Inatsisartut inatsisissaat nr. 13, 29. oktober 1985-meersoq imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit.

 

Kapitali 1.
Inatsisip atuuffigisaa.

1. Imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarnermi sassaallertarnermilu piumasarineqarpoq:
1) Inuutissarsiorsinnaanermut allagartaq niuernermik, assassorissanik suliffissuarnillu ingerlatsinermut
imaluunnnt sutorniartarfluteqarnermut akunnittarfluteqarnermullu.

2) Imigassallersinnaanermut akuersissut 5 aamma 6 malillugit kommunalbestyrelsimit nalunaarutigineqartoq.

2. Pisortaqarfiit pisiniarflutaani, akunnittarfiutaani, sutorniartarflutaani umiarsuaataanilu 1-imi
aalajangersakkat atunngillat.
Imm. 2. Imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu tuniniaavinni immikkoortoq 1-imi pineqartuni taamaattoq killilersuinernut kapitalini 3, 4 aamma 5-imi aalajangersarneqartuni ilaatinneqarput.

3. Umiarsuarnit umiarsualivinnnttunit imigassanik aalakoornartortalinnik umiarsuarmi ilaasuunngitsunut tuniniaasoqaranilu sassaallertoqassanngilaq.

4. Inatsimmi matumani "imigassat aalakoornartortallit" pineqartut imatut paasineqassapput:
1) immiaaraq oqimaassusiata procentia 1 3/4 qaangerlugu aalakoornartortalik (ethanol)
2) viirini, fruqtvnnni allallu aalakoornartulimmik qapperlugit sananeqarsimasut annertussusiata procentia 2 qaangerlugit aalakoornartortallit
3) imigassat akuiaqqissaakkat (ethanol-illit) aamma
4) imigassat akusat 1 )-imiit 3)-mut pineqartut

 

Kapitali 2.
Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut.

5. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut kommunalbestyrelsimit tunniunneqartassaaq. Kommunalbestyrelsittaaq akuersissutaareeraluartut taamaatitissinnaavai, 8 malillugu.
Imm. 2. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut inimut aalajangersimasumut tunngatinneqassaaq. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut piginnittumit inissinneqassaaq pisiniarfimmi sutorniartarfimmiluunniit isersimasunit tamanit takuneqarsinnaasumut.
Imm. 3. Akuersissut tunniunneqartassaaq ukiut pingasut atuuttussanngorlugu. Immikkullu pingaarutilimmik pissutissaqartoqartillugu, kommunalbestyrelsi akuersissuteqarsinnaavoq piffissamut sivikitsuinnarmut, soorlu ukiuuneranut aasaaneranulluunniit atugassamik.
Imm. 4. Akuersissummut qinnuteqaat tunniunneqarpat, kommunalbestyrelsep imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarlunilu sassaallertoqarsinnaanera pisinnaatitsissutigisinnaavaa. Taamatut pisinnaatitsineq tunniunneqartassaaq piffissamut aalajangersimasumut, sivisunerpaamilli akuersissut pillugu kommunalbestyrelsip aalajangiinissaata tungaanut.
Imm. 5. Kommunalbestyrelsilli akuersissummik tunisinissamut itigartitsippat imaluunnnt akuersissutip ingerlateqqinneqarnissaa itiqartitsissutigippagu, imaluunnnt kommunalbestyrelsi aalajangerpat akuersissummik piginnittoq akuersissummik arsaarneqassasoq, taamatut kommunalbestyrelsep aalajangernera piginnittumut nalunaarutigineqarneranit sap.ak. 4 qaangiutsinnagit Kalaallit Nunaanni Imigassaq pillugu Nakkutillnsoqatignnnut saqqummiunneqarsinnaavoq 10, 11 aamma 12 naapertorlugit. Kommunalbestyrelsip itigartitsinermut allakkiaata imarissavai maalaaruteqarsinnaanerup periarfissamullu tassunga killissarititaasup paasissutissartai.
Imm. 6. Imigassaq pillugu nakkutillnsoqarfiup aalajangigai pisortaqarfinnut allanut saqqummiunneqarsinnaanngillat.
Imm. 7. Akuersissutit akuerineqarneri atorunnaarneriluunnnt kommunalbestyrelsimit Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatignnnut nalunaarutigineqartassapput.

6. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik pisussaq inuutissarsiorsinnaanermut allagartamik peqarnssaaq 1 aamma 2 malillugit. Pisinnaatitaanngitsut makkuupputtaaq:
1) 25 inorlugit ukiullit
2) nammineersinnaajunnaarsitaasimasut imaluunniit annikinnerusumik nammineersinnaajunnaarsillugit sinnnsoqartilikkat
3) akiitsoqarnermik ingerlataminnik ingerlassiunnaarsitaasimasut
4) pissusilersuuteqarnermikkut takutitsisimasut ingerlatassaminnik eqqortumik ingerlatsinissamik tutsuiginanngitsutut isumaqarfiginissaat tunngavissaqarpat, imaluunniit
5) imm. 5-imi taaneqartunik ikiorserneqarsimasut imminnulluunniit pisussaaffeqartilersimasut.
Imm. 2. Ingerlatseqatigiit taamaaqataallu akuersissummik piniarunik inuutissarsiorsinnaanermut allagartamik pigisaqassapput inatsisartut Kalaallit Nunaanni sutorniartarfinnik illusisarfinnillu ingerlatsinermut inatsisaat kiisalu inatsisartut Kalaallit Nunaanni inuutissarsiorsinnaanermut allagartaqarneq pillugu inatsisaat naapertorlugit. Aammattaaq pisortat siulersuisunullu ilaasortat imm. 1-imi piumasarineqartut naammassisimassavaat. Naalakkersuisut immikkut illuinnartumik pisoqartillugu Imigassaq pillugu Nakkutillnsoqatigiit inassuteqarneratigut piumasaq taanna atortinngitsoorsinnaavaat. Ingerlatseqatigiit pisortaqarfiannut siulersuisuinulluunniit nutaamik ikkuttoqarpat tamanna kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut naalakkersuisunit akuerineqaqqaarani ingerlatseqatignffinnut assigisaanullu taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, taakku malittarisassaani aatsaat aalajangersagaqarpat piginneqataanermut allagartanik (aktiet andelsbevisillu) immiornermik imigassanillu kimittuunik nioqquteqarnermik ingerlataqartunut tunniussisoqaranilu tunisisoqassanngitsoq, piginneqataanermut allagartat tamarmik piginneqataasup aqqanik allaffigineqarsiinassasut, aammalu allanut tunniunneqassatilluqit siulersuisut akuersitinneqaqqaartassasut.
Imm. 4. Suliffinni imigassamik nioqquteqarnissamut akuersissuteqartuni pisortaasut imm. 1, pkt. 2-mi piumasarineqartut naammassisimassavaat kommunalbestyrelsimillu akuerineqarsimassallutik. Kommunalbestyrelsep suliffiup pisortaa akueriumannqippagu aalajanqerneq Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatiqnnnut suliassanngortinneqarsinnaavoq 5, imm. 5 amma 6 malillugit.
Imm. 5. Imigssamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik piqisaqartut suliffinniluunniit akuersissuminik pigisaqartuni pisortaasut Imigassaq pillugu Nakkutillnsoqatignt inassuteqarnerisigut naalakkersuisunit.

7. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut atorunnaassaaq:
1) akuersissummik piqisaqartoq toquppat, takuuk imm. 2
2) akuersissutip atuuffissaa naasimappat, nutaanngortinneqarnissaanik qinnuteqaammik kommunalbestyrelsimut tunniussaqartoqarsimanngippat
3) akuersissummik pigisaqartup 6-imi piumasarineqartut nammassisinnaajunnaarsimappagit.
Imm. 2. Toqusup qimatai, toqusup aappaa pigisanik nikisinnagit ingerlatitseqqittoq, akiligassanik akiliisinnaajunnaartup suliffiutaa imaluunniit nammineersinnaajunnaarsitaasumut sernissuisoq toqusup akilnsinnaajunnaartup nammineersinnaajunnaarsitalluunniit suliffiutaata kommuunimut nalunaaruteqareernikkut imigassamik nioqquteqarnissamik akuersissuteqanngikkaluarluni suliffiup nungutikkiartornerani, tuniniarnerani assigisaannilluunnnt suliffik ingerlateqqissinnaavaa. Taamaaliortoqarsinnaavoq toqusoqarnerannt, akiliisinnaajunnaarnerup nalunaarutigineqarnerannt nammineersinnaajunnaarsitaanermilluunniit taamaallaat ukiumi ataatsimi. Kommunalbestyrelsilli immikkut pingaarutilimmik pisoqartillugu killissarititaasoq sivitsorsinnaavaa.
Imm. 3. Suliffimmik pisortaasup akuerineqarnera atorunnaassaaq taassuma inuutissarsiornermi allagartaqarnissamut imigassanillu aalakoornartulinnik nioqquteqarnissamut akuersissummik 6 malillugu piumasarineqartut eqqortissinnaajunnaarsimappaqit.

8. Akuersissummik pigisaqartoq suliffimmik annertuumik nangeqattaartumilluunnit sumiginnaappat, pissutsillu taamatut takutinneqartut tunngavissaasorinarpata suliffiup illersorneqarsinnaasumik inqerlasinnaajunnaarnissaanut kommunalbestyrelsep pineqartoq akuersissummik arsaarsinnaavaa.
Imm. 2. Suliffiup ingerlanneqarnerata imerneq, atoqatigiinnikkut ileqqorluttuliornerit kanngunartuliornenllu, nakuuserneq pinerlunnerilluunnnt annertusaavigippagit, ingerlataqartorlu siornatigut politiinit mianersoqquneqareersimagaluarpat, kommunalbestyrelsi pissutsit taamaattut unitsinneqarnissaannut ilioriusissanik piumasaqarsinnaavoq. Ilioriusissatut piumasarineqartut unioqqutinneqarpata kommunalbestyrelsep akuersissummik pigisaqartoq arsaarsinnaavaat.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu aalajangiineq akuersissummik pigisaqartup nalunaarfigineqarnerannt sap. ak. 4 qaangiutsinnagit Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatigiinnut saqqummiunneqarsinnaavoq, 5, imm. 5 aamma 6 malillugit.
Imm. 4. Imm. 2-imi aalajangersakkat aamma suliffeqarfinnut imigassamik nioqquteqarnissamik akuersissummik peqanngitsunut, 2 malillugu, atorput, kommunalbesyrelsip suliffeqarfinni pissutsit taamaattut Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatigiinnut nalunaarutigisussaammatigit, nakkutilliisoqatigiillu tamanna tunngavigalugu qanoq iliuusissat aalajangnvigisassavaat.
Imm. 5. Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatigiit, imm. 1 aamma 2 malillugit allatut ajornaraangat pissutsillu tamanna pisanaqartikkaangassuk, kommunalbestyrelsi peqqusinnaavaa, imigassamik nioqquteqarsinnaanermik akuersissummik pigisaqartup arsaarneqarnissaa aalajangiuteqqallugu.

9. Imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissut 7 imaluunniit 8 malillugit atorunnaarsinneqarsimappat, akuersinermut allakkiaq piaartumik kommunalbestyrelsimut utertinneqassaaq.

 

Kapitali 3.
Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatigiit.

10. Namminersornerullutik Oqartussat Imigissaq  pillugu Nakkutilliisoqatigiinnik pilersitsissapput. Imigassaq pillugu Nakkutilliisoqatigiit suliat assignnngitsut aallaavigalugit inatsisartut naalakkersuisullu imigassamik ikiaroornartumillu pitsaaliuinissaq atuinerlunnernillu nakorsaariaanissaq pillugit isummersuisassaaq.

11. Nakkutilliisoqatigiit 10-imi anguniagaasut tunngavigalugit,
1) maalaaruteqartarfiussaaq suliani kommunalbestyrelsimit imigassamik nioqquteqarsinnaanermut akuersissutinik pissarsisitsinissamik arsaarinninnissamilluunniit aalajangnvigineqartuni, kiisalu naalakkersuisunut inassuteqartarnissaq isumagissallugu, takuuk 5, 6, aamma 8,
2) aalajangertassallugit tamakknnerusuinik kommuunini inuiaqatigiillu tamaasa isigalugit paasititsiniaanermut tunngavissat,
3) inuiaqatigiit ineriartornerat malinnaavigissallugu knsalu imigassap ikiaroornartullu atornerlugaanerisa akiorniarneqarneranut nutaanik suliniuteqartassaluni, tamatumunnga ilanngullugu sunniuteqarfigissallugu pisortaqarfiit ilaasa suliniutaat pisortat allat ilungersuuteqarnerinut peqatigitinniarnissaat,
4) inatsisartut, naalakkersuisut, kommunalbestyrelsit kattuffiit namminersortut allallu siunnersortassalugit,
5) tapiissuteqarfigisassallugit piviusumik imigassaq ikiaroornartullu pillugit suliniuteqartut qinnuteqaatigisaat,
6) misissuinerit, ilisimatusarnerit, paasisitsiniaanerit il.il. nakkutilliisoqatignt pisarlaqartutut isiqisani kajumissaarutigisassavai, aallartisarlugit naammassiniarlugillu.

12. Nakkutilliisoqatignt imatut inuttalersugaavoq:
1 siulittaasoq naalakkersuisunit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq inatsisartunit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq KANUKOKA-niit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq paasititsiniaanermik misilittagalik naalakkersuisunit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq nakorsaasanaqartoq, peqqinnissamik isumaginnittunik toqqarneqartoq
1 ilaasortaq imigassartornikkut ajoqusigaasimasunik katsorsaaniarnermik misilittagalik, naalakkersuisunit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq Inunnik Isumaginnittut Peqatigiifflannit toqqarneqartoq
1 ilaasortaq iminngernaveersaartut peqatigiiffnsa inassuteqarnerisigut naalakkersuisunit toqqarneqartoq.

Ilaasortat toqqarneqarneqartassapput inatsisartut qiniqaaffiata sivisoqataanut. Taakku ilaanit nakkutillnsoqarfimmit qinigaaffiup naannginnerani tunuartoqarpat taamaallaat piffissap sinneranut ilaasortassamik nutaamik toqqaasoqartassaaq. Toqqaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Nakkutilli isoqatigiit suliassai naalakkersuisunit akuerineqartumit saliassat aaqqissugaanissaat pillugu maleruagassami aalajarigersorsimassapput.
Imm. 3. Nakkutilliisoqatigiit sulineranut aningaasartuutigisaat landskassen-imit akilerneqartassapput.
Imm. 4. Nakkutilliisoqatiqiit siumut aningaasartuutissanik siannersuusiortassaaq aningaasaqarnermut inatsisissainut ilannqunneqartussanik.
Imm. 5. Isumaginninnermi Pisortaqarfik Nakkutillnsoqatigiinnut allatseqarfittut atuutissaaq.

 

Kapitali 4.
Aalajangersakkat immikkut pingaaruteqartut.

13. Inuutissarsiutigalugu iinigassanik kimittuunik sassaallerneq taamaallaat pisinnaavoq inini sutorniartarfittut ingerlatsinissamut aaqqissuunneqarsimasuni tamatumunngalu akuerineqartuni. Kommunalbestyrelsili immikkut pingaaruteqartunik pissutissaqartoqartillugu tamatuminnga sanioqqutitsissumik akuersissuteqarsinnaavoq.

14. Sutorniartarfinni allanilusassaalliiviusuni imigassanik aalakoornartortalinnik annitassanik nioqquteqartoqassanngilaq.

15. Peqatigiiffiit inuilluunniit nammineerlutik katerisimaarneranni katersortarfinni, sarsuatitanik isiginnaariarfinni allanilluunniit inini kikkunnilluunniit orninneqarsinnaasuni ingerlanneqartuni, imigassanik aalakoornartortalinnik akilersillugit sassaallerneq imaluunniit sassaallernermut assingusumik imertitsineq taamaallaat pisinnaavoq kommunalbestyrelse-mit pisinnaatitsissummik peqqaarluni, taamatullu pisinnaatitsinermik akuersinerminik kommunalbestyrelsep politiit katerisimaarnissaq pitinnagu ilisimatissavai.

16. Akilersillugit sassaallernerup pissuseqataanik inini namminerisani imigassanik aalakoornartortalinnik sassaallerneq imernerlu inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Pisiniarfinni pisiarfinnilu inini ininnllu pisiniarfinnut assingullutik tuniniaaviusunit imigassanik aalakoornartortalinnik sassaallernerup pissuseqataanik tunniussisoqassanngilaq.

17. Inatsisartut inatsisaani uani init assigisaasalu pineqartut aaqqissugaanerisa atorneqarnerisalu malittarisassaat nalorninaatsut naalakkersuisunit aalajangerneqarsinnaapput. Makku malittarisassiuunneqarsinnaapput,
1) init tuniniaavnt, sassaallertarfiit iggaviit perusuersartarfiillu, amerlassusii , angissusii inissisimanerilu,
2) eqqissisimanartitsinissamut torersuutitsinissamullu iliuusissat, taamatullu suliffiup ingerlanneqarnerata allanut pisariaqanngitsumik akornutaannginnissaannut qularnaarutit.
3) sutorniartarfiup qassinik isersimasoqarsinnaanissaa.
Imm. 2. Init akuerineqaqqaassapput atorneqalinnginnerminni.
Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat oqartussaasut sorliit init atorneqarsinnaanerinut akuersisartuussanersut taamatullu malittarisassat aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerannik nakkutiginnittuussanersut.

18. Sutorniartarfinni sassaallerfiusartunilu allani, matumani aamma ilaatinneqarpat aningaasanik nakkartitsiffigalugit pisiffiusinnaasut, inerteqqutaavoq inuit ataani pineqartut sassaallerfigissallugit sassaallertissallugilluunnit:
1) 18-inik ukioqalereersimanngitsut,
2) pissutissaqarpat iliinagissallugu inuup imigassartornera imigassartoqqinneraluunnnt pissutaassasoq nammineq navianartorsiortilerneranut imaluunniit allanut navianartorsiortitsilluniluunniit akornutaaneranut. Sutorniartarfinni allaniluunniit imigassanik aalakoornartortalinnik sassaallerfiusuni akuersissummik pigisaqartup isersimasunit takuneqarsinnaasumi allagarsnssutigissavaa imigassanik aalakoornartortalinnik sassaallerneq inunnut 18-inik ukioqalereersimanngitsunut inerteqqutaammat.
Imm. 2. Imigassanik kimittuunik nioqquteqarneq, matumani aamma ilaatinneqarluni aningaasanik nakkartitsiffigalugit pisiffiusinnaasut, inunnut imm. 1, pkt. 1-imi pineqartunut inerteqqutaavoq. Akuersissummik pigisaqartup inimi tuniniaaviusumi tamanit takuneqarsinnaasumi allagarsiissutigissavaa tamanna inerteqqutaammat.

19. Nalunaaqutaq 20-p kingorna inuit 18-inik ukioqalereersimanngitsut sutorniartarfinnut allanullu imigassanik aalakoornartortalinnik sassaallerflusartunut inersimasumik ilaqanngikkunik iseqqusaanngillat.

20. Sutorniartarfiit allallu sassaallerfiusartut matoqqasassapput nal. 01-imiit nal. 6-imut.
Imm. 2. Matoqqanerup nalaani minutsit 15-it siullnt taamaallaat pinnagit sutorniartarfimmiittoqassanngilaq politnnit akuerineqarsimatinnani, allaavorli ullormut tunisat naatsorsorlugit, eqqiaalluni nakkutilliilluniluunnnt sutorniartarfimmiittarlaqarneq.

21. Sutorniartarfimmi aalakuulersoqarpat akuersissummik pigisaqartup taassumaluunnnt sinniisuata isumagissavaat taassuma qaniorneqarluni angerlaannissaa naj ukkamulluunniit isumannaatsumut allamut apuunneqarnissaa.
Imm. 2. Politiit inerteqqutiqisinnaavaat akuersissummik pigisaqartup sutorniartarfimmilu sulisut isersimasunik imeqateqarnnssaat.
Imm. 3. Sutorniartarfinni aalakoornartortalinnik imigassallerfiusartuni akuersissummik piqisaqartup isumagissavaa imerneqarsinnaasunik allanik aamma sassaallertoqarsinnaasariaqartoq, taamaattoqarneralu takuneqarsinnaasariaqarluni akit viinnillu allattorsimaffianni.
Imm. 4. Akuersissummik pigisaqartup isumagissavaa imerneqarsinnaasut akii tamarmik aalaakkaajussasut. Akit allassimaffiat sutorniartarfimmi inissinneqarsimassaaq isersimasunit tamanit takuneqarsinnaasunngorlugu.

22. Angerlarsimaffinni aalakoornartortalinnik imigassaliorneq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Immiassat, sungarnitsussat akuutissallu allat angerlarsimaffinni aalakoornartortalinnik imigassaliornermut atorneqartartut eqquteqqusaanngillat.

23. Naalakkersuisut immikkut maleruagassaliorsinnaapput taakkunani aalajangerneqarsimassalluni aalajangersimasumik piffissaatitaasup avataani imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqartoqaranilu sassaallertoqassanngitsoq. Naalakkersuisuttaaq aalajangersinnaapput imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarneq tamarmi unitsinneqassasoq imaluunniit kommunalbestyrelsit peqqusinnaallugit killilersuinerit aqoqqullugit.
Imm. 2. Naalakkersuisut akit iluanaarutillu angissusii aalajangersarsinnaavaat imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarnermi sassaallertarnermilu qummut qaangerneqartussaanngitsut.
Imm. 3. Naalakkersuisut immikkut ittunik malittarisassiorsinnaapput suliffinni imigassartornermik inerteqqutiginnittunik.

 

Kapitali 5.
Unioqqutitsinerit.

24. Makkunannga unioqqutitsinerit 1, 3,   5, imm. 2, 6 imm. 2, pkt. 4 aamma imm. 5, 9, 13 - 19, imaluunniit piumasarineqartunik unioqqutitsinerit 8, imm. 2 malillugit aalajangersarneqarsimasunik, aamma inerteqqutinik unioqqutitsinerit 20 - 23 malillugit kingunerisinnaavaat akiliisitaaneq.
Imm. 2. Imigassanik aalakoornartortalinnik imertoq, pisisoq aallatulluunniit iliorluni pissarsisoq inatsisip matuma aalajangersagaanut akerliusumik pillarneqarsinnaavoq akiliisitaalluni.
Imm. 3. Inatsit manna tunngavigalugu maleruaqqusani peqqussutiniluunnnt aalajangersaasoqarsinnaavoq maleruaqqusat peqqussutillu unioqqutinneqarpata akiliisitsisoqartassasoq.
Imm. 4. Unioqqutitsineq piginneqatigiinnit iluanaarniaqatigiinnit, agguagarsisartunit assigisaannilluunniit piliarineqarpat akiliisitaanissamut suliffeqarfik akisussaatinneqarsinnaavoq.
Imm. 5. Pisiniarfiup piginnittua aqutsisualu, sutorniartarfiutilik illusisarfiutilillu akiliisitsinissamut akisussaatinneqarsinnaapput 18 aamma 21, imm. 1 malillugit unioqqutitsinernut suliffinni sulisunit piliarineqartunut unioqqutitsinerluunnnt piaaraluneersutut mianersuuaalllortutulluunnit taakkununnga pisuutitsissutigineqarsinnaanngikkaluarpat.

25. Politiit immikkulluunnit nakkutillnsuutitat suliffinni ininut ininulluunniit ataasiakkaanut inatsimmi uani pineqartunut isernissamut itigartinneqarsinnaanngillat. Ininulli attartortillugit unnuiffiusartunut aalajangiqaq manna atuutinngilaq.

 

Kapitali 6.
Atortuulersitsinermut ikaarsaarutissamillu aalajangersakkat.

26. Inatsit atulerpoq ullormi tamanut nalunaarutigineqarfimmini.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni imigassanik kimittuunik nioqquteqarneq sassallertarnerlu pillugit inatsit nr. 99 ulloq 16/2-1973-meersoq, allanngortitaasimasoq inatsimmit nr. 623 ulloq 22/12-1976 aamma inatsimmit nr. 110 ulloq 21/3-1979, atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Ilanngullugu atorunnaarsinneqarput inatsisartut peqqussutaat nr. 2 ulloq 19. maj 1979-meersoq imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit aamma inatsisartut peqqussutaat nr. 1 ulloq 29. marts 1982-meersoq Kalaallit Nunaanni imigassanik aalakoornartortalinnik atuinerup killilersimaarneqarlunilu aqqunneqarnera pillugu.
Imm. 4. Imigassaq pillugu Avanersuup Ittoqqortoormnllu kommunianni aalajangersakkat immikkut ittut maannalu atuuttut atortnnnarneqassapput allanik nutaanik atulersitsinissap tungaanut, tak. 23.
Imm. 5. Akuersissutit siornatigut inatsit malillugu nalunaarutigineqarsimasut atuutiinnassapput, sivisunerpaamilli inatsisip matuma atulerneranit ukiuni 3-mi. Akuersissutilli taakkua maanna pigineqareersut imarisaat allanngortinneqassapput inatsimmi matumani maleruagassanut naleqquttunngorlugit. Akuersissutinik pigineqareersunik nutaanngortitsineq pissaaq inatsit manna malillugu.

27. Inatsit Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu 27. april 1951-imi isumaqatigiissutigineqarsimasoq kingusinnerusukkulli allanngortinneqarsimasoq malillugu illersornissaq pillugu suliffeqarfiusuni atuutinngilaq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. oktober 1985.




Jonathan Motzfeldt

/

Aqqaluk Lynge