Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 8. november 1985-imeersoq Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfimmut tunngasoq.
Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 469 6. november 1985-imeersumi nioqqutissanik pissaqartitsinermut, angallannermut, allakkanik isumaginninnermut il. il. inatsimmi § 8 naapertorlugu matumuuna tulliiniittut aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Siunertaq.§ 1. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfik Kalaallit Niuerfiata, kinguliini KNI-mik taaneqartartussaq, ilaatut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat ataanni ingerlatsiviuvoq.
Imm. 2. Allakkerisartoqarfiup suliassai makkuupput:
a) inuiaqatigiit kalaallit Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaaanni allakkanik ingerlatsinissamut pisariaqartitsinerat naammassissallugu kiisalu Kalaallit Nunaanni allakkerineq isumagissallugu.
b) sullissinermik ingerlatsiviussalluni, sapinngisamik annertunerpaamik niuernermi tunngaviit atorlugit ingerlatsiviusoq.
c) inuiaqatigiit kalaallit ineriartornerannut naapertuuttunngorsassalluni pissutsillu pisariaqartikkaannqassuk suliassanik nutaanik tigusisassalluni.
Kapitali 2
Peqqussutip susassaqarfii. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup ingerlatsinera.§ 2. Allakkerisartoqarfiup isumagisassarai:
a) allakkat, allakkat pooqanngitsut, naqitat, poortugaaqqat aamma tappiitsunut/tapiitsuniit nassiussat (allakkanik nassiussat), kimukartuuneri allassimagaangata.
b) poortukkat kimukartuuneri allassimasut.
c) atuagassiat ullormut-, sapaatip akunneranut qaammammullu saqqummersartut kiisalu atuagassiat (atuagassianik nassiussat).
Imm. 2. Allakkanik nassiussat tammarnaveeqquserlugit isumagineqarsinnaasariaqarput - allakkat pillugit - nalingi nalunaarlugit.
Imm. 3. Poortukkanik nassiussat tammarnaveeqquserlugit isumagineqarsinnaasariaqarput imaluunniit nalingi nalunaarneqartariaqarlutik.§ 3. Allakkeriviup aningaassanik nassiussat allagartaat isumagisassarai.
Imm. 2. Qallunaat postgiromik aaqqissuussaannut ilaasutut Kalaallit Nunaannut Allakkeriviup Kalaallit Nunaanni postgirokkut ingerlassat isumagisassarai. KNI-mit qallunaat allakkerisoqarfiat isumaqatigiissuteqarfigineqassaaq tunngavissat erseqqinnerusut, tamatumunnga ilanngullugu akiliuteqarneq, annertussuseq, aamma girokkut kontomik pigisaqartut pillugit maleruagassat pillugit.§ 4. Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput allakkeriviupkimukartuuneri taanagit nassiussat, faxikkut nassiussat isumagissagai kiisalu allakkanik nassiussat poortukkallu tunniunneqarneranni aningaasanik akiliutissat akilersinniarneqarnissaat.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaannut Allakkeriviup suliassat allat, allakkeriviup ingerlatsinerani pissusissamisoortumik ilanngunneqarsinnaasut suliarisinnaavai.§ 5. Post- og Telegrafvæsen-i Danmarkimiittoq nunani assigiingitsuni allakkerinermut attuumassuteqartunut Kalaallit Nunaannut sinniisuuvoq.
Imm. 2. Allakkerivitsigut nassiussat, Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni isumagineqartut, Qallunaat Nunaat aqqusaarlugu imaluunniit toqqaannartumik isumagineqartut pillugit peqqussut nunani assigiinngitsuni isumaqatigiissutit, Danmarkimit akuersissutigineqarsimasut, annertoqataannik avaqqunneqarsinnaavoq.
Kapitali 3
Allakkerisartoqarfiup kisermaassisuunera§ 6. Allakkerivik nassiussanik tulliiniittunik katersinissamut, isumaginninnissamut agguaassinissamullu kisermaassisuuvoq:
a) Allakkat matoqqasut nassiussallu matoqqasut allat, allakkerivikkut isumagineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinissimasut, nassiussat allatanik nalunaarutinik imaqaraangata imaluunniit nalunaarutit naqitat, allallugit immersorneqarsimasut.
b) Allakkat ammasut allatanik nalunaarutitallit imaluunniit naqitanik nalunaarutitallit, allallugit immersorneqarsimasut, taamaallaat pinnagit tunisat allagartaat, nassiussat allagartaat, umiarsuup usiisa allagartaat nassiussanullu uppernarsaatit nassiussamut, inatsisinik unioqqutitsinani allakkerisarfik avaqqullugu isumagineqarsinnaasunut tunngasut.
Imm. 2. Nassiussat imm. 1-mut atasut, erngersumik Danmarkimiit, Savalimmiuniit imaluunniit nunanit allaniit tikereernermik kingorna Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfimmut tunniunneqassapput aammalu Kalaallit Nunaanni nassitsivigineqartunut ingerlatinneqartussat imaluunniit kalaallit allakkerivii akunniffigalugit ingerlatinneqartussat.§ 7. Taamaattorli kinaluunniit § 6-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit inatsisinik unioqqutitsinani allakkerivik avaqqullugu nassiussanik isumaginnissinnaavoq, tamanna pippat namminermut attuumassuteqartumut imaluunniit allamut, taassuma sulliviutaani nassiussamik isumaginnittuusoq atorfeqarpat.
Imm. 2. Taamatuttaaq ippoq allamut isumaginninneq, isumaginninnermik taassuminnga aalajangersimasumik tamatiguunngitsoq isumaginnittuujumasumit isumagineqarsimappat.
Imm. 3. KNI-mi, GTO-mi sullivinni kattussimasuni, inunnik, nassiussanik imaluunniit nalunaarutinik angallassisartuni sulisuusunut inerteqqutaavoq allanut imm. 1-mi suussusiinik taaneqartunik katersinissaq, isumaginninnissaq imaluunniit agguaassinissaq. Taamaattorli ingerlassiviit namminneerlutik isumaginnissutitik atorlugit ingerlassiviup nammineq iluani nassiussat isumagisinnaavaat.§ 8. Kinaluunniit allakkanik nassiussanik kimukartuuneri allassimasunik inuutissarsiutigalugu katerseqqusaanngilaq, isumaginneqqusaanngilaq imaluunniit agguaasseqqusaanani.
Imm. 2. Kattuffinnik, peqataasut imaluunniit allat ingerlatsinerminnut tunngasumik namminermut atasumik allakkanik nassiussaannik ingerlatsinissaq siunertaralugu, pilersitsinissaq ataavartitsinisarluunniit inerteqqutaavoq.§ 9. Nassiussat inatsisinik unioqqutitsinani allakkerisartoqarfik avaqqullugu isumagineqarsinnaapput, nassiussat ataasiakkaarlutik kalaallit frimærkiinik, nassiussanut pineqartunut Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup akiliutissatut aalajangersimasutut akiliutigititaannik, ikkussivigineqarsimappata.
§ 10. Inunnut ingerlassivinnullu Kalaallit Nunaanni najugaqartunut inerteqqutaavoq allakkerisarfitsigut Kalaallit Nunaannut nassiussassanik Danmarkimi nunaniluunniit allani tunniussinissaq, taamaaliornikkut akiliutit aalajangersimasut appasinnerusinnaanerat iluaqutiginiarneqarsimappat. Taamatuttaaq ippoq nasiussat taaamaattut allakkeriisarfimmit isumagineqartussanngorlugit amerlasoorsuanngorlugit tunniunneqarsimappata, massa Danmarkimi nunaniluunniit allani tunniussineq akiliutinik aalajangersimasunik iluaquteqarnissaq siunertaralugu pisimanngikkaluartoq.
§ 11. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup ilisarnaataa Namminersornerullutik Oqartussanit akuersissutigineqarsimasoq allanit, Naalakkersuisut akuersissutiginngisaannik, atorneqaqqusaanngilaq.
§ 12. Karsit, allakkeriviup allakkanut nakkartitsiviinut paarlagunneqarsinnaasut, aqqusineeqqanut, aqqusinernut allanulluunniit, kikkut tamarmik tikissinnaasaannut, inissinneqassanngillat.
Kapitali 4.
Allakkerinermi isertuussisussaaneq.§ 13. Kinaluunniit, Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfimmi sulisuusoq, susassaqanngitsunut, allat allakkerivimmik atuinerannut tunngasunik kikkunnulluunniit ilisimatitsissuteqaqqusaanngilaq imaluunniit periarfissiissanani taamattunik paasissutissanik pissarsisitsinissamut.
Imm. 2. Isertuussisussaaneq ataannassaaq pineqartup allakkerivimmi sulinerata unereernerata kingorna.§ 14. Nassiussat matoqqasut nassitsisumut utertinneqarsinnaanngitsut, allatut iliorluni nassitsisumut tunniunneqarsinnaanngitsut, allakkerivimmit maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersagaat naapertorlugit ammarneqassapput.
Imm. 2. Taamatuttaaq nassiussat maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersagaat naapertorlugit ammarneqarsinnaapput, allakkerivikkut ingerlanneqarnissaat pissutigalugu tamanna pippat imaluunniit nassiussap ajoquserneqarsimasinnaanerata annertussusia aalajangerniarneqarpat.
Kapitali 5.
Allakkat ingerlanneqartarnerat§ 15. Allakkerinermut ilaapput nassiussat tiguneqartarnerat ingerlanneqartarnerallu. Nalinginnarnik allakkanik nassiussanut ilaapput allakkerineq tamatumunngalu ilanngullugu allakkanut nakkartitsivinniit katersineq agguaassinerlu, taamaatorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangissavaat qanoq annertutigisumik allakkanik nalinginnaasumik nassiussat agguaanneqartassanersut.§ 16. Naalakkersuisut nassiussat qanoq issusii aamma nassiussat agguataarlutik ataasiakkaartut killiliivigineqarneri pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput kiisalu allakkerivimmit isumagineqarnissaannut tiguneqarnissaanni tunngavissat erseqqinnerusut pillugit.
Tunniussineq tigusinerlu.
§ 17. Allakkerivik qinnuigineqarnini naapertorlugu tammarnaveeqqusikkanik nassiussat, poortukkat, nassiussat nalingi aningaasartaalu nalunaarsimasut, allakkerivik aqqutigalugu isumagineqarnissaannut akilerneqartut, tiguneqarnerannut uppernarsaammik tunisisussaavoq.
Imm. 2. Uppernarsaat allaffissiamut Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfimmit sananeqarsimasumut imaluunniit taassumannga akuersissutigineqarsimasumut, nassitsisumit immersorneqassaaq.§ 18. Nassitsisoq, nassiussat tigusisussaviusup tigusinissaata tungaanut imaluunniit tigusisussavimmut nalunaarutiginninnissap tungaanut, piumasaqarsinnaavoq taanna utertikkumallugu imaluunniit nassitsivigineqartumit allaasumut tunniunneqaqqullugu imaluunniit allatut iliorluni taassumunnga tunngasumik aalajangernini allanngortissinnaallugu.
§ 19. Nassiussaq allakkerivikkut ingerlaneqarsinnaanngilaq:
1) Imaqaruni siaruaanneqarnissamut inerteqqutaasunik.
2) taassuma qaavani inatsimmik unioqqutitsissutaasumik, kusananngitsumik imaluunniit ajuallatsitsissutaasinnaasumik allagaqartoqarsimappat.
3) isumagineqarneratigut ajoqusiisoqarsinnaappat imaluunniit navialissutaasinnaappat imaluunniit annertuumik ajoqutaasinnaappat.
4) isumagineqarnermini ingerlanneqarnerminilu immikkoortilluinnarlugu mianersuullugulu isumagisariaqarpat.
5) oqimaassutsi naapertorlugu akigisassaraluaminut naleqqiullugu inituujuppat.
Imm. 2. Taamatuttaaq allakkanik nassiussat aningaasanik imallit isumagineqarsinnaanngillat, nassiussaq tammarnaveeqquserlugu nassiunneqarsimanngippat imaluunniit nalinga nalunaarneqarsimanngippat.
Imm. 3. Aammattaaq nunanut allanut nassiussat allakkerivikkoortumik isumagineqarsinnaanngillat, isumaginninneq, nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissut, Danmarkimit akuersissutigineqarsimasoq, naapertorlugu irterteqqutaappat, imaluunniit nassiussaq imaqarpat eqqunneqarnissaa siaruarterneqarnissaalu nunami nassitsivigisami inatsisitigut inerteqqutaappat.
Imm. 4. KNI-mit nassiussat, imm. 1 nr. 3-mi pineqartut, allakkerivitsigoortinneqarnissaat akuerineqarsinnaavoq, navialisinnaaneq imaluunniit ajoqut immikkut ittumik iliuuseqarnertigut millisinneqarsimappat, pissutsillu tamanna pisariaqartippassuk.§ 20. Nassiussap ilusaata imaluunniit pissutsit allat pissutissaqartumik ilimanartippassuk nassiussaq § 19-mut atasuusoq, allakketivik isumaginninnissamut tunngavigiumallugu piumasaqarsinnaavoq nassitsisup sulisunit najuuffigineqarluni taanna ammassagaa imaalu takutissagai.
§ 21. Kalaallit nunataanni imaluunniit Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut aamma nunanut allanut akuttunngitsumik ingerlatsisartoq, Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup piumasaqarneratigut aammalu taassuma akiligaanik allakkanik allakkerivinni imaluunniit tunniussisarfinni aqqusaarneqartussanut aqqusaarneqartussaaniilluunniit usisassaaq.
Imm. 2. Aalajartgersakkat erseqqinnerusut ingerlatsinermut tunngasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Tunniussisarneq.
§ 22. Allakkerisartoqarfikkoortumik nassiussat nassitsivigineqartumut, imaluunniit taassuma nassiussanik tigusinissamut pisinnaatitaanut, tunniunneqassapput.
§ 23. Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni inissinneqarsimasunut nassiussat suliffeqarfimmut tunniunneqarsinnaapput.
§ 24. KNI nassiussat tunniunneqartarnissaannut, allakkanik ikisivinni immikkoorsiterisarnissanut aamma illuni allakkanut nakkartitsivinnut nakkartitsinermi maleruagassanik aalajangersaasinnaavoq kiisalu nassitsivigineqartumut taassumaluunniit tigusinissamut pisinnaatitaanut tunniussinani, soorlu assersuutigalugu nassitsivigineqartup ilaqutaanut inersimasumut imaluunniit ingerlatsivimmini sulisorisaanut tunniussisoqassappat. Taamatuttaaq KNI-mit maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq nassiussanik inunnut, pigisaat eqqartuussivikkoortumik suliarineqartunut, nammineersinnaassuseqanngitsunut aamma inunnut sakkutuujusussaanermik ingerlatsisunut tunniussisarnermut tunngasunik.
Imm. 2. Firmanut,aktieselskabinut, ikiuiniaqatigiiffittut pilersitanut il.il. nassiussanik tunniussisarnermut maleruagassat erseqqinnerusut KNI-mit aalajangersarneqassapput aamma nassiussanut allakkerivimmi tigusassanngorlugit nassiunneqartunut.§ 25. Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, nassiussanut agguaassiveqarfiusuni makku pilersinneqassasut:
1) Allakanut nakkartitsiviit nutaanik inissialiani inimi allermi majuartarfeqarfinni tamani pingasunik amerlanerusunik tunniussisarfilinni.
2) allakkanut nakkartitsiviit nutaanik illuliat isaariaanni ataasiakkaani.
Imm. 2. Maleruagassiani aalajangersarneqarsinnaavoq, inoqutigiit, allakkanik nakkartitsiviliorfigineqarnissanut aalajangersakkanik naammassinnissimanngitsut, tak. imm. 1 litra 1 aamma 2, allakkanik agguaassivigineqartarnermut ilaatinneqassanngitsut.§ 26. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfik piumasaqaateqartussaavoq nassiussat tammarnaveeqqusikkat aamma nassiussat nalingi nalunaarneqarsimasut, poortukkat nunanit allaneersut, aningaasanik nassiussat allagartaat naapertorlugit aningaasanik tunniussat aamma postgirokkut kontoneersut tunniunneqarnerannut uppernarsaasiortoqarnissaanik.
§ 27. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup nassiussaq uninngatikkallarsinnaavaa, taarsiissutissat imaluunniit nassiussamut taassumunnga nassitsinermi akiliut akilerneqarserlugu.
Imm. 2. Imm. 1-mi akiliutissaq taaneqartoq uninngatinneqalerneraniit qaammat ataaseq qaangiutinnagu akilerneqanngippat, allakkeriviup nassiussaq akigisinnaavaa imaluunniit taassuma imarisai. Tunisinermi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit iluanaarut Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup pisassaraa, nassitsisoq ukioq ataaseq qaangiutsinnagu iluanaarummmik piumasaqarluni saaffiginnissimanngippat. Taamatut pisoqartillugu iluanaarut akiligassanik ilanngaaserlugu tunniunneqassaaq kiisalu assartuinermi, toqqortaqarnermi tunisinermilu aningasartuutissanngorsimasut ilanngaatigalugit.
Imm. 3. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup atuisartut namminneq atortuutiminnik atugaqarlutik postfaxikkut nassiussaannik takkuttunik ingerlatsinissamut itigartitsisinnaavoq, atuisartut pineqartut siusinnerusukkut faxikkut nassiussanut akilerneqanngitsunik akiligassaqarsimappata.
Nassiussat tigusisussamut apuunneqarsinnaajunnaartut.
§ 28. Nalakkersuisut nassiussat, allakkerivikkoortumik isumagineqarsinnaasimanngitsut aamma nassitsisumut utertinneqarsinnaasimanngitsut, isumagineqarnerannut maleruagassanik aalajangersaasussaapput.
§ 29. KNI maleruagassanik aalajangersaasinnaavoq, naqitanik nassiussat tigusisussamut apuunneqarsinnaajunnaartut utertinneqannginnissaannut tunngasumik, nassitsisup nassiussap qaavatigut piumasaqaatigisimanngippagu nassiussaq utertinneqassasoq.
Aalajangersakkat allat.
§ 30. Naalakkersuisut imaluunniit taakkua aalajangiinerisigut KNI, isumaginninnerup annertussusaanut suliarineqarneranullu maleruagassat erseqqinnerusut aalajangersassavaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput akiliutissat aalajangersakkalluunniit taaneqartut nalunaarutigineqarnissaat pillugit.§ 31. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup immersugassat, allakkat isumagineqarnissaannut pisariaqartinneqartut, sanatissavai imaluunniit pisiarissavai.
Imm. 2. Kalaallit Nunaannut Allakerisartoqarfiup immersugassat allanit sananeqarnissaat akuerisinnaavaa.
Imm. 3. Immersugassat frimærkinik, allakkap isumagineqarnerani atorneqartunik, nipititsivigineqarsimasut allakkeriviup pigisarai.
Kapitali 6.
Allakkeriviup sullissinerata akilerneqartarnera.
Akiliutit§ 32. Naalakkersuisut nassiussat, § 2 imm. 1-mi taaneqartut, allakkerivikkoortumik isumagineqarnissaannut nassiussinermi akiliutissaq aalajangersassavaat. Akiliutit aalajangerneqarnerat nunagisap iluani nassiussanut Danmarkimullu nassiussanut atuuppoq.
§ 33. KNI-p akiliutit makkununnga tunngasut aalajangersassavai:
1) Isumagisat, §§-it 3 aamma 4 naapertorlugit, isumagineqartut,
2) Nassiussat Savalimmiunut nunanullu allanut ingerlasussat,
3) tapiliussamik sullissinerit, isumagisanut § 2-mi taaneqartunut attuumassuteqarsinnaasut.§ 34. KNI maleruagassanik aalajangersaassaaq akiliutit aalajangersimasut angissusaasa naatsorsorneqartarnerannut, frimærkileeriaatsinut kiisalu nassiussanut akiliutissat akiliutissallu akilerneqartarnerannut tunngasunik.
§ 35. Allakkerivikkoortumik nassiussat frimærkilerneqassapput, nassiussanut naqitanik imaluunniit nassiussamut nipitinneqartunik.
Imm. 2. KNI akuersisinnaavoq frimærkiliineq naqissummik naqitsinikkut, atuakkatut naqitsinikkut imaluunniit naqitseriaaseq alla atorlugu pissasoq.
Imm. 3. KNI maleruagassanik aalajangersaasinnaavoq, nassiussat ilaasa frimærkilerneqartannginnissaannut tunngasumik, kisianni nassiussinermut akiliut aningaasanngorlugu akilerneqartassasoq, kiisalu immikkut ittumik kiffartuussinerit sullissinerillu aningaasanngorlugit akilerneqartassasut.
Imm. 4. KNI maleruagassanik erseqqinerusunik aalajangersaasinnaavoq nassiussanut akiliutit akilerneqartarnerannut tunngasumik, tamatumunngalu ilanngullugu akiliinissap kinguartinneqarsinnaaneranut.§ 36. Nassitsisoq pisussaassuseqarpoq nassiussamut nammineerluni frimærkimik nipititsinissamut.
Frimærkiliinngitsoorneq.
§ 37. KNI maleruagassanik aalajangersassaaq, nassiussat amigartumik frimærkilerneqarsimasut allakkerivikkoortumik isumagineqarnissaannut tiguneqarsinnaanerannut apeqqut pillugu, aamma nassiussat taamaattut ingerlanneqartarnerannut tunngatillugu. Maleruagassiani aalajangiisoqarsinnaavoq nassiussamut akiliummut ilassusiisoqarsinnaanera.
Frimærkit.
§ 38. KNI frimærkinik saqqummersitsisartuuvoq aamma allakkanik ammasunik, allakkat puussaannik, immersugassanik assigisaannillu sanatitsisinnaalluni, frimærkimik naqititsivigineqarsimasunik allatulluunniit sunik.
Imm. 2. KNI-mit allakkat ammasut, allakkat puussaat assigisaallu, inunnit sanatinneqarsimasut, frimærkinik naqitanik allatulluunniit iliorluni frimærkiliinermut naqitsissummik ikkussisitsisinnaavoq.§ 39. Frimærkinik, pisiniarfinniit tuniseqqinnissamut piukkunnartunut, tunisinermi allakkerivik akinut millilerissummik tunniussisinnaavoq.
Imm. 2. Akinut millilerissutinik tunniussinissami piumasaqaataavoq, pisiniarfiup pineqartup frimærkit nalinginnaanerpaamik atorneqartartut pisiniarfiup ammasarfiani tamakkiisumi ataasiakkarlugit tunisassagai.
Imm. 3. Akinut millilerissut annerpaamik frimærkip nalingata 3 pct.-anik angissuseqarsinnaavoq aatsaallu tunniunneqartarluni frimærkinut ilivitsukkaanut, pisiarineqartartunut ataasiakkaarlugit pisiniartunut tuneqqitassanut.
Imm. 4. Aalajangersakkat erseqqinnerusut KNI-mit aalajangersarneqassapput.
Kapitali 7.
Taarsiissuteqartarneq.§ 40. Kapitali manna atorneqartussaavoq allakkeriviup §§-ni 2-mi, 3-mi, aamma 4-mi taaneqartunik suliassanik isumaginninnerani.
Imm. 2. Allakkerivik, nassiussap tigusisussamut eqqortumik tunniunneqarnissaata tungaanut ingerlatsinermut akisussaavoq, nassiussaq piaaraluneerani ajoquserneqarsimagaluarpalluunniit.
Tammartut imaluunniit ajoquserneqartut.
§ 41. Nassiussaq nalinga nalunaarneqarsimasoq tammarsimappat imaluunniit ajoquserneqarsimappat imaluunniit imarisai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaaneqarsimappata, ajoqusiineq taarserneqassaaq, taamaattorli nalingata nalunaarneqarsimanera qaangernagu.
§ 42. Allagaq nassiussaq tammarnaveeqquserneqarsimasoq tammarsimappat, nassitsisumut Naalakkersuisut aalajangiinerisigut taarsiissuteqartoqassaaq.
Imm. 2. Nassiussaq ajoquserneqarsimappat imaluunniit imarisai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaaneqarsimappata, ajoqusiineq taarsiissuutigineqassaaq aningaasanik, Naalakkersuisut anginerpaaffissatut aningaasartalerlugu, aalajangangigaannik.§ 43. Poortukkat tammarnaveeqquserneqarsimasut aningaasat anginerpaaffissaattut Naalakkersuisut aalajangigaasa iluanni taarsiissuteqarfigineqassapput.
§ 44. Poortukkat nalinginnaat, tammarsimasut imaluunniit ajoqusersimasut, imaluunniit imarisaat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaaneqarsimasut, ajoquserneri taarsiissutigineqassapput, aningaasat anginerpaaffissaattut Naalakkersuisut aalajangigaasa iluanni.
Aningaasanik nassiussat allagartaat aamma postgirot.
§ 45. Allakkerivik aningaasanut, aningaasanik nassiussat allagartaannut akiliutigineqarlutik nassiunneqartussanut akisussaavoq, eqqortumik aningaasartaasa tunniunneqarnissaasa tungaanut, tamatumani pineqarsimanngippat kukkusimaneq imaluunniit akiliisup sumiginnaasimanera imaluunniit aningaasanik tigusisussamit.
Imm. 2. Taamatuttaaq allakkerivik postgirokkut akiliutinut tunniussinernullu akisussaavoq.
Imm. 3. Postgirokkut ingerlassat sinnerinut allakkerivik taarsiissuteqartarnermut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit akisussaavoq, kisiannili ingerlassat suliarineqarnerini kinguaattoornernut akisussaanani.
Taarsiissuteqarfigirteqarsinnaaneq.
§ 46. Taarsiissutit pisussaaffiginnikkunnaarfiusumik nassiussisumut tunniunneqarsinnaapput. Nassiussaq nassitsivigineqartumit tiguneqarsimappat, taamaallaat pisussaaffiginnikkunnaarfiusumik taassumunnga taarsiissutit tunniunneqarsinnaapput.
Taarsiissuteqarnerup annertussusaa (Kalaallit Nunaat, Danmarki Savalimmiullu).
§ 47. Taarsiissummut taamaallaat ilaapput tammartup nalinga imaluunniit nalikillissutigisimasaa. Tamatuma naatsorsorneqarnerani piffissami ajoqusiinerup pilerfiata nalaani pissutsit tunngavigineqassapput.
Imm. 2. Iluaqutissanut annaasanut, ujariatsigisanut, aningaasat nalingisa annaasaqarfigineqarnerannut imaluunniit nalingisa toqqaannartumik toqqaannartuunngikkaluamilluunniit nassiunneqarnerisa kingunerisaannik annaasaqarnermut taarsiissuteqartoqassanngilaq.§ 48. KNI maleruagassanik, aningaasanut taarsiissutigineqartussanut, ernialiinissamut maleruagassanik aalajangersaasinnaavoq.
§ 49. Nassiussaq tammarsimappat taarsiissuteqarnerup saniatigut nassiussap allakkerivikkoortumik isumagineqarneranut akiliut taarsiissutigineqassaaq.
Imm. 2. Taamatuttaaq ippoq nassiussaq ajoquserneqarsimappat imaluunniit imarisai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaaneqarsimappata, tamannalu pissutaasimappat tunniunneqarsinnaanngitsutut utertinneqarsimanerannut.§ 50. Danmarkimut nunanulluunniit allanut nukingiullugu nassiussaq nal. ak. 6 qaangerlugit, Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup kukkussuteqarneratigut sumiginnaaneratigulluunniit kinguarsarneqarsimappat, taamatut pisoqarneratigut annaasaq taarsiissutigineqassaaq, aningaasat anginerpaaffissaasa Naalakkersuisut aalajangigaasa iluanni.
Nunanut allanut nunanillu allaniit nassiussat.
§ 51. Nunanut allanut nunanillu allaniit allakkerivitsigut nassiussat pillugit, qallunaat allakkeriviini allakkerivinnullu aqutsisoqarfinni pineqartuni isumaqatigiissutigineqarsimasut naapertorlugit, taarsiissuteqartoqassaaq.
§ 52. Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut nassiussaq tammarsimappat imaluunniit ajoquserneqarsimappatimaluunniit imarisai tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit piffissami, kalaallit imaluunniit qallunaat allakkeriviannit, annaaneqarsimappata, nunap nammineq iluani nassiussatulli taarsiivigineqassapput, nassitsisoq taamaaliornikkut iluaquserneqarnerusinnaappat.
Imm. 2. Nunanit allaniit Kalaallit Nunaannut nassiussaq, allakkerivikkoortumik ingerlatinneqarnermini, qallunaat kalaallilluunniit allakkeriviannut pereernermi kingorna, ajoquserneqarsimappat, nunap nammineq iluani nassiussatulli taarsiissuteqarfigineqassaaq, nassitsisoq taamaaliornikkut iluaquserneqarnerusinnaappat.
Taarsiissuteqartoqartussaajunnaarsitaaneq.
§ 53. Allakkerivik taarsiissuteqartussaajunnaassaaq, ajoqusiineq imarisaasup pissusaanik tunngaveqarpat imaluunniit naleqqutinngitsumik poortorneqarsimappat.
Imm. 2. Taamatuttaaq ippoq poortorneqarnerata qaavaa ajoquserneqarsimanngippat imaluunniit nassiussap naqitsisaa,iajoquserneqarsimanngippat, imarisaataajoquserneqarneranut imaluunniit tammarneranut attuumassuteqartumik.§ 54. Allakkerivik nassiussanut aningaasanullu taarsiissuteqartussaatitanngilaq, allakkerivimmiit uppernarsaammik takutitaqartoqarsinnaanngippat, aatsaalli tunniunneqartoq akiliutigineqartorluunniit allakkeriviup allattaaviini takuneqarsinnaappat imaluunniit allatut iliorluni taanna uppernarsarneqarsinnaappat.
§ 55. Allakkeriviup taarsiissuteqartussaanera atorunnaartussaavoq, piumasaqaat allakkerivimmut imaluunniit KNI-mut, nassiussap tunniunneqarnerata kingorna ukioq ataaseq qaangiutsinnagu, nalunaarutigineqarsimanngippat.
Imm. 2. Taamaattorli aningaasanik nassiussat allagartaannut tunngatillugu ukiunik 2-nik piffissaqartitsisoqarpoq.
Immikkut ittumik pisoqartillugu taarsiissuteqartarneq.
§ 56. Pisuni ataasiakkaani allakkerivik taarsiissuteqartarnermut maleruagassat nalinginnaasut atorlugit taarsiissuteqarsinnaavoq, ajoqusiineq pissutsinik taamaattunik immikkut ittunik pissuteqarluni pisimappat, allakkeriviup taarsiissuteqartussaaneranut killiliissutit, kapitalimi matumani aalajangersarneqartut, naapertuuttuunngitsutut pissuseqartussatut isumaqarfigineqarpata.
Kapitali 8.
Inatsisartut peqqussutaannik unioqqutitsinerit.§ 57. Inatsisiliat sinnerini immikkut ittumik annertussusilimmik iliuusissat atorneqassanngippata akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq:
1) § 6, imm. 2, § 7, imm. 3, § 8, § 10 aamma § 12 unioqqutinneqarpata.
2) § 19-mi nassiussat suussusiinik taasat nassiunneqarpata imaluunniit
3) nassiussat § 6 imm. 1-mi taaneqartutut ittut katersorneqarpata, ingerlanneqarpata imaluunniit agguaanneqarpata.§ 58. Maleruaqqusani, peqqussut manna naapertorlugu atortuulersinneqartuni maleruagassat maleruaqqusanik unioqqutitsinermi akiliisitaasarnermut tunngasut aalajangersarneqarsinnaapput.
§ 59. Aktieselskabit, anpartsselskabit, piginneqatigiiffiit assigisaalluunniit unioqqutitsippata ingerlassivik taamaallunni akiliisitaasinnaanermut akisussaatinneqarsinnaavoq.
Kapitali 9.
Atortuulersitsinermut aalajangersagaq.§ 60. Peqqussut atortuulerpoq 1. januar 1986, naatsorsuutigalugu folketingip Kalaallit Nunaannut nioqqutissanik pilersuineq, angallanneq, allakkanik ingerlatsineq il. il. pillugit inatsit akuersissutigissagaat.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat ulloq 8. nov, 1985.
Jonathan Motzfeldt/
Josef Motzfeldt