik, amigaqisumik naammaginanngeqisumillu suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.
00: Atorsinnaanngilluinnartumik suliaqarnermi tunniunneqartarpoq.

§ 34. Atuarfimmi nangitsiviusumi aamma atuarfimmi pikkorissarfimmi atuartut angajoqqaallu atuarfiup atuartut atuarnerminnik qanoq pissarsiffiginnitsiginerannik minnerpaamik ukiumut marloriarluni aamma allattariarsornermik misilitsinnissat sioqqutitsiarlugit ilisimatittassavai angusimasanut karakterit atorlugit, tak. Meeqqat atuarfii pillugit Landstingip peqqussutaa, § 16 aamma § 41.
1) Kalaallit oqaasii.
Atuarfimmi nangitsiviusumi sisamanik karakteriliineqartassaaq: Oqaluttarissanut ataatsimik, oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermut/kukkunaveersaarnermut ataatsimik, allaaserinninnermut ataatsimik aamma allaaserinninnermi peqqissaarnermut ataatsimik. Atuarfimmi pikkorisarfimmi pingasunik karakteriliineqassaaq: Oqaluttarissanut ataatsimik, allaaserinninnermut ataatsimik aamma allaaserinninnermi peqqissaarnermut ataatsimik.
2) Qallunaat oqaasii.
Atuarfimmi nangitsiviusumi aamma atuarfimmi pikkorissarfiusumi tunngaviliisumik kursusernermi sisamanik karakteriliineqartassaaq: Oqaluttarissanut ataatsimik, oqaatsinik eqqortumik atuisinnaanermut/kukkunaveersaarnermut ataatsimik, allaaserinninnermut ataatsimik aamma allaaserinninnermi peqqissaarnermut ataatsimik. Atuarfimmi pikkorissarfimmi annertusisamik kursusernermi pingasunik karakteriliineqartassaaq: Oqaluttarissanut ataatsimik, allaaserinninnermut ataatsimik aamma allaaserinninnermi peqqissaarnermut ataatsimik.
3) Kisitsineq/matematik.
Atuarfimmi nangitsiviusumi aamma atuarfimmi pikkorissarfiusumi tunngaviliisumik kursusernermi pingasunik karakteriliineqartassaaq: Kisitsigasuarnermut ataatsimik, eqqarsaatigisarialinnik kisitsinermut ataatsimik aamma eqqarsaatigisarialinnik kisitsinermi peqqissaarnermut ataatsimik. Atuarfimmi pikkorissarfiusumi annertusisamik kursusernermi pingasunik karakteriliineqassaaq: Oqaluttarissanik kisitsinermut/matematikkimut ataaseq, allattarissanik kisitsinermut/matematikkimut ataatsimik aamma allattarissanik kisitsinermi/matematikkernermi peqqissaarnermut ataatsimik.
4) Tuluit oqaasii aamma tyskit oqaasii.
Atuarfimmi nangitsiviusumi aamma atuarfimmi pikkorissarfimmi tunngaviliisumik kursusernermi ataatsimik karakteriliineqassaaq. Atuarfimmi pikkorissarfiusumi annertusisamik kursusernermi marlunnik karakteriliineqassaaq: Tuluit oqaasiinik aamma tyskit oqaasiinik oqaluttarissanut ataatsimik aamma tuluit tyskillu oqaasiinik allattarissanut ataatsimik.
5. Fagit allat.
Fagini allani inaarutissamik misilitsinnermi karakterilerneqartussani fagini taakkunani atuartup klassemi ukioqatigiikkuutaaniluunniit atuartinneqarfiani ataatsimik karakteriliineqassaaq.
Imm. 2. Angusimasanut karakterit oqaatiginiagassaraat ilinniartitsisup atuartup angusimasaanik naliliinera.
Imm. 3. Angusimasanut karakterit kingulliit (ukiumut karakterit) tassaassapput ilinniartitsisup atuartut allattarissatigut misilitsinnerit siuninnguagut pisinnaasaanik naliliinera. Taakku misilitsinnernut allattaavinnut (prøveprotokolimut) allanneqassapput allattarissatigut misilitsinnerup ulluisa siulliat sioqqullugu. Taamaattorli klasset 10-anni fagini, atuartut misilitsittussanngorfigisinnaanngisaanni ukiumut karakteriliunneqartut prøveprotokolimut allanneqarnissaat utaqqisinneqarsinnaavoq aasakkut atuanngiffeqarnerup aallartinnissaata siuninnguanut, ukiumullu karakteriliunneqartut oqaatiginiassavaat atuartup tamatuma nalaani qanoq angusaqarsimaneranik ilinniartitsisup naliliinera. Atuarfimmi nangitsiviusumi aamma atuarfimmi pikkorissarfiusumi atuartut tamarmik immikkut misilitsinnermut allattaaveqartinneqassapput, apeqqutaatinnagu misilitsinnissamut nalunaarsimanerat nalunaarsimannginneralluunniit. Misilitsinnermut allattaaviit Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.
Imm. 4. Atuartut 9. klassemeereerlutik imaluunniit atuarfimmi nangitsiviusumeereerlutik pikkorissarfimmeereerlutilluunniit ukiumoortumik karakteriliisoqartinnagu atuarunnaartut karakterilerneqassapput fagini imm. 1-imi taaneqartunik, tak. § 37.

§ 35. Inaarutissamik misilitsinnerni karakterit censorimit ilinniartitsisumillu karakteriliunneqartussat atuartup misilitsinnermini qanoq igineqarnera oqaatiginiassavaat. Karakterit allassimaffii Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit akuerineqartut atorneqassapput.
Imm. 2. Censori ilinniartitsisorlu tamarmik immikkut karakteriliissapput. Karakteriliussatik pillugit isumaqatigiinniarnerminni misilitsinnermi karakteri isumaqatigiissutiginngippassuk kisitsisit taakkua marluk agguaqatigiinnerattut aalajangerneqassaaq. Kisitsit agguaqatigiissitsinikkut pissarsiarineqartoq karakteriliussani kisitsisit ilaattut inngippat karakteri kisitsisit agguaqatigiissitsinikkut pissarsiamut qaninnerpaaq karakteriliunneqassaaq. Kisitsit agguaqatigiissitsinikkut pissarsiaq karakterit marluk akunnerpiaaniippat karakterissaq annermut aalajangerneqassaaq censorip karakteriliussaa annerusimappat, minnermulli pisinneqassalluni censorip karakteriliussaa minnerusimappat. Karakteri 00 aatsaat censori ilinniartitsisorlu isumaqatigiissimappata karakteriliunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Allattarissatigut misilitsissutit nalilerniarnissaanni suliat tunniunneqartut kisimik tunngavigineqartassapput. Taamaattorli nutsigassiat (allaqqitassat) tunngavigineqartarsinnaapput atuarfik atuartunut ataasiakkaanut tunngatillugu Pisortaqarfimmit tamatumunnga akuerineqarsimappat. Taamatut immikkut akuersissuteqartoqarsimatillugu aatsaat kladde (allaqqitassaq) censorimut nassiunneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Allattarissatigut misilitsissutit censorip nalilerniaqqaartassavai. Censorip karakteriliussat allassimaffiat misilitsinnermi sulianut ilanngullugu atuarfiup pisortaanut nassiutissavaa. Ilinniartitsisoq censorip naliliineranik ilisimatinneqartassaaq nammineq karakterinut allattuiffini atsiorlugu atuarfiup pisortaanut, censorimut ingerlatitseqqittussamut, tunniutereersimappagu. Atuarfiup pisortaata taava isumagisassarilertassavaa atuartut karakteriisa naliliisuusunit allakkatigut akuersissutigineqarnissaat. Misilitsissutip nalilerneqarnera isumaqatigiinngissutaasimappat oqaloqatigiinnikkut allakkatigulluunniit isumaqatigiinniutigineqassaaq tamanna naliliisut arlaannit kissaatigineqarpat. Isumaqatigiinniarneq atuarfiup pisortaata siulersussavaa.
Imm. 5. Oqaluttarissatigut misilitsinnerni censori ilinniartitsisorlu kisimiillutik naliliisassapput, censorilu siulliulluni naliliissaaq. Atuartut ataasiakkaarlugit nalilerneqartassapput. Fagimi fysik/kemiimi misilitsissutissaq B atorlugu misilitsinnissami holdit tamarmik immikkut misilinneqartassapput. Naliliinerit allanne qartassapput karakterinut allattuiffimmut, ilinniartitsisumit censorimillu atsiorneqartussamut. Karakteri isumaqatigiinnikkut aalajangerneqarsinnaanngippat ilinniartitsisup censorillu tamarmik immikkut karakteriliussaat allanneqassapput.
Imm. 6. Naliliineq naammassippat atuarfiup pisortaata karakteriliunneqartut misilitsinnernut allattaavinnut (prøveprotokol) akuerisaasunut allassavai. Karakteri aalajangiunneqartoq kisimi atuartumut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 7. Karakteriliussat allassimaffii minnerpaamik ukioq ataaseq atuarfimmit toqqortarineqassapput.

Kapitali. IX
Misilitsinnerni angusat pillugit nalunaaruteqarneq.

§ 36. Misilitsinnerit naammassineqatsiaannaraangata angusaasut atuarfiup pisortaata Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nalunaarutigissavai, tak. § 8.

Kapitali X
Atuarsimanermut uppernarsaat.

§ 37. Atuartunut atuartussaanerup naaneragut atuarunnaartunut atuarfik atuarsimanermut uppernarsaasiortussaavoq, tak. Meeqqat atuarfii pillugit Landstingip peqqussutaa, § 35.
Imm. 2. Atuarsimanermut uppernarsaat paasissutissanik makkuninnga imaqassaaq:
a) Atuartup aqqi tamarmik aamma inuup normua.
b) Ulloq atuarunnaaviffik.
c) Klassep suunera atuarfiullu aqqa.
d) Atuarnerup 1. - 9. klassemut ingerlanerani fagit suut atuartitsissutigineqarsimasut aamma 9. klassemi fagit tiimiisa qassiuneri.
e) 9. klassep kingornagut fagit suut atuartitsissutigineqarsimanersut tiimillu qassit taakkununnga atorneqarsimanersut.
f) Kursusinut immikkoortiterilluni atuartitsinermi fagit pillugit nalunaarutigineqassaaq atuartitsineq tunngaviliisumik kursusitut, annertusisamik kursusitut imaluunniit kursusinut aggugaanngitsumi ingerlanneqarsimanersoq.
g) Fagini angusimasanut karakterit kingullerpaat, tak.§ 34, nalunaarlugu karakterit klassemi sumi karakteriliunneqarsimanersut. Atuartut ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuarunnaarsimasut pillugit allanneqassaaq atuartup atuarunnaarami faginut tunngasutigut angusimasanik ilinniartitsisup naliliinera.
h) Misilitsinnermut uppernarsaat, tassani allassimassallutik karakterit inaarutaasumik misilitsinnerni aamma inaarutaasumik annertusisamik misilitsinnerni anguneqarsimasut. Atuartunut arlaleriarlutik misilitsinnermik taassuminngarpiaq misilitsissimasunut karakterit angusimasat annersaat kisiat allanneqassaaq. Misilitsinnermi karakterit annersaat tassaasimappat atuarfimmi allami misilitsinnermi angusaq, karakteri taanna allanneqassaaq atuartup karakteri angusaq taanna uppernarsarpagu naggataarnermut/misilitsinnermut atuarfimmit allamit tassannga uppernarsaatip allassimaqqaarfianik (assilinerinngisaanik). Misilitsinnermut uppernarsaammi, karakterit atuarfimmi allami angusaasut allanneqarfigisaanni, karakterit taakku nalunaaqqutserneqassapput x)-imik, uppernarsaatillu aterpiaatigut uku allanneqassapput: Misilitsinnermi karakterit x)-imik nalunaqqutsikkat nuutaapput naggataarnermut/misilitsinnermut uppernarsaammit tunniunneqartumit uannga (atuarfiup aqqa najugaalu).
Imm. 3. Atuarfik tamatuma saniatigut atuartoq pillugu ataatsimoortumik oqaaseqaateqarsinnaavoq.
Imm. 4. Naggataarnermut aamma misilitsinnermut uppernarsaatit allaffissamut (skema) Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit akuerineqartumut allanneqassapput.
Imm. 5. Naggataarnermut aamma misilitsinnermut uppernarsaatit assilineri Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut nassiunneqassapput.

Kapitali.XI
Aalajangersakkat allat.

§ 38. Misilitsinnerit, tamakkununngalu ilanngullugit karakterit naggataarnermut imaluunniit misilitsinnermut uppernarsaammut allanneqartut, pillugit naammagittaalliornermi naammagittaalliutit nassuiarluarneqassapput tunngavilersorneqarlutillu. Naammagittaalliut atuartumit imaluunniit atuartunit eqqorneqartunit, angajoqqaanit imaluunniit ilinniartitsisunit atuarfiup pisortaanut tunniunneqassaaq kingusinnerpaamik naliliinerup atuartumut nalunaarutigineqarnerata kingornagut sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni. Atuarfiup pisortaata ilinniartitsisoq censorilu oqaaseqaateqaqqussavai aammalu naammagittaalliut oqaaseqaatillu Pisortaqarfimmut nassiutissallugit nammineq oqaaseqaatiminik ilallugit.

§ 39. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfik immikkut ittunik pisoqartillugu maleruagassanit aalajangeriikkanit allaasumik akuersisinnaavoq, tamatumani oqaluttarissanik misilitsinnerit qanoq ingerlanneqarnissaat aamma pineqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga qinnuteqaat erseqqissaasiorluagaq atorfeqarfinnit ilisimannilluartunit oqaaseqaammik ilalik Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut anngutereersimassaaq kingusinnerpaamik ukiumi misilitsiffiusussami 1. februar.

§ 40. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfik misilitsinnerit ingerlanneqarnissaannut qullersaalluni nakkutiginnittuuvoq. Misilitsinnerit pissusissarinngisaminnik ingerlanneqarpata nalornisoornartoqartillugulu tamakku Pisortaqarfimmut aalajangigassanngorlugit saqqummiunneqassapput.

§ 41. Nalunaarut manna malillugu Pisortaqarfiup aalajangigaa, ilinniartitsisup atorfilittut pisussaafii pillugit aalajangiinera kisiat pinnagu, oqartussaasunut qulliunerusunut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq.

Kapitali. XII
Atortuulersinneqarnera il. il.

§ 42. Nalunaarut una atulissaaq 1. august 1987. Tamanna peqatigalugu meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerit il.il. pillugit kaajallaasitaq 2/80 12. december 1979-imeersoq atorunnaassaaq.
Imm. 2. Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfiup aaqqissuinerit nalunaarummi taaneqartut ingerlanneqarnissaannut maleruagassat erseqqinnerusut aalajangersarsinnaavai, tamatumani aamma pineqarlutik ikaarsaariarnermi aalajangersagassat.

Nuuk, ulloq 08. oktober 1987.

Jens Lyberth

/

Aqigssiaq Møller