Meeqqanut tapisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 11. november 1986-imeersoq.
Kapitali 1.
Meeqqanut tapisiat.§ 1. Meeqqanut 16-it inorlugit ukiulinnut meeqqanut tapisisitsisoqartassaaq peqqussummi uani malittarisassat malillugit.
§ 2. Meeqqamut tapisiat angissuseqarput ukiumut 1.310 kroninik.
Kapitali 2.
Meeqqanut tapisitinneqarsinnaanermut patsisissaatitaasut.§ 3. Meeqqanut tapisitinneqarsinnaaneq makkuninnga patsisissaqartitaavoq:
1) meeraq angajoqqaalluunniit arlaat angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq qallunaatut innuttaassuseqassasoq, imaluunniit Kalaallit Nunaanni ukioq kingulleq najugaqavissimasuussasoq. Najugaqavinneq tunngavigalugu tapisisinnaalersimaneq kingusinnerusukkut peqanngissimaneq apeqqutaatinnagu Kalaallit Nunaanni najugaqaliveqqinnermi pigileqqinneqassaaq,
2) meeraq Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassasoq,
3) inuusuttuaraq katissimassanngitsoq,
4) meeraq meeqqat inuusuttullu ikiorserneqartarnerat pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuussanngitsoq, imaluunniit pisortanit allatigut pilersugarineqartuussanngitsoq, kiisalu
5) meeqqamut tapisianik tunineqartussaq Kalaallit Nunaanni najugaqavissuussasoq.
Imm. 2. Naalagaaffinnik allanik Danmarkillu sinneranik isumaqatigiissuteqartoqarsimatillugu Naalakkersuisut isumaqatigiissutit taakku tunngavigalugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput qallunaatut innuttaassuseqarnissamik Kalaallillu Nunaanni najugaqavinnissamik piumasaqaataasunik naammassinnissimanngikkaluartunut tunniussisitsisinnaalersunik.§ 4. Meeqqanut tapisisitsinissamut piumasaqaataavoq akileraarusigassanik 120.000 kronit sinnerlugit isertitaqarsimannginnissaq.
Imm. 2. Isertitat annertussusiat isumaginninnermut ataatsimiititamit naatsorsorneqartassaaq illoqatigiit akileraaruteqaataasussatut isertitaattut Kalaallit Nunaanni aningaasarsianit akileraartarnermut inatsimmi roalittarisassat malillugit.
Imm. 3. Kisimiillutik aappariilluunniit pilersuisut pineqartillugit meeqqanut tapisisinnaatitaaneq aalajangerneqartassaaq akileraartarnermut oqartussaatitat ukiumut akileraarfissamut kingullermut isertitaannik naatsorsuusiaat najoqqutaralugit. Katissimanatik aalajangersimasumik inooqatigiit pineqartillugit illoqatigiit isertitaat aalajangersaavigineqartassapput akileraartarnermi inatsisip aalajangersagartai tunngavigalugit katissimasutut isigineqarlutik. Isertitanik naatsorsuinerit nutaat tunngavigineqalertassapput ukiup tulliani 1. oktober aallarnerfigalugu.
Imm. 4. Akileraaruteqaataasussanik isertitat annertuumik allannguuteqarsimappata imaluunniit annertuumik allanngoriaateqassangatinneqarpata, isumaginninnermut ataatsimiititaliat qaqutigooraluartumik isertitat annertussusiat naatsorsortassavaat siunissami isertitaasalersussat najoqqutaralugit. Naalakkersuisut isertitat allanngortissinnaanerannut tunngasunik malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.§ 5. Pilersuisut Kalaallit Nunaannut nuuttut meeqqanut tapisitinneqartussaatitaapput isumaginninnermi ataatsimiititap missiliuussilluni naliliinermini naatsorsorsinnaappagu pineqartup/-tut § 4, imm. 1-imi ukiumut isertitanut qummut killissarititaasumik qaangiisussaassanngitsut. Pineqartut pisussaatitaapput isumaginninnermut ataatsimiititamut aningaasat tungaasigut atukkaminnut paasissutissanik naatsorsuinermi atorneqartussanik nalunaaruteqassallutik.
§ 6. Meeqqanut tapisianik tigusaqarnissamut piumasarineqartut kvartalip tunniussiffissap ulluani siullermi naammassineqarsimassapput.
Kapitali 3.
Meeqqat tapisiaannik tunniussineq.§ 7. Meeqqanut tapisiat meeqqamut pisassaritinneqarput kvartalikkuutaartumillu siumoortumik meeqqap arnaanut tunniunneqartassalutik.
Imm. 2. Naalakkersuisut pisinnaatitaapput aalajangersagaliorsinnaanermut meeqqanut tapisiat imm. 1-imi pineqartunut tunniusisinnaanermik allanngortitsisumik, tamanna meeqqamut pitsaanerusussaq anguniarluqu pisariaqarpat, kiisalu tunniussisinnaanermut malittarisariaqartunik erseqqinnerusunik aalajangersaassallutik.
Imm. 3. Meeqqamut pitsaanerusussaq anguniarlugu isumaginninnermi ataatsimiititaliap pisariaqarsoriguniuk meeqqanut tapisiat piffissami imm. 1-imi taaneqartumit sivikinnerusurai tunniunneqassasut, imaluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nioqqutissanik pisissutissanngoreerlugit tunniunneqassasut, imaluunniit imm. 1-imi taaneqarsimasup saniatigut, imm. 2-milu aalajangersarneqarsimasut saniatigut inummut allamut tunniunneqassasut.§ 8. Meeqqanut tapisiat siullermeerlugit tunniunneqassapput kvartalimi kvartalip pisartagaqalernissamik angusiffiup tullianit, kingullermillu kvartali pisartagaqarunnaarfissaq ilanngullugu.
Kapitali 4.
Aqutsineq il.il.§ 9. Peqqussutip matuma aqunneqarnera kommunini isumaginninnermut ataatsimiititanit ingerlanneqassaaq.
§ 10. Meeqqanut tapisianik tigusisussaatitaasoq pisussaavoq isumaginninnermi ataatsimiititat nalunaarfigissallugit nammineq meeqqalluunniit atugaasa allanngornerinik tapisiat tunniunneqartarunnaarnissaannik kinguneqarsinnaasunik.
Imm. 2. Meeqqanut tapisianik nalunngereeraluarlugu tigusassarinngisanik tigusaqartup tigusassarinngisatut tigusimasani utertittussaavai.§ 11. Peqqussut manna naapertorlugu meeqqanut tapisiassat akiligassanik matusissutissatut arsaarinnissutigineqarsinnaanngillat, imaluunniit eqqartuussisutigut malersuinnissutaasinnaanatik, taamatut aamma inuit aalajangersaaqatigiinneri piumasaqaatinut taamaattunut tunngasut atuussinnaassuseqaratik.
§ 12. Peqqussut manna malillugu meeqqat tapisiaannut aningaasartuutit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit akilerneqartassapput.
Kapitali 5.
Maalaaruteqartarneq.§ 13. Isumaginninnermut ataatsimiititap aalajangiineri isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 6.
Nioqqutissat akitsuutaanut iluarsiineq.§ 14. Januarimi julimilu Kalaallit Nunaanni nioqqutissat akitsuutaasa nalunaarutigineqarneranni (januarimi 1984 nioqqutissat akitsuutaannut iluarsiissut 100 tunngavigalugu) akit point-inik pingasunik nikeriarsimagaangata § 2 malillugit meeqqanut tapisiat, aammalu § 4, imm. 1 malillu isertitat qummut killissaat 3 procent-imik 1. april-imi 1. oktober-imilu qummut ammulluunniit aaqqiiffigineqartassapput. Point-inik sinneruttoqarsimappat taakku tullianik aaqqiinissamut uninngatinneqassapput. Aaqqiissuteqareernikkut meeqqanut tapisiatut aningaasartassaq kisitsiminut 12-imik agguarneqarsinnaasumut koruuninngorlugu iluarsineqassaaq. Kisitsit isertitat annerpaaffissaattut saqqummertoq kisiimik agquarneqarsinnaasumut koruuninngorlugu iluarsineqassaaq.
Imm. 2. Iluarsiissusiisarneq imm. 1-imi taaneqartoq Isumaginninnermi Pisortaqarfiup isumaginninnermi aningaasanut tunniunneqartartunut kaajallaasitaani nalunaarutigineqartassaaq.
Kapitali 7.
Pineqaatissiisinnaaneq.§ 15. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliorneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 8.
Atulersitsineq.§ 16. Peqqussut manna atulerpoq 1. april 1987.
Imm. 2. Ulloq taanna aallarnerfigalugu meeqqat tapisiaat pillugit landsrådip ileqqoreqqusaliaa 6. januar 1975-imeersoq kingusinnerusukkullu allanngortinneqartarsimasoq, atorunnaarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 11. november 1986
Jonathan Motzfeldt/
Aqqaluk Lynge