Nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartartut tassanngaaniillu anninneqartartut nalunaarsorneqarnerat nakkutigineqarnerallu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 29.oktober 1985-imeersoq.

 

Kapitali 1
Nalunaarsuineq

§ 1. Nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartut tassanngaaniillu anninneqartut Kalaallit Niuerfiannut nalunaarutigineqartassapput, aalajangersakkanik immikkut ittunik allanik ilaqartinneqanngippata.
Imm. 2. Nioqqutissat suunerisa nalunaarutiginerini nioqqutissat suunerinut sunillu sanaajunerinut paasissutissat, nunanik allanik niueqateqarnermi kisitsisit atorlugit nalunaarusiortussaanermi pisariaqartinneqartut aamma immikkut ittumik aalajangersakkat eqqussinermut, annissinermut aqqusaarsinermullu tunngasut, assigiinngitsunik pissuteqartumik, soorlu aningaasat naliinut, isumannaallisaanermut, peqqinnissamut, uumasut nappaataannut, naasut nappaataannut tunngasumik imaluunniit allanik pissuteqartumik nioqutissat ilaannut aalajangersarneqarsimasut nakkutiginissaannut atugassat nalunaarneqarsimassapput.

§ 2. Naalakkersuisut aalajangersaassapput malittarisassanik erseqqinnerusunik, kina nioqqutissanik Kalaallit Niuerfiannut nalunaaruteqartuussanersoq aammalu paasissutissiissutit nalunaarutillu qanoq annertussuseqartumik uppernarsarneqassanersut malittarisassiuullugit.
Imm. 2. Nioqqutissat suunerisa nalunaarutigineqarnerini il. il. allattuivissiat, immikkoortulersorlugit titarnilersornen Kalaallit Niuerfiannut aalajangersarneqartussat atorneqassapput.

§ 3. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, nioqqutissanik pisartuullutillu nassitsisartut Kalaallit Nunaanni nunaqavissut, inuutissarsiornermut tunngasunik siunertaqartumik nioqqutissanik eqqussisarnermik annissisarnermillu ingerlataqartut Kalaallit Niuerfiannut nalunaartassasut.

§ 4. Kalaallit Niuerfiata paasissutissiissutit tigusani nioqqutissat amerlassusaannut, suunerinut, naleqassusiinut, sunit pisuunerinut, nioqqutissat Kalaallit Nunaanni sumut ingerlasussatut eqqunneqarnerinut kiisalu anninneqarlutik sumut ingerlasussaanerinut tunngasut Danmarks Statistik-imut ingerlateqqittassavai.

 

Kapitali 2
Nakkutilliineq

§ 5. Inatsisartut inatsisaanni matumani nalunaarsuinissamut aalajangersakkat malinneqarnissaasa kiisalu nioqqutissat Kalaallit Nunaanniit Kalaallit Nunaannullu eqqunneqartut annissorneqartullu pillugit inatsisini allani aalajangersakkat malitsinneqarnissaasa nakkutigineqarnissaat Kalaallit Niuerfiannit isumagineqassaaq, pisariaqarnera naapertorlugu manna tikillugu politiinit ikiorteqarnikkut, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Ilaasut usillu nakkutigineqarnerat manna tikillugu ileqquusutut politiinit inatsiseqarnermut ministereqarfimmik isumaqatigiissuteqarsimaneq naapertorlugu isumagineqassaaq.

§ 6. Nakkutilliivigineqartussaasut tassaapput:
- umiarsuit, timmisartut angallassissutillu allat, Kalaallit Nunataaniittut, Kalaallit Nunaata imartaaniittut kiisalu taakkua silaannartaaniittut imaluunniit taakkununnga taakkunanngaluunniit ingerlaartut.
- inuit nioqqutissalluunniit nassiussat taakkununngartut taakkunanngaaneersulluuniit.
- ingerlassiviit § 3-mi pineqartunut attuumassuteqartut.

§ 7. Angallatit naalagaat pisussaapput paasissutissat nakkutilliinerup isumagineqarnissaanut pisariaqartut angallammut, inuttanut, ilaasunut usinullu il. il. tunngasut paasisitsissutigalugillu uppernarsassallugit kiisalu lastimut, ininut toqqorsivinnullu isertarissat tamaasa takutillugillu ammarlugillu qulaassallugit.
Imm. 2. Pisortat nakkutilliisuutitat pisinnaatitaapput angallatini taaneqartuni sumiluunniit misissuinernik nakkutilliinerup isumagineqarnissaanut pisariaqartunik suliaqarnissamut.
Imm. 3. Umiarsuit ingerlasut pisortat nakkutilliisuutitat piumasaqarnerisigut misissuisoqarnissaa pillugu unissapput.

§ 8. Inuit Kalaallit Nunaannut tassanngaluunniit angalasut imaluunniit Kalaallit Nunaanni akitsuutinut akileraaruteqarfiunngitsumiit tikittut pisortat nakkutilliisuutitat piumasaqarnerisigut misissuiffigitittussaapput. Taakkua nioqqutissanik nassataminnik tamanik oqaatiginnittussaatitaapput, aammalu nakkutilliinerup isumaginissaanut pisariaqartunik paasissutissaqartitsisussaatitaallutik, nassataminni il. il. ilisiviusinnaasut toqqorsiviusinnaasullu tamaasa takutittussaallugit, kissaatigirteqarneratullu annertutigisumik nassatatik il. il. puuiartussaallugit.
Imm. 2. Pisortat nakkutilliisuutitat pisinnaatitaapput inunnik misissuinissamut. Misissuineq sapinngisamik qajassuartumik pissaaq aammalu nakkutilliinissap pisariaqartitaanit ingasanneroqqusaanani. Misissuineq atisanut qallernut killeqanngitsoq aatsaat pisinnaatitaavoq naapertuuttumik pissuteqarluni ilimanarpat pineqartoq inatsisinik unioqqutitsilluni nioqqutissanik il. il. inuttaminut toqqortuisimasoq. Misissorneqartussap piumasarisinnaavaa misissuinerup ilisimannittuusumit nammineq toqqakkaminit najuuffigineqarnissaa. Misissuineq taamaallaat angutit anguteqataannit arnallu arnaqataannit suliarineqarsinnaallunilu najorneqarsinnaavoq.

§ 9. Pisortat nakkutilliisuutitat pisinnaatitaapput nakkutilliinerup isumagineqarnissaanut pisariaqartutut annertutigisumik nassiussanik misissuisarnissamut aammalu taakkua suunerannik misissuinissap pisariaqartitsineratut annertutigisumik nassiussanik misissuisarnissamut.

§ 10. Pisortat nakkutilliisuutitat pisinnaatitaapput § 3-mi pineqartunik ingerlassivinnik nalunaaruteqartussaatitaasunik misissuinissamut aammalu taakkua nioqqutissaataannik, niuernerminni allattaaviinik, naatsorsuutinik atugassaannik allanik kiisalu allagarsiarisarsimasaannik allagarisarsimasaannillu il. il. misissuinissamut.
Imm. 2. Piginnittut sulisorisaallu pisortat nakkutilliisuutitat misissuinermik ingerlatsineranni pisariaqarnera naapertorlugu ilitsersuisussaapput ikiuuttussaallutillu.

§ 11. Nakkutilliinerup qanoq ingerlanissaanik malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersartassavaat.

 

Kapitali 3
Aalajangersakkat allat.

§ 12. Kalaallit Niuerfiat pisinnaatinneqarpoq nioqqutissat sumit pinerinik, Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnerini tassanngaaniillu anninneqarnerini uppernarsaatinik pisariaqartitanik tunniussinissamut.
Imm. 2. Kalaallit Niuerfiat pisussaavoq danskit nunat allamiulluunniit ilanngaaserisoqarfiisa, EF-ip direktoratiata taamaaqataasaluunniit intaluunnit Kalaallit Nunaanni avammut tunisassiortut namminersortut qinnuteqarnerisigut nioqqutissanut Kalaallit Nunaanniit anninneqartunut tassungaluunniit eqqunneqartunut tunngatillugit immikkut imaluunniit naqqiutinik paasissutissiissutit, uppernarsaatit, atsiuinerit assigisaasalu pissarsiariniarnissaannut imaluunniit pissarsiariniarnerini ikiuunnissaminut.

§ 13. Inatsisikkut matumuuna peqqussutigineqartutut imaluunniit tamatuma pilersitaanik malittarisassani peqqussutitut paasissutissiinngitsoorneq il. il., kiisalu eqqunngitsunik imaluunniit paasinerlunneqarsinnaasunik paasissutissiineq il. il. akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Kalaallit Niuerfiata nioqqutissat nalunaarsorneqarnissaannut piffissaliussaanik qaangiineq suliarinninnermut akiliummik Naalakkersuisunit aalajangersarneqartussamik kinguneqartussaavoq.

§ 14. Inatsit una atulerpoq 1. januar 1986.
Imm. 2. Ullormit taassumannga inatsit nr. 6 16. november 1984-imeersoq nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqqunneqartartut tassanngaaniillu anninneqartartut nalunaarsorneqarnerannut nakkutigineqarnerannullu tunngasoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassanik nutaanik suliarinnittoqarnissaata tungaanut Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 5. december 1984-imeersoq nioqqutissat Kalaalli Nunaannut eqqunneqartartut tassanngaaniillu anninneqartartut nalunaasornerqarnerat nakkutigigineqarnrallu pillugit kiisalu eqqussinermi akitsuutit naatsorsorneqartarnerannut akilersinniarneqartarnerannullu nalunaarutaasoq atortuuinnartinneqassaaq.




Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. oktober 1985.




Jonathan Motzfeldt

/

Josef Motzfeldt