Kalaallit Nunaata avannaarsuani tunuanilu nunamik uumasuinillu eqqissisimatitsinissaq pilluqu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16 ullulerneqartoq 16. juni 1987-imeersoq.
Kalaallit Nunaanni nunap allannqutsaaliuqaanissaanik Inatsisartut 12. november 1980-ernisamik inatsisiliaanni nr . 11-mi § 16, imm. 2. naapertorluqu aalajanqersakkat makku atuuttussannqortitaapput:
Kapitali I.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.§ 1. Nunamik allannqutsaaliugassatut immikkoortitsinerup siunertaraa nunap ilaata tamatuma pissuseqqaarisimasamisut taannaattuartinniarnissaa aammalu ilisimatuunit misissuiffiqineqarsinnaanerata piuttuinnartinniarneqarnissaa, tamanillu tikinneqarsinnaajuarnissaa. Tamaaniittoq nuna, naasui, uumasui itsaaniillu inoqarfiit simaneranut takussutissat sapinnqisamik allannqutsaaliorneqassapput.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imi mianerisassatut aalajanqersarneqarsimasut saneqqunneqassannqippata inuit kikkulluunniit tamaannga orniqussinnaatitaapput.
Kapitali II.
Nunami allannguutsaaliugassaatitamiissinnaaneq, angallavigineqarsinnaanera il.il.§ 2. Uumasut miluumasut timmissallu taakkulu ineqarfii ulloqarfiillu akornusersorneqassannqillat mannissarniarfiqineqartassanatillu. Uumasut tamaanniittooriinngitsut, ilaatigut nujuillisakkatut uumasuutigineqartut, tamaanga tikiunneqassanngillat.
Imm. 2. Aalajangersakkat tamakku atuutinngillat stationini § 26-mi allassimasuni sulisut qimminik qimuttunik uumasuuteqarsinnaanissaannut tunngasuni.§ 3. Uumasut aamma timmissat piaqqisarfiisa manniliortarfiisalu, neriniartarfiisa, isasarfiisa, uninngaartarfiisa aqqutinnaavisalu qanittuini sivisuumik uninngaarnissaq inerteqgutaavoq.
§ 4. Suugaluanilluunniit allaaniarneq inerteqqutaavoq. Aalisartoqarsinnaavorli qissattorluni aalisaataannarmillu. Allanik piniuteqarluni aalisarneq inerteqqutaavoq.
§ 5. § 26-mili taaneqartuni stationini sulisut nammineq nerisassaminnik aalisarsinnaapput, puisissinnaallutik, ukalersinnaallutik aqissersinnaallutillu Illoqqortoormiut (Scorebysund) kommuneani uumasunik eqqissisimatitsinermik malittarisassat atuuttut periarfissarititaat naapertorlugit.
§ 6. Allatut ajornavissumik tamaani uumasumik pisaqarsimagaanni amia niaquatalu saarna asiunaveerlugit paarisariaqarput Kalaallit Nunaannilu Namminersornerullutik Oqartussanut nassiullugit allaaseraluqu suna pissutigalugu taamaaliortariaqarsimaneq, tamannalu politimesterimut ingerlateqqinneqassaaq nalileqqullugu taamaaliorsimaneq ilumut eqqortuliornerunersoq.
§ 7. Ilisimatuut timmissanik uumasunillu miluumasunik nalunaaqutsersuiniarneri Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik oqartussat akuersissuteqarfigisinnaavaat.
Imm. 2. Mesters Vig-imi sulisut taamaallaat aalisarsinnaanerminnut akuerisaapput.
Imm. 3. Immikkoortoq 1-imi 2-milu piniarsinnaatitaasutut taaneqartut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat aalajanqersaaffiqisinnaavaat pisatik allattorluqit nassiuttassaqaat kiisalu pisamik pisataasa ilaat ilisimatuunit misissugassannqorlugit nassiuttassagaat. Akuersissummik piniaqqaaratik Kalaallit Nunaannit avammut nassiussinnaavaat.§ 8. Naasut, paarnqat, sullernit allallu uumassusillit minnerusut kiisalu ujaqqat katersorneqarsinnaapput nammineq piqisassatut. Naasut sorlaqarti1luqit katersorneqarsinnaannqillat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akuersiseqqaartinnaqit. Naasut tamaani naasartuunnqitsut tikiuteqqusaanngillat.
§ 9. Qissiat allallu nunami nassaat, soorlu naasut imaluunniit uumasut, taakulu niaquisa saarni, nassui saarniluunniit allat nassaarfimmiit niquunneqartassannqillat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat immikkut ittumik akuersiseqqaartinnagit.
§ 10. Timmiarsiutit, qoorortuuaqqat, seqqortaatit namminneq aallartartut kiisalu pullatit qanoq ikkaluilluunniit Nunamut allannqutsaaliugaasumut tikiunneqassanngillat tassaniitinneqassanatilluunniit. Sakkunik allanik tikisitsiniartut nassataqarniartulluunniit tamatigut taamaaliulersigatik politimesteri akuersisinniaqqaartussaavaat. Oqaaseqaatiqiinni kinqullerni aalajanqersaqaq atuutinnqilaq inunnut qangarsuarli tamaani piniarniartarsimasunut, tak. § 22, kiisalu sakkutuunut Nunami allanngutsaaliugaasumiititanut.
§ 11. Aalajangersumik stationeqarfiusut avataanni motorcyklit allalluunniit motorillit nunasiutit anqallatigeqqusaannqillat. Qamutilli motorillit sikumi imaluunniit aputaajuitsoqarfinni angallatigineqarsinnaapput. Nunap ilaani allannqutsaaliugassatut zone 1-imik nalunaaqutsigaasimasuni qamutit motorillit angallatigeqqusaanngillat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imi aalajangersagaq taamaallaat Mesters Vig-imi atorsinnaavoq tamatuma eqqaani makkunani Antarctic Havn, Kap Petersen, Haslums Øer aamma Drømmebugt.
Kapitali III.
Tatsit kuuillu allannguutsaaliorneqarnissaannik malittarisassat.§ 12. Kuuit kuuffii allanngortinneqassanngillat.
Imm. 2. Tatsit taseqqallu kiisalu taakku qanittuiniittut immerneqassanngillat. Tatsit sinaat allannqortinneqassannqillat imertussusiallu allilerniarneqaraniluunniit annikillilerniarneqassanani.
Imm. 3. Tatsit kuuillu suugaluani1luunniit aammalu toqunartortalinnik eqqaavigineqassanngillat.
Kapitali IV.
Piliat historie-mut attuumassuteqartut pillugit malittarisassat.§ 13. Itsaq piusimasut kiisalu allat kulturimut attuumassutilittut soqutiginaati1lit allannqorteqqusaanngillat itsaq piusimasut nunami aalaakkaasut aammalu illut allanngutsaaliugaanissaannik Inatsisartut inatsisiliaat nr. 5/1980 malillugu. Nunamili allanngutsaaliugaasariaqartutut immikkoortitami suli aamma immikkut maleruagassat makkuupput:
a) Allanngutsaaliugassaapput inussuliat suugaluartulluunniit apeqqutaatinnagu qanga nappagaasimanersut.
b) Suut piliaasimasut innimigineqassapput taakkuninngaaniit ungasissuseq 100 meter killigalugu. Piliat tamakku eggaanniittullu allanngortinnegassanngillat akuersissumik pigisagaggaartinnani.
c) Taamatut allanngutsaaliugassanut ilaatitaapput illut ukiut maanna atuuttut aallartereernerini sananeqarsimasut atorneerussimagaluilli.§ 14. Nassaat suugaluilluunniit, nunaannarmi ersitsumiittut assatalluunniit, innimiginegartussaapput tigooqgarnegartussaanatillu, takuuk katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussusiaanni nr. 2/1980-ernisami § 6.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imili taamatut aalajangersagaqaraluartoq nassaat tiguneqarsinnaapput ilimanavippat tamaaniiginnarnertik nunguutiqiinnarsinnaassagaat. Taamatut nassaat tigusimasallu nalunaarsoqqissaarlugit allaaserineqartassapput, taakkulu tamarmik tunniunneqartassallutik nuna allanngutsaaliuqaq qimakkaanni qaammat ataaseq qaangiutsinnaqu. Nassaanilli aallarussinnginnermi Kalaallit Nunaata Katersugaasivia ilisimatinneqaqqaartassaaq.§ 15. Katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2 21. oktober 1980-imeersumi § 8 naapertorlugu piqisanik 1940 sioqqullugu piqisaasimasunik Kalaallit Nunaanneersunik akuerineqaqqaarsimatinnani aallarussinissaq inerteqqutaavoq, pineqartut kalaallineersuuppata imaluunniit Kalaallit Nunaata ku1tureqarnikkut oqaluttuarisaaneranut pingaaruteqarpata. Inerteqqut nunami uumasui ilanngullugit eqqissisimatitami atuuppoq piqisap pisoqaassusia peqqutaatinnaqu, taamaattorli takuuk § 14, imm. 2.
§ 16. Nunami allanngutsaaliukkami angalasut nassaatik qanoq ikkaluarpataluunniit Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut nalunaarutigisassavaat.
Imm. 2. Taamatut Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut nalunaaruteqartarnissaq pisassaaq Nuna allanngutsaaliugaq qimakkaanni qaammatit pingasut qaangiutsinnagit. Taamatut nalunaarut makkuninnga imagartassaaq: Nassaarineqaqqaaramik inissisimaneri (takissusii silissusiilu), nassaarfik immamiit meterinik qassinik qutsinnerusumiittoq, nassaap qanoq issuserpiaa pissuserpiaalu (assilillugu titartarluguluunniit) kiisalu nassuiaataasumik naatsumik allaaseralugu. Tamatumunnga immersugassaq nunamut allanngutsaaliugaasumut angalanissamik akuersissummut ilannqullugu tunniunneqartassaaq.
Imm. 3. Nalunaarusiornermi aningaasartuutinut Kalaallit Nunaata Katersugaasivia isumaqatigalugu aningaasanik tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Kapitali V.
Immikkoortortalersuineq (zoner).§ 17. Nuna allanngutsaaliugaasoq soqassusia naapertorlugu immikkoortitigaavoq, taamaalilluqu angallanneg su1issutigisaqarnerlu nakkutiqineqassammata makku apeqqutaatillugit:
a) Zone 1: Eriagisariagarluinnartunik allanngutsaalineqartariaqartunillu pilik.
b) Zone 2: Pingaarutilinnik akornuserniartariagannqitsunillu pilik.
c) Zone 3: Soqutiginartunik pilik.
d) Zone 4: Sineriak sikuertartog sarfartoorlu uumasut uumassusillillu allat iffiat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imi taaqorneqartunut angalasinnaanermut tunngasunik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassaliussapput.
Kapitali VI.
Aalajangersakkat assigiinngitsut.§ 18. Nunamut, tatsinut, kuunnut, immamut imaluunniit sikumut sermimullu pikoorneq inerteqqutaavoq. Pikut allallu taamaaqataat stationinut imaluunniit umiarsuarmut nassarneqartassapput taakkunani ikuallaqassannqorlugit imaluunniit avalaateqqitassannqorlugit.
§ 19. Timmisartut atoraanni nuna, kanqerluit imarlu qutsissuseq 500 meter inorlugu ingerlassagaanni Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akuersisinniaqqaagassaapput. Aamma Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akuersiseqqaarnaqit mittarfeqalersinnaananilu umiarsuarnut kisarfeqalertoqarsinnaanngilaq, kiisalu nassatanut uninnqatitsivissaliortoqarsinnaanani.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imi aalajangersakkat taamaakkaluartut stationit ingerlatinnerinut pisariaqartinneqarluinnartut pissutigalugit, takuuk § 26, imaluunniit pisortat sulisitsinerat pissutigalugu nuna tamanna qulaallugu timmisartorniartut, minniartut nakkaatitsiniartulluunniit akuersissummik piniaqqaartassanngillat.§ 20. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akuersiseqqaartinnagit nutaanik stationiliortoqassanngilaq, illuaqqiortoqarani allanilluunniit piliortoqassanani.
Kapitali VII.
Tikitsisinnaasut nakkutilliinerlu.§ 21. Nuna allanngutsaaliugaq inuit makku tikissinnaavaat :
a) Avanersuup (Thule) kommuneani aamma Illoqqortoormiut (Scoresbysund) kommuneani nunaqartut kalaallisullu innuttaaqataasut,
b) pisortanit sulisitaallutik nakkutilliisitat allamilluunniit suliassitaasimasut,
c) Stationeqarfinni sulisut.
Imm. 2. Inuit allat imm. 1, a-c, attuumassuteqanngitsut tamaannarniassagunik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat aamma Kalaallit Nunaannut Ministereqarfik akuersiseqqaaqassaraat, takuuk § 23.§ 22. Inuit § 21, imm. 1-imi pineqartut Nunami allannqutsaaliukkami kinguaariittut inqerlataminnik inuussutissarsiorsinnaapput aallaaniarneq inuutissarsiutiqivikkitsik imaluunniit saniatigoorigitsik uppernarsarsinnaagunillu. Allagartaq taamaattoq kommunemi najugaqarfigisami kommunalbestyrelsemiit tunniunneqartarpoq.
Imm. 2. Kinguaariittut inuussutissarsiornermik oqaaseq ima isumaqartitaavoq tassaasoq qimussimik sikukkut piniarneq, qaannamik pujortuleeqqamillu piniarneq kommunemi nunaqarfigisamiit aallartarfeqarluni. Taamaattorli umimmanniarneq inerteqqutaavoq. Taamatut piniarniaq sivisunaartumik nunami tamaaniittassanngilaq stationiniittassananiluunniit imaluunniit ilisimasassarsiortut najugaqarfigissanagit; kiisalu taakkuninnga angalassisuulluniluunniit ingiaqataassanani aningaasarsissutissaminik § 21 imm. 1-mi aalajangersakkat atuussimanngippata.§ 23. Nunami allanngutsaaliukkami angalaniaraanni qinnuteqaammi erseqqissarneqartariaqarput suna siunertaralugu angalaniarneq sumilu, kikkut angalaqataassanersut, angalanissaq qanoq sivisutiqissanersoq; kiisalu paasissutissat allat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat paaserusutaat erseqqissaatiginegartassallutik. Aamma atuutissapput Kalaallit Nunaalianissamik tassaniinnissamillu Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiup 22. februar 1967-ernisamik nalunaarusiaani 21. maj 1976 allanngortinneqartumi aalajangersakkat §§-iini 2 aamma 4-miittut immikkoortuni 1-4 aamma 6.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pisariaqarsoriqunikku allanik piumasaqaateqarsinnaatitaapput.§ 24. Nuna allannqutsaaliuqaasoq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat nakkutiqisassaraat. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Nationalparkrådi pilersissavaat ilaasortaqartitaasussaq ilisimatuunik nunamik uumasuinillu oaasisimasalinnik, ilisimatuunik itsarnisarsiuunik, Kalaallit Nunaanni Inatsisartut ilaasortaatitassamittut toqqaqaannik Inatsisartunut ilaasortaasussanik kiisalu siulittaasussaannik. Inatsisartunut qinersinerit peqatiqaluqit rådip ilaasortai toqqarneqartassapput. Nationalparkrådi Nunamut allannqutsaaliortinniakkamut apeqqutit suuqaluilluunniit tunqaasiqut paasisimasalittut siunnersuisussaavoq saniatiqullu paasissutissanik allanik innersuussisartuussalluni.
§ 25. Nunami al1annqutsaaliuqaasumi aatsitassanik nioqqutissiassanik peqarnersoq paasiniarneqassappat, paasiniaaqqissaartoqassappat iluaqutiqinninniartoqassappalluunniit aatsitassat nioqqutissiassat oilluqit Kalaallit Nunaanni inatsit maleruarneqassaaq, aammalu Nationalparkrådi tusarniaaviqineqassalluni akuersissutiqitinniakkani ataasiakkaani immikkut piumasaqateqarnersoq. Taamatut aamma piumasaqarfiqineqartassapput Kalaallit Nunaanni Ujarassiuut allallu pisortanit akuerisaallutik Nunami allannqutsaaliuqaaqqusaasumi misissuiniartut.
Kapitali VIII.
Aalajangersímasumik stationit.§ 26. Aalajangersimasumik stationitut makku maannamut naatsorsuussaagallarput:
Mesters Vigip timmisartunut mittarfegarfia,
Qegertag Ella Ø,
Daneborg,
Station Nord,
Kap Moltke,
Brøndlundshus.
Imm. 2. Stationegarfittut naatsorsuunnegassapput taassumaniittut illut iluagusersuutillu allat stationimi ulluinnarni pinngitsoornegarsinnaanngitsut, tatsit kuuillu imegarfiginegartut, talittarfiit, timmisartunut nunami mittarfiit, tatsit imartallu timmisartut mikkiartortarnerminni qulaattagaat, eggaavegarfiit aammalu stationini aggusernit bii linulluunniit aggutissiat aggusiniviunngikkaluartut.§ 27. Nutaamik timmisartunut mittarfiliassat allalluunniit sanaassat annertuut nunamut, uumasuinut naasuinullu malunnaatilimmik sunniussinnaasut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Ogartussanit akuersissutigeggaarnegassapput.
§ 28. Stationit ingerlannegarnerini pisariagartitsineq naapertorlugu tatsinik kuunnillu i1lersuinissamik § 12, imm. 1 aamma 2-mi maleruaggusat maleruanngitsoornegarsinnaapput.
§ 29. Stationegarfinni pikut allallu igitassat suujunnaarsinnegarsinnaanngitsut avalaannegarsinnaanngitsulluunniit eggarnegartassapput tamakkununnga eggaavissiatut pilersinnegarsimasunut.
Imm. 2. Nutaamik eggaaviliassat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akuersissutigisassaraat.
Imm. 3. Stationit atortussaqarnertik naapertorluqu eqqakkat, soorlu oliet puukui nappartat, qillertuusat allallu taamaaqataat, eqqaavinniit allamut siaruatsaalisassaraat.
Kapitali IX.
Pineqaatissiinerit.§ 30. Nalunaarummi matumani aalajanqersakkanik unioqqu titsisut mianersoqquneqarsinnaapput akiliisitaasinnaallutillu.
Kapitali X.
Atortuulersitsineq.§ 31. Nalunaarut manna piaarnerpaamik atortuulerpoq, tamatumunnqalu peqatiqitilluqu makku atorunnaarsinneqarput: 25. juni 1976-ernisamik Avanerssuarme Tunumilo Nationalparke pivdluqo Nalunaerut nr. 374, Nunami uumasui ilannqulluqit eqqissisimatitami Kalaallit Nunaata Avannaarsuaniittumi Tunumiittumilu stationeqarfiit aalaakkaasut pilluqit nalunaarut nr. 11 7. april 1986-imeersoq kiisalu Tunup avanqnâtunqâne erqiqsisimatitsinerit pivdluqit 31. juli 1956-ernisamik nalunaerut nr. 218.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 16. juni 1987.
Aqqaluk Lynge/
Karen Stjernholm