Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 2. juli 1986-imeersoq. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsisarneq pillugu.

 

§ 1. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsisarneq Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarfinnut atasumik pilersinneqassaaq. Fagit suut ataatsikkut ingerlanneqarnissaat piumasaqaatigineqanngilaq, anguniarneqassaarli ilinniaqataasut soraarummeerutissamik katiternerisigut tamakkiisumik soraarummeernissamut periarfissinneqarnisaat.
Imm. 2. Illoqarfinni ilinniarnertuunngornianut ilinniarfeqartuni fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsineq ullukkut kursusertitsinermi ilinniartitsinermut ataqatigiissinneqaassaaq.
Imm. 3. Illoqarfinni ilinniarnertuunngornianut ilinniarfeqanngitsuni fagini § 3, imm. 1-imi 2-milu taaneqartuni fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsineq pilersinneqarsinnaavoq ilinniartitsisut akuerineqarnissaat, qinnuteqartut akuerineqarnissaat pillugit aamma init naleqquttut pillugit piumasarineqartut naammassineqarsimappata.
Imm. 4. Iliniarnertuunngorniat ilinniarfiannut rektorip ukiut tamaasa kommunet ilinniarnertuunngornianut ilinniarfeqanngitsut fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsinissamut siunnersuuteqaqqusassavai.

§ 2. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqassaaq ilinniartitsinermut ministereqarfiup Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarneq il.il. pillugit nalunaarutaanut 24. marts 1986-imeersumut naapertuuttumik.

§ 3. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagit ilinniartitsissutissat makkuupput:

Ataatsimoorussassat:

Kal. oqaasii, qatsiss. A
Inuiaqatiinnut tunngasut
Qallunaat oqaasii Nunalerutit
Religion Uumasulerineq
Tuluit oqaasii Fysik/kemi
Tyskit oqaasii Matematik
Historie

 

Qinigassat:

Tuluit oqaasii
Fysik
Tyskit oqaasii Matematik
Allamiut oqaasii (3) Qarasaasiamik ilinniarneq
Inuiaq. tunngasut Psykologi
Uumasulerineq Nipilersorneq
Aalisarneq piniarnerlu Titartaaneq/ilusilersuineq
Kemi Timersorneq

Imm. 2. Timersorneq, titartaaneq/ilusilersuineq, nipilersorneq, fysik, kemi, uumasulerineq, aalisarneq piniarnerlu aamma qarasaasiamik ilinniarneq taamaallaat ingerlanneqassapput ilinniarnertuunngorniarluni (GU) ilinniarnermut atatillugit.
Imm. 3. Ilinniarnermut ilitsersuisoq (studievejleder) ikiortigineqarsinnaassaaq inunnit ataasiakkaanit ilinniaqatigiinnilluunniit ataatsikkut. Maleruagassat erseqqinnerusut Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmit aalajangersarneqassaapput.

§ 4. Ilinniarnertuunngorniat ilinniarfiannut rektori rektoriuvortaaq aanerusumik ilinnagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitisinermut.
Imm. 2. Rektori ilinniartitsinerup aqunneqarnerani atuartitsinerullu siulersorneqarnerani pisortaavoq
Imm. 3. Rektorip aalajangiiffigisartussaavai:
a) Illinarumasut kikkut tiguneqassanersut, tamatumani tunngavigalugit ilinnagassat tungaasigut nuttuulu qanoq piukkunnaateqartigissusii ajornanngippallu taakkuninnga oqaloqatiginninnini.
b) Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik misilittittarnissaat kursuseqataasullu misilitsinnissanut tamakkununnga peqataanissaannut inassuteqartarnissaat.
Imm. 4. Rektorip annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik ilinniartitsinermi ilinniartitsisut ilinniarnermilu ilitsersuisuusussaq akuerineqaqqullugit Kultureqarnermi atuartitsinermilu Pisortaqarfimmut inassutgisassavai.
Imm. 5. Rektorp sapaatip akunnerani suliassat pisaarusiortassavai, atuartitsinermi atortussat pissarsiariniarneqarnerat pisortaaffigisassallugu aammalu atuartitsinerup inimi sumi ingerlanneqarnissaa akuerisissutigisassallugu aamma annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik ilinniartitsinermi atortussat pissarsiarineqarnissaat qularnaallilertassallugu.

§ 5. Fagit ataasiakkaarlugit kursusenermut tiguneqarnissamut nalinginnaasumik piumasarineqarpoq, qin
1) nuteqartup meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsissimanissaa imaluunniit realskolemi soraarummeersimanissaa imaluunniit sunngiffimmi atuartitsinermi imaluunniit allami atuartitsinermi peqataanikkut tamakkunani anguneqartartunut naapertuuttumik angusaqarsimanissaa.
2) Meeqqat atuarfianni annertusisamik kursusernermi ukiuni marlunni qallunaat oqaasiinik tuluillu oqaasinnik ilinniartitsinermik malinnaasimanissaa.
3) Kalaallit oqaasiinik, qallunaat oqaasiinik, tuluit oqaasiinik aamma regningimik/matematikkimik meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsissimanissaa.
Imm. 2. Atuartunut kalaallisut oqaasiliunngitsunut piumasarineqanngilaq meeqqat atuarfianni kalaallit oqaasiinik inaarutaasumik misilitsissimanissaq.
Imm. 3. Fagini ataatsimoorussassani tuluit oqaasiini, matematekkimi aamma tyskit oqaasiini piumasarineqarpoq immikkut piginnaasaqarnissaq meeqqat atuarfianni  inaarutaasumik misilitsissiraanerup naammaginartumik angusaqaataasimasup annertoqataanik.
Imm. 4. Fagit nammineerluni toqqagassat uumasulerineq (biologi), matematik, tyskit oqaasii aamma inooqatigiissutsimut tunngasumik ilisimasassat pillugit piumasaavoq qinnuteqartup fagimi pineqartumi allanik peqateqarluni kursuseqataasimanissaa imaluunniit imminut ilinniartissimasutut fagimi misilitsissimanissaa naammaginartumik angusaqarfigisimasaminik.
Imm. 5. Fagit nammineerluni toqqagassat franskit oqaasii, spaniamiut oqaasii, russit oqaasii aamma italiamiut oqaasii piumasaavoq takornartat oqaasiinik ilinniarnermi siornatigut misilittagaqarnissaq, soorlu assersuutigalugu tuluit oqaasiinik aamma/imaluunniit tyskit oqaasiinik.
Imm. 6. Fysikkimik ilinniarnissami piumasaavoq matematikkimi ilisimasaqareernissaq, allanik peqateqarluni matematikkimik atuartitaanermi angusaasimasut annertoqataannik. Inassutigineqassaaq matematik fagitut nammineq toqqakkatut tiguneqassasoq fysikkimut ingerlaqatigitillugu siullinngortilluguluunniit.
Imm. 7. Tuluit oqaasiisa nammineq toqqakkatut ingerlannissaannut (nal. akunnerini 160-ini ingerlanneqartussamik) piumasaavoq qinnuteqartut ataatsimut atuartinneqarlutik soraarummeersimanissaat naammaginartumik angusaqarfigisimasaminnik.
Imm. 8. Imm. 1 - 7-imi aalajangersakkat sanioqqunneqarnissaat immikkut akuersissutigineqartarsinnaavoq rektori isumaqaraangat qinnuteqartup atuartitsineq naammaginartumik malinnaaffigisinnaagaa nalinginnaasumillu piffissarititaasumik tamaat naammassisinnaassagaa. Ilinniartunngornissat taamaattut nalinginnaasumik aalajangiiffigineqartassapput qinnuteqartup oqaloqatigereerneratigut.

§ 6. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasuraik fagit ataasiakkaarlugit kursusernissamut qinnuteqarnermi allattuiffissat immikkut suliarineqarsimasut atorneqassapput. Allattuiffissat tamakku ilinniarnertuunngorniat ilinniarfiinit piniarneqarsinnaapput.

§ 7. Ilinniartitsineq imaqassaaq annertussuseqassallunilu Kalallit Nunaanni ilinniarnertuungorniartarneq il.il. pillugit nalunaarummi fagit pillugit nalunaarummi 1986-imeersumi nalunaarsorneqarsimasut nalinginik.

§ 8. Kinguliini fagini ataasiakkaani pineqartuni tamani nalunaarneqartassaaq Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniat ilinniartitaaneranni fagit pillugit  ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaani paragraffinut sorlernut ataneri. Aammattaaq ilanngullugit nalunaarneqarsimapput fagini ataasiakkaani kursusertitsinerni nal. akunnerisa qassiunissaannik aalajangikkat aammalu fagit ilaat eqqarsaatigalugit atuartitsinerup qanoq aaqqissuunnissaanut ilitsersuutit.
Imm. 2. Faginut nammineerluni toqqakkanut pointit fagini nammineerluni toqqakkani ataasiakkaani pineqarsinnaasut qassiunissaat nalunaarneqarsimapput.
Nr . 1. Kalaallit oqaasii, qatsissuseq A (§2). Ataatsimoorussat. Tiimit: 224, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput.
Nr. 2. Qallunaat oqaasii (§ 3), Kalaallit Nunaannut Nalunaarut). Ataatsimoorussat. Tiimit: 224, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput.
Nr. 3. Upperisarsiornermik (§ 4). Ataatsimoorussat. Tiimit: 96.
Nr. 4. Tuluit oqaasii (§ 5). Ataatsimoorussat. Tiimit: 240, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput. Toqqakkatut (pointit 7). Tiimit 160.
Nr . 5. Tyskit oqaasii (§ 6). Ataatsimoorussat. Tiimit: 96. Toqqakkatut (pointit 10). Tiimit: 160.
Nr. 6. Oqaatsit inunnguuserinngisat pingajui (allamiut oqaasii), franskit oqaasii (§ 7), russit oqaasii (§ 8), spaniamiut oqasii (§ 9) aamma italiamiut oqaasii (§ 10). Toqqakkatut (pointit 11). Tiimit 176.
Nr. 7. Historie (§ 11). Ataatsimoorussat. Tiimit: 192, ukuini marlunni ingerlanneqarnerusarput.
Nr. 8. Inuiaqatigiinnut tunngasut (§ 12). Ataatsimoorussat. Tiimit 64. Toqqakkatut (pointit 6). Tiimit 96.
Nr. 9. Nunalerutit (§ 13). Ataatsimoorussat. Tiimit: 80.
Nr. 10. Uumasulerineq (§ 14). Ataatsimoorussat. Tiimit: 80. Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit 128.
Nr. 11. Aalisarneq / piniarneq (§ 15) Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit 192.
Nr. 12. Fysik/kemi (§ 16) . Ataatsimoorussat. Tiimit: 96.
Nr. 13. Kemi (§ 17). Toqqakkatut (pointit 10). Tiimit: 160.
Nr. 14. Fysik (§ 43) Toqqakkatut (pointit 14). Tiimit: 224, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput.
Nr. 15. Matematik (§ 19). Ataatsimoorussat. Tiimit 160. Toqqakkatut (pointit 12). Tiimit: 192.
Nr. 16. Qarasaasiamik ilinniarneq (§ 20) Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit: 128.
Nr. 17. Psykologi (§ 21). Toqqakkatut (Pointit 6). Tiimit: 96.
Nr. 18 Nipilersorneq (§ 22). Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit. 192.
Nr. 19. Titartaaneq/ilusilersuineq (§ 23). Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit: 192.
Nr. 20. Timersorneq (§ 24). Toqqakkatut (pointit 8). Tiimit: 192. Atuartitsinerup siumut aaqqissuunneqarnerani fagini ataasiakkaani nal. akunnerisa amerlassusii rektorip inassuteqarnera naapertorlugu 5 procent tikillugu amerlineqarsinnaallutillu ilanngarneqarsinnaapput.

§ 9. Annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik tamakkiisumik soraarummeersimassaguni ilinniartoq annertunerusumik allaaserisaqarsimassaaq fagit ataatsimoorussat kalaallit oqaasiisa, qallunaat oqaasiisa, religionip, tuluit oqaasiisa, historiep, nunalerutit imaluunniit fagit nammineq toqqagassat iluanni allaaserisassatut qinerneqarsinnaasumik, tak. Atuartitsinermut ministereqarfiup Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarfiit il.il. pillugit nalunaarutaani 24. marts 1986-imeersumi § 16. samut periarfissaqarneranik, tak. Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarneq il.il. pillugit ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. marts 1986-imeersumi § 13.

§ 11. Ileqquusumik soraarummeersitsineqartassaaq maj/junimi aamma napparsimasimasunut soraarummeernermik misileeqqinniartunut august/septemberimi. Ullukkut soraarummeersitsineqartassaaq. Rektori misilitsinnerit ingerlanneqarnerinut akisussavoq Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaa 24. marts 1986-imeersoq aamma gymnasiani annerusumillu ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik  soraarummeertarnernut direktørimit najoqqutassiaasut naapertorlugit. Ilinniartut fagimi ataatsimi amerlanerpaamik pingasoriarlutik soraarummeerniarsinnaatitaapput, tak. Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarneq il.- il. pillugit ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. marts 1986-imeersumi § 19, imm. 2.

§ 12. Napparsimasimasunut soraarummeersitsineqartassaaq augustimi - septemberimi, soraarummeertussanut ileqquusumik soraarummeerfissami soraarummeernissamut nalunaareersimagaluarlutik nappaammilli pissuteqartumik tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit soraarummeernermi peqataasimannitsunut, taamaattorli killiliiffigineqarlutik imm. 4-mi aamma 5-imi oqaatigineqartunik. Soraarummeertussat napparsimanertik pissutigalugu § 9-mi taaneqartumik allaaserinnissinnaasimanngitsut suliassartik taanna allaaserisinnaavaat august - septemberimi soraarummeerfissami.
Imm. 2. Nappaat soraarummeertussap oqaluttarissanik ataatsimik arlalinnilluunniit soraarummeernissaanut akornusiisimasoq ima sivisunngitsigisimappat ajornanngikkaluarluni soraarummeernissap ileqquusumik soraarummeernermut nuunneqarnissaa, soraarummeertussap piumasarisinnaanngilaa napparsimasimasutut soraarummeernissani augustimi - septemberimi.
Imm. 3. Soraarummeertussat napparsimanertik pissutigalugu imm. 1. naapertorlugu august - septemberimi soraarummeerfissami misilitsissinnaasimanngitsut tullianik ileqquusumik soraarummeerfissami misilitsissinnaapput.
Imm. 4. Soraarummeertussaq nappaammik pissuteqarluni allattarissamik imaluunniit oqaluttarissamik misilitsinnerit ilaanni peqataanissamut akornuserneqarsimappat   kursuserfiusoq sapinngisamik piaartumik tamatuminnga nalunaarfigineqassaaq. Misilitsinnerit naammassinnginnerini taamatut nalunaaruteqartoqarsimanngippat soraarummeertussaq isigineqassaaq allamik nappaataanngitsumik patsiseqarluni takkutinngitsoorsimasutut, tak. imm. 7.
Imm. 5. Soraarummeertussaq napparsimagaluarluni misilitsissimappat nutaamik misilitsinneq pisinnaavoq tullianik ileqquusumik soraarummeernissami.
Imm. 6. Napparsimasimasutut soraarummeerniarneq 25. juni nallertinnagu nalunaarutigineqassaaq rektorimut, taassumalu nalunaarut taanna akuerissavaa imaluunniit nalornisoorsimaguni Pisortaqarfimmut ingerlateqqissavaa aalajangiiffigisassanngorlugu. Nalunaaruteqarnermi atorneqassaaq allaffissiaq Pisortaqarfimmit suli-
arineqarsimasoq, taannalu ilaqassaaq nakorsap uppernarsaasiussaanik Danmarkimi nakorsat peqatigiiffiata uppernarsaasiisarneq pillugu ataatsimiititaliaanit akuerineqarsimasumik.
Imm. 7. Soraarummeertussat allamik nappaataanngitsumik pissuteqarlutik soraarummeeqataasimanngitsut imaluunniit soraarummeernerup ilaannaani peqataasimasut faginik soraarummeerutissaminnik (fagimik soraarummeerutissaminnik) misilitsisinnaapput aatsaat tullianik ileqquusumik soraarummeerfissami, taamaaliussallunilu ilinniarnermik nammineerluni ingerlatsisimasunut piumasarisat atortuusut malillugit.
Imm. 8. Ilinniartut soraarummeerniaqqissinnaatitaapput fagini tamani annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersarfiusumik atuarfinni soraarummerutaasartuni misilitsissimagaluarlutik qaqisisimanngikkunik.
Imm. 9. Soraarummeeqqissimasunut karakteri angusaq anneq atortinneqartassaaq, tak. Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarneq il.il. pillugit ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. marts 1986-immersumi § 36, imm. 3.
Imm. 10. Ilinniartut fagit ataasiakkaarlugit soraarummeerutigisimasaminnik katiterillutik annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik tamakkiisumik soraarummeeruteqarusuttut fagit ataatsimoorussat tamaasa fagillu toqqagassaq tamaasa katillugit pointinik 20-nik naleqartut misilitsiffigisimassavaat. Fagit nammineerluni toqqagassat § 8-miittut avataanni pointit nalunaarsuutaat unnersuussutigineqarput. Aammattaaq piumasaavoq ilinniartup allattarissamik annertunerusumik suliaqarsimanissaa, tak. § 9.

§ 13. Fagini ataasiakkaani atuartitsisarnerni allatigut makku piumasarineqarput:
1) Ilinniartitsisoq fagini pineqartuni ilinniartitsinissaminut pisariaqartunik piginnaasaqassaaq.
2) Ilinniartitsineq inini naleqquttuni pisariartunillu atortuuteqartuni ingerlanneqassaaq.
3) Ilinniartitsineq akeqqassanngilaq. Atuakkat ilinniartitsinermilu atortussat allat akeqanngitsumik peqataasunut atugassanngortinneqassapput.

§ 14. Holdit pilersinneqartassapput atuartitsinermi pineqartumi peqataasussat arfineq-pingasuussagaangata. Atuartitsineq unitsinneqartassaaq ilinniartut agguaqatigiissillugu tallimanit ikinneruleraangata.
Imm. 2. Amerlassusissat imm. 1-imi taaneqartut ikinnerulersinnissaat rektorip akuersissutigisinnaavaa, rektorillu aamma taamatut akuersissutigisinnaavaa holdinik ilinniagassaqatigiinnik arlariinnik pilersitsinissaq peqataajumallutik nalunaarsimasut 20-nit amerlanerusimappata.

§ 15. Nalunaarut manna atortussanngorpoq 1. august 1986-imi. Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8. junip aallaqqaataani 1982-imeersoq atortussaajunaarsitaavoq, taamaattorli HF-imi soraarummeernissamut fagit ataasiakkaarlugit ilinniartitsinermi 1. august 1986 sioqqullugu aallartinneqartumi malinneqaannassapput misilitsinnissamut piareersaataasumik fagini ataasiakkaani Kalaallit Nunaanni sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut atasumik ilinniartitsineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 8-mi junip aallaqqaataani 1982-imeersumi aalajangersakkat.




Nuuk, ulloq 2.juli 1986.




Stephen Heilmann

/

Hendrik Lennert