Namminersornerullutik Oqartussat nalunaaerutaat nr. 1, 1. februar 1986-imeersoq aalisarnermi pisassarititaasunut tunngasoq.

Inatsisartut inatsisaat nr. 11 21. november 1984-imeersumi inuutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngasumi §§ 7, 9 aamma 14 najoqqutaralugit aalajangersarneqarpoq:

 

§ 1. Nalunaarut Kalaallit Nunaata aalisarfittaanut atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarummi matumani "Kalaallit Nunaata Kitaa" tassaavoq Kalaallit Nunaata aalisarfittaani NAFO-p killeqarfiisa ilai 1-.inik taaguuteqartut. "Tunu" tassaavoq Kalaallit Nunaata aalisarfittaani ICES-ip killeqarfiisa ilai II, V, XII aamma XIV.
Imm. 3. "Tunngaviusumik killigititat" tassaapput tunngaviusumik titarnerit ministeriuneqarfiup nalunaarutaani nr. 629-imi 22. december 1976-imeersumi aamma nr. 176-imi 14. maj 1980-imeersumi Kalaallit Nunaata aalisarfittaanut tunngasuni aalajangersarneqarsimasut.

§ 2. Aalisagaatini ilanngussaq 1-imi taaneqartuni 1986-imi pisassarititaasut tamarmiusut (TAC) aalajangersarneqassapput ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 1-imitut.

§ 3. Kalaallit aalisariutai (tak. inatsisartut  inatsisaat inuutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngasoq) aalisagaatinit ilanngussaq 1-imi taaneqartunit 1986-imi pisassarititaasuni ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 2-mi annerusunik pisaqassanngillat. Tassani piumasarineqartut malillugit aalisartoqassaaq.

§ 4. Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut 1986-imi pisassarititanit taamaallaat katillugit pisarisinnaavaat ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 3-mi allassimasut tassanilu piumasarineqartuinnaat malillugit.

§ 5. Angallatit nunami EF-imut ilaasortami nalunaarsorneqarsimasut 1986-imi pisassarititanit taamaallaat katillugit pisarisinnaavaat ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 4-mi allassimasut tassanilu piumasarineqartuinnaat malillugit.

§ 6. Angallatit Norge-mi nalunaarsorneqarsimasut 1986-imi pisassarititanit taamaallaat katillugit pisarisinnaavaat ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 5-imi illassimasut tassanilu piumasarineqartut malillugit.

§ 7. Angallatit allat §§ 3-miit 6-imut taaneqarsimanngitsut taamaallaat katillugit pisarisinnaavaat ilanngussami immikkoortoq ammukartoq 6-imi allassimasut tassanilu piumasarineqartut malillugit.

§ 8. Akuersissutit amerlassusii atorsinnaaffiilu Naalakkersuisunut Ilaasortamit angallatinut §§ 4-miit 7-mut taaneqartunut tunniunneqarsimasut piffissami pineqartumi angallatillu akuersissuteqarfigineqartut pisaqarsinnaassusiinut pisassaritinneqartut naleqquttunngorsagaassapput.

§ 9. Ilanngussami pisassarititatut allanneqarsimasut aalisarneqarnerat Naalakkersuisunut Ilaasortap unitsissavaa aalisakkat ataasiakkaat angallatinit ataatsimoortunit §§ 3-miit 7-imut taaneqartunit aalisarneqartut eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. Kalaallit angallataasa (tak. § 3) aalisarunnaarnissaat radiokkut tusagassiuutitigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Angallatinut §§ 4-miit 7-imut taaneqartunut aalisarunnaarnissaq allakkasuaatikkut telegramikkulluunniit angallammut pineqartumut piginnittuanulluunniit nalunaarutigineqassaaq. Angallatit § 5-imi taaneqartut pillugit nalunaarut taamaattoq aamma EF-kommissionimut nassiunneqassaaq.
Imm.4. Angallatit aalissarunnaassapput piffissaq Naalakkersuisunut Ilaasortamit aalajangersarneqartoq eqqorlugu.

§ 10. Angallatinut §§ 3-miit 7-imut taaneqartunut Kalaallit Nunaata Kitaani Tunumilu saarullinniarsinnaatitaasunut nataarnarniarsinnaatitaasunulluunniit (tak. ilanngussami paasissutissat sanimukartut a, e, m aamma q) pisarisuukkanut maleruagasssat makku atuupput:
a) Kalaallit Nunaata Kitaani Tunumilu saarulliit pisassarititaasut tamarmiusut pisarineqarpata angallatit pineqartut piffinni taaneqartuni saniatigooralugu saarullinnik pisaqarsinnaatitaanngillat.
b) Kalaallit Nunaata Kitaani Tunumilu nataarnat pisassarititaasut tamarmiusut pisarineqarpata angallatit pineqartut piffinni taaneqartuni saniatigooralugu nataarnanik pisaqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 2. Angallatinut §§ 3-miit 7-imut taaneqartunut Kalaallit Nunaata Kitaani Tunumilu saarullinniarsinnaatitaangitsunut nataarnarniarsinnaatitaanngitsunulluunniit (tak. ilanngussami paasissutissat sanimukartut a, e, m aamma q) pisarisuukkanut maleruagassat makku atuupput:
a) Angallatit qalorsortut qalorsuarsortullu immikkoortiterereernerup kingorna saarulliit pisarisuukkat suluppaagartat oqimaassusiisigut 10 procentiat qaangersimassanngilaat aamma pisarisat allat 3 procentia qaangersiniassanagu. 300 m-isut itissusilimmi itinerusumiluunniit aalisartoqartillugu saarulliit pisarisuukkat pisat oqimaassusiisa 25%-erisinnaavaat.
b) Angallatit ningittagarsortut immikkortiterereernerup kingorna saarulliit pisarisuukkat nataarnartat qaleralittallu oqimaassusiisigut 10 procentiat qaangersimassanngilaat aamma pisarisat allat 3 procentia qaangersimassanagu.
c) Nataarnat pisarisuukkat pisat allat oqimaassusiisigut 3 procentiat qaangersimassanngilaat.
d) Pisarisuukkat immikkoortut a)-miit c)-mut taagorneqartut immikkoortiterereernerup kingorna, imaluunniit aalisakkat tamarmiusut lastimiitinneqartut nunnigussalluunniit oqimaassusiinit procentinnguinermi naatsorsuisoqarsinnaavoq ataasiarluni arlaleriarluniluunniit misissuereerneq tunulequtaralugu.
e) Pisarisuukkanik aatsaat naatsorsuisoqarsinnaavoq siusinnerpaamik aalisarneq nal.ak. 48-nik ingerlanneqareerpat.
Imm. 3. Angallatit §§ 4-miit 7-imut taaneqartut saarulliunngitsunik nataarnaanngitsunillu, nunat allat pisassaqartinneqanngikkaluarlutilluunniit (tak. ilangussaq) aalisakkanik allanik saniatigut pisaqarsinnaatitaapput. Angallalli pisarisuukkaminik umiarsuarmiititaqaqqusaanngilaq aalisakkat aalajangersimasut ataatsit pisat tamarmiusut oqimaassutsimikkut (ilivitsuutillugit) 10 procentiat (taamaattorli annerpaamik 2,5 tons) qaangersimappassuk.

§ 11. Nalunaarummi aalajangersakkat unioqqutinneqarnerat akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq. Suliassat tassunga attuumassuteqartut Inatsisartut inatsisaat inuutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngasoq malillugu aamma suliarineqartussaapput.

§ 12. Nalunaarut 1. juni 1986-imi allanngortinnissaa ilimagineqarsinnaavoq, pissutsit atuuttuusut allanngortitsinissaq pisariaqartilissappassuk.




Nuuk, ulloq 1. februar 1986.




Lars Emil Johansen

/

Einar Lemche


Ilanngussaq (pdf-format)